Unkarin alangoilla ollaan matkalla markkinatalouteen näkymä

TERRA 102:3

1990

Katsauksia

-

^Översikter

Unkarin alangoilla ollaan matkalla markkinatalouteen

MARKKU TYKKYLÄINEN

Joensuun yliopisto, Maantieteen

ja

aluesuunnittelun laitos, Maaseutuinstituutti

Tämän jutun tekijällä oli mahdollisuus vierailla heinäkuussa 1990 Unkarin tiedeakatemian alai-

sessa aluetutkimusta harj oittavassa tutkimusyk- sikössä Bekescsabassa, lähellä Romanian rajaa.

Suomalaistutkimus ja viime aikoina eri puolille

Suomea perustetut uudet tutkimuslaitokset kiin- nostivat unkarilaisia kollegoja. Minua puolestaan kiinnosti Unkarin maaseutu, missä on odotetta- vissa uudistuksia

ja

_muutoksia.

Suomalaisen

tutkijan

ensihavainto Unkarin

maaseudusta on, ett¿i tuotantojärjestelmä toimii, suurtuotannon etuja käytetään hyväksi ja maassa

harjoitetaan monipuolista maataloutta

ja

_tuot-

teiden jatkojalostusta (kuva

l).

Maaseudulla on vielä paljon väkeä noin miljoonan unkarilaisen työskennellessä maa-

ja

metsätaloudessa. Maa- talous on näin keskimâärin melko työvoimain- tensiivistä.

Teollisuudella on ollut kasvava merkitys maa- seudulla ja varsinkin elintarviketeollisuus on mo- nipuolista ja useimmiten modernia. Maaseutu on

173

teollistunut perinteisten teollisuuskeskusten me- nettäessä suhteellista asemaansa teollisuuden si- jaintipaikkoina. Teollisuuskyliä

ja

-alueita on luotu maaseutukaupunkeihin Unkarissakin sa- maan tapaan kuin muualla Euroopassa (Dings- dale

ja

Simon 1987). Palvelusektori työllistää suhteellisesti vähemmän väestöä kuin pitkälle ke- hittyneissä maissa, mutta sen työvoimaosuus on kasvussa. Ilmiön huomaa kadulla

-

^{pieniä pu-}

tiikkeja

on perustettu

ja

perusteilla,

ja

_uusille yrittäjille rakennetaan liiketiloja. Myös rahoitus- sektorin sanotaan elävän nopean laajentumisen aikaa.

Runsas pientalorakentaminen

kiinnitti

huo- miotani. Tiilirunkoisia ja -kattoisia pientaloja oli vastikään rakennettu paljon ja uusia on runsaasti rakenteilla (kuva 2). Uudet talot ovat yleensä ti- lavia harjakattotaloja. Vanhaa rakennuskantaa on jäljellä vielä runsaasti, eikä rakennustoimin- ta ole Unkarissa kyennyt uusimaan asuntokan- taa yhtä nopeasti kuin esim. Suomessa.

Kuva

l.

Unkarin peltopinta-ala on noin kaksinkertainen Suomeen verrattu- na. Ala-Unkarin tasangolla tuottavuutta on kohotettu mm. keinokastelun avulla.

Tykkyläinen, Markku (1990). Unkarin alangoilla ollaan matkalla markkinatalouteen. Terra 102:3, 173–175.

© 2020 kirjoittaja. Kirjoitus on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen (CC BY 4.0) -lisenssillä.

t74

Katsauksia

-

^Översikter

Kuva

2.

Bekescsaban esikaupunki- alueella on uutta asuntokantaa ja _uusia pientaloja on rakenteilla.

Tutkimusta on ^hajautettu

Aluetutkimusta, joka Unkarissa kattaa hyvin suuren osan maantieteen osa-alueista, harjoite- taan tiedeakatemian alaisissa tutkimusyksiköis-

sâ eri puolilla Unkaria. Näitä alan tutkimusyk- siköitä on Bekescsabassa, Budapestissä, Györis- sä, Kecskemetissä, Miskolcissa ja _{Pecsissä. Nä-}

mä yksiköt yhdessä muodostavat aluetutkimuk- sen laitoksen ja keskuspaikka on Pecsissä. Or- ganisaatio on ^peräisin vuodelta 1984. Yksiköt ovat kansainvälisen mittapuun mukaan pieniä.

Bekescsaban tutkimusyksikön historia ulottuu vuoteen 1973. Rahoitusta saadaan tiedeakate- miasta, paikalliselta lääninhallinnolta

ja

niiltä, joille tehdään tilaustutkimusta. Rahoituksessa on ongelmia, sillä vierailemassani tutkimusyksikössä mm. sisustusremontti oli keskeytetty ja _uusia tut- kijoita ei voitu ^palkata. Muutoin yksikkö näytti olevan varsin hyvin varustettu

-

^{käytössä oli-}

vat asianmukaiset tilat, runsaasti kirjallisuutta, henkilökohtaiset tietokoneet ja pikkubussi.

Bekescsaban tutkimusyksikössä harrastetaan monenlaista maantiedettä. Vaikutteita on saatu

TERRA 102:3 1990

eri tieteenaloilta. Tutkijat ovat saaneet koulutus- ta yleensä maantieteessä, taloustieteissä ja _tek-

nisissä tieteissä (esim. maanmittaus). Arvosanat matematiikassa ovat tavallisia. Bekescsaban yk- sikössä tutkijoita on yhteensâ seitsemän. Taan- tuneiden alueiden kehitysongelmat, sosiaaliset ongelmat ja Unkarin erikoisuutena oleva tanya- asutus sekä yleisemminkin asutusrakenteen ke- hitys ovat ^keskeisiä tutkimuksen aiheita. Unka- rin siirtyessä markkinatalouteen kotitalouksien säästäminen, pääomanmuodostus

ja

asunto- markkinat ovat tulleet ajankohtaisiksi tutkimus- aloiksi, ja tässä yhteydessä kaikenlainen rahavir- tatutkimus tuntui unkarilaistutkijoita kiinnosta- van. Satelliittikuvatulkinta on myös ollut ja on edelleen tutkimuksen kohteena, ja kuvista tulki- taan eroosion etenemistä ja tuotantokyvyltään marginaalisten alueiden kehitystä. Kansallisuus- kysymysten noustessa esiin viime aikoina kiinnos- tus on herânnyt myös vähemmistöjen tutkimuk-

seen. Mm. väestönsiirrot Saksan ja Unkarin ^se- kä Tsekkoslovakian ja Unkarin välillä ovat tut- kimuksen kohteina. Myös Unkarin ja _Romanian raja-alueiden ongelmia käsittelevä tutkimus on työn alla.

Tutkimusyksiköllä on runsaasti kansainvälisiä kontakteja. Tutkijat olivat käyneet monissa län- simaissa ja ns. entisissä sosialistissa maissa. Suo- malaiselle eksoottisia maita kuten Intia, Kuuba, Algeria, Egypti ja Meksiko on kuulunut matka- kohteisiin. Yhdysvallat oli suosittu vierailukoh-

de ja yksi tutkijoista oli juuri lähdössä 8 kuukau- deksi Atlantin taa. Yksikkö saa säännöllisesti vie- raita ainakin Yhdysvalloista ja Japanista. Utrech- tissa olevan Erasmus yliopiston kanssa yhteistyo on sopimukseen perustuvaa

ja

laajaa,

ja

mm.

alankomaalaisopiskelijat tekevät opinnäyte- ja harjoitustöitään Bekescsabassa. Yhteisiä tutki- mushankkeita on viritetty utrechtilaisten kanssa

mm. asutus-

ja

elinkeinorakenteeseen kohdis- tuen. Ruotsalaiskontaktit on luotu Tukholmaan ja Uppsalaan. Pari tutkimusyksikön tutkijaa on vieraillut ^myös Suomessa ja säännöllisiä yhteyk- siä pidetään ainakin Helsinkiin.

Kansainväliset kontaktit kiinnostavat edelleen-

kin tutkijoita, sillä niiden koetaan lisäävän tut- kijoiden henkilökohtaista pätevyyttä ja _tuovan

uusia ideoita tutkimukseen. Alan kehitystä seu- rataan tiiviisti ja uusimmat alan kirjat löyt1vät tutkijoiden hyllyistâ, mikä tekee kansainvälisen orientoitumisen varsin luontevaksi. Pienessä tut- kimusyksikössä ei luonnollisestikaan ole kirjal- lisuutta hyvin monilta aloilta, joten ulkomaiset kontaktit auttavat pysymään myös kirjallisuuden suhteen ajan tasalla. Bekescsaban yksikössâ on tehty runsaasti tutkimuksia. Unkaria taitamat-

TERRA 102:3 1990

toman onneksi niistä ^yleensä löytyy vähintään- kin tiivistelmä englanniksi. Tutkimusyksikkö toi- mittaa myös mittavaa vuosikirjaa, jonka toivoi-

si

olevan aiheiden mielenkiintoisuuden vuoksi toimitetun englanniksi. Suurena ongelmana tut- kijat pitävät sitä, että alan terminologiaa sekä un- kariksi että englanniksi hallitsevia kääntäjiä ei

tahdo löytyä.

Suomalainen tutkimus on Unkarissa hyvässä maineessa, samoin ovat

tutkijat ja

yleensäkin suomalaista yhteiskuntaa arvostetaan hlvin ^pal- jon. Tutkimusyhteistyöstä ollaan kiinnostuneita.

Tutkij oita askarruttavat edellä lueteltujen teemo-

jen _lisäksi mm. maan yksityistämiseen liittyvät kysymykset, maatalouden tehokkuus ja elintar- viketeollisuuden tuotantoketjut. Yksityistämis- hankkeiden

myötä

maaseutu nãyttäa olevan suurten muutosten edessä. Tästä syystä suoma- laiskokemukset maatalouden kehityksestâ ja aluepolitiikasta kiinnostivat siinä määrin, ^ettâ niist¿i

oli

vierailijan pidettävä yleisöesitelmä.

Maaseutu murroksen edessä?

Unkarin bruttokansantuote henkeä kohti on vain kuudesosa Suomen vastaavasta bruttokan- santuote-erästä. Se ei anna reaalista kuvaa elin- tasoeroista, joskin on selvää, että unkarilaisten ja suomalaisten kulutusmahdollisuuksissa on se- kä laadullisia ettåi määrällisiä eroja. Muihin ita- eurooppalaisiin maihin verrattuna unkarilainen yhteiskunta toimii varsin hlvin ja on kehittymäs- sä yhä enemmän markkinatalouden suuntaan.

Ongelmia toki löytyy. Väestö vähenee erityisesti rajaseuduilla ja väheneminen on paikoin saanut

jopa'itäsuomalaisia'

mittasuhteita (Simon

ja

Lengyel 1990). Myös eräät teolliset seudut ovat ongelma-alueita. Talous ja koko yhteiskunta on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Ulkomaiset in- vestoinnit

ja

osaaminen

ovat

tervetulleita

ja

maassa ollaan muutoinkin omaksumassa länti- siä arvoja. Vapaus

ja

sallivuus ovat nousseet muuttuvan arvomaailman uusiksi kulmakiviksi.

Unkarissa voi tänä päivänåi ostaa ja myydä mel- kein mitä tahansa; tuhannet ihmiset kokoontu- vat toreille käymään kauppaa. Itäeurooppalai- sia liikkuu ja ulkomaalaispolitiikka tuntuu salli- valta.

Unkarin talous toimii kohtuullisen hyvin, vaik- kei se mihinkään huimaaviin kasvulukuihin yl- lä. Ulkopuolisesta erãs keskeinen Unkarin ongel- ma on se, että talous valmistaa tuotteita, jotka

Katsauksia

- Översikter

175

ovat halpoja maailmanmarkkinoilla. Kyselin eri- tyisesti maatalouden kehitysmahdollisuuksista tu- levaisuudessa. Kovin optimistisia lausuntoja en

kuullut, sillã länsimaiden ylituotanto-ongelmat rajoittavat nyt

ja

_myös tulevaisuudessa maata- loustuotteiden ja niistä tehtyjen jalosteiden vien- riä.

Unkarin maataloussektori joutuu toimimaan kansainvälisillä markkinoilla, minkä aistii aina kun keskustelee maataloudesta. Maatalous,

ja

Suomessa esiin nostetut maaseutuelinkeinot, ovat Unkarissa businestä,

ja

tulostavoitteet ovat sen

mukaiset. Kansallisten uudelleenjärjestelyjen ohessa kova kansainvälinen kilpailu näyttää mää- räävän kehityksen reunaehdot ja tulevaisuuden.

Pitkän >suljetun> kauden jãlkeen näin halutaan- kin toimia ja poistaa entisetkin hallinnon ja suun- nittelun luomat markkinavoimia rajoittavat es- teet.

Uusiutuva talousjärjestelmä saa ^perinnöksi

haasteen hillitä taantuvien alueiden vãestökatoa.

Aluetaloudelliset rakenteet ovat lisäksi jatkuvien muutosten edessä, kun ollaan siirtymässä mark- kinatalouteen ja uusimassa taloudellisen ^yhteis-

työn ja työnjaon

käytântöä. Aluepolitiikan uudistamiseksi on esitetty mm. markkinatalou- den toimintaan perustuvan suunnittelujärjestel- män kehittämistä, huomion kiinnittämist¿i inf- rastruktuuriin, yksityismaatalouden vahvistamis- ta ruraalin teollistamisen sijaan ja päätäntäval- lan hajauttamista. Samalla on todettu arvonlisä- verotuksen toteutuksen yhteydessä hintatukijär- jestelmän poistuneen (Simon

ja

Lengyel 1990).

Unkarissa

on

käynnissä mielenkiintoisia

kehi

tysprosesseja, jotka tehnevät Unkarista suoma- laisille aikaisempaa mielenkiintoisemman tutki- muksen kohteen.

Tutkimusyhteistyöstä kiinnostuneet saavat li- sätietoja tämän jutun tekijältä tai suoraan Be- kescsabasta. Yhteyshenkilö on Dr. Imre SIMON, MTA Regionalis Kutatasok Központja,

Pf:

185, H-5601 BEKESCSABA, Unkari.

KIRJALLISUUS

Dingsdale, Alan & Imre Simon (1987). Ipari területek az Alföldön es East Midlands (Nagy Britannia) területen : összehasonlito vizsgalat (Industrial estates

in the Alföld, Hungary and the East Midlands, Great Britain: a comparative analysis). AlÍöldi tanulmanyok 1987, 209-224.

Simon, Imre & Imre Lengyel (1990). Some ospects

of

regional backwardness in Hungary. Mimeo. 11 siv.