media and the ideological effect (teoksessa CURRAN, J. et al. (eds.). Mass communication and society, emt.) sekä edellä mainitut (viite 24) teokset. Lähestymistapaa kuvaa myös HALLin artikkeli The economic and the political in t•larx's theory of classes (teok- sessa HUNT, A. (ed.). Class & class struc- ture. Lawrence & Wishart 1977).
(26) CONNELL, I. Monopoly capitalism and the media (teoksessa HIBBIN, S. (ed.). Poli- ties, ideology and the state. Lawrence &
Wishart 1978), s. 75.
(27) Esim. FISKE, J. & HARTLEY, J. Reading ... , emt.
(28) Ks. esim. CONNELL, I. Monopoly ... , emt., sekä HILL, J. Ideology, economy and the British cinema (teoksessa BARRETT, ~1. et al.
(eds.). Ideology ... , emt.).
(29) GARNHAM, N. Editorial. Media, Culture &
Society, 1 (2), 1979, ss. ll9-l20. Ks.
myös Garnhamin artikkelia Contribution to a political economy of mass-communication samassa numerossa sekä GOLDING, P. & MUR- DOCK, G. Ideology and the mass media: the question of determination (teoksessa BAR- RETT, M. et a l. ( eds.) . I deo 1 ogy ... , emt.) . (30) GARNHN·1, N. Editorial, emt., s. 120.
(31) Ks. erityisesti GOLDING, P. & ELLIOTT, P.
Making the news, emt. Teoreettisesta tar- kastelusta ks. MURDOCK, G. Class, power and the press: problems of conceptualisation and evidence (teoksessa HARRY, C. (ed.). The sociology of the press and journalism. Uni- versity of Keele, painossa).
AIK'i Nf ~ 136269 AUSTRA.L!A 249978/64 \1 ST!'IIA 2387 11. b(LG (SGOG)b05371 EiRAZii. 62~43. & 14;121 CA'IA"l\ PAT€NtED 19t559 53&1,.l34Jo ' '-OLUM81A 164~ "AE PtTE• tL 61 •~5532 Fl t r. O• ,~,, J~l G,. B!i" :S9J4& 95967DO.B P.ANGEMELOE l:<;lgf.Kh/'ILD OCTilOOI 1.10.12309:"> 11-lDA PMEtHEO 71'314 rAtY ."li.'OI JAt>.~l~ 4'14218 PATft IAOO lN ~1-}(ICO 76422 6 OICh M•RE l66.fAK1~TAN ~\ EN1E1 G2'11h G9
;~:~F~~T ;re;,~~:;:2." ::~~~~:S~r:~r~,o~~~~:~::~~~?~ ·::~~ :v.N~ ~7~~~~~::~~~r~P~;~::N :.~·'rrez:~~~'~~: ;~;3313~:: ~J~~~~::~~~~;~~;;:e~:~~~ ~~~~~-~~~~ P~:~r~
:1
~~::,OL~N~~ :;~;s~' \~~~ K L~»+~t~N JOU KSEN TUTKIMUSKESK
Joukkotiedotuksen tutkimuskeskus on joukkotiedotuksen ja yleisen mielipiteen tutkimuksen keskus Unkarissa. Se aloitti toimintansa vuonna 1969 Unkarin radion ja television yhtenä osastona, jonka tehtävänä oli soveltava tutkimus ja yleisradiotoiminnan pitkän tähtäimen suunnittelu. Vuodesta 1974 lähtien, jolloin radio ja televisio muutettiin erillisiksi or- ganisaatioiksi, se on hallinnollisesti ollut radion alaisuudessa. Tutkimuskeskuksen ylei- nen valvonta- ja seurantavelvollisuus on annettu radio- ja televisiokomitealle. -Tutki- muskeskuksen tutkimusalueeseen kuul~vat radio, televisio ja lehdistö sekä ei-institutio- naaliset kommunikaation muodot eli joukkotiedotus sosiaalisena kokonaisjärjestelmänä.
Yleisen mielipiteen ja tietoisuuden tutkimukset, jotka liittyvät joukkotiedotukseen, on yhdistetty valtakunnallisiin tutkimussuunnitelmiin: tutkimuskeskus on yhteistyössä monien muiden tutkimuskeskusten kanssa ja sen edustajat osallistuvat moniin tieteellisiin toimi- kuntiin ja yliopisto-opetukseen. Keskus on osallistunut useisiin kansainvälisiin vertai- leviin tutkimuksiin ja projekteihin sekä järjestänyt useita tieteellisiä konferensseja.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskus saa Unescon tämän alan laitoksille antamaa tukea.
1 Lyhyt historia
Tutkimuskeskuksen perustamisesta lähtien v.
1969 osastoja oli neljä:
Sosiaalipsykologian osasto. Suurin osa sosiaa- 1Tiedot perustuvat vierailuun Unkarin joukkotie- dotuksen tutkimuskeskuksessa BudapPstis•a 14.- 28 .l . 1980
l ipsykologian osaston tule 1muksista kohdistui joidenkin tärkeiden joukkotiedotussanomien vai- kutuksen prosessin ymmärtämiseen. Tutkittiin esimerkiksi kuvitteellisten ohjelmien vastaan- ottoa ja ymmärtämistä. Lisäksi tutkittiin mm.
lasten ja joukkotiedotusvälineiden vuorovaiku- t,Jssuhteita ja television vaikutusta ihmisten
v~l isiin suhteisiin. IJs;, tutkijoista ja osas•r,n
johto uskoivat, että tarvitaan erityinen joukko- tiedotuksen "vaikutus"-osasto. Osaston toimin- ta ei osoittautunut hedelmälliseksi ja se puret- tiin vuonna 1975. Niille tutkijoille, jotka halusivat toteuttaa psykologista ja sosiaali- psykologista lähestymistapaa, oli löydettävä uusi orientaatio. Pääosasta osaston tutkijoita muodostettiin nuorten ja lasten pa~eelitutkimus
ten osasto.
Joukkotiedotuksen osasto. Joukkotiedotuksen osastolla oli ensinnäkin käsiteongelmia. Osas- to ei kyennyt kehittämään sellaista teoreettis- ta ja praktista tutkimuskäsitteistöä, joka oli- si ollut koherentti ja hedelmällinen. Ei voitu jäädä odottamaan hedelmällisen tutkimuskohdetta koskevan käsitteistön kehittämistä. Toiseksi osastolta vaaditiinjatkuvasti administratiivi- sia ja operatiivisia tutkimuksia, joita ei kyet- ty hoitamaan riittävän hyvin. Muun muassa tut- kimusten toteuttamisaikatauluja ei pystytty pi- tämään. Tutkijat pätevöityivät samanaikaisesti ja käytännön tilaustutkimuksia ei voitu hoitaa.
Osasto purettiin, ja tutkijat hajosivat omiksi hyvin erilaisia teemoja käsitteleviksi tutkimus- ryhmiksi.
Suunnitteluosasto. Tutkimuskeskuksen perustami- seen asti (1969) pitkän tähtäyksen suunnittelua hoiti yleisradion oma osasto. Tutkimuskeskuksen suunnitteluosaston tehtäväksi annettiin ennus- teiden laatiminen ja pts-työ radion ja televi- sion johtavia elimiä varten. Kun radio ja te- levisio jaettiin vuonna 1974 omiksi organisaa- tioikseen, tuli suunnitteluosastolla ongelmia.
Radiolla ja televisiolla oli siis jo omat suun- nitteluosastot perustettuina, kun tutkimuskes- kus aloitti työnsä, ja näin esiintyi toiminto- jen kaksinkertaisuutta.
Radion tuunnitteluosasto ei kyennyt kuiten- kaa tekemään tutkimuksia ja analyyseja, joita olisi voitu käyttää hyväksi pitkän tähtäimen suunnittelutyössä. Vuonna 1979 keskus teki suunnittelututkimuksen radiota varten. f'1yös televisiota varten tehtiin suunnittelujärjestel- mä. Suunnitteluosaston lakkauttamisen jälkeen oli uudelleen orientoiduttava joukkotiedotuksen aitoihin sosiologis1 in tutkimuksiin. Aikaise:n-
min tutkimus oli suuntautunut ensi sijassa ~ouk
kotiedotuksen kulutuksen mittaamiseen. Esimer- kiksi joukkotiedotussanomien tuotantokysymysten tutkiminen oli taka-alalla. Suunnitteluosasto oli yrittänyt kuit~nkin tutkia informaation tuo- tanto-ongelmia, mutta se ei päässyt kovin pit- källe.
Yleisen mielipiteen tutkimuksen osasto. Tämä osasto on edelleen olemassa.
2 i~ykyi nen rakenne
Tutkimuskeskuksessa toteutettiin helmikuussa 1980 eräitä uudelleenjärjestelyjä. Muutokset perustuivat keskuksen sisäisiin tarpeisiin, ei yhteiskunnallisiin, ja siinä mielessä oli kyse sisäisistä päätöksistä. Eräänä syynä muutoksiin oli tieteellisessä tuotteliaisuudessa havaitut ongel1nat. Oli todettu eräänlaista 'tieteellistä ohentumista' tuotteliaisuutena mitattuna.
Hallinnollisesti tutkimuskeskus kuuluu Unka- · rin yleisradioon. Vuonna 1974 Unkarin yleisra- dio jaettiin kahteen erilliseen organisaatioon, radioon ja televisioon. Tutkimuskeskus on radion alaisuudessa. Tutkimuskeskuksen työn yleinen seuranta- ja valvontavelvollisuus on radio- ja televisiokomitealla. Siihen kuuluu 15 jäsentä, mm. varaopetusministeri ja varakulttuuriministe- ri, radion ja television puheenjohtajat, posti- ja lennätinlaitoksen varapääjohtaja, Unkarin so- sialistisen työväenpuolueen (USTP) keskuskomi- tean agitaatio- ja propagandaosaston johtaja.
Tutkimuskeskuksen kulloinkin kahdeksi vuo- deksi kerrallaan laatima tutkimussuunnitelma esitellään radio- ja televisiokomitealle, joka tekee siitä päätöksen. Komitea kokoontuu sään- nöllisesti käsittelemään radion ja television toimintaan liittyviä asioita, joihin tutkimus- keskus joutuu toimittamaan aineistoa. Tutkimus- keskus tekee jatkuvaa sisällönanalyysia radion ja television ohjelmista sekä lehdistökirjoitte- lusta kulloinkin tutkimussuunnitelmassa määritel- 1yistä teemoista. Teemat ulottuvat taloudellis- ta tilannetta koskevien joukkotiedotussanomien analyysista yleisen mielip1teen erityiskysymyk-
' i i n.
media and the ideological effect (teoksessa CURRAN, J. et al. (eds.). Mass communication and society, emt.) sekä edellä mainitut (viite 24) teokset. Lähestymistapaa kuvaa myös HALLin artikkeli The economic and the political in t•larx's theory of classes (teok- sessa HUNT, A. (ed.). Class & class struc- ture. Lawrence & Wishart 1977).
(26) CONNELL, I. Monopoly capitalism and the media (teoksessa HIBBIN, S. (ed.). Poli- ties, ideology and the state. Lawrence &
Wishart 1978), s. 75.
(27) Esim. FISKE, J. & HARTLEY, J. Reading ... , emt.
(28) Ks. esim. CONNELL, I. Monopoly ... , emt., sekä HILL, J. Ideology, economy and the British cinema (teoksessa BARRETT, ~1. et al.
(eds.). Ideology ... , emt.).
(29) GARNHAM, N. Editorial. Media, Culture &
Society, 1 (2), 1979, ss. ll9-l20. Ks.
myös Garnhamin artikkelia Contribution to a political economy of mass-communication samassa numerossa sekä GOLDING, P. & MUR- DOCK, G. Ideology and the mass media: the question of determination (teoksessa BAR- RETT, M. et a l. ( eds.) . I deo 1 ogy ... , emt.) . (30) GARNHN·1, N. Editorial, emt., s. 120.
(31) Ks. erityisesti GOLDING, P. & ELLIOTT, P.
Making the news, emt. Teoreettisesta tar- kastelusta ks. MURDOCK, G. Class, power and the press: problems of conceptualisation and evidence (teoksessa HARRY, C. (ed.). The sociology of the press and journalism. Uni- versity of Keele, painossa).
AIK'i Nf ~ 136269 AUSTRA.L!A 249978/64 \1 ST!'IIA 2387 11. b(LG (SGOG)b05371 EiRAZii. 62~43. & 14;121 CA'IA"l\ PAT€NtED 19t559 53&1,.l34Jo ' '-OLUM81A 164~ "AE PtTE• tL 61 •~5532 Fl t r. O• ,~,, J~l G,. B!i" :S9J4& 95967DO.B P.ANGEMELOE l:<;lgf.Kh/'ILD OCTilOOI 1.10.12309:"> 11-lDA PMEtHEO 71'314 rAtY ."li.'OI JAt>.~l~ 4'14218 PATft IAOO lN ~1-}(ICO 76422 6 OICh M•RE l66.fAK1~TAN ~\ EN1E1 G2'11h G9
;~:~F~~T ;re;,~~:;:2." ::~~~~:S~r:~r~,o~~~~:~::~~~?~ ·::~~ :v.N~ ~7~~~~~::~~~r~P~;~::N :.~·'rrez:~~~'~~: ;~;3313~:: ~J~~~~::~~~~;~~;;:e~:~~~ ~~~~~-~~~~ P~:~r~
:1
~~::,OL~N~~ :;~;s~' \~~~ K L~»+~t~N JOU KSEN TUTKIMUSKESK
Joukkotiedotuksen tutkimuskeskus on joukkotiedotuksen ja yleisen mielipiteen tutkimuksen keskus Unkarissa. Se aloitti toimintansa vuonna 1969 Unkarin radion ja television yhtenä osastona, jonka tehtävänä oli soveltava tutkimus ja yleisradiotoiminnan pitkän tähtäimen suunnittelu. Vuodesta 1974 lähtien, jolloin radio ja televisio muutettiin erillisiksi or- ganisaatioiksi, se on hallinnollisesti ollut radion alaisuudessa. Tutkimuskeskuksen ylei- nen valvonta- ja seurantavelvollisuus on annettu radio- ja televisiokomitealle. -Tutki- muskeskuksen tutkimusalueeseen kuul~vat radio, televisio ja lehdistö sekä ei-institutio- naaliset kommunikaation muodot eli joukkotiedotus sosiaalisena kokonaisjärjestelmänä.
Yleisen mielipiteen ja tietoisuuden tutkimukset, jotka liittyvät joukkotiedotukseen, on yhdistetty valtakunnallisiin tutkimussuunnitelmiin: tutkimuskeskus on yhteistyössä monien muiden tutkimuskeskusten kanssa ja sen edustajat osallistuvat moniin tieteellisiin toimi- kuntiin ja yliopisto-opetukseen. Keskus on osallistunut useisiin kansainvälisiin vertai- leviin tutkimuksiin ja projekteihin sekä järjestänyt useita tieteellisiä konferensseja.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskus saa Unescon tämän alan laitoksille antamaa tukea.
1 Lyhyt historia
Tutkimuskeskuksen perustamisesta lähtien v.
1969 osastoja oli neljä:
Sosiaalipsykologian osasto. Suurin osa sosiaa- 1Tiedot perustuvat vierailuun Unkarin joukkotie- dotuksen tutkimuskeskuksessa BudapPstis•a 14.- 28 .l . 1980
l ipsykologian osaston tule 1muksista kohdistui joidenkin tärkeiden joukkotiedotussanomien vai- kutuksen prosessin ymmärtämiseen. Tutkittiin esimerkiksi kuvitteellisten ohjelmien vastaan- ottoa ja ymmärtämistä. Lisäksi tutkittiin mm.
lasten ja joukkotiedotusvälineiden vuorovaiku- t,Jssuhteita ja television vaikutusta ihmisten
v~l isiin suhteisiin. IJs;, tutkijoista ja osas•r,n
johto uskoivat, että tarvitaan erityinen joukko- tiedotuksen "vaikutus"-osasto. Osaston toimin- ta ei osoittautunut hedelmälliseksi ja se puret- tiin vuonna 1975. Niille tutkijoille, jotka halusivat toteuttaa psykologista ja sosiaali- psykologista lähestymistapaa, oli löydettävä uusi orientaatio. Pääosasta osaston tutkijoita muodostettiin nuorten ja lasten pa~eelitutkimus
ten osasto.
Joukkotiedotuksen osasto. Joukkotiedotuksen osastolla oli ensinnäkin käsiteongelmia. Osas- to ei kyennyt kehittämään sellaista teoreettis- ta ja praktista tutkimuskäsitteistöä, joka oli- si ollut koherentti ja hedelmällinen. Ei voitu jäädä odottamaan hedelmällisen tutkimuskohdetta koskevan käsitteistön kehittämistä. Toiseksi osastolta vaaditiinjatkuvasti administratiivi- sia ja operatiivisia tutkimuksia, joita ei kyet- ty hoitamaan riittävän hyvin. Muun muassa tut- kimusten toteuttamisaikatauluja ei pystytty pi- tämään. Tutkijat pätevöityivät samanaikaisesti ja käytännön tilaustutkimuksia ei voitu hoitaa.
Osasto purettiin, ja tutkijat hajosivat omiksi hyvin erilaisia teemoja käsitteleviksi tutkimus- ryhmiksi.
Suunnitteluosasto. Tutkimuskeskuksen perustami- seen asti (1969) pitkän tähtäyksen suunnittelua hoiti yleisradion oma osasto. Tutkimuskeskuksen suunnitteluosaston tehtäväksi annettiin ennus- teiden laatiminen ja pts-työ radion ja televi- sion johtavia elimiä varten. Kun radio ja te- levisio jaettiin vuonna 1974 omiksi organisaa- tioikseen, tuli suunnitteluosastolla ongelmia.
Radiolla ja televisiolla oli siis jo omat suun- nitteluosastot perustettuina, kun tutkimuskes- kus aloitti työnsä, ja näin esiintyi toiminto- jen kaksinkertaisuutta.
Radion tuunnitteluosasto ei kyennyt kuiten- kaa tekemään tutkimuksia ja analyyseja, joita olisi voitu käyttää hyväksi pitkän tähtäimen suunnittelutyössä. Vuonna 1979 keskus teki suunnittelututkimuksen radiota varten. f'1yös televisiota varten tehtiin suunnittelujärjestel- mä. Suunnitteluosaston lakkauttamisen jälkeen oli uudelleen orientoiduttava joukkotiedotuksen aitoihin sosiologis1 in tutkimuksiin. Aikaise:n-
min tutkimus oli suuntautunut ensi sijassa ~ouk
kotiedotuksen kulutuksen mittaamiseen. Esimer- kiksi joukkotiedotussanomien tuotantokysymysten tutkiminen oli taka-alalla. Suunnitteluosasto oli yrittänyt kuit~nkin tutkia informaation tuo- tanto-ongelmia, mutta se ei päässyt kovin pit- källe.
Yleisen mielipiteen tutkimuksen osasto. Tämä osasto on edelleen olemassa.
2 i~ykyi nen rakenne
Tutkimuskeskuksessa toteutettiin helmikuussa 1980 eräitä uudelleenjärjestelyjä. Muutokset perustuivat keskuksen sisäisiin tarpeisiin, ei yhteiskunnallisiin, ja siinä mielessä oli kyse
sisäisistä päätöksistä. Eräänä syynä muutoksiin oli tieteellisessä tuotteliaisuudessa havaitut ongel1nat. Oli todettu eräänlaista 'tieteellistä ohentumista' tuotteliaisuutena mitattuna.
Hallinnollisesti tutkimuskeskus kuuluu Unka- · rin yleisradioon. Vuonna 1974 Unkarin yleisra- dio jaettiin kahteen erilliseen organisaatioon, radioon ja televisioon. Tutkimuskeskus on radion alaisuudessa. Tutkimuskeskuksen työn yleinen seuranta- ja valvontavelvollisuus on radio- ja televisiokomitealla. Siihen kuuluu 15 jäsentä, mm. varaopetusministeri ja varakulttuuriministe- ri, radion ja television puheenjohtajat, posti- ja lennätinlaitoksen varapääjohtaja, Unkarin so- sialistisen työväenpuolueen (USTP) keskuskomi- tean agitaatio- ja propagandaosaston johtaja.
Tutkimuskeskuksen kulloinkin kahdeksi vuo- deksi kerrallaan laatima tutkimussuunnitelma esitellään radio- ja televisiokomitealle, joka tekee siitä päätöksen. Komitea kokoontuu sään- nöllisesti käsittelemään radion ja television toimintaan liittyviä asioita, joihin tutkimus- keskus joutuu toimittamaan aineistoa. Tutkimus- keskus tekee jatkuvaa sisällönanalyysia radion ja television ohjelmista sekä lehdistökirjoitte- lusta kulloinkin tutkimussuunnitelmassa määritel- 1yistä teemoista. Teemat ulottuvat taloudellis- ta tilannetta koskevien joukkotiedotussanomien analyysista yleisen mielip1teen erityiskysymyk-
' i i n.
Organisatorisesti tutkimuskeskus kuuluu ra- dioon. Toisin sanoen, keskuksen työntekijät saavat palkkansa radion työntekijöinä radion budjetin kautta. r.1yös tutkimusrahoista pääosa tulee radion budjetista. Radio- ja televisio- komitea tukee myös, ja osa määrärahoista tulee muista lähteistä ns. ulkopuolisena rahoituksena.
Esimerkiksi paneelitutkimukset (j6ka päivä te- levision katselusta) ovat television maksamia.
Muut tutkimukset maksetaan yleensä radion bud- jetista.
USTP:n keskuskomitea maksaa omat tutkimuksen- sa. Ulkopuolisista lähteistä saaduilla rahoil- la tehtyjen tutkimusten kuluista tilaaja yleensä maksaa kyselylomakkeiden postimaksut, ATK-ajot ja koodauksen. Tällaisia tilaustutkimuksia ~n
tehty mm. tiedeakatemialle, eri r.Jinisteriöille ja lehtimiesliitolle.
Tutkimuskeskuksen asema on viime vuosina vah- vistunut ja vakiintunut. Tutkimuskeskuksen työ suuntautuu karkeasti jakaen kahtaalle: osaksi radio- ja televisiokomitealle, osaksi USTP:n keskuskomitealle. Viime vuosina on ollut havait- tavissa suurempi tieteellinen vapaus erityisesti mielipidetutkimusoastolla toteuttaa tutkimuskes- kuksen omista ideoista lähteneitä tutkimuksia.
Unkarissa ei ole mitään toista maanlaajuisia mielipidetutkimuksia tekevää laitosta. Joissa- kin osissa maata on puolueen pieniä mielipide- tutkimusryhmiä.
Sanomalehdenkustantajilla on pieni tutkimus- ryhmä, joka tkeee pienimuotoisia lukijakuntatut- kimuksia. Tutkimuskeskus tekee poliittiset mie- lipidetutkimukset.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskus Buda- pestissa jakaantuu henkilökunnaltaan kuvion osoittamalla tavalla.
Kuten tutkimuskeskuksen rakennekaaviosta il- menee, keskuksessa työskentelee noin 20 tutkijaa, jotka eivät kuulu mihinkään osastoon. He orien~
toituvat itsenäisesti tai spontaanisti syntyvien tutkimusryhmien pohjalta kiinnostuksensa mukai- siin aiheisiin. ~1yös tällä 'vapaasti leijuvien' tutkijoiden muodostamisella pyritään voittamaan tuotteliaisuusongelmia.
Vaikka keskuksen työn uudelleen järjestämi- sellä ei ole r.Jitään ulkoista yhteiskunnallista tarvetta, on niiden taustalla kuitenkin eräitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet koko yhteis- kuntatieteellisen tutkimuksen viimeaikaisiin jär- jestelyihin. Ensinnäkin yhteiskuntatieteissä on maan huonontuneen taloudellisen tilanteen ta- kia vähennetty resursseja, tai oikeastaan niiden lisäysvauhtia on hiljennetty. Tutkimuskeskuksen ei ole toistaiseksi tarvinnut supistaa henkilö- kuntaansa tai vähentää muuten toimintaansa. Jos näin tapahtuu, osa tutkijoista joutuu hakeutu- maan muualle töihin. Toiseksi maan yleinen yh- teiskunnallis-poliittinen tilanne määrää sen, r.Jitkä tutkimussuuntaukset ovat esillä ja vallal-
1 Hall into- - varajohtaja
[johto
!_''---~---~
" - tieteellinen sihteeri - sihteeristö 3i 1. '
i ATK-osas- • ! i Haastattelu- 11 Talous- ' to 7 ; i : osasto 29 i i ha 11 into 3
~---" 1 L I _ _ _ _ _ _ ] '-----
l
Julkaisu- ja dokumen- 11 taatio-osasto, kir- 1 i jasto 10
1 1
Yleisen mielipiteen tutkimusosasto 10+1
30-35 tutkijaa 20-25 haastattelijaa
Aikuisten paneeli-
1 tutkimukset 2+2
Nuorten ja lasten panee l itutk. 3 20 tutkijaa, jotka eivät
kuulu mihinkään tlltkimus- osastoon tai ryhmään
r1etodo 1 ogi an ryhmä 3
30-40 muuta työntekijää (1\TY. ~~rjasto, jul kaisuosasto)
Yhteensd noin 90-95 työntekijää (määrä vaihtelee tutkimuskauden
projekteista riippuen) vaiheesta ja
K11Va 1 Unkarin joukkct~edotllk<:Pn tiJtk;mtJskPo.kuksen (Budapest) rakennekaavio
la, mitä tutkimusalueita kehitetään jne. i·1ää- räävänä tekijänä ovat olleet eräät maan talou- delliseen tilanteeseen liittyneet kasvu- ja ke- hitysongelmat. Resursseja on näin ollen suun- nattu näiden ongelmien parissa työskenteleviin tieteisiin.
Tutkimuskeskuksen tieteellisen jälkikasvun kohdalla on havaittu myös ongelmia, joita pyri- tään ratkomaan. Tutkijoiden niin kutsutulla keskipolvella - nuorilla tutkijoilla, jotka ei- vät vielä ole kypsiä tutkijoita, mutta ovat hy- vin koulutettuja ja kokeneita - on ollut suuria ongelmia, vaikka he ovatkin kyenneet tekemään väitöskirjoja kuten ennenkin. Puutteita on ol- lut r.1m. ohjauksessa.
Tutkimuskeskus työskentelee kahdeksi vuodek- si kerrallaan laaditun tutkimussuunnitelman poh- jalta. Tutkimuskausi alkaa joka toisen vuoden huhtikuun alussa. Tutkimusaiheet ja -ongelr.Jat valitaan tutkimuskeskuksen omien ja eräiden ul- kopuolisten elinten ehdotusten pohjalta.
Tärkeimmät ulkopuoliset tutkimustehtävien antajat ovat USTP ja radio- ja televisiokomitea.
r·lolemmat antavat vuosittain kunkin vuoden alussa joitakin tutkimuspyyntöjä. Radio- ja televisio- komitea esittää tutkimusongelmat tutkimu~keskuk
selle, joka haastattelee radio/television joh- toa tutkimuksen suorittamiseen liittyvistä käy- tännön seikoista. Tämän jälkeen keskus valmis- telee kollektiivisesti 'ongelma listan' siitä, miten esitettyjä ongelmia voitaisiin tutkia.
Keskus neuvottelee lisäksi metodologisista ja aikataulukysymyksistä tilaajan kanssa.
Tutkimuskeskus voi ehdottaa myös omia tutki- muskohteita esir.Jerkiksi sellaisista yhteiskun- nallisista tapahtu~ista tai tieteellisistä ongel- mista, joita keskus pitää kulloinkin tärkeinä.
Näin muodostuneet tutkimustehtävät eivät muodos- ta mitään koherenttia ykseyttä, vaan erään tut- kimusongelmalistan.
Vuoden 1980 helmikuun jälkeen toteutetaan eräitä työskentelytapoihin liittyviä uudistuk- sia. Tuolloin järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin tutkimu~ eskuksen tutkimusorien- taatiosta ja tutkimusalueen kokonaisuudesta.
Tarkoituksena on·myöhemmin perustaa ryhmä, joka tekee tutkimuskehyksen pitempää (kuin kahden
vuoden) ajanjaksoa varten siitä, mitkä ovat kes- keisiä kehittämistä vaativia alueita. Keskus- teluissa yksittäisten tutkijoiden kanssa esitet- tiin tällaisina uusina alueina mm. joukkotiedo- tusorganisaatioiden sanomien tuotantokysymykset, ylikansallisten yhtiöiden rooli, maan makro-ta-
louskehityksen ja joukkotiedotusvälineiden kehi- tyksen keskinäissuhteiden selvittely, uusi vies- tintäteknologia ja sen vaikutus joukkotiedotus- järjestelmään ja yhteiskunnallisen informaation levitykseen, julkisuuden rooli sosialistisessa Unkarissa, joukkotiedotuksen agenda-setting-funk- tio (= joukkotiedotus 'päiväjärjestyksen' anta- jana ja keskustelun määrääjänä), yms.
Kun tutkimusteemat on valittu, tutkimusehdo- tus tai -idea on yleensä olemassa hyvin yleises- sä, esitieteellisessä mielessä. Tämän jälkeen tutkija tai tutkijaryhmä tekee ehdotuksen tai esitutkimuksen eli tutkimuskonseption siitä, miten teoreettisista lähtökohdista lähtien ky- seinen ongelma voitaisiin ratkaista. Tutkimus- konseptiosta keskustellaan asianomaisessa osas- tossa tai ryhmässä, johon voivat osallistua kaikki keskuksen tutkijat. Keskustelun pohjalta tutkija täsmentää tai korjaa tutkimussuunnitel- maa. Tämän jälkeen tutkimussuunnitelma esite- tään tutkimuskeskuksen osastojen johtajien is- tunnossa, jossa keskustellaan työn teoreettisis- ta lähtökohdista, tutkimusresursseista jne. ja tehdään tutkimusta koskevat päätökset. Tutkija tai tutkijaryhmä voi vielä tämän jälkeen tehdä korjauksia tai muutoksia tutkimussuunnitelmaan ja aloittaa työnsä. Kun tutkimus on valmistu- nut, se käsitellään osaston tai ryhmän erimuo- toisissa istunnoissa tai seminaareissa. Väitös- kirjojen osalta on voimassa Unkarin tiedeakate- mian.yleinen ohjesäännöstö. Ennen kuin väitös- kirja lähetetään tarkastettavaksi, se on käsi- teltävä tutkimuskeskuksen tutkimuskokouksissa.
3 Tutkimusalueet
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksen päätehtävänä on joukkotiedotuksen sosiologian teoreettinen ja empiirine~ tutkimus. Viime vuosina on etualalle noussut myös tiedonvä1 ; -
Organisatorisesti tutkimuskeskus kuuluu ra- dioon. Toisin sanoen, keskuksen työntekijät saavat palkkansa radion työntekijöinä radion budjetin kautta. r.1yös tutkimusrahoista pääosa tulee radion budjetista. Radio- ja televisio- komitea tukee myös, ja osa määrärahoista tulee muista lähteistä ns. ulkopuolisena rahoituksena.
Esimerkiksi paneelitutkimukset (j6ka päivä te- levision katselusta) ovat television maksamia.
Muut tutkimukset maksetaan yleensä radion bud- jetista.
USTP:n keskuskomitea maksaa omat tutkimuksen- sa. Ulkopuolisista lähteistä saaduilla rahoil- la tehtyjen tutkimusten kuluista tilaaja yleensä maksaa kyselylomakkeiden postimaksut, ATK-ajot ja koodauksen. Tällaisia tilaustutkimuksia ~n
tehty mm. tiedeakatemialle, eri r.Jinisteriöille ja lehtimiesliitolle.
Tutkimuskeskuksen asema on viime vuosina vah- vistunut ja vakiintunut. Tutkimuskeskuksen työ suuntautuu karkeasti jakaen kahtaalle: osaksi radio- ja televisiokomitealle, osaksi USTP:n keskuskomitealle. Viime vuosina on ollut havait- tavissa suurempi tieteellinen vapaus erityisesti mielipidetutkimusoastolla toteuttaa tutkimuskes- kuksen omista ideoista lähteneitä tutkimuksia.
Unkarissa ei ole mitään toista maanlaajuisia mielipidetutkimuksia tekevää laitosta. Joissa- kin osissa maata on puolueen pieniä mielipide- tutkimusryhmiä.
Sanomalehdenkustantajilla on pieni tutkimus- ryhmä, joka tkeee pienimuotoisia lukijakuntatut- kimuksia. Tutkimuskeskus tekee poliittiset mie- lipidetutkimukset.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskus Buda- pestissa jakaantuu henkilökunnaltaan kuvion osoittamalla tavalla.
Kuten tutkimuskeskuksen rakennekaaviosta il- menee, keskuksessa työskentelee noin 20 tutkijaa, jotka eivät kuulu mihinkään osastoon. He orien~
toituvat itsenäisesti tai spontaanisti syntyvien tutkimusryhmien pohjalta kiinnostuksensa mukai- siin aiheisiin. ~1yös tällä 'vapaasti leijuvien' tutkijoiden muodostamisella pyritään voittamaan tuotteliaisuusongelmia.
Vaikka keskuksen työn uudelleen järjestämi- sellä ei ole r.Jitään ulkoista yhteiskunnallista tarvetta, on niiden taustalla kuitenkin eräitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet koko yhteis- kuntatieteellisen tutkimuksen viimeaikaisiin jär- jestelyihin. Ensinnäkin yhteiskuntatieteissä on maan huonontuneen taloudellisen tilanteen ta- kia vähennetty resursseja, tai oikeastaan niiden lisäysvauhtia on hiljennetty. Tutkimuskeskuksen ei ole toistaiseksi tarvinnut supistaa henkilö- kuntaansa tai vähentää muuten toimintaansa. Jos näin tapahtuu, osa tutkijoista joutuu hakeutu- maan muualle töihin. Toiseksi maan yleinen yh- teiskunnallis-poliittinen tilanne määrää sen, r.Jitkä tutkimussuuntaukset ovat esillä ja vallal-
1 Hall into- - varajohtaja
[johto
!_''---~---~
" - tieteellinen sihteeri - sihteeristö 3i 1. '
i ATK-osas- • ! i Haastattelu- 11 Talous- ' to 7 ; i : osasto 29 i i ha 11 into 3
~---" 1 L I _ _ _ _ _ _ ] '-----
l
Julkaisu- ja dokumen- 11 taatio-osasto, kir- 1 i jasto 10
1 1
Yleisen mielipiteen tutkimusosasto 10+1
30-35 tutkijaa 20-25 haastattelijaa
Aikuisten paneeli-
1 tutkimukset 2+2
Nuorten ja lasten panee l itutk. 3 20 tutkijaa, jotka eivät
kuulu mihinkään tlltkimus- osastoon tai ryhmään
r1etodo 1 ogi an ryhmä 3
30-40 muuta työntekijää (1\TY. ~~rjasto, jul kaisuosasto)
Yhteensd noin 90-95 työntekijää (määrä vaihtelee tutkimuskauden
projekteista riippuen) vaiheesta ja
K11Va 1 Unkarin joukkct~edotllk<:Pn tiJtk;mtJskPo.kuksen (Budapest) rakennekaavio
la, mitä tutkimusalueita kehitetään jne. i·1ää- räävänä tekijänä ovat olleet eräät maan talou- delliseen tilanteeseen liittyneet kasvu- ja ke- hitysongelmat. Resursseja on näin ollen suun- nattu näiden ongelmien parissa työskenteleviin tieteisiin.
Tutkimuskeskuksen tieteellisen jälkikasvun kohdalla on havaittu myös ongelmia, joita pyri- tään ratkomaan. Tutkijoiden niin kutsutulla keskipolvella - nuorilla tutkijoilla, jotka ei- vät vielä ole kypsiä tutkijoita, mutta ovat hy- vin koulutettuja ja kokeneita - on ollut suuria ongelmia, vaikka he ovatkin kyenneet tekemään väitöskirjoja kuten ennenkin. Puutteita on ol- lut r.1m. ohjauksessa.
Tutkimuskeskus työskentelee kahdeksi vuodek- si kerrallaan laaditun tutkimussuunnitelman poh- jalta. Tutkimuskausi alkaa joka toisen vuoden huhtikuun alussa. Tutkimusaiheet ja -ongelr.Jat valitaan tutkimuskeskuksen omien ja eräiden ul- kopuolisten elinten ehdotusten pohjalta.
Tärkeimmät ulkopuoliset tutkimustehtävien antajat ovat USTP ja radio- ja televisiokomitea.
r·lolemmat antavat vuosittain kunkin vuoden alussa joitakin tutkimuspyyntöjä. Radio- ja televisio- komitea esittää tutkimusongelmat tutkimu~keskuk
selle, joka haastattelee radio/television joh- toa tutkimuksen suorittamiseen liittyvistä käy- tännön seikoista. Tämän jälkeen keskus valmis- telee kollektiivisesti 'ongelma listan' siitä, miten esitettyjä ongelmia voitaisiin tutkia.
Keskus neuvottelee lisäksi metodologisista ja aikataulukysymyksistä tilaajan kanssa.
Tutkimuskeskus voi ehdottaa myös omia tutki- muskohteita esir.Jerkiksi sellaisista yhteiskun- nallisista tapahtu~ista tai tieteellisistä ongel- mista, joita keskus pitää kulloinkin tärkeinä.
Näin muodostuneet tutkimustehtävät eivät muodos- ta mitään koherenttia ykseyttä, vaan erään tut- kimusongelmalistan.
Vuoden 1980 helmikuun jälkeen toteutetaan eräitä työskentelytapoihin liittyviä uudistuk- sia. Tuolloin järjestettiin seminaari, jossa keskusteltiin tutkimu~ eskuksen tutkimusorien- taatiosta ja tutkimusalueen kokonaisuudesta.
Tarkoituksena on·myöhemmin perustaa ryhmä, joka tekee tutkimuskehyksen pitempää (kuin kahden
vuoden) ajanjaksoa varten siitä, mitkä ovat kes- keisiä kehittämistä vaativia alueita. Keskus- teluissa yksittäisten tutkijoiden kanssa esitet- tiin tällaisina uusina alueina mm. joukkotiedo- tusorganisaatioiden sanomien tuotantokysymykset, ylikansallisten yhtiöiden rooli, maan makro-ta- louskehityksen ja joukkotiedotusvälineiden kehi- tyksen keskinäissuhteiden selvittely, uusi vies- tintäteknologia ja sen vaikutus joukkotiedotus- järjestelmään ja yhteiskunnallisen informaation levitykseen, julkisuuden rooli sosialistisessa Unkarissa, joukkotiedotuksen agenda-setting-funk- tio (= joukkotiedotus 'päiväjärjestyksen' anta- jana ja keskustelun määrääjänä), yms.
Kun tutkimusteemat on valittu, tutkimusehdo- tus tai -idea on yleensä olemassa hyvin yleises- sä, esitieteellisessä mielessä. Tämän jälkeen tutkija tai tutkijaryhmä tekee ehdotuksen tai esitutkimuksen eli tutkimuskonseption siitä, miten teoreettisista lähtökohdista lähtien ky- seinen ongelma voitaisiin ratkaista. Tutkimus- konseptiosta keskustellaan asianomaisessa osas- tossa tai ryhmässä, johon voivat osallistua kaikki keskuksen tutkijat. Keskustelun pohjalta tutkija täsmentää tai korjaa tutkimussuunnitel- maa. Tämän jälkeen tutkimussuunnitelma esite- tään tutkimuskeskuksen osastojen johtajien is- tunnossa, jossa keskustellaan työn teoreettisis- ta lähtökohdista, tutkimusresursseista jne. ja tehdään tutkimusta koskevat päätökset. Tutkija tai tutkijaryhmä voi vielä tämän jälkeen tehdä korjauksia tai muutoksia tutkimussuunnitelmaan ja aloittaa työnsä. Kun tutkimus on valmistu- nut, se käsitellään osaston tai ryhmän erimuo- toisissa istunnoissa tai seminaareissa. Väitös- kirjojen osalta on voimassa Unkarin tiedeakate- mian.yleinen ohjesäännöstö. Ennen kuin väitös- kirja lähetetään tarkastettavaksi, se on käsi- teltävä tutkimuskeskuksen tutkimuskokouksissa.
3 Tutkimusalueet
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksen päätehtävänä on joukkotiedotuksen sosiologian teoreettinen ja empiirine~ tutkimus. Viime vuosina on etualalle noussut myös tiedonvä1 ; -
tyksen ja tiedontarpeen välisten yhteyksien tutkimus.
Teoreettisten lähestymistapojen joukosta on mainittava tärkeimpinä joukkotiedotusvälinei- den yhteiskunnallisen roolin analyysi lähtien kansalaisten yhteiskunnallisesta tilasta ja asemasta, heidän toimintansa ja arvojärjestel- mänsä kokonaisuudesta, sosialistisen yhteis- kunnan tämänhetkisestä kehitysvaiheesta ja joukkotiedotusvälineiden sivistysteoriasta.
Keskus soveltaa laajalti perinteellisiä tutki- musmenetelmiä (survey, sisällönanalyysi, eri- laiset haastattelutekniikat jne.) sekä harjoit- taa metodologisia kokeiluja empiirisen tutki- muksen alueella.
Tutkimuskeskuksessa ei tarkastella joukko- tiedotuksen kysymyksiä jonkin määrätyn eri- tyistieteen näkökulmasta, vaikka keskuksen harjoittamaa tutkimusta voidaankin sanoa luon- teeltaan sosiologiseksi. Tällainen lähesty- mistapa joukkotiedotukseen kiinnittää tutki- muskohteen sosiaalisten suhteiden kokonaisjär- jestelmään. Samalla tutkijat ovat kiinnostu- neita myös joukkotiedotuksen psykologisista vai kutusmekani smei sta määrättyi hi n ryhmiin ja yksilöihin. Sosiologisen panoksen ohella kes- kuksen tutkimustyössä on merkittävä osa histo- riallisella lähestymistavalla, etnografisten tutkimustulosten ja nykyaikaisen kielitieteen, kuten semiotiikan, hyväksikäytöllä. Esimerk- kinä viimemainitusta on sisällön erittely.po- liittisten päätösten heijastumisesta pilapiir- roksissa. Joukkotiedotuksen kirjallisuustie- teelliset näkökohdat ovat olleet myös tutkimuk- sen kohteena; on esim. tutkittu radion ja te- levision vaikutusta ja ilmentymistä Unkarin runoudessa sekä radio- ja televisioarvostelu- jen aiheiden ja näkökantojen valintaa. Tut- kimuskeskuksen tieteellistä toimintaa luonneh- tii joukkotiedotuksen tutkiminen sen kokonai- suudessaan mukaanlukien joukkotiedotusvälinei- den toiminta ja tehtävät sekä määrättyjen oh- jelmien sisältö ja vaikutukset - kaikki tämä mahdollisimman kompleksisesti.
Säännöllisten ohjelmien vastaanottotutki- musten avulla tutkimuskeskus seuraa kuinka
laajasti määrättyjä radio- ja tv-ohjelmia kuun- nellaan ja katsotaan sekä selvittää näiden oh- jelmien käyttöajoissa tapahtuvia muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Ohjelman raken- teellisten muutosten vaikutusta sen kuuntelu- ja katselumäärään tutkitaan sosiologisina ja psykologisina vaikutustekijöinä määrättyjen ohjelmien tietyissä vastaanottajaryhmissä, on tutkittu esim. poliittisten, informatiivis- ten, taloudellisten, kas~atuksellisten, tai- teellisten ja kirjallisuusohjelmien ohjelmara- kenteen muutosvaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan sulje pois joukkotiedotukseen järjestelmänä kohdistuvaa tutkimusta: edellä mainittuihin tutkimuksiin liittyvät eri joukkotiedotusväli- neiden ja -kanavien vertailevat vaikutustutki- mukset. Esim. valtakunnallisten ja alueellis- ten, värillisten ja mustavalkoisten tv-ohjel- mien, muualla kuin televisiossa esitettyjen elokuvien vastaanottotutkimukset sekä eri leh- tien lukijakuntatutkimukset.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksen teoreettinen lähestymistapa nojautuu G. Lu- kåcsin lähtökohtiin ja käsityksiin tietoisuu- desta ja sen tuottamisesta. Tällöin tarkastel- laan yhteiskunnallisen tiedon tuottamista laa- jasta näkökulmasta. Siihen kuuluvat ei pelkäs- tään joukkotiedotus ja henkilökohtainen kommu- nikaatio vaan myös esim. kulttuurin ja taiteen, kirjallisuuden, muodin ym. tuottaminen. Näis- tä lähtökohdista määräytyy kolme keskeistä aluetta, joita tutkimuksella pyritään katta- maan: (l) yhteiskunnallisen tiedon tuottaminen,
(2) tiedon prosessiluonteisuus ja (3) arkipäi- vän tietoisuus.
Kirjallisesti muotoiltua teoreettista ke- hystä tutkimuksen lähtökohdista tutkimuskes- kuksella ei ole. Tähän vaikuttaa ensinnäkin se, että empiiristä sosiologista tutkimusta on Unkarissa harjoitettu kaikkiaan vasta noin 15 vuoden ajan. Toinen vaikuttava seikka on se, että tutkimuskeskus on soveltavan tutkimuksen laitos. Teoreettinen ja periaatteellinen tut- kimustyö tehdään yliopiston laitoksilla, lä- hinnä sosiologian, psykologian ja lingvistii-
~an laitoksilla.
Vuosittain tutkimuskeskuksessa valmistuu 20-40 empiiristä tutkimusta, joten niiden yh- teismäärän perusteella olisi mahdollisuuksia kehittää teoreettista pohjaa ja tähän suuntaan keskuksessa on viime aikoina havaittukin ole- van tarvetta tutkimusta kehittää.
Viime vuonna tutkimuskeskus teki radiolle tutkimuksen (TK-80) siitä, minkälainen on seu- raavan vuosikymmenen aikana yhteiskunnallinen tietoisuus Unkarissa. Tämä prognoosi selvit- tää, mitkä ovat maan sosiaalis-taloudellisen kehityksen ja joukkotiedotuksen muutoksien yhteydet sekä yhteiskunnallisen tiedon ja tie-
toisuuden pääilmenemismuodot 1980-90. Analyy- siä käytetään radion ohjelmasuunnittelun poh- jana. Näistä tuloksista lähtien keskus luon- nostelee myös tutkimusstrategian vuoteen 1995 asti.
Tällaisen tutkimusstrategisen prognoosin te- kemiseen tarvitaan useita aineksia. Tarvitaan tietoa siitä, mitä yhteiskunnallisia vaatimuk- sia asetetaan yhteiskuntatieteelle ja -tutki- mukselle. Keskus pyrkii myös määrittelemään ja ottamaan tutkimukseen mukaan eräitä joukko- tiedotustutkimuksen peruskäsitteitä. Eräs täl- lainen on kysymys siitä, mikä on julkisuuden osuus ja rooli nyt, mikä vuonna 1990. Edelleen pyritään määrittelemään joukkotiedotuksen so- siaaliset funktiot nyt ja tulevaisuudessa ja mitkä yleensä ovat joukkotiedotuksen kehitys- näkymät.
Joukkotiedotuksen yhteiskunnallisten funk- tioiden määrittelyä ja tutkimusta tutkimuskes- kuksen johtaja Tamas Szescko piti tärkeänä, koska siinä ei hänen mielestään ole kovin pal- jon edistytty sosialistisissa maissa. Lähinnä näissä on tutkittu (l) joukkotiedotuksen tekni- siä mahdollisuuksia ja kehittämisedellytyksiä, toisaalta on yritetty kriittisesti selvittää (2) porvarillisen yhteiskunnan joukkotiedotus- välineiden funktioita ja näin saatuja tietoja on pyritty (3) yhdistämään klassiseen marxi- lais-leniniläiseen propagandateoriaan.
Szesckon mukaan näin marxismin perustalta syn- tyneissä teorioissa on jouduttu eklektisismiin.
Hänen mukaansa marxismin perustalta voidaan luoda adekvaatti joukkotiedotuksen teoria, m'lt-
ta sen ei tule lähteä eklektisismin pohjalta. Tä 11 öin eräs hyvä lähtökohta on tutkia j aukko- tiedotuksen funktioita yhteiskunnalisen tiedon tuotannon kokonaisprosessissa.
~·1ainitussa TK-80 projektissa pyritään kehit- tämään ja määrittämään joitakin keskeisiä teo- reettisia käsitteitä. Tutkijat selvittävät keskenään kollektiivisesti eri käsitteitä ja näin pyritään saamaan myös perspektiiviä pit- käjännitteiselle joukkotiedotustutkimukselle.
Teoreettinen tutkimustyö peruskäsitteiden parissa ei kuitenkaan ole vain joukkotiedotuk- sen ja kulttuurin ongelma, vaan tällainen työ tapahtuu samalla myös politiikan ja tieteen leikkauspisteessä. Näin ollen se, miten teo- ria kehittyy ja miten sitä kyetään kehittämään, riippuu maan yleisestä kulttuurin ja politiikan kehitystasosta.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksel- la ei ole omaa kirjattua tutkimuspoliittista ohjelmaa, vaan se heijastuu harjoitetussa tut- kimuksessa ja julkaisuissa.
Helmikuussa 1980 toteutetulla tutkimuskes- keskuksen rakenteen uudelleenjärjestelyjen taustalla oli laitoksen sisältä noussut tarve. Päämääränä on, että laitoksen eri osastoilla työskentelevät tutkijat pystyisivät tekemään enemmän tutkimustyötä. Tätä pyritään edistä- mään kehittämällä tervettä sisäistä intellek- tuaalista kilpailua tutkijoiden kesken.
Tähänastinen rakenne syntyi silloin, kun useimmat tutkijat olivat vasta-alkajia. Sil- loin osastojako ja niiden erillisyyden muodos- tamat puitteet olivat tutkijan suojana ja tur- vana, mutta ei eteenpäin vievänä kehyksenä. Alkuajoista lähtien tutkijat ovat pätevöityneet tieteellisesti ja monelle on kehittynyt oma tutkimusprofiili.
Tällaisessa vaiheessa voidaan antaa lisää vapautta ja vastuuta sekä omaa liikkuma-alaa lisää. Jotkut tutkijoista, jotka aikaisemman rakenteen puitteissa eivät saaneet paljon aikaan, pelkäävät näitä uudelleenjärjestelyjä.
Uusi järjestelmä, jossa noin 20 tutKijaa ei kuulu mihinkään osastoon, on yritys saavuttaa
jA kannustaa määrättyihin tuloksiin. Szesckon
mukaa~ on kii$tatta osoittautunut, että tutki"
tyksen ja tiedontarpeen välisten yhteyksien tutkimus.
Teoreettisten lähestymistapojen joukosta on mainittava tärkeimpinä joukkotiedotusvälinei- den yhteiskunnallisen roolin analyysi lähtien kansalaisten yhteiskunnallisesta tilasta ja asemasta, heidän toimintansa ja arvojärjestel- mänsä kokonaisuudesta, sosialistisen yhteis- kunnan tämänhetkisestä kehitysvaiheesta ja joukkotiedotusvälineiden sivistysteoriasta.
Keskus soveltaa laajalti perinteellisiä tutki- musmenetelmiä (survey, sisällönanalyysi, eri- laiset haastattelutekniikat jne.) sekä harjoit- taa metodologisia kokeiluja empiirisen tutki- muksen alueella.
Tutkimuskeskuksessa ei tarkastella joukko- tiedotuksen kysymyksiä jonkin määrätyn eri- tyistieteen näkökulmasta, vaikka keskuksen harjoittamaa tutkimusta voidaankin sanoa luon- teeltaan sosiologiseksi. Tällainen lähesty- mistapa joukkotiedotukseen kiinnittää tutki- muskohteen sosiaalisten suhteiden kokonaisjär- jestelmään. Samalla tutkijat ovat kiinnostu- neita myös joukkotiedotuksen psykologisista vai kutusmekani smei sta määrättyi hi n ryhmiin ja yksilöihin. Sosiologisen panoksen ohella kes- kuksen tutkimustyössä on merkittävä osa histo- riallisella lähestymistavalla, etnografisten tutkimustulosten ja nykyaikaisen kielitieteen, kuten semiotiikan, hyväksikäytöllä. Esimerk- kinä viimemainitusta on sisällön erittely.po- liittisten päätösten heijastumisesta pilapiir- roksissa. Joukkotiedotuksen kirjallisuustie- teelliset näkökohdat ovat olleet myös tutkimuk- sen kohteena; on esim. tutkittu radion ja te- levision vaikutusta ja ilmentymistä Unkarin runoudessa sekä radio- ja televisioarvostelu- jen aiheiden ja näkökantojen valintaa. Tut- kimuskeskuksen tieteellistä toimintaa luonneh- tii joukkotiedotuksen tutkiminen sen kokonai- suudessaan mukaanlukien joukkotiedotusvälinei- den toiminta ja tehtävät sekä määrättyjen oh- jelmien sisältö ja vaikutukset - kaikki tämä mahdollisimman kompleksisesti.
Säännöllisten ohjelmien vastaanottotutki- musten avulla tutkimuskeskus seuraa kuinka
laajasti määrättyjä radio- ja tv-ohjelmia kuun- nellaan ja katsotaan sekä selvittää näiden oh- jelmien käyttöajoissa tapahtuvia muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä. Ohjelman raken- teellisten muutosten vaikutusta sen kuuntelu- ja katselumäärään tutkitaan sosiologisina ja psykologisina vaikutustekijöinä määrättyjen ohjelmien tietyissä vastaanottajaryhmissä, on tutkittu esim. poliittisten, informatiivis- ten, taloudellisten, kas~atuksellisten, tai- teellisten ja kirjallisuusohjelmien ohjelmara- kenteen muutosvaikutuksia. Tämä ei kuitenkaan sulje pois joukkotiedotukseen järjestelmänä kohdistuvaa tutkimusta: edellä mainittuihin tutkimuksiin liittyvät eri joukkotiedotusväli- neiden ja -kanavien vertailevat vaikutustutki- mukset. Esim. valtakunnallisten ja alueellis- ten, värillisten ja mustavalkoisten tv-ohjel- mien, muualla kuin televisiossa esitettyjen elokuvien vastaanottotutkimukset sekä eri leh- tien lukijakuntatutkimukset.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksen teoreettinen lähestymistapa nojautuu G. Lu- kåcsin lähtökohtiin ja käsityksiin tietoisuu- desta ja sen tuottamisesta. Tällöin tarkastel- laan yhteiskunnallisen tiedon tuottamista laa- jasta näkökulmasta. Siihen kuuluvat ei pelkäs- tään joukkotiedotus ja henkilökohtainen kommu- nikaatio vaan myös esim. kulttuurin ja taiteen, kirjallisuuden, muodin ym. tuottaminen. Näis- tä lähtökohdista määräytyy kolme keskeistä aluetta, joita tutkimuksella pyritään katta- maan: (l) yhteiskunnallisen tiedon tuottaminen,
(2) tiedon prosessiluonteisuus ja (3) arkipäi- vän tietoisuus.
Kirjallisesti muotoiltua teoreettista ke- hystä tutkimuksen lähtökohdista tutkimuskes- kuksella ei ole. Tähän vaikuttaa ensinnäkin se, että empiiristä sosiologista tutkimusta on Unkarissa harjoitettu kaikkiaan vasta noin 15 vuoden ajan. Toinen vaikuttava seikka on se, että tutkimuskeskus on soveltavan tutkimuksen laitos. Teoreettinen ja periaatteellinen tut- kimustyö tehdään yliopiston laitoksilla, lä- hinnä sosiologian, psykologian ja lingvistii-
~an laitoksilla.
Vuosittain tutkimuskeskuksessa valmistuu 20-40 empiiristä tutkimusta, joten niiden yh- teismäärän perusteella olisi mahdollisuuksia kehittää teoreettista pohjaa ja tähän suuntaan keskuksessa on viime aikoina havaittukin ole- van tarvetta tutkimusta kehittää.
Viime vuonna tutkimuskeskus teki radiolle tutkimuksen (TK-80) siitä, minkälainen on seu- raavan vuosikymmenen aikana yhteiskunnallinen tietoisuus Unkarissa. Tämä prognoosi selvit- tää, mitkä ovat maan sosiaalis-taloudellisen kehityksen ja joukkotiedotuksen muutoksien yhteydet sekä yhteiskunnallisen tiedon ja tie- toisuuden pääilmenemismuodot 1980-90. Analyy- siä käytetään radion ohjelmasuunnittelun poh- jana. Näistä tuloksista lähtien keskus luon- nostelee myös tutkimusstrategian vuoteen 1995 asti.
Tällaisen tutkimusstrategisen prognoosin te- kemiseen tarvitaan useita aineksia. Tarvitaan tietoa siitä, mitä yhteiskunnallisia vaatimuk- sia asetetaan yhteiskuntatieteelle ja -tutki- mukselle. Keskus pyrkii myös määrittelemään ja ottamaan tutkimukseen mukaan eräitä joukko- tiedotustutkimuksen peruskäsitteitä. Eräs täl- lainen on kysymys siitä, mikä on julkisuuden osuus ja rooli nyt, mikä vuonna 1990. Edelleen pyritään määrittelemään joukkotiedotuksen so- siaaliset funktiot nyt ja tulevaisuudessa ja mitkä yleensä ovat joukkotiedotuksen kehitys- näkymät.
Joukkotiedotuksen yhteiskunnallisten funk- tioiden määrittelyä ja tutkimusta tutkimuskes- kuksen johtaja Tamas Szescko piti tärkeänä, koska siinä ei hänen mielestään ole kovin pal- jon edistytty sosialistisissa maissa. Lähinnä näissä on tutkittu (l) joukkotiedotuksen tekni- siä mahdollisuuksia ja kehittämisedellytyksiä, toisaalta on yritetty kriittisesti selvittää (2) porvarillisen yhteiskunnan joukkotiedotus- välineiden funktioita ja näin saatuja tietoja on pyritty (3) yhdistämään klassiseen marxi- lais-leniniläiseen propagandateoriaan.
Szesckon mukaan näin marxismin perustalta syn- tyneissä teorioissa on jouduttu eklektisismiin.
Hänen mukaansa marxismin perustalta voidaan luoda adekvaatti joukkotiedotuksen teoria, m'lt-
ta sen ei tule lähteä eklektisismin pohjalta.
Tä 11 öin eräs hyvä lähtökohta on tutkia j aukko- tiedotuksen funktioita yhteiskunnalisen tiedon tuotannon kokonaisprosessissa.
~·1ainitussa TK-80 projektissa pyritään kehit- tämään ja määrittämään joitakin keskeisiä teo- reettisia käsitteitä. Tutkijat selvittävät keskenään kollektiivisesti eri käsitteitä ja näin pyritään saamaan myös perspektiiviä pit- käjännitteiselle joukkotiedotustutkimukselle.
Teoreettinen tutkimustyö peruskäsitteiden parissa ei kuitenkaan ole vain joukkotiedotuk- sen ja kulttuurin ongelma, vaan tällainen työ tapahtuu samalla myös politiikan ja tieteen leikkauspisteessä. Näin ollen se, miten teo- ria kehittyy ja miten sitä kyetään kehittämään, riippuu maan yleisestä kulttuurin ja politiikan kehitystasosta.
Unkarin joukkotiedotuksen tutkimuskeskuksel- la ei ole omaa kirjattua tutkimuspoliittista ohjelmaa, vaan se heijastuu harjoitetussa tut- kimuksessa ja julkaisuissa.
Helmikuussa 1980 toteutetulla tutkimuskes- keskuksen rakenteen uudelleenjärjestelyjen taustalla oli laitoksen sisältä noussut tarve.
Päämääränä on, että laitoksen eri osastoilla työskentelevät tutkijat pystyisivät tekemään enemmän tutkimustyötä. Tätä pyritään edistä- mään kehittämällä tervettä sisäistä intellek- tuaalista kilpailua tutkijoiden kesken.
Tähänastinen rakenne syntyi silloin, kun useimmat tutkijat olivat vasta-alkajia. Sil- loin osastojako ja niiden erillisyyden muodos- tamat puitteet olivat tutkijan suojana ja tur- vana, mutta ei eteenpäin vievänä kehyksenä.
Alkuajoista lähtien tutkijat ovat pätevöityneet tieteellisesti ja monelle on kehittynyt oma tutkimusprofiili.
Tällaisessa vaiheessa voidaan antaa lisää vapautta ja vastuuta sekä omaa liikkuma-alaa lisää. Jotkut tutkijoista, jotka aikaisemman rakenteen puitteissa eivät saaneet paljon aikaan, pelkäävät näitä uudelleenjärjestelyjä.
Uusi järjestelmä, jossa noin 20 tutKijaa ei kuulu mihinkään osastoon, on yritys saavuttaa
jA kannustaa määrättyihin tuloksiin. Szesckon
mukaa~ on kii$tatta osoittautunut, että tutki"
jana oleminen ei ole elintapa vaan kutsumus.
Vanhassa järjestelmässä osastot eristivät tutkijat toisistaan. Nyt halutaan keskusta viedä kollektiivisemman työn suuntaan. Aikai- sempi rakenne oli osastojohtaja-keskeinen, mi- kä usein vaikeutti tutkijoiden luontevaa yh- teistyötä.
TK-80 projektin yhteydessä pyri.tään sel vit- tämään joitakin teoreettisia kysymyksiä. Nii- tä käsitellään joka toinen kuukausi pidettäväs- sä tutkijakokouksessa. Niissä käsitellään myös kunkin tutkijan tutkimustyön etenemistä esitel- mien pohjalta. Keskus tulee harjoittamaan tut- kimusta yhteistyössä monien muiden laitost~n kanssa. Esimerkiksi "uskon"-käsitettä tullaan selvittämään psykologian, sosiaalipsykologian ja kansatieteen laitosten kanssa.
Tieteellistä jatkokoulutusta (post-graduate) tullaan myös kehittämään. On havaittu, että yliopistosta tutkimuskeskukseen tulevat nuoret tutkijat eivät omaa vielä riittävän hyvää poh- jaa tutkimustyöhön. Osittain tähän vaikuttaa se, että sosiologia on vielä "lapsenkengissään"
yliopistotasolla. Nuorten tutkijoiden täytyy oppia tutkimustyö keskuksessa ja kasvattaa it- seään. Tämä tapahtuu siten, että nuoremmilla on mahdollista jatkokouluttaa itseään. Keskuk- sella on lisäksi oma "tutor"-järjestelmä jatko- opiskelijoita varten. Myös yliopistojen post- graduate-koulutukseen lähetetään nuoria tutki- joita. Ulkomaan stipendejä käytetään myös jatko-opintoihin. Oman lukunsa muodostaa tut- kimuskeskuksen sisäiseen käyttöön tarkoitettu julkaisu "tk-mUhely" (työpaja), missä jul kais- taan metodologiaan ja metodiikkaan liittyviä käännöksiä ulkomaisista tieteellisistä aika- kauslehdistä ja kirjoista, kerrotaan uusista tutkimusmenetelmistä jne.
Tutkimuskeskuksen viimeaikaisista tutkimuk- sista voidaan ottaa joitakin esimerkkejä ly- hyesti. (Hyvän läpileikkauksen tutkimuksista saa lukemalla mainitun englanninkielisen ar- tikkelikokoelman.)
Unkarin sosialistisen työväenpuolueen kes- kuskomitea teki vuonna 1975 päätöksen kansan- sivistystyöstä. Päätökseen liittyi ehdotuk- sia ja linjanvetoja mm. siitä, miten kansansi-
vistystyötä on parannettava yleisradiotoimin- nassa.
Tuolloin Unkarin yleisradiossa ajateltiin yleisesti, että kansansivistystyö (tieteen popularisointi, informatiiviset ohjelmat) on kunnossa. Vuosina 1976-77 ohjelmarakenteessa tehtiin kuitenkin muutoksia ja kansansivistys- ohjelmia lisättiin radiossa ja televisiossa.
Ohjelmarakenteen muutoksilla oli kielteisiä vaikutuksia. Kansansivistysohjelmat lähetet- tiin parhaina katselu- ja kuunteluaikoina, ja vastaanottajat kyllästyivät. Alettiin tutkia näiden ohjelmien sisältöä. Havaittiin, että kielteinen reaktio aiheutui ohjelmien määrästä ja ajoituksesta, mutta ei laadusta. Päätettiin lopettaa osa näistä ohjelmista ja parantaa kan- sansivistystyön tasoa muilla keinoin.
Tv-ohjelmien katselutilanne on se, että suu- ri osa katsojista seuraa päivittäin televisiota klo 19.30-21.30. Käytössä on kaksi lähetys- verkkoa. 2-verkon ohjelmia pystyy näkemään kuitenkin vain n. 50 % katsojista. Maan länsi- osissavoidaan seurata myös ulkomaisia lähetyk- siä: Itävallan, Jugoslavian ja Slovakian tv- ohjelmia. Katsojatutkimuksia ulkomaisista oh- jelmista ei ole tehty, mutta suosittuja ovat mm. urheiluohjelmat, erityisesti talvella.
Usein 1- ja 2-verkon ohjelmat kansansivistys- työn osalta ovat samanlaisia, koska tuettujen kansansivistysohjelmien määrä oli niin suuri.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita laaja sisällönanalyyttinen tutkimus siitä, miten ta- loudellinen tilanne heijastuu joukkotiedotus- välineissä. Kohteina ovat viisi valtakunnal- lista sanomalehteä, televisiouutiset (klo 19.30-20.00) ja radiouutiset (yhteensä n. l tunti/päivä). Analysoitavana on uutisaineisto.
Uutisia on yhteensä n. 7000 ja sisältöluokkia n. 50. Tutkimuksesta on olemassa jo joitakin alustavia tuloksia.
On havaittu, että taloudelliset tosiseikat heijastuvat mainituissa uutisvälineissä melko suoraan. Ne kertovat hallituksen päätöksistä suunnilleen samalla tavalla. Kuitenkaan tie- dotusvälineet eivät esitä vaihtoehtoja eri ta- 1 oude ll i s ten kysymysten ra tka i semi seksi eivätkä välitä taloudellisisia kysymyksiä koskevaa
tausta-aineistoa riittävästi. Näyttää siltä, että joukkotiedotusvälineet ovat uutisissaan antaneet liian "ruusuisen" kuvan maan talou- dellisesta tilanteesta.
Realistisemman kuvan näistä välineistä on anta- nut radion uutiset. Tähän vaikuttaa mm. se, että radio on Unkarissa "riippumattomampi", sen journalistiset traditiot ovat pitempiä kuin esimerkiksi television, toimittajat ovat siellä saaneet paremman koulutuksen. Televi- sio ja USTP:n puoluelehdet ovat radioon verrat- tuna "propagandistisempia". Vuodesta 1976 läh- tien kaikkien joukkotiedotusvälineiden antama kuva maan taloudellisista tosiasioista on tut- kijoiden mukaan tullut kuitenkin realistisem- maksi. Aikaisemmin tiedotusvälineet olivat esim. ulkomaankaupan yhteydessä korostaneet SEV:n kautta syntyvää taloudellista riippumat- tomuutta kapitalististen maiden talouskriisis- tä. Vuoden 1976 jälkeen tiedotusvälineissä on enemmän korostettu Unkarin talouden asemaa yh- tenä osana maailmantaloudesta ja -kaupasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkijat esittivät syynä tähän epärealisti- sen kuvan antamiseen mm. "poliittisen kontrol- lin", joka antaa tiukat säännöt siitä mistä saa tiedottaa. Tutkijat väittivät, että san6maleh- dissä ei esim. tiedetä, miten Unkarin kansantu- lo jakaantuu, kuinka suuret ovat puolustusme- not jne., jolloin taustatietojen välittäminen yleisölle saattaa jäädä puutteelliseksi.
Informaation tarve eri väestöryhmissä on vaihteleva riippuen mm. koulutustaustasta.
Unkarin väestöstä n. 50 %ei ole käynyt kah- deksan vuotta kestävää peruskoulua, ja tutki- joiden mukaan suuri osa kansalaisista ei ole erityisen kiinnostunut siitä, mitä televisio- uutisissa kerrotaan. Muiden tutkimusten mukaan n. 50 %:lla Unkarin väestöstä ei ole poliittis- ta kantaa.
Tämän sisällönanalyysin sisältökategoriat ovat osaksi puhtaasti taloudell~sia (tuotta- vuus, BKT) osa arkipäivän ajattelun kategorioi- ta (elinkustannukset, asumiskustannukset, elin- taso).
Hyvin koulutetut lukevat ulkomaisia lehtiä.
joita Unkarissa on yleisesti saatavilla
("Neue ZUrcher Zeitung", "Frankfurter Allgemei- ne Zeitung", "Newsweek" jne.), ja kuuntelevat ulkomaisia radiolähetyksiä, joiden avulla he pystyvät saamaan taustainformaatiota ulkomaan tapahtumista.
4 Tutkimusosastot
Lasten ja nuorten paneelitutkimukset. Lasten ja nuorten paneelitutkimusosastolla (3 tutkijaa) tehdään 3-17-vuotiaiden radion kuuntelun ja te- levision katselun tutkimuksia päiväkirjojen pe- rusteella. Täytettävät päiväkirjalomakkeet lä- hetetään postitse viikottain 1800 vastaanotta- jalle. Palautusprosentti on 62-65 % vuodenajas- ta yms. riippuen. Alhaisin palautusprosentti, noin 50-60 %, on 3-8-vuotiaiden ryhmässä, jossa vanhemmat täyttävät päiväkirjat. Aktiivisimmin palauttavat yli 12-vuotiaat. Ensimmäiset koe- otokset aloitettiin vuonna 1978 ja vuoden 1979 alusta lähtien tutkimuskierros on suoritettu yhteensä kuusi kertaa.
Päiväkirjoilla kootuista tiedoista ei ole tehty toistaiseksi varsinaisia tutkimuksia, vaan ne on lähetetty tiedoksi radion ja televi- sion johdolle. Yleisradion johtoa kiinnostaa erityisesti yksittäisten ohjelmien katselija- ja kuuntelijamäärät. Tutkimuskeskusta kiinnos- tavat yhteenvedot, mutta niiden tekemiseksi ei vielä toistaiseksi ole riittävästi aineistoa.
Viikkotutkimusten yhteydessä tutkitaan kuun- telu- ja katseluajan lisääntymistä eri päiville ja vuorokaudenajoille sekä television katseluun käytettyä kokonaisaikaa. On havaittu, että te- levision katselu ja radion kuuntelu vaihtelevat määrältään ikäluokittain. Jo aivan pienetkin lapset katselevat paljon televisiota. Aktiivi- simmin katsovat 12-14-vuotiaat, sen jälkeen kat- selumäärät vähenevät. Radion kuuntelun määrä kasvaa sen sijaan iän mukana ja murrosikäiset käyttävät joukkotiedotusvälineisiin käytetystä ajasta noin 50% radion kuunteluun. Pienet lapset käyttävät joukkotiedotusvälineiden seu- raamiseen käytetystä ajasta noin 10 % radion kuunteluun. Päiväkirjatutkimuksissa on ollut kuitenkin vaikeuksia saada luotettavia tietoja
"cdiön ku~ntellun käytetystä ajasta, koska sitä käytetään taustakuunteluun. Lasten kohdal1a
jana oleminen ei ole elintapa vaan kutsumus.
Vanhassa järjestelmässä osastot eristivät tutkijat toisistaan. Nyt halutaan keskusta viedä kollektiivisemman työn suuntaan. Aikai- sempi rakenne oli osastojohtaja-keskeinen, mi- kä usein vaikeutti tutkijoiden luontevaa yh- teistyötä.
TK-80 projektin yhteydessä pyri.tään sel vit- tämään joitakin teoreettisia kysymyksiä. Nii- tä käsitellään joka toinen kuukausi pidettäväs- sä tutkijakokouksessa. Niissä käsitellään myös kunkin tutkijan tutkimustyön etenemistä esitel- mien pohjalta. Keskus tulee harjoittamaan tut- kimusta yhteistyössä monien muiden laitost~n kanssa. Esimerkiksi "uskon"-käsitettä tullaan selvittämään psykologian, sosiaalipsykologian ja kansatieteen laitosten kanssa.
Tieteellistä jatkokoulutusta (post-graduate) tullaan myös kehittämään. On havaittu, että yliopistosta tutkimuskeskukseen tulevat nuoret tutkijat eivät omaa vielä riittävän hyvää poh- jaa tutkimustyöhön. Osittain tähän vaikuttaa se, että sosiologia on vielä "lapsenkengissään"
yliopistotasolla. Nuorten tutkijoiden täytyy oppia tutkimustyö keskuksessa ja kasvattaa it- seään. Tämä tapahtuu siten, että nuoremmilla on mahdollista jatkokouluttaa itseään. Keskuk- sella on lisäksi oma "tutor"-järjestelmä jatko- opiskelijoita varten. Myös yliopistojen post- graduate-koulutukseen lähetetään nuoria tutki- joita. Ulkomaan stipendejä käytetään myös jatko-opintoihin. Oman lukunsa muodostaa tut- kimuskeskuksen sisäiseen käyttöön tarkoitettu julkaisu "tk-mUhely" (työpaja), missä jul kais- taan metodologiaan ja metodiikkaan liittyviä käännöksiä ulkomaisista tieteellisistä aika- kauslehdistä ja kirjoista, kerrotaan uusista tutkimusmenetelmistä jne.
Tutkimuskeskuksen viimeaikaisista tutkimuk- sista voidaan ottaa joitakin esimerkkejä ly- hyesti. (Hyvän läpileikkauksen tutkimuksista saa lukemalla mainitun englanninkielisen ar- tikkelikokoelman.)
Unkarin sosialistisen työväenpuolueen kes- kuskomitea teki vuonna 1975 päätöksen kansan- sivistystyöstä. Päätökseen liittyi ehdotuk- sia ja linjanvetoja mm. siitä, miten kansansi-
vistystyötä on parannettava yleisradiotoimin- nassa.
Tuolloin Unkarin yleisradiossa ajateltiin yleisesti, että kansansivistystyö (tieteen popularisointi, informatiiviset ohjelmat) on kunnossa. Vuosina 1976-77 ohjelmarakenteessa tehtiin kuitenkin muutoksia ja kansansivistys- ohjelmia lisättiin radiossa ja televisiossa.
Ohjelmarakenteen muutoksilla oli kielteisiä vaikutuksia. Kansansivistysohjelmat lähetet- tiin parhaina katselu- ja kuunteluaikoina, ja vastaanottajat kyllästyivät. Alettiin tutkia näiden ohjelmien sisältöä. Havaittiin, että kielteinen reaktio aiheutui ohjelmien määrästä ja ajoituksesta, mutta ei laadusta. Päätettiin lopettaa osa näistä ohjelmista ja parantaa kan- sansivistystyön tasoa muilla keinoin.
Tv-ohjelmien katselutilanne on se, että suu- ri osa katsojista seuraa päivittäin televisiota klo 19.30-21.30. Käytössä on kaksi lähetys- verkkoa. 2-verkon ohjelmia pystyy näkemään kuitenkin vain n. 50 % katsojista. Maan länsi- osissavoidaan seurata myös ulkomaisia lähetyk- siä: Itävallan, Jugoslavian ja Slovakian tv- ohjelmia. Katsojatutkimuksia ulkomaisista oh- jelmista ei ole tehty, mutta suosittuja ovat mm. urheiluohjelmat, erityisesti talvella.
Usein 1- ja 2-verkon ohjelmat kansansivistys- työn osalta ovat samanlaisia, koska tuettujen kansansivistysohjelmien määrä oli niin suuri.
Toisena esimerkkinä voidaan mainita laaja sisällönanalyyttinen tutkimus siitä, miten ta- loudellinen tilanne heijastuu joukkotiedotus- välineissä. Kohteina ovat viisi valtakunnal- lista sanomalehteä, televisiouutiset (klo 19.30-20.00) ja radiouutiset (yhteensä n. l tunti/päivä). Analysoitavana on uutisaineisto.
Uutisia on yhteensä n. 7000 ja sisältöluokkia n. 50. Tutkimuksesta on olemassa jo joitakin alustavia tuloksia.
On havaittu, että taloudelliset tosiseikat heijastuvat mainituissa uutisvälineissä melko suoraan. Ne kertovat hallituksen päätöksistä suunnilleen samalla tavalla. Kuitenkaan tie- dotusvälineet eivät esitä vaihtoehtoja eri ta- 1 oude ll i s ten kysymysten ra tka i semi seksi eivätkä välitä taloudellisisia kysymyksiä koskevaa
tausta-aineistoa riittävästi. Näyttää siltä, että joukkotiedotusvälineet ovat uutisissaan antaneet liian "ruusuisen" kuvan maan talou- dellisesta tilanteesta.
Realistisemman kuvan näistä välineistä on anta- nut radion uutiset. Tähän vaikuttaa mm. se, että radio on Unkarissa "riippumattomampi", sen journalistiset traditiot ovat pitempiä kuin esimerkiksi television, toimittajat ovat siellä saaneet paremman koulutuksen. Televi- sio ja USTP:n puoluelehdet ovat radioon verrat- tuna "propagandistisempia". Vuodesta 1976 läh- tien kaikkien joukkotiedotusvälineiden antama kuva maan taloudellisista tosiasioista on tut- kijoiden mukaan tullut kuitenkin realistisem- maksi. Aikaisemmin tiedotusvälineet olivat esim. ulkomaankaupan yhteydessä korostaneet SEV:n kautta syntyvää taloudellista riippumat- tomuutta kapitalististen maiden talouskriisis- tä. Vuoden 1976 jälkeen tiedotusvälineissä on enemmän korostettu Unkarin talouden asemaa yh- tenä osana maailmantaloudesta ja -kaupasta ja siihen vaikuttavista tekijöistä.
Tutkijat esittivät syynä tähän epärealisti- sen kuvan antamiseen mm. "poliittisen kontrol- lin", joka antaa tiukat säännöt siitä mistä saa tiedottaa. Tutkijat väittivät, että san6maleh- dissä ei esim. tiedetä, miten Unkarin kansantu- lo jakaantuu, kuinka suuret ovat puolustusme- not jne., jolloin taustatietojen välittäminen yleisölle saattaa jäädä puutteelliseksi.
Informaation tarve eri väestöryhmissä on vaihteleva riippuen mm. koulutustaustasta.
Unkarin väestöstä n. 50 %ei ole käynyt kah- deksan vuotta kestävää peruskoulua, ja tutki- joiden mukaan suuri osa kansalaisista ei ole erityisen kiinnostunut siitä, mitä televisio- uutisissa kerrotaan. Muiden tutkimusten mukaan n. 50 %:lla Unkarin väestöstä ei ole poliittis- ta kantaa.
Tämän sisällönanalyysin sisältökategoriat ovat osaksi puhtaasti taloudell~sia (tuotta- vuus, BKT) osa arkipäivän ajattelun kategorioi- ta (elinkustannukset, asumiskustannukset, elin- taso).
Hyvin koulutetut lukevat ulkomaisia lehtiä.
joita Unkarissa on yleisesti saatavilla
("Neue ZUrcher Zeitung", "Frankfurter Allgemei- ne Zeitung", "Newsweek" jne.), ja kuuntelevat ulkomaisia radiolähetyksiä, joiden avulla he pystyvät saamaan taustainformaatiota ulkomaan tapahtumista.
4 Tutkimusosastot
Lasten ja nuorten paneelitutkimukset. Lasten ja nuorten paneelitutkimusosastolla (3 tutkijaa) tehdään 3-17-vuotiaiden radion kuuntelun ja te- levision katselun tutkimuksia päiväkirjojen pe- rusteella. Täytettävät päiväkirjalomakkeet lä- hetetään postitse viikottain 1800 vastaanotta- jalle. Palautusprosentti on 62-65 % vuodenajas- ta yms. riippuen. Alhaisin palautusprosentti, noin 50-60 %, on 3-8-vuotiaiden ryhmässä, jossa vanhemmat täyttävät päiväkirjat. Aktiivisimmin palauttavat yli 12-vuotiaat. Ensimmäiset koe- otokset aloitettiin vuonna 1978 ja vuoden 1979 alusta lähtien tutkimuskierros on suoritettu yhteensä kuusi kertaa.
Päiväkirjoilla kootuista tiedoista ei ole tehty toistaiseksi varsinaisia tutkimuksia, vaan ne on lähetetty tiedoksi radion ja televi- sion johdolle. Yleisradion johtoa kiinnostaa erityisesti yksittäisten ohjelmien katselija- ja kuuntelijamäärät. Tutkimuskeskusta kiinnos- tavat yhteenvedot, mutta niiden tekemiseksi ei vielä toistaiseksi ole riittävästi aineistoa.
Viikkotutkimusten yhteydessä tutkitaan kuun- telu- ja katseluajan lisääntymistä eri päiville ja vuorokaudenajoille sekä television katseluun käytettyä kokonaisaikaa. On havaittu, että te- levision katselu ja radion kuuntelu vaihtelevat määrältään ikäluokittain. Jo aivan pienetkin lapset katselevat paljon televisiota. Aktiivi- simmin katsovat 12-14-vuotiaat, sen jälkeen kat- selumäärät vähenevät. Radion kuuntelun määrä kasvaa sen sijaan iän mukana ja murrosikäiset käyttävät joukkotiedotusvälineisiin käytetystä ajasta noin 50% radion kuunteluun. Pienet lapset käyttävät joukkotiedotusvälineiden seu- raamiseen käytetystä ajasta noin 10 % radion kuunteluun. Päiväkirjatutkimuksissa on ollut kuitenkin vaikeuksia saada luotettavia tietoja
"cdiön ku~ntellun käytetystä ajasta, koska sitä käytetään taustakuunteluun. Lasten kohdal1a
