Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa Mörninsuolla ei ole aluevarauksia

(1)

Nro 15/09/1

Dnro ISY-2007-Y-285 Annettu julkipanon jälkeen

18.3.2009

ASIA Mörninsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa- ja toiminnan aloittamislupahakemus, Pihtipudas, Pyhäjärvi.

HAKIJA

Vapo Oy

PL 22

40101 Jyväskylä

HAKEMUS JA SEN VIREILLETULO

Hakemus 84,2 ha:n turvetuotantoalueen ympäristöluvan saamiseksi on tullut vireille ympäristölupavirastossa 18.12.2007 ja sitä on täydennetty 19.2.2008 ja 14.10.2008.

Hakemus koskee 14.10.2008 tehdyn uuden rajauksen mukaan suunnitellun Mörnin- suon 80,7 ha:n turvetuotantoalueen ympäristölupaa. Alue sijaitsee Elämäjärven kyläs- sä Pihtiputaan kunnan keskustasta noin 16 km koilliseen Liitonjärven luoteispuolella.

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 7 d) mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.

Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.

(2)

HAKEMUKSEN SISÄLTÖ

Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne

Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Hakija omistaa alueella 119 ha.

Ympäristöministeriön 2.8.1999 vahvistamassa Keski-Suomen seutukaavassa Mörnin- suon alueella ei ole varauksia, koska ympäristöministeriö jätti vahvistamatta alueelle esitetyn turvetuotantoaluevarauksen. Maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä maakuntakaavassa Mörninsuolla ei ole aluevarauksia. Ympäristöministeriö ei ole vah- vistanut kaavaa.

Toiminta

Yleiskuvaus toiminnasta

Mörninsuon turvetuotantoalue käsittää kolme lohkoa ja neljä auma-aluetta.

Alueella on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta ja alkuvuosina myös ympäristöturvet- ta mekaanisella kokoojavaunulla sekä alkuvuosina pölyerottimella varustetulla imuvaunulla. Turvetta tuotetaan kesäaikana, jolloin työmaalla voidaan työskennellä ympä- ri vuorokauden. Keskimääräinen tuotanto on vuodessa noin 50 000 m³ jyrsinpolttoturvetta. Tuotanto päättyy arviolta vuonna 2035.

Energiaturvetta käytetään Haapavedellä ja Jyväskylässä olevissa voimalaitoksissa.

Ympäristöturvetta käytetään kuivikkeena, kompostointiin, lietteen imeytykseen ja maanparannukseen.

Tuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Hakijan omistamat alueet kunnostetaan uuteen maankäyttöön. Jälkikäyttönä voi olla esimerkiksi metsittäminen tai viljely.

(3)

Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön

Kuivatusvesien käsittelyyn kuuluvat sarkaojien lietetaskut ja sarkaojapidättimet sekä kaksi laskeutusallasta. Vedet johdetaan pintapuomilla varustettuihin laskeutusaltaisiin, josta vedet pumpataan pintavalutuskentälle ympärivuotisesti.

Pintavalutuskentän pinta-ala on 4,1 ha, mikä on 5,1 % sen valuma-alueesta. Kenttä on metsäojitettua aluetta ja sen turvepaksuus on 2−4 m. Toimintakyvyn varmistamiseksi ojat tukitaan.

Käsitellyt vedet johdetaan lyhyellä ojalla Leppäpuron alaosaan ja siitä edelleen Liiton- järveen. Liitonjärvestä vedet laskevat Liitonjokea pitkin Elämänjärveen ja Kortteisen kanavan kautta Saanijärveen.

Mörninsuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen vuosikuormitus on laskettu Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueella olevien soiden tarkkailutietojen perusteella.

Kuntoonpanovaiheessa aluksi haetun 84,2 ha:n alueen turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt (ilman luonnonhuuhtoumaa) ovat vuositasolla noin 950 kg kiintoainetta, 16 kg fosforia ja 740 kg typpeä. Tuotantovaiheessa toiminnasta aiheutuvat nettopääs- töt ovat vuositasolla noin 800 kg kiintoainetta, 6 kg fosforia ja 190 kg typpeä.

Hakijan mukaan hankkeen vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset.

Pöly, melu ja liikenne

Turvetuotannon ilmapäästöt ovat tuotannon ja lastauksen aikaista turpeen pölyämistä sekä ajoneuvojen pakokaasupäästöjä. Turpeen kuormaus karheelta kokoojavaunuun, aumaus ja lastaus ovat pölyävimpiä työvaiheita. Nykyaikaisella toisioerottimella varustetulla imuvaunulla ja mekaanisella kokoojavaunulla pölyäminen on melko vähäis- tä myös kuormausvaiheessa. Pölyämisen aiheuttama viihtyisyyshaitta ulottuu avoi- messa maastossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta

(4)

turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Hakemuksen mukaan tuotantoalueen reunalla alle 50 m:n etäisyydellä oleva puusto sitoo pölyn lähes kokonaan.

Melua aiheutuu työkoneista, turpeen kuormauksesta ja kuljetuksista. Lähellä vesistöjä sijaitsevilta tuotantokentiltä melu voi kantautua veden päällä kauemmaksi kuin maalla. Hakemuksen mukaan jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttaa hetkellistä 55 dB(A) melua 100−200 m:n etäisyydelle. Turvekenttien kunnostustoimet aiheutta- vat 55 dB(A) melutasoja 300−400 m:n etäisyydelle. Jyrsinturvetuotannon 40 dB(A) meluvaikutus jää 100−150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta, kun alueen reunasta alkaa metsävaltainen alue.

Energiaturve toimitetaan käyttöön pääasiassa lämmityskaudella lokakuusta huhtikuu- hun. Liikenne kulkee työmaa- ja metsäautotietä Liitonmäki−Peninki -paikallistielle, josta edelleen valtatielle 4 joko Haapavedelle tai Jyväskylään. Työmaa- ja metsäauto- teiden varrelle ei sijoitu asutusta. Turvetta toimitetaan yhteensä noin 420 rekkakuor- maa vuodessa. Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne on pääasiassa henkilö- autoliikennettä. Tuotantokoneiden vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois.

Varastointi ja jätteet

Polttoaine säilytetään siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa, jotka ovat alustaltaan tiiviitä ja kantavia ja valittu siten, että aineet eivät vahin- kotapauksissa pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen. Säiliöt ovat kooltaan 3 000−5 000 l. Kevyen polttoöljyn kulutus on tuotantokaudella noin 45 000 l. Voite- luöljyjä käytetään noin 300 l/a ja muita voiteluaineita noin 65 kg/a. Voiteluaineet säi- lytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.

Pumppaamon voimanlähteeksi on suunniteltu verkkovirtaa. Mikäli käytetään aggre- gaattia, polttoainesäiliön koko on enintään 1 000 l. Säiliö varustetaan suojakaukalolla ja -katoksella sekä sijoitetaan riittävän kauaksi vesistöön johtavista ojista.

Vuodessa syntyy jäteöljyä noin 300 l, kiinteää öljyjätettä 50 kg, akkuja 15 kg, sekajä- tettä 2 m³, aumamuovia 2 500 kg ja rautaromua 200 kg. Jätteet kerätään erityisille jät-

(5)

teiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Rautaromun kierrättää romunvälittäjä.

Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueella. Muovi voidaan paalata ja käyttää myöhemmin energiantuotannon polttoaineena tai kierrättää.

Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman 9.7.2008 mukaan kannot ja muu puutavara, joita syntyy tuotantoaikana 50 500 m³, kerätään tuotantoalueen reunoille ja käytetään biopolttoaineena. Koko toiminnan aikana kertyvät kivet, noin 42 m³, käytetään teiden rungoissa tai sijoitetaan maaperään. Mineraalimaat, tuotantoaikana 21 000 m³, käyte- tään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Las- keutusaltaiden liete, noin 84 m³, siirretään tuotantoalueelle tai käytetään maisemoin- nissa.

Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutukset siihen Tuotantoalueen nykytila

Mörninsuon alueesta ojittamatonta on noin 37 ha ja metsäojitettua 44 ha.

Alueelta ei ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja luontotyyppejä. Alu- eella tavattiin Järvi-Suomessa alueellisesti uhanalaiset lajit rimpivihvilä ja vaaleasara.

Vaaleasara kuuluu myös Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Lintulajisto koostuu pääasiassa sekametsien lajeista. EU:n direktiivilintulajeista alueella tavattiin teeri, liro, valkoviklo ja leppälintu.

Mörninsuon merkitys marjastus- ja metsästysmaana on ollut vähäinen. Tuotantokau- den ulkopuolella alueella voi metsästää.

Asutus ja maankäyttö

Mörninsuo on metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lähiympäristö on pääasiassa metsätalouskäytössä. Lähimpään asuinrakennukseen alueen eteläpuolella on 390 m.

(6)

Tällä vapaa-ajan asunnolla ei ole kaivoa eikä sitä ole liitetty vesijohtoverkkoon. Seu- raavat asuinrakennukset ovat yli kilometrin etäisyydellä alueen itä- ja eteläpuolella.

Mörninsuon kaakkoispuolella noin 330 m:n etäisyydellä on Liitonjärvi. Läheisyydessä ei ole luonnontilaisia lähteitä tai alle hehtaarin suuruisia luonnontilaisia lampia.

Toiminnasta voi ajoittain joutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuulen suunnat jakautuvat suhteellisen tasaisesti, vallitsevan tuulen suunnan ollessa etelästä.

Tuotantoalueen vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeenä toimivat metsäalueet sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu hakemuksen mukaan naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa. Liitonjärveen voi turvepölyä kulkeutua satunnaisesti luoteistuulella. Puusto kuiten- kin sitoo tehokkaasti pölyä.

Tuotannosta aiheutuva melutaso ei ylitä ohjearvoja lähimmissä kiinteistöissä. Kulje- tusreittien varressa ei ole asutusta.

Tuotantoalue sijoittuu metsäiselle alueelle. Maisemaan tapahtuvat muutokset eivät näy etäälle. Lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin toiminnalla voisi olla vaikutusta.

Suojelukohteet ja pohjavesialueet

Lähialueella ei ole suojeltuja Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita tai muita suo- jelualueita. Lähin suojelualue on noin 4,5 km:n etäisyydellä luoteessa oleva Suurusne- va. Lähin pohjavesialue on Mörninsuolta noin 800 m:n etäisyydellä oleva Leppäkan- gas. Pitkien etäisyyksien vuoksi toiminnalla ei ole vaikutuksia suojelualueen luonnon- arvoihin tai pohjavesialueeseen.

Vesistö

Mörninsuon ottaminen turvetuotantoon muuttaa Leppäpuron uomaa siten, että alkupe- räistä uomaa jää jäljelle noin 250 m. Leppäpuron valuma-alue on metsäojituksen pii- rissä, joten se ei ole vesilain määritelmän mukainen luonnontilainen puro.

(7)

Mörninsuo sijaitsee Kymijoen vesistöalueen Viitasaaren reitin Saanijärven valuma- alueen Liitonjoen osavaluma-alueella. Leppäpuron valuma-alue on 4,1 km², josta hankealue muodostaa noin 21 %. Liitonjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 56 km², josta tuotantoalueen osuus on noin 1,5 %. Liitonjoen valuma-alueen pinta-ala on 126 km², josta hankealue on noin 0,7 %. Leppäpuron suulla laskussa Liitonjärveen keskivirtaama on 33 l/s, keskialivirtaama 0,04 l/s ja keskiylivirtaama 930 l/s. Liiton- järven luusuassa keskivirtaama on 417 l/s, keskialivirtaama 0,5 l/s ja keskiylivirtaama 11 780 l/s.

Saanijärven ja Liitonjoen valuma-alueilla vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maa- talouden hajakuormitusta ja valuma-alueilla on runsaasti metsäojituksia. Liitonjoen valuma-alueella ei ole turveturvetuotantoa. Saanijärven vesistöalueella sijaitsee Pyyt- nevan turvetuotantoalue.

Mörninsuon pintavalutuskentältä on Liitonjärveen 50 m, ja Liitonjärven luusuasta Lii- tonjokea Elämäjärveen on noin 13 km. Liitonjärvi on 343 hehtaarin kokoinen matala järvi, jonka keskisyvyys on 1,2 m ja järven syvin kohta on alle 2 m. Liitonjärven luusuassa on ollut uittopato ja sen alapuolista jokiosaa on perattu uiton takia noin 1,3 km.

Liitonjärven vesi on ruskeaa ja humuspitoista. Veden pH on vaihdellut happamasta emäksiseen. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuudet ovat kuvanneet rehevyyttä. Liitonjoen vesi on ollut tummaa ja humus-, ravinne- ja rautapitoista. Ravinnepitoisuudet ovat kuvanneet rehevyyttä. Elämäjärven vesi on ollut hapanta ja ruskeaa humusvettä sekä re- hevää. Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Liitonjärvi on luokiteltu tyy- dyttäväksi, Liitonjoki ja Elämäjärvi välttäväksi.

Laskennalliset pitoisuuslisäykset Leppäpuron suulla kuntoonpano- ja tuotantovaiheen aikana ovat 6−15 µg/l fosforia ja 180−700 µg/l typpeä. Kesäajan laskennalliset pitoi- suusvaikutukset ovat melko suuria. Ravinteiden pitoisuuslisäykset tulevat lisäämään rehevyyttä laskuojassa ja sen suulla. Kiintoainekuormitus lisää lietteen kertymistä uoman pohjalle ja veden tummuutta uomassa.

Ensisijainen vaikutusalue on Liitonjärvi, jonka tilaa kuormitus saattaa heikentää. Lii- tonjärven vedessä on melko paljon fosforia (keskiarvo 33 µg/l) ja typpeä (630 µg/l).

(8)

Nykyiseen ravinnetasoon verrattuna pitoisuuslisäykset ovat melko pieniä. Kuormituk- sesta suurin osa pidättyy laskuojaan ja Liitonjärven pohjoisosaan. Kuormitus lisää veden tummuutta ja voimistaa liettymistä laskuojan suun läheisyydessä. Pitoisuuslisäyk- set Liitonjärvestä lähtevässä vedessä kuntoonpanovaiheen aikana ovat 1,2 µg/l fosforia ja noin 56 µg/l typpeä. Vastaavat luvut ovat tuotantovaiheen aikana 0,5 µg/l fosforia ja noin 14 µg/l typpeä.

Hakemuksen mukaan Mörninsuon kuivatusvesien vaikutukset alapuoliseen vesistöön eivät ole niin merkittäviä, että niillä olisi vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnai- seen käyttöön. Näin ollen perusteita korvausvelvoitteiden asettamiselle ei olisi. Lä- himmät kiinteistöt sijaitsevat 1 000–1 400 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta, joten toiminnalla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesikäyttöön.

Kalasto ja kalastus

Kalastoa ja kalastusta koskevat tiedot on saatu Elämäjärven ja Pihtiputaan osakaskun- nilta tiedusteluilla.

Liitonjärvellä kalastavat rannan kesäasukkaat, joita on arviolta noin 30 henkilöä. Tär- keimmät saaliskalat lienevät ahven, hauki ja särkikalat. Järveen on istutettu siikaa, mutta istutusten tuloksellisuudesta ei ole tietoa. Liitonjoki on usein varsin vähävetinen ja kalastus on vähäistä katiska- ja vapapyyntiä. Järven ja joen rapukannat ovat oletet- tavasti heikot.

Elämäjärvellä kalastaa vuosittain noin 50 taloutta. Kalastusvälineinä ovat verkot, ka- tiskat, rysät ja erilaiset vapavälineet sekä kaksi hoitorysää. Saaliskaloja ovat lahna, särki, ahven ja hauki sekä vähäisemmin kuha, made ja siika sekä ravut. Järveen on istutettu kuhaa, siikaa, taimenta ja rapua. Turvetuotanto on vaikuttanut huomattavasti ja metsäojitukset kohtalaisesti veden laatuun ja kalastoon.

Liitonjärven ja Liitonjoen kalataloudellinen merkitys on suhteellisen vähäinen. Elämä- järvi puolestaan sijaitsee 16 km:n päässä Mörninsuolta, joten vaikutukset veden laatuun ja sitä kautta kalastoon jäävät vähäisiksi. Hakijan mukaan perustetta hoito- ja ka- latalousmaksuvelvoitteelle ei ole.

(9)

Ympäristöriskien ehkäisy

Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään palotur- vallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on sammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö se- kä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuksia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla.

Pumppukaivo rakennetaan lämpöeristettynä ja pumppaamo varustetaan tarvittavilla hälytyslaitteilla häiriön varalle.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Mörninsuon turvetuotantoalueen tarkkailu liitetään Länsi-Suomen yksikköä koske- vaan käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan.

Käyttötarkkailussa pidetään käyttöpäiväkirjaa, johon kirjataan säätiedot, ojien ja ve- siensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, tuotantotoiminnan aloittaminen ja lopettaminen sekä tuotantopäivät, ojitus-, kunnostus- ja tuotantotoiminnan eteneminen, tuotantomenetelmä, ojitusten kaivuajat ja -paikat, vesien- suojelurakenteiden valmistuminen, kunnon seuranta, havainnot toimivuudesta sekä poikkeamat vesiensuojelusuunnitelmista, laskeutusaltaiden ja sarkaojien lietesyven- nysten tyhjentäminen, ojastojen puhdistukset, pumppaamon asennus, käyttöaika ja mahdolliset häiriöt, huomautukset (kuten rankkasateiden kestot ja seuraukset), jäte- huoltoon liittyvät toimet, pölyn ja melun seurantatiedot (tuulet, valitukset) ja muut sel- laiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Lisäk- si kirjataan sadanta, haihdunta, lämpötila ja tuuli, mikäli niitä mitataan. Käyttötarkkai- lusta laaditaan vuosittain yhteenveto. Käyttötarkkailua tehdään suon kuntoonpanovai- heesta jälkihoitovaiheeseen saakka.

Päästöjä tarkkaillaan pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä. Vesimäärä mitataan mit- tapadolta näytteenoton yhteydessä. Tarkkailu aloitetaan kaivutöiden alettua, jolloin näytteitä otetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Kuntoonpanon aikana näytteistä määrite- tään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja ammoniumtyppi,

(10)

Tuotantovaiheessa tarkkailua tehdään lupajakson aikana kahtena vuotena. Näytteet otetaan kaksi kertaa kuukaudessa kesäkuusta lokakuuhun, kerran kuukaudessa mar- raskuusta maaliskuuhun ja kerran viikossa kevättulvan aikana huhti- ja toukokuussa.

Näytteistä tehdään laaja analyysivalikoima talvikaudella, kevättulvakaudella joka toi- sella ja kesällä joka kolmannella näytteenottokerralla. Muutoin tehdään suppean ana- lyysivalikoiman mukaiset määritykset. Suppeassa analyysivalikoimassa näytteistä määritetään kiintoaine ja kiintoaineen hehkutushäviö (mikäli kiintoaine on yli 20 mg/l), kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja pH- arvo. Laajaan analyysivalikoimaan kuuluvat lisäksi ammoniumtyppi, nitraatti- ja nit- riittitypen summa, fosfaattifosfori (suodatettu) ja rauta.

Päästötarkkailuvuosina tuottajan edustaja ottaa näytteitä poikkeustilanteissa. Tällöin näytteistä määritetään kiintoaine, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, kokonaistyppi ja pH-arvo.

Päästötarkkailuvuosina pintavalutuskentän toimivuutta tarkkaillaan ottamalla näyte pintavalutuskentälle menevästä vedestä kesä-, heinä- ja elokuun ensimmäisen näyt- teenottokierroksen yhteydessä. Rakenteiden tehoa arvioidaan lisäksi silmämääräisten havaintojen, muun muassa pintavalutuskentän kunnon sekä syvennyksiin ja altaisiin pidättyvän lietteen määrän perusteella.

Vesistötarkkailupisteet sijaitsevat Liitonjärvessä ja Liitonjoessa. Järvinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, lopputalvella ja loppukesällä. Jokinäytteet otetaan kevättulvan jälkeen huhti-toukokuussa sekä heinä-elokuussa ja syys-lokakuussa. Näytteistä määri- tetään lämpötila, kiintoaine, sameus, pH-luku, väriluku, kemiallinen hapenkulutus (CODMn), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori (suodatettu), kokonaistyppi, nitraatti- ja nit- riittityppi, ammoniumtyppi, rauta ja sähkönjohtokyky. Lisäksi otetaan näytteenotto- paikan näkösyvyys.

Päästötarkkailun tulokset toimitetaan viimeistään kahden viikon ja vesistötarkkailun tulokset viimeistään kolmen viikon kuluttua näytteenotosta Keski-Suomen ympäristö- keskukselle ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästötiedot toimitetaan sähköisessä muodossa helmikuun puoliväliin mennessä siirrettäväksi ympä-

(11)

ristönsuojelun tietojärjestelmään (Vahti). Tarkkailussa käytetään vahvistettuja stan- dardeja tai muita ympäristökeskuksen hyväksymiä menetelmiä.

Mörninsuon hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Koska Liitonjärven kalastuksesta ja kalakannoista on vain vähän tietoja, niin alueella kiinteistön omista- ville voidaan lähettää kalastustiedustelu viiden vuoden välein.

Hakija ei esitä pöly- ja melutarkkailua.

Toiminnan aloittamisluvan perustelut

Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on kova puute ja turpeen kysyntä on talo- usalueella kasvava. Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euroa, joka voidaan asettaa oma- velkaisena takauksena.

HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen

Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Pyhäjärven kaupungissa ja Pihtiputaan kunnassa 9.4.−9.5.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosai- sille. Hakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu 9.4.2008 Kotiseudun Sanomissa.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Pyhäjärven kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaisilta sekä Pyhäjärven kaupunginhallitukselta ja Pihtiputaan kunnanhalli- tukselta.

(12)

Lausunnot

Keski-Suomen ympäristökeskus vaatii, ettei Mörninsuon turvetuotantoalueelle myön- netä ympäristölupaa. Mörninsuo on luontoarvoiltaan ja luonnon monimuotoisuuden kannalta vähintään maakunnallisesti ja todennäköisesti myös valtakunnallisesti mer- kittävä suoalue.

Luonnonsuojelullisesti sen tekee arvokkaaksi luonnontilaisen suoalueen suuri osuus ja pinta-ala, aapasuolle tunnusomaisen hyvin kehittyneen ja märkänä pysyvän rimpijän- nepinnan esiintyminen, mesotrofiset ja meso-eutrofiset suotyypit sekä lajisto, johon kuuluu puutteellistenkin selvitysten perusteella kaksi valtakunnallisesti silmällä pidet- tävää lajia (ruskopiirtoheinä, pikkukihokki), kaksi alueellisesti uhanalaista lajia (rim- pivihvilä, vaaleasara) ja yksi maakunnallisesti uhanalainen laji (mähkä). Perusteelli- semmassa selvityksessä alueelta löytyisi todennäköisesti lisää arvokkaita lajeja ja suo- tyyppejä. Hakemuksen luontoselvitysten taso ei ole riittävä, eikä kasvillisuustyyppejä ole selvitetty riittävällä tarkkuudella.

Vesistövaikutukset olisivat merkittävät Liitonjärvessä ja Liitonjoessa ottaen huomioon myös Liitonjärven tilan parantamiseksi tehdyt toimenpiteet ja investoinnit. Liitonjär- veen tuleva kuormitus ylittää sallitun kuormituksen, mikä tarkoittaa, ettei kuormituksen määrää järvessä tule lisätä. Vaikutukset voivat olla laskennallisia arvoja merkittä- vämmät tuotantoalueen läheisen sijainnin ja järven mataluuden takia. Myös liettymis- haitat lisääntyisivät. Suurin osa kuormituksesta kulkeutuisi Liitonjokeen, joka ei siedä lisäkuormitusta. Turvetuotantoalueen sijoittaminen osittain ojittamattomalle suolle ja vesistön välittömään läheisyyteen olisi lisäksi valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 vastaista.

Mörninsuon turvetuotantovaraus jätettiin 2.8.1999 Keski-Suomen seutukaavasta pois, eikä se sisälly myöskään maakuntakaavaan, joka on ympäristöministeriössä vahvistettavana.

Mikäli lupa myönnettäisiin, ei toiminnanaloittamislupaa tule myöntää. Täytäntöönpa- no tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi alueen ojituksen myötä.

(13)

Keski-Suomen TE-keskus vaatii, että Mörninsuon turvetuotantoalueelle ei tule myön- tää ympäristölupaa.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan turvetuotannon sijoittamista suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Turvetuotantoalueita ei tule sijoittaa vesistön tai suojelualueen välittömään lä- heisyyteen. Mörninsuo on noin 40,3 hehtaarin alueelta ojittamatonta. Mörninsuo sijaitsee lisäksi lähellä vesistöjä. Etäisyys Liitonjärveen on vain 50 m. Näin ollen hanke saattaa olla valtioneuvoston periaatepäätöksen vastainen.

Liitonjärven alueella ei ole nykyisin turvetuotantoa. Turvetuotannon kuivatusvedet ai- heuttaisivat Liitonjärven kalastolle ja kalastukselle olennaista haittaa. Pohjan liettymi- nen, pyydysten likaantuminen sekä kasvillisuuden ja vähempiarvoisten kalojen lisään- tyminen turvetuotannon seurauksena heikentäisivät merkittävästi Liitonjärven arvoa kalavetenä.

Esitetyn suunnitelman kuormitus- ja vesistövaikutusarviot on tehty olettamalla, että vesiensuojelurakenteet toimivat riittävän tehokkaasti ottamatta kuitenkaan huomioon esimerkiksi riskitekijöitä tai poikkeuksellisia olosuhteita. Mörninsuon kuivatusvedet johdettaisiin hakemuksen mukaan pintavalutuskentälle pumppaamalla ympärivuoti- sesti ja sieltä edelleen Leppäpuron alaosaan. Laskureittinä olisi vain laskuoja, joka ei sisällä lainkaan kiintoainetta pidättäviä altaita. Näin ollen esimerkiksi pintavalutus- kentän toiminnassa ääriolosuhteissa mahdollisesti aiheutuvien ongelmien ja suurten valumien aikana kuivatusvesillä olisi selvästi Liitonjärven veden laatua heikentävä vaikutus. Hankkeen johdosta tuotantoalueen alapuolisten vesistöjen kalataloudellinen käyttökelpoisuus tulisi heikentymään lisääntyvän kuormituksen vuoksi.

Pihtiputaan kunnan tekninen toimisto vaatii, että turpeen nostamista ja siihen liittyviä valmistelevia ojitustöitäkään ei tulisi aloittaa, ennen kuin pohjaveden virtaukset Mör- ninsuolta länteen päin lähdealueille on tarkoin tutkittu ja on selvitetty turpeennoston mahdollinen vaikutus pohjaveden laatuun. Lisäksi on tutkittava tuotantoalueen kuiva- na pitävän pumppauksen mahdollinen vaikutus virtauksiin pohjavesialueella ja onko kuivatuspumppauksella vaikutusta pohjaveden määrään ja virtauksiin. Mörninsuon vedenpinnan alentaminen saattaa kuivattaa pohjavesivirtauksen lähteille päin.

(14)

Elämäjärven vesiosuuskunnan Leppäkankaan pohjavedenottamo sijaitsee turpeenotto- alueen pohjoisosasta länteen noin 1,7 km:n etäisyydellä ja pohjavesialueen rajasta noin 500 m:n etäisyydellä. Kunnan vesienhuollon kehittämissuunnitelmassa on tavoit- teena yhdistää kirkonkylän taajaman ja vesiosuuskunnan verkosto keskenään. Mörnin- suon turvetuotantoalueen pohjoisosasta veden virtaus on karttatarkastelun perusteella pohjoiseen eli suuntaan, josta vedet virtaavat vedenottamolle. Turvetuotantoalueen pohjoiskulman länsipuolella ovat pohjaveden virtaukseen vaikuttavat kalliot ja niiden välissä kallioperän kalliolaakso ja mahdollinen ruhjevyöhyke. Turvetuotantoalue on noin 11 m korkeammalla kuin pohjavesikaivot.

Suunniteltu turpeennostoalueen pohjoisosa tulisi rajata pois ottamis-, tukikohta- ja lä- jityskäytöstä ja säilyttää nykyisessä tilassaan. Tällä voidaan varmistaa, etteivät suunnitellun ottamisalueen ja tukikohdan alueen ja turpeen läjitysalueen pohjavedet ja pinta- vedet kulkeudu esimerkiksi kallioruhjetta pitkin tai sorakerroksessa vedenottoalueelle.

Ajoneuvoliikenteen reitti tulisi suunnitella uudelleen siten, ettei se kulje ylimääräistä lenkkiä pohjavesialueella. Mahdollisista onnettomuuksista ja niistä seuraavista öljy- päästöistä on vaaraa pohjavesialueelle ja pohjavedelle. Turveaumat ja tukikohta-alue ovat suunnitelman mukaan alueen pohjoisessa luoteiskulmassa. Alueelle keskittyy ko- ne- ja kuljetustoiminta. Alue on lähinnä pohjavesialuetta ja liikenne kulkee sitä kautta.

Suunniteltu turpeennoston alin ottamistaso on merkitty korkeuteen +154,00 m (N60).

Korkeus on sama kuin Liitonjärven alin vedenpinnan taso. Liitonjärven tulvakorkeu- det korkeimmillaan käyvät suunnilleen korkeudessa +154,50 m (N60). Tällöin suunniteltu ottamisalue on tulvaveden peitossa ja huuhtoutumista ja haitallisten aineiden liu- kenemista veteen todennäköisesti tapahtuu.

Pyhäjärven kaupunginhallituksella ei ole huomauttamista hakemuksesta, koska hanke on Pihtiputaan kunnan puolella.

Pyhäjärven kaupungin ympäristöviranomainen, Reisjärven kunnan ympäristöpalvelut, ympäristötarkastaja lausuu, että turvetuotantoalueen vaikutukset Pyhäjärven kunnan alueeseen ovat pieniä, koska alue on asumatonta ja suon valumavedet eivät tule Pyhä- järven alueelle. Hakemuksesta ympäristöviranomainen toteaa, että kaavoissa alueelle

(15)

ei ole osoitettu turvetuotantoa eikä hakemuksessa ole otettu kantaa hiilidioksidi- ja kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutuksiin. Tarkkailu- ja virtaamatietoja tulisi olla myös talvelta ja tuotantoalueen käyttöön ottoa vaiheittain tulisi harkita.

Viitasaaren kaupungin ympäristölautakunta vastustaa luvan myöntämistä. Kohde si- jaitsee poikkeuksellisen lähellä Liitonjärveä, joka on ollut Keski-Suomen ympäristö- keskuksen kunnostushankkeena vuonna 2003. Järven vedenpintaa on korotettu pohjapadolla virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Turvetuotanto omalta osaltaan kuormittaa koko reittiä, jonka sietokyky humuspitoisena latvavesistönä on häi- riintynyt siinä määrin, että kunnostustoimiin on ryhdytty. Vesistöjen rehevyystaso on jo nyt liian korkea eikä veden laadun paranemisesta ole merkkejä. Tuotantoalueen sijainti aivan vesistön lähituntumassa lisää hankkeesta aiheutuvaa riskiä ja kuormitus- vaikutusta. Pienikin häiriö, esimerkiksi oikovirtaus pintavalutuskentällä tai voimakas ukkossade, saa aikaan vesistöön kohdistuvan voimakkaan kuormituksen.

Mikäli lupa myönnetään, tuotantoaluetta tulee pienentää. Kaakkoislaidalla oleva Lii- tonjärveä lähin lohko 4 tulee jättää suojavyöhykkeeksi. Valumavedet tulee käsitellä ympärivuotisesti pintavalutuskentällä. Pintavalutuskentän koon ja laskeutusaltaiden mitoituksen tulee olla sellainen, että ne toimivat asiallisesti myös tulva-aikoina.

Pumppauksen teho tulee mitoittaa niin, ettei kentälle synny tulvimista. Sarkaojien päässä tulee olla lietesyvennykset ja lietteenpidättimellä varustettu päisteputki. Ve- siensuojelurakenteiden kunnossapitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vaikutus- tarkkailua tulee suorittaa riittävän tehokkaasti ja kattavasti. Ulkopuoliset vedet tulee johtaa tuotantoalueen ohi eristysojissa, joissa on lietesyvennykset. Tuotanto, turpeen varastointi ja lastaus tulee tehdä niin, ettei ympäristöön leviävästä pölystä aiheudu kohtuutonta haittaa lähialueen asutukselle. Asutuksen läheisyyden vuoksi tulee kiin- nittää erityistä huomiota siihen, että koneiden, laitteiden ja tuotantomenetelmien tulee täyttää parhaan mahdollisen tekniikan vaatimukset pölyn muodostumisen ehkäisemi- seksi. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päivällä 55 dB eikä yöllä 50 dB (LAeq).

Toiminnalle ei tule myöntää aloittamislupaa. Lautakunta yhtyi myös Pihtiputaan kunnan teknisen toimiston lausuntoon.

(16)

Muistutukset ja mielipiteet

1)–3) AA:t (Lomaranta RN:o 55:6) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä. Turve- tuotanto rasittaisi merkittävästi Liitonjärveä ja pilaisi veden laadun. Rannalla olevien kiinteistöjen käyttö- ja kauppa-arvo laskisi. Järven veden humuspitoisuus lisääntyy ja järvi rehevöityy, mikä vaarantaa kalakannat ja hankaloittaa järven virkistyskäyttöä.

Mikäli lupa myönnetään, on hakijan korvattava rantatilojen kiinteistöjen arvon alene- minen sekä kunnostettava järveen aiheutetut ympäristöhaitat.

4) Korpimäen kiinteistöyhtymä (Korpimärki RN:o 25:2) vastustaa luvan myöntämistä.

Leppäpuro laskee Liitonjärven Leppälahteen Korpimäen kiinteistöyhtymän omista- man rantakaistaleen vierestä. Toiminnasta aiheutuva kuormitus koituisi matalan lahden ekosysteemin tuhoksi. Leppäpuron uoman muuttaminen vaikuttaa myös kiinteis- töyhtymän maihin, jotka rajautuvat Leppäpuroon. Koko Liitonjärvi on matala. Järven pintaa on kohotettu pohjapadolla, mutta järvi on edelleen rehevöitynyt. Kuivatusvesiä ei tämän vuoksi voi johtaa järveen.

5) Suomen luonnonsuojeluliiton Keski-Suomen piiri ry vastustaa ympäristöluvan ja toiminnanaloittamisluvan myöntämistä. Lupahakemus on hylättävä myös puuttuvien ilmastonmuutosselvitysten vuoksi. Laajoja ojittamattomia soita ei tulisi ottaa poltto- turpeennostoon.

Nykyinen valumavesien ravinteiden puhdistustaso ei riitä pitämään lisääntyviä tur- peenkaivuun alapuolisia vesiä edes nykyisellä tasolla, puhumattakaan hyvästä tasosta, mikä on vesipolitiikan puitedirektiivin yleistavoitteena. Liitonjärvi ei kestä kuivatusvesien kuormitusta. Mörninsuolla turpeen kaivuu tapahtuisi todennäköisesti suureksi osaksi Liitonjärven vedenpinnan alapuolella, joten tuotantoalueen kuivatus olisi pumppauksen varassa. Lähellä järveä sijaitseva ojitettu pintavalutuskenttä ei todennä- köisesti pystyisi käsittelemään kaikkia kuivatusalueen vesiä.

Hakijan teettämä kasvillisuusselvitys ei ole riittävä huomionarvoisten elinympäristö- jen ja uhanalaisten lajien tarkastelun pohjaksi. Uhanalaiset suotyypit, aitosammalet ja kämmekkälajisto on selvitettävä. Kasvillisuusselvityksestä poiketen muistuttaja katsoo ilmavalokuvien osoittavan, että suon keskeiset osat ovat laajalti hyvin vetisiä, rimpisiä

(17)

ja jänteisiä. Mainitut pikkukihokki, mähkä ja järviruoko ovat lettoisuutta ilmentäviä lajeja. Parhaiten ravinteisuutta ilmentävät sammallajistot, joiden inventointi on ollut hyvin puutteellinen. Lettokasvillisuuden esiintyminen Mörninsuolla on hyvin toden- näköistä. Letot ovat Keski-Suomessa erittäin uhanalaisia. Alueella oleva nevaräme on todennäköisesti sararäme. Saravaltaiset puustoiset suot ovat Keski-Suomessa uhanalaisia. Suuri osa Mörninsuon suotyypeistä on todennäköisesti jäänyt tunnistamatta tai kirjaamatta. Kämmeköiden esiintyminen alueella on todennäköistä.

Linnustoselvityksessä mainitut kurki, valkoviklo ja liro ovat suojelullisesti merkittäviä lajeja. Linnustollisesti arvokas suo tulee säilyttää.

Hakemus on ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa, joiden mukaisesti turvetuotantoalueiksi tulee ensisijaisesti varata ojitettuja soita ja erityistä huomiota on kiinnitettävä suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen.

6) BB:t (Kesäranta RN:o 143:1), sekä valtakirjalla seuraavien puolesta: (Rentola RN:o 144:2), (Koivulehto RN:o 137:1), (Lepola RN:o 144:1), (Rientola RN:o 144:3) ja RN:o 145:0) vastustavat ympäristöluvan myöntämistä.

Turvetuotannon aloittaminen haittaisi Liitonjärven alueen asuin- ja virkistyskäyttöä merkittävästi sekä Mörninsuon että Liitonjärven alueen luonnon ekologista tasapai- noa. Tuotantoalueen vaikutuspiirissä on useita vapaa-ajan kiinteistöjä. Turpeennostos- ta aiheutuisi häiritseviä meluhaittoja. Liitonjärven alue on rauhallinen, eikä lähistöllä ole vilkkaasti liikennöityjä teitä tai muita jatkuvia melun lähteitä. Toiminnasta aiheutuu melua ympäri vuorokauden vuoden suosituimpana lomailuaikana eli kesällä. Me- luhaitat vielä korostuvat järven läheisyydessä. Aiheutuva pölyhaitta on myös huomioi- tava. Pöly voi aiheuttaa terveyshaittaa. Hakemuksessa esitetyt arviot toiminnan aiheut- tamista haitoista ovat riittämättömät ja virheelliset.

(18)

7) CC (Siltala RN:o 54 ja Juntinniemi RN:o 38:10) vastustaa luvan myöntämistä. Lii- tonjärven veden pinta on juuri nostettu veden laadun parantamiseksi. Lisäkuormitus lisää rehevöitymistä, heikentää veden laatua ja pilaa lopulta koko järven. Hankkeesta on haittaa kaloille ja ranta-asukkaille. Rantamökkien arvo alenee järven pilaantumisen myötä.

8) DD:t (Löhölahti RN:o 78:1), (Hietaranta RN:o 162:2), (Koivuranta RN:o 13:49), (Jokiranta RN:o 162:1), (Kierinniemi RN:o 73:1), (Ahoniemi RN:o 14:41), (Pikku- Hiekka RN:o 13:45), (Hupikolo RN:o 185:0), (Kesäranta RN:o 182:1), (Pykälikkö RN:o 53:1, Rentunranta RN:o 182:3), (Lisä-Kallioniemi RN:o 13:28), (Kaihlamäki RN:o 146:2), (Juntinniemi RN:o 38:12), (Liejuranta RN:o 162:9), (Käkelä RN:o 146:1) ja (Koivisto RN:o 145:0) vastustavat luvan myöntämistä.

Kylän asukkaat muistavat vieläkin 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa suon kuivatusten aiheuttamat kalakuolemat. Onko nyt sama edessä? Veden laatu on parantunut vuoden 2003 veden korotuksen myötä. Kalastus ja muu virkistyskäyttö järvellä on lisääntynyt.

Rannanomistajat osallistuivat osaltaan hankkeen rahoitukseen. Vahinko on korvaama- ton, kun kevättulvat huuhtovat pintavalutuskentältä turveliejut järveen. Lisäksi toiminnasta aiheutuu melu- ja pölyhaittoja. Loma-asuntojen arvo alenee huomattavasti.

Muistuttajat tulevat vaatimaan korvauksia aiheutetuista vahingoista.

9) EE (Liimatainen RN:o 8:4) vaatii lisäselvitystä vaikutuksista Liitonjärven veden laatuun, vesistön rehevöitymiseen ja koko vesistön kuntoon sekä muistuttajan tilaan kohdistuvista pöly-, melu- ja muista mahdollisista haitoista. Mikäli selvitykset eivät ole riittävät ja tyydytä muistuttajaa, hän vastustaa turvetuotantotoiminnan aloittamista.

10) Elämäjärven vesisosuuskunta vastustaa luvan myöntämistä. Turvetuotannon kuivatus vie alueen pohjavesivarastot olemattomiin. Leppäkankaan kyky tuottaa pohja- vettä lakkaa, jos Mörninsuon alueen kuivatus turvetuotantoa varten toteutetaan hakemuksessa osoitetulla kuivatustasolla. Alue on pohjoisen Pihtiputaan tärkein pohjavesialue. Turvetuotannon sivuvaikutukset ovat sopimattomia pohjavesialueen läheisyyden vuoksi. Turvetuotantoalue on poistettu seutukaavasta.

(19)

11) FF:t (Liitonpiriste RN:o 162:5) vastustavat luvan myöntämistä. Liitonjärven tila on parantunut, kun veden pintaa on nostettu. Sen alapuolisten Elämäjärven ja Saanin tila on edelleen välttävä. Järven korotus myös vaikeuttaa Mörninsuon kuivatusta ja sa- teisina kesinä järven vedet saattavat virrata suolle päin. Ranta-asukkaat joutuvat puh- distamaan talousjätevetensä. Turvetuotannosta aiheutuisi kaksinkertaiset fosforipääs- töt loma-asutukseen verrattuna. Lisäksi kiintoainetta tulisi tonnikaupalla järveen. Lii- tonjärvi sijaitsee pohjavesialueella ja muistuttaja epäilee järvessä olevan lähteitä. Hait- ta toiminnasta olisi monivuotinen ja pysyvä.

Turvetuotantoalueelta tulisi olla vähintään 2 km lähimpään järveen. Vesistön tila ei saa huonontua. Vesistön tila on tutkittava ennen töiden alkua ja kahden vuoden välien toiminnan aikana. Mikäli muutosta huonompaan suuntaa tapahtuu, olisi työt kes- keytettävä. Öljypäästöt ja muut päästöt vesistöön on estettävä. Hakijan on korvattava ranta-asukkaiden talousvesien puhdistusjärjestelmien rakentaminen, koska se käyttää kesäasukkaiden veden puhdistuksen synnyttämää päästöoikeutta.

12) ja 18) Pihtiputaan kalastuskunta ja Elämäjärven osakaskunta vastustavat luvan myöntämistä. Muistuttajat varaavat tilaisuuden lausua näkemyksensä kaikesta asiassa vielä esitettävästä.

Esitetyt vesiensuojelutoimet eivät täytä ympäristölupavelvollisilta uusilta laitoksilta edellytettyä jätevesien puhdistustasoa. Kuivatusvedet on määritetty jätevesiksi KHO:n päätöksellä vuonna 1984, sellaisina niitä tulee käsitellä. Vesienkäsittelyrakenteet toimivat erittäin huonosti tai eivät lainkaan kevättulvien aikaan, jolloin selkeytysaltaat ja pintavalutuskentät ovat jäässä. Valtioneuvoston periaatepäätöksen "Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaan turvetuotantoa suunnataan tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. Mörninsuo on noin 41 ha:n osalta ojittamatonta. Pintavalutus- kentältä on etäisyyttä Liitonjärveen noin 50 m. Tältäkin osin hanke voi olla periaate- päätöksen vastainen. Tuotantoalueen linnusto, suoeläimistö ja -kasvisto on tutkittava harvinaisuuksien varalta.

Leppäpurosta, Liitonjärvestä, Liitonjoesta, Elämäjärvestä, Kortteisen kanavasta, Saa- nijärvestä, Saanijoesta, Putaan virrasta ja Koliman Natura -alueesta ei ole tehty vesis- töselvitystä. Kalakannoista ja elohopeapitoisuuksista sekä säteilypitoisuuksista ei ole

(20)

selvitystä. Tiedot pitäisi olla nyt käytettävissä, jotta niiden perusteella voidaan määrit- tää vahinko ja korvaukset. Kuivatusvedet tulevat heikentämään Koliman veden laatua, mikä on Natura -ehtojen vastaista. Tuotantotoiminta tulee myös hävittämään luonnon muovaaman Leppäpuron. Mörninsuo yhdessä muiden turvetuotantoalueiden (Pyytne- va, suunniteltu Purontausneva) kanssa vaarantaa vesiensuojelun.

Mikäli hanketta aiotaan jatkaa, on alueella pidettävä katselmus. Muistutuksessa esiin- tuodut seikat on selvitettävä ja tutkimuksia on jatkettava. Tulokset on toimitettava myös vesialueen omistajille. Tulosten perusteella on korjattava mahdollinen vahinko ja ennalta ehkäistävä tulevaa. Kalastuskunnalle ja osakaskunnalle maksettavaksi kala- talousmaksuksi on määrättävä indeksiin sidottu vuosittainen turvetuotantoalaan sidottu kalatalousmaksu 30 euroa tuotantohehtaaria kohden (84,2 hehtaarille 2526 euroa vuodessa). Laskeutusaltaat tulee puhdistaa säännöllisesti parasta mahdollista tekniik- kaa käyttäen viranomaisten valvonnassa. Pintavalutuskenttä on liian pieni ja sen kuu- luisi olla vähintään 10 % tuotantoalasta. Vedet tulisi käsitellä jätevedenpuhdistamolla.

Hanke vaarantaa Kortteisen kanavan ja Saanijärven kunnostuksen ja istutusten tuomat hyödyt.

Muistuttajat pitivät kuulutusaikaa riittämättömänä asiaan perehtymisen kannalta.

13) Korppisen seudun kyläseura ry vastustaa luvan myöntämistä. Turvetuotannon vaikutukset vesistöön ja ympäristöön heikentävät kyläseuran Liitonjärven rannalta vuokraamalla tontilla olevan kesämökin käyttöastetta. Tulevasta haitasta kyläseura hakee vahingonkorvausta.

14) GG:t (Niemeke RN:o 55:3) vastustavat luvan myöntämistä. Kuivatusvesien johtamisesta Liitonjärveen seuraa huomattava ympäristöhaitta järven kalataloudelle ja virkistyskäytölle. Ympäristöviranomaisen on annettava arvio todellisesta ympäristö- haitasta vesistölle ja selvitykset melu- ja pölyhaitasta lähialueille sekä tarkennus turve- tuotantotoiminnasta, onko se ympärivuorokautista ja onko toimintaa myös viikonlop- puisin.

(21)

15) HH (Kallioniemi RN:o 13:10) vastustaa luvan myöntämistä. Liitonjärven tilaa ei saa enempää huonontaa. Mikäli lupa myönnetään, järven tilaa on seurattava säännölli- sesti.

16) JJ:t (Rajajuntti RN:o 38:3), (Rauhala RN:o 38:7), (Isojuntti RN:o 38:2), (Pikku- Juntti RN:o 38:1) ja (Niemi RN:o 38:8) vastustavat luvan myöntämistä. Esitetty ve- sienkäsittely ei ole riittävä takamaan, ettei veden laatu järvessä heikentyisi. Suunnitel- lut alueet sijaitsevat liian lähellä järveä. Leppäpuron suistoalue on lähes luonnonkal- taisessa tilassa. Muun muassa saukko on havaittu alueella useita kertoja. Järven veden pinnan nostoon rannanomistajat ovat osallistuneet rahallisesti. Turvetuotanto veisi pohjan järven tilan parantamisesta. Järvellä on suuri virkistyskäyttömerkitys alueella.

Mikäli hanke toteutuu, muistuttajat tulevat hakemaan korvausta loma-asuntojen ar- vonalenemisesta.

17) Pihtiputaan kalastusalue vastustaa luvan myöntämistä. Muistuttaja yhtyy Pihtipu- taan kalastuskunnan, Elämäjärven osakaskunnan ja Keski-Suomen TE-keskuksen muistutuksiin. Kalastusalue varaa tilaisuuden lausua näkemyksensä kaikesta asiassa vielä esitettävästä.

Pintavalutuskentän koko on riittämätön ja sen pitäisi olla vähintään 10 % tuotantoalueesta. Kenttä on lisäksi liian lähellä Liitonjärveä. Toimenpiteet eivät ole riittäviä es- tämään kiintoaineen pääsyä Liitonjärveen ja sen alapuolisiin vesistöihin. Hakemukses- ta ei käy ilmi, miten kiintoaineen kulkeutumista estetään tulvavesien ja jäätyneen maan aikana. Päinvastoin kuin hakemuksessa mainitaan, muistuttaja katsoo, että koti- tarve- ja virkistyskalastuksella on merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyisyyden kannalta.

Alempana vesistössä Elämäjärveen lasketaan toiminnassa olevan Pyytnevan kuivatusvedet ja Kortteisen kanavaan lasketaan suunnitellun Purontausnevan kuivatusvedet.

Kuivatusvedet tuhoaisivat koko vesistön kala- ja rapukannat.

(22)

HAKIJAN SELITYS JA TÄYDENNYS

Leppäpuroa ei ole enää olemassa suunnitellulla tuotantoalueella, koska se on kaivettu suon halki suoraksi kanavaksi, jossa suolle kaivettujen metsäojien vedet johtuvat Lii- tonjärveen, ja muulta osin metsäojien jatkeeksi. Työmaalle sijoittuva osa Leppäpuroa tulee olemaan kokoojaojaa. Työmaan ulkopuolelle sijoittuva noin 250 m:n pituinen alaosa on järven vedenpinnan tasossa olevaa suistoa. Ne vedet, jotka aikoinaan ovat kulkeneet Leppäpurossa ja myöhemmin puron paikalle kaivetussa ojassa, ohjataan työmaan molemmin puolin kaivettaviin eristysojiin.

Hakija on oheistanut vastaavanlaisia luontoselvityksiä vireille panemiinsa ja lupakäsit- telyn käyneisiin hakemuksiinsa, eikä selvityksistä ole ollut huomauttamista.

Keski-Suomen ympäristökeskuksen lausuntoon kasvillisuus- ja lintuselvityksen osalta hakija vastaa, että selvitykset on tehty samalla tavalla kuin muissa vastaavissa hank- keissa. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole luonnonsuojelulaista johtuvaa tai kaavoi- tuksellista estettä. Suhteessa purkuvesistöön hanke on pieni, eikä purkukohteen valuma-alueella sijaitse muuta turvetuotantoa.

Keski-Suomen TE-keskukselle hakija vastaa, ettei hankkeesta aiheudu sellaisia kalata- loudellisia ja niihin liittyviä muita vaikutuksia, jotka olisivat esteenä luvan myöntämi- selle.

Pihtiputaan kunnalle hakija vastaa, että toiminnasta ei aiheudu lausunnossa epäiltyjä ja vielä erikseenkään selvitettäviä vaikutuksia.

Pyhäjärven kaupungin lausunnosta hakijalla ei ole huomauttamista.

Pyhäjärven kaupungin, Reisjärven kunnan ympäristöpalveluiden lausuntoon hakija vastaa, että hiilidioksidipäästöjä koskevat kysymykset eivät kuulu turvetuotannon ym- päristöluvassa käsiteltäviin asioihin. Vaiheittaiseen käyttöönottoon ei ole tarvetta, koska kysymys on jokseenkin pienestä työmaasta. Tarkkailusta ovat riittävät vakiin- tuneesti asetetut määräykset.

(23)

Viitasaaren kaupungin vaatimus luvan osittaisestakin epäämisestä on aiheeton. Perus- telunaan hakija viittaa hakemuksessa ja edellä lausumaansa. Luvan myöntämisen varalta esitettyjen vaatimusten osalta hakija toteaa niiden olevan aiheettomat ja viittaa edellä lausumaansa. Hakemusasiakirjat ovat selvityksiltään riittävät.

Muistutuksiin ja mielipiteisiin hakija vastaa yhteisesti seuraavaa.

Turvetuotantoalueen reuna on lähimmillään noin 300 m:n päässä järvestä. Välissä on pintavalutuskenttä. Vallitsevat tuulet eivät ole toiminta-aikana pohjoispuolelta. Hank- keen sijainti ei ole pölyn ja melun suhteen ongelmallinen. Pintavalutusta käytetään ympärivuotisesti. Lähin rantakiinteistö (Liitonpirtti RN:o 129:5) sijaitsee Leppälahden länsirannalla ja siihen on matkaa Leppäpuron suusta noin 200 m. Seuraavalle saman rannan rakennetulle rantakiinteistölle on matkaa noin 850 m. Lähin itärannan raken- nettu kiinteistö sijaitsee noin 1000 m:n etäisyydellä. Hakija on luetteloinut selitykses- sään muistuttajien ja mielipiteen esittäjien tilojen etäisyydet Leppäpuron laskusta kul- lekin tilalle.

Hakemusasiakirjat ovat suunnitelmiltaan ja selvityksiltään riittävät asian ratkaisemi- seksi. Hankkeesta ei aiheudu muistutuksissa epäiltyjä tai väitettyjä vaikutuksia, jotka voisivat olla luvan myöntämisen esteenä. Vaatimukset luvan epäämisestä ovat aiheet- tomia. Tavanomaisesta poikkeavia lupamääräyksiä ei ole tarpeen asettaa. Lisäksi hakija viittaa edellä lausumaansa.

TÄYDENNETTY KASVILLISUUSSELVITYS

Hakija on toimittanut 26.8.2008 ympäristölupavirastolle täydennetyn kasvillisuusselvityksen ja selvityksen Mörninsuon kämmekkäesiintymistä.

Kämmekkäesiintymät sijaitsevat lähimmillään noin 60 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta alueen itäpuolella. Hakija on lisännyt tuotantosuunnitelmaan penkereen, jolla eristetään mahdollinen kämmekkäalueen vesien valuminen tuotantoalueen eristysojaan.

(24)

YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNTO KASVILLISUUSSELVITYKSEN TÄYDENNYK- SESTÄ

Ympäristökeskus on lausunnossaan 1.10.2008 esittänyt:

"Uhanalaiset suotyypit

Suomen ympäristökeskus julkaisi Suomen luontotyyppien ensimmäisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset kesäkuun alussa 2008 (Suomen ympäristö 8/2008, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osat 1 ja 2). Uhanalaisuusarvio perustui luontotyyppien mää- rän ja laadun muutoksiin 1950-luvulta nykypäivään. Uhanalaisuuden arviointihank- keessa arvioitiin soista sekä suotyyppien että niiden muodostamien laajempien suoko- konaisuuksien uhanalaisuutta. Arvioinnissa suotyypit luokiteltiin 54 tyyppiin, laa- jemmat suokokonaisuudet 18 tyyppiin. Molemmissa noin puolet arvioitiin koko maassa uhanalaisiksi. Tutkimushankkeessa tuotettua tietoa luontotyyppien tilan kehitykses- tä on jo hyödynnetty esimerkiksi luontodirektiivin luontotyyppien suojelutason EU- raportoinnissa vuonna 2007.

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi tuo uutta tietoa Mörninsuon luonnon- suojeluarvojen arvioimiseen. Mörninsuon suotyyppien uhanalaisuusluokat käyvät ilmi seuraavasta yhteenvedosta. Suotyypit ovat Vapo Oy:n teettämän täydennetyn kasvillisuusselvityksen ja Keski-Suomen ympäristökeskuksen tekemän maastokäynnin tulosten mukaiset. Muuttumia ja turvekankaita ei ole otettu mukaan.

Suotyyppi Etelä-Suomi Koko Suomi

Mustikkakorpi VU VU

Muurainkorpi VU VU

Metsäkortekorpi EN EN

Ruoho– ja heinäkorpi EN VU

Oligotrofinen sarakorpi VU NT

Variksenmarjarahkaräme LC LC

Tupasvillaräme NT LC

Isovarpuräme NT LC

Korpiräme VU VU

Mesotrofinen lyhytkorsiräme VU NT

Mesotrofinen sararäme VU LC

Oligotrofinen rimpinevaräme NT LC

Mesotrofinen rimpinevaräme NT LC

Rimpilettoneva CR VU

Luhtaneva NT LC

Oligotrofinen rimpineva NT LC

Mesotrofinen rimpineva NT LC

Oligotrofinen lyhytkorsineva VU LC

Uhanalaisiksi luetaan luokat vaarantunut VU, erittäin uhanalainen EN ja äärimmäisen uhanalainen CR. NT on silmälläpidettävä luontotyyppi ja LC on säilyvä luontotyyppi.

(25)

Lähes koko Mörninsuon luonnontilaisen alueen suotyypit ovat uhanalaisuusarvioinnin mukaan Eteläisen Suomen alueella, mihin myös keskiboreaalinen vyöhyke kuuluu, joko uhanalaisia (vaarantuneita, erittäin uhanalaisia ja äärimmäisen uhanalaisia) tai silmällä pidettäviä. Mörninsuon osalta korostuvat etenkin laaja-alaisina ja edustavina sekä luonnontilaisuutensa puolesta hyvinä säilyneet rimpiset alueet (Vapon selvityk- sessä alueet E ja H), joiden kasvillisuus on enimmäkseen Etelä-Suomessa silmällä pi- dettäväksi luokiteltua mesotrofista rimpinevaa ja rimpinevarämettä sekä pienialaisesti myös rimpilettonevaa (alueella H). Vapo Oy:n teettämästä selvityksestä puuttunut rimpilettoneva on koko Suomessa vaarantunut ja Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Rimpinevarämealueiden laitaosissa esiintyy Etelä-Suomessa vaarantuneeksi luokiteltuja sararämeitä. Suon luonnonsuojelullista arvoa nostavat suon itälaidalla Pyhäjärven ja Pihtiputaan kuntien rajalla esiintyvät korpityypit, jotka kaikki ovat sekä koko maassa että Etelä-Suomessa uhanalaisia suotyyppejä.

Luontotyyppiyhdistelmätasolla Mörninsuo edustaa rimpisiä keskiboreaalisia aapasoi- ta. Niiden on edellä mainitun Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan luokiteltu olevan koko maassa ja Etelä-Suomessa uhanalaisuusluokaltaan vaarantunut (VU) suoyhdistymätyyppi. Eteläiseksi aapasuoksi Mörninsuo on poikkeuksellisen edustava hyvin kehittyneine rimpi-jännemuodostumineen.

Luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnin yhteydessä koottiin ensimmäinen luettelo Suomen kansainvälisistä vastuuluontotyypeistä. Soista erityisesti keski- ja pohjoisbo- reaalisten rimpisten aapasoiden ja niille luonteenomaisten rimpinevojen ja -lettojen esiintyminen keskittyy Suomeen ja ne on arvioitu Suomen osalta erityisen suuren vas- tuun luontotyypeiksi. Mörninsuo on edustava esimerkki näistä Suomen kansainvälisis- tä vastuuluontotyypeistä.

Lajisto

Vapo Oy:n teettämässä täydennetyssä kasvillisuusselvityksessä on mainittu useita huomionarvoisia lajeja (rimpivihvilä, vaaleasara, punakämmekkä, ruskopiirtoheinä, pikkukihokki, mähkä, mahdollinen kaitakämmekkä). Sen sijaan arvokkaan lajiston sijoittumista kuvaava kartta on totuuden vastainen. Mörninsuon kämmekkäesiintymät -selvityksessä punakämmekkää on todettu kasvavan lähinnä meso-eutrofisen rimpi- alueen laitaosissa ja pelkästään Pyhäjärven kunnan puolella. Keski-Suomen ympäris- tökeskuksen järjestämällä maastokäynnillä 22.7.2008 punakämmekkää todettiin kasvavan keskellä meso-eutrofista rimpineva-aluetta ja etenkin Keski-Suomen puolella.

Samoin Vapo Oy:n selvityksessä suon itäosan rimpineva-alueelle merkityt muut huo- mionarvoiset lajit (vaaleasara, rimpivihvilä, ruskopiirtoheinä ja mähkä) on merkitty harhaanjohtavasti vain Pyhäjärven puolelle, vaikka tosiasiassa ne kaikki kasvavat myös Pihtiputaan puolella. Kokonaan Pihtiputaan puolella olevan rimpineva- rimpinevarämealueen (alue E) lajistosta saa Vapo Oy:n teettämän selvityksen mukaan todellisuutta vaatimattomamman kuvan. Esimerkiksi ruskopiirtoheinää ja rimpivihvi- lää ei ole mainittu tältä alueelta lainkaan, vaikka ne esiintyvät siellä runsaina.

Vapo Oy:n selvityksestä kokonaan puuttuvia lajeja ovat alueellisesti uhanalainen kul- tasirppisammal (Loeskypnum badium) ja maakunnallisesti uhanalainen suovalkku (Hammarbya paludosa) sekä luontoarvoja osoittaviksi lajeiksi että Suomen kansainvä- lisiksi vastuulajeiksi luokitellut vain Pyhäjärven puolelta havaittu kuultorahkasammal (Sphagnum aongstroemii) ja lähes koko suolla runsaana esiintyvä kurjenrahkasammal (S. pulchrum) sekä Suomen kansainväliseksi vastuulajiksi luokiteltu pallopäärah-

(26)

kasammal (S. wulfianum). Niin ikään selvityksessä ei ole mainittu meso-eutrofiaa il- mentävää ja Keski-Suomessa luontoarvoja osoittavaa huomionarvoista äimäsaraa (Ca- rex dioica), joka on runsas koko keskeisellä suoalueella. Selvityksessä ei mainita, että ruskopiirtoheinä on paitsi alueellisesti uhanalainen myös valtakunnallisesti silmällä pidettävä laji. Vapon selvityksessäkin löytynyttä kirjorahkasammalta ei ole selvityk- sessä mainittu valtakunnallisesti silmällä pidettäväksi lajiksi (NT).

Vapo Oy:n linnustoselvityksessä esille nousseiden huomionarvoisten lintulajien lisäk- si Mörninsuolla havaittiin keväällä laulujoutsenpari, riekko ja runsaasti metsäkanalin- tujen (metso, teeri ja riekko) ulostekasoja sekä metson hakomismänty.

Vapo Oy:n esittämä lisäys tuotantosuunnitelmaan

Täydennetyn kasvillisuusselvityksen myötä löytyneiden luontoarvojen, etenkin käm- mekkäesiintymien säilyttämiseksi Vapo Oy on lisännyt tuotantosuunnitelmaan penkereen, jolla estetään mahdollinen kämmeköiden kannalta tärkeän alueen vesien valuminen tuotantoalueen eristysojaan. Keski-Suomen ympäristökeskuksen järjestämällä maastokäynnillä löydettiin punakämmeköitä myös rimpineva-alueen Pihtiputaan puo- leisista osista. Äärimmäisen uhanalaiseksi luokiteltua rimpilettonevojen luontotyyppiä löytyi niin ikään Pihtiputaan puolelta.

Keski-Suomen ympäristökeskus pitää esitettyä pengerrysratkaisua riittämättömänä säilyttämään lajistollisesti ja luontotyyppiensä perusteella erittäin arvokkaan rim- pinevarämealueen luontoarvot. Tuotantoalueelle jäisi todennäköisesti myös luonnon- suojeluasetuksella Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetun punakämmekän esiintymiä.

Rauhoitetun kasvin hävittäminen on luonnonsuojelulain 42 §:n mukaan kielletty. Pit- källä tähtäimellä myös Vapo Oy:n teettämässä selvityksessä osoitetut punakämmekän ja epävarmana havaintotietona esitetyn niin ikään Oulun läänin eteläpuolella rauhoitetun kaitakämmekän esiintymät ja äärimmäisen uhanalainen lettonevasuotyyppi tulisi- vat tuhoutumaan. Samoin Pyhäjärven puolella kunnan rajan tuntumassa oleva uhanalaisten korpien muodostama suonlaide tuhoutuisi kuivumisen seurauksena.

Yhteenveto

Vapo Oy:n teettämä täydennetty kasvillisuusselvitys tuo jonkin verran uutta tietoa al- kuperäiseen kasvillisuusselvitykseen nähden. Selvityksen vakavimmiksi puutteiksi ympäristökeskus katsoo seuraavat seikat. Selvityksessä ei ole noteerattu mitenkään al- kukesällä 2008 julkaistua Suomen luontotyyppien uhanlaisuusarviointia. Suon laitei- den ja Leppäpuron ympäristön osalta selvitys jää puutteelliseksi eikä selvityksessä ole havaittu näillä alueilla esiintyviä uhanalaisia korpityyppejä. Pyhäjärven ja Pihtiputaan rajalla olevan uhanalaisten suotyyppien ja arvokkaan lajiston kannalta merkittävän rimpineva-rimpinevarämealueen osalta on pyritty esittämään, että vain tuotantoalueen ulkopuolelle jäävällä alueella on luontoarvoja. Vapo Oy:n esittämä pengerrysratkaisu ei tule pitkällä aikavälillä säilyttämään rimpineva-alueen arvokasta lajistoa eikä uhanalaisten suotyyppien ominaispiirteitä. Turvetuotannon aloittaminen merkitsisi luonnonsuojelullisesti arvokkaan aapasuoalueen tuhoutumista. Pengerrysratkaisulla viivy- tettäisiin Pyhäjärven puolelle jäävän alueen säilymistä vain lyhyen aikaa ja lopputu- loksena olisi myös Pyhäjärven puolelle jäävien osien asteittainen kuivahtaminen ja luonnonarvojen väheneminen.

(27)

Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että Vapo Oy:n täydennetty kasvillisuusselvitys, Keski-Suomen ympäristökeskuksen järjestämiltä maastokäynneiltä saatu tieto se- kä uusi Suomen uhanalaisten luontotyyppien uhanalaisuusarviointi vahvistavat sitä näkemystä, että kyseessä on luonnonsuojelullisesti valtakunnallisesti arvokas suoalue.

Alueen poikkeuksellisten arvokkaiden luontoarvojen kokonaisuus muodostuu edusta- vasta ja luonnontilansa hyvin säilyttäneestä aapasuoalueesta, uhanalaisista suoluonto- tyypeistä sekä arvokkaasta putkilokasvi-, sammal- ja lintulajistosta. "

Lausuntoon oli liitettynä ympäristökeskuksen maastomuistio Mörninsuon inventoin- neista 5.5. ja 22.7.2008

HAKIJAN SELITYS YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNOSTA

Ympäristökeskuksen lausunnon hakija on katsonut tarkoittavan, että punakämmekkää esiintyy H-alueelle sijoittuvalla lohkon 3 (3,7 ha) ja lohkon 2 (12,5 ha) aivan kaak- koiskulmassa. Hakija rajaa lohkon 3 ja lohkosta 2 kaakkoiskulman pois tuotantosuun- nitelmasta. Kuivatusvaikutus estetään siten, että rimpineva-, rimpinevaräme- ja rimpilettoneva-alueen (H-alue) etelä-, länsi- ja pohjoisreunassa oleva metsäoja toimii loh- kojen eristysojana, josta 10 m:n päähän kaivetaan reunaoja. Lisäksi väliselle alueelle rakennetaan kaivumaista suojapenger varmentamaan vesitalouden säilyminen käm- mekkäalueella. Tuotantoala auma-alueineen pienentyy 85,4 ha:sta 80,7 ha:iin eli 4,7 ha. Pintavalutuskentän koko on tällöin 5,1 % tuotantoalasta.

Muilla osa-alueilla suunniteltua tuotantoaluetta ei konsultin tai ympäristökeskuksen maastoselvitysten mukaan ole tavattu luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja tai suojeltuja eliölajeja. Luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU

Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.

RATKAISUN PERUSTELUT

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu

(28)

yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.

Keski-Suomen seutukaavaan esitetty turvetuotantovaraus Mörninsuolle jätettiin ympä- ristöministeriössä vahvistamatta. Myöskään ympäristöministeriössä vahvistettavana olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa alueelle ei ole esitetty turvetuotantoa. Lii- tonjärven ja Liitonjoen valuma-alueilla ei ole aikaisempaa turvetuotantoa.

Suunniteltu Mörninsuon turvetuotantoalue sijaitsisi lähimmillään noin 300 m:n etäi- syydellä Liitonjärvestä ja tuotantoalueen kuivatusvesien käsittelyyn tarkoitettu pinta- valutuskenttä vain noin 50 m:n etäisyydellä järvestä. Pintavalutuskentältä vedet johdettaisiin Leppäpuron kautta Liitonjärveen. Liitonjärvi on ollut Keski-Suomen ympä- ristökeskuksen kunnostushankkeena vuonna 2003, jolloin järven vedenpintaa on korotettu pohjapadolla virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.

Liitonjärvi on matala. Järven vesi on nykyisellään rehevää, ruskeaa ja humuspitoista.

Liitonjärven vedessä on fosforia useamman vuoden keskiarvona ilmaistuna 33 µg/l ja typpeä 630 µg/l. Turvetuotantoalueen kuntoonpanon aikana pitoisuuslisäykset Leppä- puron suulla voivat hakemuksen mukaan olla 15 µg/l fosforia ja 700 µg/l typpeä. Ra- vinnekuormitus tässä määrin lisää rehevyyttä ja kiintoainekuormitus lietteen kertymis- tä sekä veden tummuutta puron suualueella Liitonjärvessä. Kuormitus heikentää Lii- tonjärven tilaa erityisesti järven pohjoisosassa, mutta vaikutukset ovat merkittävät koko Liitonjärvessä ja myös Liitonjoessa. Kuivatusvesien johtamisesta aiheutuisi myös rantakiinteistöille virkistyskäyttöhaittaa sekä oleellista haittaa kalastolle ja kalastukselle.

Mörninsuon turvetuotantoalueen kunnostus- ja tuotantoaikaisesta kuormituksesta aiheutuisi vesistön merkittävää pilaantumista. Pintavalutuskentän sijainti aivan vesistön lähituntumassa alttiina äärevöityville virtaamille (Leppäpuron suulla keskiylivirtaama 930 l/s) ja järven veden pinnan vaihteluille lisää hankkeesta aiheutuvaa riskiä ja kuor-

(29)

mitusvaikutusta. Lisäksi hanke heikentäisi Liitonjärven tilan parantamiseksi tehtyjen toimenpiteiden ja investointien tuloksellisuutta.

Mörninsuon luonnontilainen osa on luonnonsuojelun kannalta valtakunnallisesti arvokas. Luontoarvot muodostuvat luonnontilansa hyvin säilyttäneestä aapasuoalueesta, uhanalaisista suoluontotyypeistä sekä arvokkaasta putkilokasvi-, sammal- ja lintulajistosta. Suomen ympäristökeskus on julkaissut Suomen luontotyyppien ensimmäisen uhanalaisuusarvioinnin tulokset kesäkuun alussa 2008 (Suomen ympäristö 8/2008, Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, osat 1 ja 2). Uhanalaisuusarvio perustuu luontotyyppien määrän ja laadun muutoksiin 1950-luvulta nykypäivään. Uhanalaisuusarvi- ointiin perustuen lähes koko Mörninsuon luonnontilaisen alueen suotyypit ovat joko uhanalaisia (vaarantuneita, erittäin uhanalaisia ja äärimmäisen uhanalaisia) tai silmällä pidettäviä.

Edellä esitetyillä perusteilla Mörninsuon hakemuksen mukaiselle 80,7 ha:n suuruiselle turvetuotannolle ei ole ympäristösuojelulain mukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä.

Lupaharkinnassaan ympäristölupavirasto on ottanut huomioon valtioneuvoston 23.11.2006 tekemään periaatepäätökseen vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 sisältyvän kannanoton, jonka mukaan turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo ojitetuille soille välttäen alueiden sijoittumista vesistön välittömään läheisyyteen.

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN

Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset on otettu huomioon luparat- kaisussa.

Ratkaisu ja sen perustelut huomioon ottaen vastaaminen lausunnoissa ja muistutuksissa oleviin muihin vaatimuksiin ei ole tarpeen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki 41 § ja 42 § 1 momentti.

(30)

KÄSITTELYMAKSU

Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa (turvetuotantoalue 30−300 ha).

Ympäristöministeriön asetus (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista.

PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN

Ympäristönsuojelulain 54 §:n ja ympäristönsuojeluasetuksen 23 §:n mukaisesti päätös toimitetaan luvan saajalle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE- keskukselle, Pyhäjärven kaupungin ja Pihtiputaan kunnan ympäristönsuojeluviran- omaisille sekä Pyhäjärven kaupunginhallitukselle ja Pihtiputaan kunnanhallitukselle sekä Suomen ympäristökeskukselle. Päätöksen antamisesta kuulutetaan Pyhäjärven kaupungissa ja Pihtiputaan kunnassa. Tieto kuulutuksesta julkaistaan Kotiseudun Sa- nomissa.

Päätöksen antamisesta ilmoitetaan lisäksi niille, joille on annettu hakemuksesta erik- seen tieto.

(31)

MUUTOKSENHAKU

Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.

Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.

Muutosta tähän päätökseen saa hakea

1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,

2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,

3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,

4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja

5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valitusosoitus liitteenä.

Seppo Kemppainen

Ilpo Hiltunen Erkki Kaijalainen

Päivi Määttä

Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Ilpo Hiltunen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Päivi Määttä.

PM/LN

Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8087

(32)

Määräaika ja valitusmenettely

Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.

Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 17.4.2009 ennen virka-ajan päättymistä.

Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio

Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio

Puhelin: 020 610 120 Telekopio: 017 510 004

Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi

Virka-aika: klo 8.00 - 16.15

Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta

- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä

- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle

- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta.

Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.