• Ei tuloksia

Aikuisopiskelijan henkinen kasvu

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Aikuisopiskelijan henkinen kasvu"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Helsingin yliopisto - Helsingfors universitet - University of Helsinki

ID 2008-205 Tiedekunta-Fakultet-Faculty

Valtiotieteellinen tiedekunta

Laitos-Institution-Department

Yhteiskuntapolitiikan laitos

Tekijä-Författare-Author

Alanampa, Terttu

Työn nimi-Arbetets titel-Title

Aikuisopiskelijan henkinen kasvu

Oppiaine-Läroämne-Subject

Sosiaalipolitiikka

Työn laji-Arbetets art-Level

Pro gradu

Aika-Datum-Month and year

2008-04-10

Sivumäärä-Sidantal-Number of pages

138 s, 10 liites.

Tiivistelmä-Referat-Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia syitä aikuisopiskelijalla on osallistua koulutukseen, mitkä syyt lisäsivät koulutukseen hakeutumista, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kasvua opiskeluaikana ja miten he kokevat tämän kasvun ihmisenä olossaan ja työssään.

Tutkimuskohteena oli Snellman-korkeakoulun Henkisen kasvun seminaarin oppilaat. Tutkimus tehtiin haastattelemalla kuuttatoista opiskelijaa, joista aineistoon valittiin neljä haastattelua, koska heiltä saatiin tarvittavat tiedot tutkielman toteuttamiseen. Haastattelussa hyödynnettiin kahta eri haastattelutekniikkaa, strukturoitua haastattelua ja astetta vapaampaa, keskustelunomaisuutta lähenevää puolistrukturoitua haastattelua.

Haastattelut litteroitiin ja analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Teemoittelun ja kategorioiden muodostamisessa hyödynnettiin ATLAS/ti –ohjelmaa.

Tutkielma on kaksiosainen. Ensin perehdytään opiskelun aloittamisen syihin ja toiseksi aikuisopiskelijassa tapahtuviin muutoksiin

opiskeluaikana. Opiskelun aloittamisen syihin kuuluivat aiemman opiskelun motivoimat aikuisopiskelun syyt, nykyinen työ aikuisopiskelun aloittamisen syynä ja itsensä kehittämisen tarve. Henkistä kasvua etsittiin opiskelun aikana opiskelussa, työssä ja ihmisenä olossa tapahtuvista muutoksista. Analyysissä, aineiston käsitteellistämisessä ydinkategorioiksi nousivat sisäinen kehitys, luovat voimavarat, työn edistyminen ja sosiaalinen kanssakäyminen.

Tutkimustulokset osoittavat, että aiempi opiskelu ei motivoinut aloittamaan opiskelua, vaan aiemman opiskelun puutteet olivat olleet opiskelun aloittamisen syynä. Työssä kehittymisen kannustimeksi nousi sisäinen, ei ulkoinen kehittyminen. Itsensä kehittämisen tarpeen motiiveiksi tulivat sisäisten voimavarojen löytäminen. Opiskelu kehitti aikuisopiskelijoita. Opiskelu eteni, sisäiset voimavarat kehittyivät, luovien voimavarojen käyttö työssä lisääntyi. Kokonaispersoonallisuuden kehittyminen, maailmankuvan avartuminen ja rikastuminen havaittiin haastateltavissa. Yksi päällimmäisistä havainnoista aineistossani oli henkisen kehityksen tärkeys ihmisenä olossa ja työn edistymisessä.

Tärkeää oli tutkia, tapahtuuko aikuisopiskelijassa henkistä kehitystä, koska yhteiskunnan ja työelämän muutokset edellyttävät työtekijöiltä jatkuvaa kehittymistä, uusia ominaisuuksia, mikä vaatii yksilöltä muuntumista yhteiskunnan ja yhteisön kehityksen mukana.

Avainsanat-Nyckelord-Keywords opiskelijat

aikuiset

opiskeluaikuisopiskelu aikuiskoulutus henkinen kasvu motiivit kehitys luovuus

sosiaalinen vuorovaikutus

Säilytyspaikka-Förvaringsställe-Where deposited

Muita tietoja-Övriga uppgifter-Additional information

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Itseohjautuvuutta on siis tavoiteltava, mutta sitä on myös opetettava sekä kannustettava oppijaa aktiivisuuteen ja omatoimisuuteen.. Ohjaukselle on määriteltävä tavoitteet

Pääasiassa tämä tarkoittaa aikuiskasvatuksen ja aikuisopiskelun sekä lapsuudessa tapahtuvan oppimisen saattamista yhteyteen muodollisen kouluopetuksen, keski- ja korkea-asteen

olleet opiskelun motiivit, ja niiden ohessa on jonkin verran selvitetty myös opiskelun esteitä tai vaikeuksia. Opiskelun esteet ovat ikään kuin motiivien kanssa

emman työ- ja koulutuskokemuksen avulla hank- kiman lähtötason arviointi, opiskeluohjelman tekeminen opiskelijan lähtötason ja tavoitteiden perusteella, mahdollisten

opiskelun kautta; jotkut toiset opiskelijat hakevat muutosta elämäänsä opiskelun avulla.. Kummassakin tapauksessa opiskelijat pyrkivät hallitsemaan omaa

non-formaali oppiminen: instituutio päättää opiskelun menetelmistä oppijan päättäessä itse opiskelun tavoitteista;.. informaalinen oppiminen: instituutio valitsee

Vuoden 1985 loppupuolella se nousi uudelleen keskustelun aiheeksi, kun opetusministeriön asettama ai­. kuisopiskelun rahoitusta pohtinut työryhmä sai työnsä

Kun yksilön vastuuta omasta kehityksestään tuetaan opintotuen muodossa, on tärkeää huolehtia siitä, että tuki kohdennetaan niille, jotka toisaalta ovat tuen tarpeessa