Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Vaasan-Seinäjoen alueella / Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen - slutrapport från Vasa-Seinäjoki-regionen

(1)

103 Ritva Britschgi, Maj-Britt Axell, Jorma Hintsa, Matti Iso-Tuisku, Ilpo Kurkinen, Ari Lyytikäinen, Tuukka Pahtamaa, Heikki Peltola,

Kyösti Rönkkö ja Jouko Vuokko

Pohjavesien suojelun ja

kiviaineshuollon yhteensovi ttaminen Samordning av grundvattenskyddet

och stenmaterialförsörjningen

·- loppuraportti Vaasan-Seinäjoen alueelta - slutrapport från Vasa-Seinäjoki-regionen

•••••••••••••••••••••••••••• •••••

SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS

(2)

(3)

Korjauksia, Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen^- loppuraportti Vaasan- Seinäjoen alueelta, Alueelliset ympäristöjulkaisut nro 103, Suomen ympäristökeskus

- s.13 r.31: ...yhteensä 94 (taulukko 5).

- s.15 r.1-14: Kallioperän kiviainesalueita, joilla on maa-ainestenottoa rajoittaviatekijöitä on tutkimusalu eella yhteensä 11. Näidenlisäksion tähän ryhmään laskettu kuuluviksi ne yhdeksän aluetta, joita ei tarkistettu luontoinventoinnilla niiden pienen, alle 1 ha, koon vuoksi. Alueiden yhteisainesmäärä luokissa A-flI on 10 metriäympäristön 0-tason alapuolelle laskettuna 18,5 milj .m3. Laskennallinen riittävyys olisi näillä alueilla yhteensä 7 vuotta.

-s.15 r.29-38: Maa-aineksenottoalueiksi soveltuvia ontutldtuista kallioalueista yhteensä 133 kallion kiviainesaluetta. Vaativan tason asfalttimassaan soveltuvaa A-luokan kriteerit täyttävää kiviainesta on tutkimusalueella 10 metriämaanpinnan0-tason alapuolelle laskettuna yhteensä 9,3 milj.m3 ja sen laskennallinen riittävyys on ko. Tarkoitukseen käytettynä noin 50 vuotta (taulukko 9).

- s.16

Taulukko 9. Kallioperän kiviainesvarat (1000 m3) lujuusluokittain rakennusmateriaaliksi kelpaavilla ja luontoinventoinnilla tarkistetuilla kiviainesalueilla. PL⁼Pohjanmaan liitto, EPL=Etelä-Pohjanmaan liitto.

- s.77 r. 34-42: Kallioperän kiviainesalueita, joilla todettiin maa-ainestenottoa rajoittavia tekijöitä oli Etelä-Pohjanmaan liiton alueella viisi. Rajoitetun oton alueisiin on otettu mukaan myös neljä kallion kiviainesaluetta, joilla ei tehty luontoinventointia. Lujuusluokiden 1-ifi yhteisainesmäärä alueilla on 7 milj.m3.

-s.78 r.25- 28: ...oli Pohjanmaan liiton alueella yhteensä 58 (liite 13). A-luokan kallion kiviainesta löytyi inventoinnissa yhteensä 9,3 milj .m3.

- s.78 r.31-32: ^... 111-luokan kiviaineksia 13 milj.m3

- s.7$ r. 41-42: ^... riittävänVaasan-Seinäjoen seuduntarpeisiinnoin50vuodeksi.

-i —

3-

A 1 II ifi yhteensä lask.riittävyys (v)

totalt beräknas räcka (år)

PL/öF 9264 17755 37954 12987 77960 64

EPL/SÖF 0 22890 112015 8350 143255 102

yht./tot. 9 264 40 645 149 969 21 337 221 215 84

- s. 76 r. 42-43: ...oliPohjanmaanliiton alueella kuusi.

- s.76 r. 5 1-52: Lujuusluokkien A-III yhteisainesmäärä alueilla on 11,4 milj.m3.

(4)

Korngenngar, Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen^- slutrapport från Vasa-Seinäjoki -regionen, Regionala miljöpubiikationer 103, Finlands miljöcentral

- s.13 r.33: ^... sammanlagt 94 jord- och bergmaterialområden...

- s.15 r.8-22: 1 undersökningsområdet finns elva bergmaterialområden för vilka det finns faktorer som begränsar marktäkten. Till denna grupp räluias drutöver de nio områden som till

följd

av sin ringa storlek, mindre än 1 hektar, inte naturinventerades. Den totala mängden stenmaterial i hållfasthetskiasser na A-Ill i området, beräknat ned till 10 meter under omgivningens 0-nivå, är 18,5 milj.m3. $tennraterialet i dessa områden skulle ha räckt för undersökningsområdets behov i sammanlagt 7 år.

- s.15r.37-40 och s.l6 r.l-4: Av de undersökta bergområdena lämpar sig 133 förmarktäkt. Det finns totait 9,3 milj.m3 stenmaterial som fS’ller kriteriemaför högklassig asfaltmassa, d.v.s. klass A, om bryter ned till

10 meter under markytans 0-nivå, och materialet beräknas räcka till för nämnda ändamål i cirka 50 år (tabeli 9).

- s.16

Tabeli 9. $tenmaterialtillgångar (1000 m3) per hållfasthetsklass i bergområden som granskats under naturinventeringama och vars bergmaterial är lämpligt som byggnadsmaterial. ÖF⁼Österbottens förbund, $ÖF ⁼$ödra Österbottens förbund.

- s.76 r. 48-50:Den totala mängden material i hållfasthetsklasserna A-ffl i området var 11,4 milj.m3.

- s.77 r.3543: Det fmns i Södra Österboftens förbunds område fem bergmaterialområden i vilka det fmns faktorer som begränsar marktäkten. Till områdena med begränsad^marktäkthör även fyra bergmaterialom råden som inte naturinventerades. Den totala mängden material i hållfasthetsklassema 1-111 i området var 7 milj.&.

-s.7$ r.22-26: ...i Österboftens förbunds område 5$ bergområden med material lämpligt för byggnadsän damål (bilaga 13). Vid inventeringen påträffades totait 9,3 milj.m3 bergmaterial av klass A.

- s.7$ r. 29-30: ^... material av klass ifi 13 milj.m3.

- s.7$ r. 39-40: ^... räcker för Vasa-Seinäjoki-regionens behov i cirka 50 år.

i -..

PL/ÖF EPL/SÖF yht./tot.

A 1 II III yhteensä lask.riittävyys (v)

totalt beräknas räcka (år) 9264

0 9264

17755 22 $90 40645

37954 112015 149969

12 987 8350 21 337

77 960 143 255 221 215

64 102 84

-s.76 r. 36-37: Det fmns i Österbottens förbunds område sex bergmaterialområden i....

(5)

s. 112-113

MAISEMA- JA LUONTOINVENTOINNISSA TUTMTTUJEN MAA- JA KÄLLIOPERÄN KIWAINESALUEIDENLUKUMÄÄRÄTKUNNITTAIN

POHJANMAAN LIITTOON KUULUVAT KUNNAT (VAASAN RANMKKO$EUTU) KOMMUNERINGÅENDE 1 ÖSTERBOTTENSFÖRBUND (VASA KUSTREGION)

Kunta Kallioperä (kpl) Maaperä (kpl) Yhteensä (kpl)

Kommun Berg (st) Jord (st) Totait (st)

Isokyrö/Storkyro 0 2 2

Kaskinen/Kaskö 0 0 0

Korsnäs 1 1 2

Kristiinankaupunkil

Kristinestad 17 4 21

Kruunupyy/Kronoby 1 6 7

Laihia/Laihela 0 3 3

Luoto/Larsmo 0 0 0

MaalahtilMalax 4 0 4

MaksamaalMaxmo 0 0 0

MustasaarilKorsholm 3 2 5

NärpiöfNärpes 2 0 2

Oravainen/Oravais 10 2 12

Pedersöre 2$ 18 46

PietarsaarilJakobstad 1 1 2

Uusikaarlepyy/Nykarleby 3 4 7

VaasaNasa 1 0 1

Vähäkyrö/Lilikyro 0 0 0

VöyriNörå 1 1 2

yhteensä 72 44 116

(6)

s.113

ETELÄ-POHJANMAANLIITTOON KUULUVAT KUNNAT

KOMMUNER JNGÅENDE 1 $ÖDRA Ö$TERBOTTENS FÖRBUND

Kunta Kallioperä (kpl) Maaperä (kpl)

Kommun Berg (st) Jord (st)

Alahärmä 0 4 4

Alajärvi 10 2 12

Alavus/Alavo 1$ 7 25

Evijarvi 8 2 10

Ilmajoki/Ilmola 0 4 4

Isojokil$torå 6 0 6

Jalasjärvi 0 6 6

Jurva 1 0 1

Karijoki/Bötom 0 5 5

Kauhajoki 1 19 20

Kauhava 2 5 7

Kortesjärvi 3 3 6

Kuortane 0 4 4

Kurikka 0 3 3

Lappajärvi 0 3 3

Lapua/Lappo 1 10 11

Lehtimäki 1 0 1

Nurmo 1 6 7

Peräseinäjoki 2 3 5

Seinäjoki 0 0 0

Soini 6 4 10

TeuvalÖstermark 1 2 3

Töysä 18 1 19

VimpeliNindala 2 2 4

Ylihärmä 0 1 1

Ylistaro 0 1 1

Ähtäri/Etseri ⁸ ⁵ ¹³

Yhteensä (kpl) Totalt (st)

yhteensä/totait 29 102 191

(7)

III Kallioperin Idviainesalueet, jotka todetf

III Bergartsområden som konstaterades vara oIämpliför stenmateriaIf6rsörinig

POHJANMAAN LIITON KUNNAT

KOMMUNER 1ÖSTERBO7TENS FÖRB UND

Kunta Aluelkm

Kommun Områden

(kpllst.)

Kristiinankaupunkil 1 Kristinestad

Kruunupyy 1 0/0/1 0$0/0 MAJBL, RA/SO

Pedersöre 3 0/0/710/0 LM/NL, K/P

Uusilcaarlepyy/

Nykarleby VaasWVasa

Kommun

1 0/0/4$0/0

1 0/0/50/0

1.

MA/BL, RA/SO

NAT

1 0/570/0/0

Isojoki/$torå Soini

2 2

0/0/4660/0 0/0/2020/0

NAT, L$INS NAT, MA/BL, RA/SO, AJB Teuva/Östermark

Töysä

1

0/0/1380/0

0/0/500/0

maakunnallisesti arvo kas kallioalue/regional’

vrdefu11a bergområde A/B

Ähttiri/Etseri yhteensWtotalt

2 9

0/0/1710/0 0/570/9270/0

NAT, MÄ/BL, RA/SO s. 143

Materialmängd A/1/flJflI (1000 m3)

Orsaker

0/0/1800/0 L$fN$

yhteensWtotalt 7 0/0/4120/0

.

-‘J

ETELÄ POHJANMAAN LIITON KUNNAT

KOMMUNER1SÖDRA ÖSTERBOZTENS FÖRBUND

4:

Kunta Aluelkm Amesmaära

Områden (kpl/st)

Alajärvi

Materialmängd AfIfflfffl(1000m3)

Orsaker

MA/BL, RA/$O

(8)

s. 152

III Kallioperän kiviainesalueet, joilla todettiin kiviaineshuoltoa rajoiftavia tekijöitä III Bergartsområden medfaktorer som begränsar stenmateriaförsörjning

Kunta Kommun

Isokyrö/$torkyro Kristiinankaupunki!

Kristinestad MaalahtifMalax Mustasaari/

Korsholm Oravainen!

Oravais Pedersöre yhteensä!totalt

Kunta Komrnun

Alavus/Alavo Jurva

Teuva/Östermark Töysä

Ähtäri/Etseri

Aluelkm Områden (kpllst.) 1

3 1 3 2 1

Aluelkm Områden (kpl/st.) 4

1 1 2 1

Ainesmäärä Materialmängd Af1f1IIIII (1000 m3) 0/0/120/0

3600/3750/0/1040 0/0/585/0

0/0/207/0 0/0/2020/0 0/0/104/0

3600/3750/3036/1040

Ainesmäärä Materialmängd A/I/IL’III (1000 m3) 0/0/1430/0

0/0/990/0 0/0/630/1470 0/300/150/1790 0/70/0/210

Taulukossa käytetyt lyhenteet syistä, jotka osalla kiviainesaluetta rajoittavat maa-aines-, rakennus- tai luonnonsuojelulakien perustein maa-ja kallioperän kiviainesalueiden hyödyntämistä kiviaineshuokoon!

Förklaring av tabellensförkortningar av defaktorer som grundar sigpå marktäktslagen, byggnadstagen och naturskyddstagen och som delvis begränsar stenmaterialområdenas användningför stenmateriaför sörjning:

E/I⁼ luontoinventointia ei ole tehty/ naturinventering inte gjorts, L$fN$⁼luonnonsuojelulliset syyt! naturskyddet,

MAJBL⁼merkittävät maiseniatekijät/ betydande landskapsfaktorer, MUI/FOR⁼muinaismuisto/ fomminne,

NAT⁼NATURA-alueen läheisyydessä! i NATURA-områdets närhet,

P/S =luontoinventointia ei ole tehty alueen pienuuden takia! naturinventering inte gjorts pågrund av områdets ringa storlek (<1 ha),

RAJSO =ranta-alue/ strandområde.

POHJANMAAN LIITON KUNNAT

KOMMUNER 1 ÖSTERBOTTENSFÖRB UND

Syyt Orsaker

P/S

MAIBL, MUUFOR, LSINS

11

ETELÄ POHJANMAAN LIITON KUNNAT

KOMMUNER 1SÖDRA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND

NAT,MA/BL P/S

sähkölinja!eldlinje, metsäkämppä!skogstuga

syyt

Orsaker

MAJBL, RAJSO NAT

E/I P/S P/S

yhteensältotalt 9 0/370/3200/3470

(9)

s. 155

II Rakennusmateriaaliksi kelpaavat luontoinventoinnilla tarkistetut kallionkiviainesalueet

II Under naturinventeringarna granskade områden med bergmateriat tämpligt som bvggnadsmateriat

POHJANMAAN LIITTOON KUULUVAT KUNNAT KOMMUNER INGÅENDE 1 ÖSTERBOTTENS FÖRB UND

Kunta alueita massamärä laskennal. riittävyys

Kommun omräden mateiialmngd beräknasräcka i kommunen

(kpl/st.) A/IfWIII (1000 m3) A+I+II+III (vuosia/år)

Isokyrö/Storkyro 0 ^-

KaskineWKaskö 0 ^-

Korsnäs 1 0/0/1350/0 84

Kristiinankaupunki!

Kristinestad 12 9264/7352/5700/8258 509

KruunupyyfKronoby 0 ^-

Laihia/Laihela 0 ^-

LuotofLarsmo 0 ^-

MaalahtilMalax 3 0/0/4020/0 98

Maksamaa/Maxmo 0 ^-

Mustasaan/

Korsholm 3 0/0/310/1095 12

Närpiö/Närpes 1 0/0/195/0 3

OravainenlOravais $ 0/0/9224/0 542

Pedersöre 26 0/10175/15005/3344 401

Pietarsaaril

Jakobstad 1 0/0/90/210 2

Uusikaarlepyy/

Nykarleby 2 0/228/540/0 14

VaasaNasa 0 ^-

Vähäkyrö/Lilikyro 0 ^-

Vöyri/Vörå 1 0/0/1520/80 62

yhteensä/totait 58 9264/17755/37954/12987 67 (koko alueen ka./

hela områdets med.)

(10)

(11)

Alueelliset ympäristöjulkaisut

103 Ritva Britschgi, Maj-Britt Axell, Jorma Hintsa, Matti Iso-Tuisku, Ilpo Kurkinen, Ari Lyytikäinen, Tuukka Pahtamaa, Heikki Peltola,

Kyösti Rönkkö ja Jouko Vuokko

Pohjavesien suojelun ja

kiviaineshuollon yhteensovittaminen Samordning av grundvattenskyddet

och stenmaterialförsörjningen

-lopptlraportti

Va~san-Seinäjoen

alueelta - slutrapport från Vasa-Seinäjoki-regionen

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • e o

* • * •

^{e • •}

(12)

~!{6

441 057

Painotuote

ISBN 952-11-0411-2 ISSN 1238-8610

Kansikuvat Kruunupyyn Seljesåsen ja Vibergåsen. Kuvat: Ari Lyytikäinen 1996 Pärmbild: Seljesåsen och Vibergåsen i Kronoby. Bild: Ari Lyytikäinen 1996

Layout: Diaidea Oy Oy Edita Ab Helsinki 1999 Helsingfors

0 ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

Alueelliset ympäristöjulkaisut 103

(13)

Alkusanat

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen- eli POSKI-projekti oli käynnissä Vaasan-Seinäjoen alueella vuosina 1994-1997. Alueellisista tutki- muksista vastasi aluetyöryhmä, jonka puheenjohtajana oli vesihuoltopäällikkö Aulis Korhonen ja sihteerinä hydrogeologi Kyösti Rönkkö Länsi-Suomen ympäris- tökeskuksesta sekä jäseninä geologit llpo Kurkinen ja Jouko Vuokko Geologian tutkimuskeskuksesta, tutkija Ari Lyytikäinen Pohjois-Karjalan ympäristökes- kuksesta, ylitarkastaja Tuukka Pahtamaa Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, geologi Hannu Peltoniemi (sij. Erkki Selkämaa) Vaasan tiepiiristä, suunnitteluteknikko Mikael Höglund Pohjanmaan liitosta, verkostosuunnittelija Olli Ris- taniemi Etelä-Pohjanmaan liitosta ja hydrogeologi Ritva Britschgi Suomen ympä- ristökeskuksesta.

Aluetyöryhmän työtä on ohjannut ja valvonut POSKI-projektin valtakunnal- linen ohjausryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on ollut ylitarkastaja Markus Alapassi ympäristöministeriöstä, varapuheenjohtajana vesiylitarkastaja Markku Maunula maa- ja metsätalousministeriöstä ja sihteereinä hydrogeologi Ritva Britschgi ja suunnittelija Juhani Gustafsson Suomen ympäristökeskuksesta.

Ohjausryhmän jäseniä ovat olleet ylitarkastaja Martti Eerola Tielaitoksesta, hydrogeologi Tuomo Hatva Suomen ympäristökeskuksesta, aluejohtaja Pentti Lindroos Geologian tutkimuskeskuksesta ja ylitarkastaja Tapani Suomela ympäristöminis- teriöstä. Ohjausryhmässä Vaasan-Seinäjoen alueellista tahoa ovat edustaneetvesi- huoltopäällikkö Aulis Korhonen, suunnitteluteknikko Mikael Höglund ja verkostosuunnittelija Olli Ristaniemi.

Selvityksen rahoituksesta vastasivat:

• ympäristöministeriö

• maa- ja metsätalousministeriö

• Etelä-Pohjanmaan liitto

• Pohjanmaan liitto

• Suomen ympäristökeskus

• Tielaitos

• Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

• Länsi-Suomen ympäristökeskus

• Vaasan tiepiiri

• Geologian tutkimuskeskus

• Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

Tämän julkaisun ovat toimittaneet POSKI-projektin projektipäällikkö Ritva Britschgi ja projektisihteeri Juhani Gustafsson, joka on työstänyt myös yhteenvetokartan. Tekstin ja yhteenvetokartan ovat tarkistaneet ja hyväksyneet sekä Vaa- san-Seinäjoen aluetyöryhmän että projektin ohjausryhmän jäsenet. Editoijina jul- kaisua kommentoivat lisäksi geologi Esa Rönkä ja vanhempi tutkija Jari Rintala Suomen ympäristökeskuksesta. Raportin on kääntänyt ruotsiksi kielenkääntäjä likka Voimäki.

Julkaisun toimittajien puolesta lämmin kiitos kaikille työssä mukana olleille heidän arvokkaasta panoksestaan,

Helsingissä 16.12.1998 Ritva Britschgi ja Juhani Gustafsson

Alueelliset ympäristöjulkaisut 103 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

(14)

Förord

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Projektet Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen, d.v.s. POSKI-projektet, genom.fördes i Vasa-Seinäjoki-regionen åren 1994-1997. För de regionala undersökningarna svarade en regionarbetsgrupp, vars ordförande var Aulis Korhonen och sekreterare hydrogeolog Kyösti Rönkkö från Västra Fin- lands miljöcentral samt medlemmar geologema llpo Kurkinen och Jouko Vuokko från Geologiska forskningscentralen, forskare Ari Lyytikäinen från N orra Karelens miljöcentral, överinspektör Tuukka Pahtamaa från Västra Finlands miljöcentral, geolog Hannu Peltoniemi (ersättare. Erkki Selkämaa) från Vasa vägdistrikt, planeringstekniker Mikael Höglund från Österbottens förbund, nätverksplanerare Olli Ristaniemi från Södra Österbottens förbund och hydrogeolog Ritva Britschgi från Finlands miljöcentral.

Regionarbetsgruppens arbete har styrts och övervakats av POSKI-projektets nationella ledningsgrupp, vars ordförande har varit överinspektör Markus Ala- passi från miljöministeriet, vice ordförande vattenöverinspektör Markku Maunu- la från jord- och skogsbrukministeriet och sekreterare är hydrogeolog Ritva Britschgi och planerare Juhani Gustafsson från Finlands miljöcentral. I ledningsgruppen ingår som medlemmar överinspektör Martti Eerola från Vägverket, hydrogeolog Tuomo Hatva från Finlands miljöcentral, distriktschef Pentti Lindroos från Geologiska forskningscentralen och överinspektör Tapani Suomela från mil- jöministeriet. I ledningsgruppen har Vasa-Seinäjoki-regionen representerats av vattenförsörjningschef Aulis Korhonen, planeringstekniker Mikael Höglund och nätverksplanerare Olli Ristaniemi.

Utredning har har finansierats:

• miljöministeriet

• jord- och skogsbruksministeriet

• Södra Österbottens förbund

• Österbottens förbund

• Finlands miljöcentral

• Vägverket

• EU :s regionalfond

• Västra Finlands miljöcentral

• Vasa vägdistrikt

• Geologiska forskningscentralen

• Norra Karelens miljöcentral

Föreliggande publikatien har redigerats av POSKI-projektets projektchef Ritva Britschgi och projektsekreterare Juhani Gustafsson, som även bearbetat sammandragskartan. Texten och sammandragskartan har granskats och godkänts av med- lemmarna i såväl Vasa-Seinäjokis regionarbetsgrupp som projektets ledningsgrupp. Geolog Esa Rönkä och forskare Jari Rintala från Finlands miljöcentral har likaså granskat och kommenterat publikationen. Rapporten har översatts till svenska av Tikka Voimäki, auktoriserad translator.

Publikationens redaktörer framför sitt varma tack för värdefulla bidrag tili alla som deltagit i arbetet.

Helsingfors 16.12.1998 Ritva Britschgi och Juhani Gustafsson

e . . .

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03

(15)

Sisällys

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Alkusanat ...

3

1 Yhteenveto ... 9

1.1 Taustaa ... 9

1.2 Tehdyt tutkimukset ... 9

1.3 Tulokset ... 12

2 Johdanto ... 17

3 Tutkimuksen kulku ... 20

3.1 Lähtöaineisto ... 20

3.2 Täydentävät tutkimukset ja yhteensovittamisperiaatteet ... 21

3.3 Alue-ehdotukset ... 21

3.3.1 Maa-ainesten otolta suojeltavat alueet ... 21

3.3.2 Rajoitetun maa-ainesten oton alueet ... 24

3.3.3 Maa-ainesten ottoalueet ... 25

4 Täydentävät

tutkimukset

ja

tutkimustulokset ...

2 7

4.1 Pohjavesi ... 27

4.1.1 Yleistä ... 27

4.1.2 Tutkimusmenetelmät ... 29

4.1.3 Tutkimustulokset ... 30

4.2 Maaperän kiviaines ... 33

4.2.1 Yleistä ... 33

4.3 Kallion kiviaines ... 40

4.3 .1 Yleistä ... 40

4.4 Luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaat harjualueet ... 48

4.4.1 Yleistä ... 48

4.4.2 Tutkimusmenetelmä ... 49

4.5 Luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaat kallioalueet ... 52

4.6 Luontoinventointi ... 55

4.6.1 Yleistä ... 55

4.6.2 Tutkimusmenetelmä ... 55

4.7 Kunnostusta kaipaavat pohjavesialueet ... 58

4.8 Korvaavat materiaalit ... 60

5 Alustavat kulutusennusteet ja lupamäärät ... 64

5.1 Kiviaineksen kulutusennusteet ja maa-aineslupamäärät ... 64

5.2 Vedenkulutusennusteet ... 67

e

(16)

5.3 Korvaavien materiaalien kulutus ... 67

6 Tulosten tarkastelu ... 70

6.1 Maa-ainesten otolta suojeltavat alueet ... 70

6.2 Rajoitetun maa-ainesten oton alueet ... 75

6.3 Maa-ainesten ottoalueet ... 78

6.4 Tutkimatta jääneet alueet ... 80

Kirjallisuus ... 81

Liitteet ... 85

Liite 1.

Liite 2.

Liite 3.

Liite 4.

Liite 5.

Liite 6.

Liite 7.

Liite 8.

Pohjavesivarat

Maaperän kiviainesvarat Kallion kiviainesvarat

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat harjualueet Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Luontoinventointi

Kunnostusta kaipaavat pohjavesialueet Kiviaineksen kulutusennusteet

Liite 9. Voimassaolevat, myönnetyt lupamäärät Liite 10. Vedenkulutusennusteet

Liite 11. Maa-ainesten otolta suojeltavat alueet Liite 12. Rajoitetun maa-ainesten oton alueet Liite 13. Maa-ainesten ottoalueet

Liite 14. Aineiston saatavuus

0 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • ...

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 Dl

(17)

lnnehåll

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Förord ... 4

1 Sammandrag ... 9

1.1 Bakgrundinform.ation ... 9

1.2 Undersökningar ... 9

1.3 Resultat ... 12

2 lnledning ... 17

3 Undersökningens förlopp ... 20

3.1 Källmaterial ... 20

3.2 Undersökningar och samordningsprinciper ... 21

3.3 Förslag tili användning av områden ... 21

3.3.1 Områden som skall skyddas från marktäkt ... 21

3.3.2 Områden med begränsad marktäktsrätt ... 24

3.3.3 Marktäktsområden ... 25

4 Kompletterande undersökningar

och

undersökningsresultat 2

7

4.1 Grundvatten ... 27

4.1.1 Allmänt ... 27

4.1.2 Undersökningsmetoder ... 29

4.1.3 Undersökningsresultat ... 30

4.2

J

ordartsmaterial ... 33

4.2.1 Allmänt ... 33

4.2.2 Undersökningsmetoder ... 36

4.3 Stenmaterial i berg ... 40

4.3.1 Allmänt ... ~ .... 40

4.3.2 Undersökningens grunder och stenmaterialens kvalitetsklass ... 41

4.4 Värdefulla åsar med hänsyn tili natur- och landskapsskydd ... 48

4.4.1 Allmänt ... 48

4.4.2 Undersökningsmetod ... 49

4.5 Värdefulla bergområden med hänsyn tili natur- och landskapsskydd ... 52

4.6 Naturinventering på områden som föreslagits tili marktäkt ... 55

4.6.1 Allmänt ... 55

4.6.2 Undersökningsmetod ... 55

4.7 Grundvattenområden som är i behov av restaurering ... 58

4.8 Ersättande materia! ... 60

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

(18)

5 Preliminära förbrukningsprognoser och tillståndsamtal ... 64

5.1 Stenmaterialens förbrukningsprognoser och antalet marktäktstillstånd ... 64

5.2 Vattenförbrukningsprognoser ... 67

5.3 Förbrukning av ersättande materia} ... 67

6

Granskning

av resultaten ... 70

6.1 Områden som skall skyddas från marktäkt ... 70

6.2 Områden med begränsad marktäktsrätt ... 75

6.3 Marktäktsområden ... 78

6.4 Ej undersökta områden ... 80

Litteratur ... 81

Bilagor Bilaga 1. Bilaga 2. Bilaga 3. Bilaga 4. Bilaga 5. Bilaga 6. Bilaga 7. Bilaga 8. Bilaga 9. Bilaga 10. Bilaga 11. Bilaga 12. Bilaga 13. Bilaga 14.

... 85

Grundvattentillgångar

J

ordmaterialtillgångar Bergmaterialtillgångar

Värdefulla åsområden med hänsyn tili natur- och landskapsskydd

Värdefulla bergområden med hänsyn tili natur- och landskapsskydd

N aturinventering

Grundvattenområden som är i behov av restaurering Förbrukningsprognoser av stenmaterial

Nuvarande marktäktstillstånd Vattenförbrukningsprognoser

Områden som skyddas från marktäkt Områden med begränsad marktäktsrätt Marktäktsområden

Tillgänglighet av material

Bilagekarta 1 : 250 000 Förslag tili användning av områden

• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03

(19)

Yh-teenve-to

Sammandraa

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

1.1 Taustaa

Vaasan-Seinäjoen seutu on eräs ongel- mallismmistaa kiviaines- ja pohjavesi- varojen puutealueista maassamme.

Kviainesten käytön ja pohjaveden suojelun välinen ristiriita on huomattavan kärjistynyt erityisesti Pohjanmaan ran- nikkoalueella. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen (POSKI)-projektin tutkimukset Vaasan- Seinäjoen pohjavesi- ja kiviaineshuol- toalueella tehtiin vuosina 1994-1997.

Alue kattaa 45 kuntaa Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan liittojen alueella.

1.2 Tehdyt tutkimukset

Projektin aikana tehdyt pohjavesitut- kimukset keskittyivät

m

luokan pohjavesialueiden vedenhankintakelpoisuu- den selvittämiseen. Kaikkiaan tutkit- tiin 59 III luokanpohjavesialuetta. Pro- jektin aikana tehtyjen tutkimusten ja luokituksen tarkistamisen jälkeen on Vaasan-Seinäjoen kiviaineshuoltoalu- eella vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita (I-luokka) yhteensä 333 kpl, vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita (IT-luokka) yhteensä 80 kpl ja muita pohjavesialueita (IIT- luokka) yhteensä 15 kpl. I-luokan poh-

1.1 Bakgrundsinformation

Vasa-Seinäjoki-regionen är ett av de landets områden som uppvisar de största bristerna av stenmaterial och grundvatten. Intressekonflikten mellan grundvattenskyddet och användning av stenmaterial har skärpts i synnerhet i Österbottens kustområden.

Undersökningarna i projektet Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen (POSKI) på Vasa-Seinäjokis grundvatten- och stenmaterialförsörjningsområden ut- fördees åren 1994-1997. Området om- fattar 45 kommuner som ingår i Öster- bottens förbund samt Södra Österbott- ens förbund.

1.2 Undersökningar

Grundvattenundersökningarna som gjordes i projektet inriktades på utredning av hur lämpliga grundvattenom- rådena av klass

m

är för vattenförsörj- ning. Sammanlagt undersöktes 59 grundvattenområden av klass ill. Efter justering av undersökningarna och klassificeringen som gjordes i projektet finns det i Vasa-Seinäjoki stenmaterial- försörjningsområde sammanlagt 333 viktiga grundvattenområden (klass I)

Taulukko 1. Pohjavesialueiden arvioidut antoisuudet (m³/d) pohjavesialueluokittain. PL

=

Pohjanmaan liitto, EPL

=

^Etelä-

Pohjanmaan liitto (kts. s. 32).

Tabell 1. Grundvattenområdenas vattenavgivning (m³/d) per klass. ÖF

=

Österbottens förbund, SÖF

=

Södra Österbottens förbund (se sid. 32).

PUÖF EPUSÖF yht/tot

65 510 167 665

233 175

II 7 350

35 1 JO 42 460

111

800 14 850 15 650

yhteensältotalt 73 660 217 625 291 285

kpl!st 128 300 428

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03 , , , , , • • , , , • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

(20)

javesialueiden arvioitu kokonaisantoi- suus on yhteensä lähes 235 000 m³1 d (taulukko 1).

Suurin uhka tutkimusalueen pohjaveden laadun säilymiselle on maa-aineksen otto. Erityisesti pohjoisen rannikkoalueelia maa-aineksia on otettu myös pohjavesipinnan alapuolelta.

Muita merkittäviä uhkia pohjaveden laadulle ovat metsä- ja suo-ojitukset, turkistarhaus ja peltoviljely. Luontai- sesti alueen pohjavedet ovat heikkolaa- tuisimpia rannikon peitteisissä esiinty- missä, joissa pohjaveden happipitoi- suus on alhainen ja rauta-, mangaani-, ammonium-, nitriitti-, kloridi- sekä sul- faattipitoisuudet korkeita.

Maaperän kiviainestutkimuksia on koko tutkimusalueen kattavina tehty viimeksi 1970-luvulla, jolloin Geolo- gian tutkimuskeskus ja Vaasan tiepiiri arvioivat yhteistyönään alueen hiekka- ja soravarat. Geologisesti tutkimusalue voidaan jakaa neljään osa-alueeseen;

läntiseen rannikkoalueeseen, lounaisosan moreenipeitteisten lajittuneiden muodostumien alueeseen, keskiosan tasankoalueeseen ja itäosan pitkittäis- harjujen alueeseen. Niukimmin maa- aineksia on läntisellä rannikkoalueelia ja runsaimmin lounaisosan mo- reenipeitteisellä alueella. Soralajittei- den suhteellinen osuus on suurinta itä- osan pitkittäisharjujen vyöhykkeellä.

Tutkimusalueen luontaiset hiekka- ja soravarat ovat yhteensä 1 275 milj.m³^• Murskauskelpoisia maaperän kiviaineksia (A-lk) on 9,7 milj. m³, soraa (B- lk) 65,5 milj.m³ja hiekkaa (C-lk) 1199,5 milj.m³(taulukko 2).

för vattenförsörjning, sammanlagt 80 grundvattenområden som lämpar sig för vattenförsörjning (klass II) samt sammanlagt 15 övriga grundvattenom- råden (klass Ill). Den totala vattenav- givningen i områdena av klass I upp- skattas till närmare 235 000 m³1 d (ta- bell1).

Det största hotet mot bevarandet av grundvattenkvaliteten i undersök- ningsområdet är marktäkt. I synnerhet i den norra kustregionen har marktäkt bedrivits även under grundvattenni- vån. Andra betydande hot mot grundvattenkvaliteten är skogs- och myrdik- ningar, samt pälsdjursfarmning och åkerodling. Av naturliga skäl är grund- vattnet av sämre kvalitet i kusternas täckta formationer, där grundvattnets syrehalt är låg och halterna av järn, mangan, ammonium, nitrit, klorid samt sulfat höga.

Undersökningar av j ordmaterial gjordes i hela området senast på 1970- talet, då Geologiska forskningscentralen och Vasa vägdistrikt i samarbete bedömde områdets sand- och grustill- gångar. Undersökningsområdet kan geologiskt indelas i fyra delområden:

västra kustregionen, sydvästra områ- det med moräntäckta, sorterade glaci- fluvialformationer, centrala slättområ- det samt östra delen med längsgående åsar. Minst stenmaterial finns det i den västra kustregionen och mest i det syd- västra området med moräntäckta, sorterade formationer. Den relativa andelen av grus är störst i den östra delen med längsgående åsar. Sand- och grus- tillgångarna i undersökningsområdet

Taulukko 2. Maaperän kiviainesvarat (1 000 m¹⁾laatuluokittain; A = murskauskelpoinen aines, B = soravaltainen aines ja C = hiekkavaltainen aines. PL = Pohjanmaan liitto, EPL = Etelä-Pohjanmaan liitto (kts. s. 38).

Tabell 2. Jordmaterialtillgångar ( 1 000 m¹) per kvalitetsklass; A

=

krossbart materia!, B

=

grusdominerat materia! och C

= sanddominerat materia!. ÖF = Österbottens förbund, SÖF = Södra Österbottens förbund (se sid. 38).

PLIÖF EPLISÖF yht./tot

A B C yhteensä/ lask.riittävyys (vuotta)/

2 435 7 235 9 670

14 735 50 800 65 535

211 110 988 360 1 199 470

totalt beräknas räcka (år) 228 280

1 046 395 1 274 675

187 748 487

e ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' • ' • ' • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • , , • • .. , , ..

(21)

Kallion kiviainestutkimusten pääasiallisena tarkoituksena oli saada kattava kuva tutkimusalueen kuljetus- ja teknistaloudellisesti hyödynnettä- vien kallioiden kiviaineksen laadusta ja määrästä. Kallion kiviainesalueista tut- kittiin 5 kilometrin valta- ja kantateistä sijaitsevat alueet. Laatuluokat perustuvat Tie- ja vesirakennushallituksen kiviainesten laatuluokitukseen vuodelta 1988 täydennettynä Tiehallituksen vuoden 1991 hioutuvuuslukuarvoilla.

Tutkittujen kallioalueiden aines- määrät laskettuna 10 metriä alle maise- man 0-tason olivat parhaimmassa A-lk yhteensä 12,9 milj. m³^,I-lk 60,7 milj.m³^, II-lk 184,5 milj.m³ ja ID-lk 1 027,9 milj.m³• Luokatonta kiviainesta oli tutkituilla kallioalueilla yhteensä 1 419,6 milj.m³(taulukko 3).

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden harjualueiden tutkimukset perustuvat 1970- ja 1980- luvuilla tehtyihin Vaasan läänin harju- luontotutkimuksen ja Vaasan seutu- kaavaliiton harju- ja maa-aineselvitys- iin, jotka on projektissa ajantasaistettu.

Noin kymmenen vuotta sitten todet- tuun tilanteeseen nähden harjumaise- ma on muuttunut eniten Jurvan, Laihi- an, Kauhajoen, Kurikan, llmajoen, Ala- järven, Uudenkaarlepyyn ja Pietarsaa- ren seuduilla. Suurimmat luonnontilaiset tai lähes luonnontilaiset alueet sijaitsevat Kauhajoella, Isojoella, Kruu- nupyyssä, Alahärmässä, Lehtimäellä ja Alajärvellä. Tutkituista harjualueista 34 sijoittuu luokkiin 2 ja 3. Näistä 8 kuu- luu valtakunnalliseen harjujensuojelu- ohjelmaan. Paikallisesti arvokkaiksi

är totalt 1 275 milj.m³(tabell 2). Det finns 9,7 milj. m³krossbart stenmaterial (klass A), 65,5 milj.m³grus (klass B) och 1199,5 milj.m³sand (klass C).

Det huvudsakliga syftet med stenmaterialundersökningarna var att erhålla en heltäckande bild av kvaliteten på och mängdema stenmaterial i berggrunden som kan utnyttjas trans- portmässigt och teknisk-ekonomiskt.

Av berggrundens stenmaterial områ- den undersöktes de områden vilka var på 5 kilometers avständ från riks- och stamväg.

Kvalitetsklasserna baserar sig på Väg- och vattenbyggnadsstyrelsens kvalitetsklassificering av stenmaterial från 1988 kompletterad med Vägstyrel- sens sliptalen från 1991.

Materialmängderna i de under- sökta bergområdena räknat ned till10 meter under landskapets 0-nivå var i områdena av klass A totalt 12,9 milj.m³,

i områdena av klass I 60,7 milj.m³^, i klass II 184,5 milj.m³ och i klass III 1 027,9 milj.m³^•Det fanns totalt 1 419,6 milj.m³stenmaterial som var sämre än klass

m

(tabell3).

Undersökningama av värdefulla åsområden med avseende på natur- och landskapsskydd baserar sig på Vasa läns åsnaturundersökning och Vasa regionplaneförbundets ås- och stenmaterial utredningar, vilka utför- des på 1970- och 1980-talen och som uppdaterades i samband med projektet. Jämfört med situationen för cirka tio år sedan kan man konstatera att åslandskapet förändrats mest i Jurva, Laihela, Kauhajoki, Kurikka, llmajoki,

Taulukko 3. Kallioperän kiviainesvarat (1 000 m³) lujuusluokittain. Pl

=

Pohjanmaan liitto, EPl

=

Etelä-Pohjanmaan liitto (kts. s. 47).

Tabell 3. Stenmaterialtillgångar (1 000 m³) per hållfasthetsklass. ÖF

=

Södra Österbottens förbund (se sid. 47).

A II 111 >111 yhteensä! lask.riittävyys (vuotta)/

(klasslös) totalt beräknas räcka (år)

PUÖF II 900 21 500 44 900 470 900 393 300 942 500 773

EPUSÖF 1 000 39 200 139 600 557 000 1026 300 1763 100 1261 yht./tot. 12 900 60 700 184 500 1027 900 1419 600 2705 600 1033

e

(22)

harjualueiksi arvotettiin yhteensä 83 aluetta.

Luonnon- ja maisemansuojelullisesti arvokkaat kallioalueet on in- ventoitu vuosina 1991-93 ja 1995.

Luonto- ja maisema-arvoiltaan valta- kunnallisesti merkitystä omaavia kal- lioalueita on tutkimusalueelia yhteensä 46.

1.3 Tulokset

Tutkitut alueet arvotettiin ympäristöl- listen ja teknistaloudellisten kriteerien avulla, jonka jälkeen niille määritettiin pääasiallinen käyttötarkoitus. Alueista laadittiin kartalliset ehdotukset maa- ainesten otolta suojeltavista alueista, rajoitetun maa-aineksen oton alueista ja maa-aineksen ottoalueista (kuva 2, s.

22). Maa-ainesten otolta suojeltavaksi ehdotettuja alueita ovat suojelualueet, vedenottamaalueet ja vedenottarnoi- den lähisuojavyöhykkeet, luonnontilaiset ja 1 ja II luokanpohjavesialueet Suojelualueilla tarkoitetaan lailla pe- rustettuja suojelualueita, kaavojen suojelualueita ja valtakunnallisiin suojelu- ohjelmiin kuuluvia alueita. Muut suojeltavaksi ehdotetut alueet ovat maa-ai- neslain, vesilain, luonnonsuojelulain tai muinaismuistolain kriteerien nojalla maa-ainesten ottoon soveltumattomia alueita.

Maa-aineksen otolta suoj ei ta- vaksi ehdotettuja pohjavesialueita on tutkimusalueelia yhteensä 344. Näistä 244 alueella ei ole merkitystä kiviai-

Alajärvi, Nykarleby och Jakobstad. De största områdena som befinner sig i naturtillstånd eller näst intill naturtill- stånd finns i Kauhajoki, Storå, Krono- by, Alahärmä, Lehtimäki och Alajärvi.

De undersökta åsområdena hör tili klasserna 2 och 3 sammanlagt 34 områ- den. Av dessa ingår 8 i det nationella åsskyddsprogrammet. Som lokalt vär- defulla åsområden bedömdes sammanlagt 83 områden.

Värdefulla bergområden med avseende på natur- och landskapsskydd inventerades under åren 1991- 93 och 1995. Det finns i undersökning- sområdet totalt 46 bergområden, som har nationella betydelse.

1.3 Resultat

De undersökta områdena värderades enligt miljö- och teknisk-ekonomisk- kriterier. Tlil slut bestämdes det huvudsakliga användningssyftet av område- na. På kartor presenterades ett föreslag till de områden som skall skyddas från marktäkt, områden med begränsad marktäktsrätt samt marktäktsområden (figur 2, s. 22). De områden som skall skyddas från marktäkt är skyddade områden, vattentäktsområden och de- ras närskyddszoner, grundvattenom- råden avses med stöd av lagen grun- dade skyddsområden, planernas med skyddsområden och till nationella skyddsprogram hörande områden. De övriga föreslagna skyddsområdena är med stöd av marktäktslagen, vattenla-

Taulukko 4. Maaperän kiviainesmäärät (1000 m³) ja niiden laskennallinen riittävyys (vuosia) kiviaineshuoltoon maa-aineksen otolta suojeltaviksi ehdotetuilla pohjavesialueilla. A = murskauskelpoinen aines, B = soravaltainen aines ja C = hiekkavaltainen aines. Pl

=

Etelä-Pohjanmaan liitto.

Tabell 4. Jordmaterialtillgångar ( 1 000 m³) och hur länge de beräknas räcka (år) i grundvattenområden som skall skyddas för marktäkt. A = krossbart materia!, B

=

grusdominerat materia! och C = sanddominerat materia!. ÖF = Österbottens förbund, SÖF = Södra Österbottens förbund.

PUÖF EPUSÖF yhUtot

A 865 3 000 3 865

B 6 015 18 550 24 565

C yhteensä/ totalt lask.riittävyys (v.)/ beräknas räcka (år) 91 660 98 540 81

341 840 363 390 260 433 500 461 930 176

e . . . ....

(23)

neshuollolle ts. alueet ovat kalliopora- kaivoja tai sijaitsevat kallio-moreeni- mäkien rinteiden rantakerrostumissa.

Yhdeksän pohjavesialuetta sijaitsee kaava-alueilla, joilla maa-ainesten ottoa sääntelee rakennuslaki. Muilla I ja II luokan pohjavesialueilla suojelueh- dotus perustuu maa-aines- ja vesialin ympäristökriteereihin (12), sisältymi- seen kulttuurimaisema- tai NATURA- alueisiin (17), harjujensuojeluohjel- maan tai valta- tai maakunnallisesti ar- vokkaisiin harjualueisiin (22), kuudella pohjavesialueella ehdotus perustuu jo tehtyyn suojelusuunnitelmaan ja 30 pohjavesialueelle tulisi tehdä joko suojelu- tai kunnostussuunnitelma. Lo- puilla pohjavesialueilla maa-ainesten ottoa estäviä tekijöitä ovat muun muas- sa vesioikeudelliset suoja-alueet, alueen kattava asutus ja tiestö sekä maise- malliset arvot (taulukko 4).

Pohjavesialueiden ulkopuolisia maa- ja kallioperän kiviainesalueita, joilla maa-ainesten oton järjestäminen ja ottopaikkojen sijoittaminen ei onnis- tu aiheuttamatta asutukselle ja ympä- ristölle haittaa tai se alueiden pienen ai- nesmäärän tai heikon laadun takia on epätaloudellista, on tutkimusalueena yhteensä 106 (taulukko 5).

Rajoitettuun maa-aineksen otta- miseen soveltuvia pohjavesialueita on yhteensä yhteensä 104. Näillä alueilla on arvioitu olevan pohjavesipinnan yläpuolisia murskauskelpoisia maape- rän kiviaineksia yhteensä 4,6 milj.m³^, soravaltaisia aineksia 29,7 milj.m³ ja hiekkavaltaisia aineksia 533 milj.m³

gen, naturskyddslagen eller lagen om fornminnen olämpliga för marktäkt.

Det finns i undersökningsområdet sammanlagt 344 grundvattenområden som föreslås skyddas för marktäkt. Av dessa har 244 ingen betydelse för sten- materialförsörjningen, d.v.s. i område- na finns bergborrbrunnar eller de ligger i bergmoränsluttningars strand- lager. Nio grundvattenområden ligger i planerade områden där marktäkten regleras med stöd av byggnadslagen.

Förslaget om skyddande av de övriga klass I och II grundvattenområdena baserar sig på marktäkts- och vattenlag- ens miljökriterier (12), ingår i kultur- landskaps- eller Natura-områden (17), ingår i åsskyddsprogrammet eller är nationellt eller regionalt värdefullt ås- område (22). För 6 grundvattenområ- dens del baserar sig förslaget på redan uppgjorda skyddsplaner och för 30 grundvattenområden borde antingen skyddsplan eller restaureringsplan uppgöras. Faktorer som hlndrar mark- täkt i övriga grundvattenområden är bland annat att de är vattenrättsliga skyddsområden eller att där finns ut- bredd bosättning och täckande vägnät samt landskapsmässiga värden (tabell 4).

I undersökningsområdet finns sammanlagt 106 jord- och bergmateri- alområden där marktäkt och placering av täktplatser inte kan genomföras utan men för bosättningen och miljön eller där marktäkt är oekonomisk till följd av låga materialmängder eller låg kvalitet (tabell5).

Taulukko 5. Maaperän kiviainesmäärät (1000 m³) ja niiden laskennallinen riittävyys (vuosia) kiviaineshuoltoon maa-aineksen otolta suojeltaviksi ehdotetuilla pohjavesialueiden ulkopuolisilla maaperän kiviainesalueilla. A = murskauskelpoinen aines, B

=

soravaltainen aines ja C

=

hiekkavaltainen aines. Pl

=

Tabell 5. Jordmaterialtillgångar (1000 m³) och hur länge de beräknas räcka (år) i områden som ligger utanfor grundvat- tenområden och som skall skyddas för marktäkt A

=

^sanddo-

minerat materia!. ÖF = Österbottens forbund, SÖF = Södra Österbottens förbund.

PUÖF EPUSÖF yht./tot.

A 50 110 160

B 860 1 360 2 220

c

9 020 27 950 36 970

yhteensä/ totalt lask.riittävyys (v.)/ beräknas räcka (år) 9 930

29 420 39 350

8 21 15

Alueelliset ympäristöjuU<aisut 1 03 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e

(24)

(taulukko 6). Alueilta saatavat aines- määrät tulevat olemaan huomattavasti tätä pienempiä, sillä ainesmääräarvi- oissa ei ole huomioitu vedenottarnoi- den lähisuojavyöhykkeitä eikä kauko- suojavyöhykkeiden suojakerrospak- suuksia. Kaikille näille pohjavesialueil- le on tärkeää laatia suojelu- tai kunnostussuunnitelma, jotta maa-ainesten otto voidaan alueilla järjestää pohjaveden suojelua ja vedenhankintaa vaa- rantamatta.

Pohjavesialueiden ulkopuolisia maaperän kiviainesalueita, joilla on maa-aineksen ottoa rajoittavia tekijöitä on tutkimusalueelia yhteensä 103. Ra- joittavat tekijät perustuvat joko alueella olevaan asutukseen, tiestöön, vilje- lyksiin, hautausmaihin (MAL 3§ 2 mo- mentin arat alueet) tai alueilla oleviin muinaismuistoihin, alueen kuulumi- seen osittain seutukaavan kulttuurimaisema-alueisiin tai NATURA-alueiden läheisyyteen. Yhteisainesmäärä alueilla on 100,8 milj.m³ja aines on yli 93o/o hiekkavaltaista (taulukko 7).

Områden som lämpar sig för be- gränsad marktäktsrätt tillhör 104 grundvattenområden. I dessa områ- den finns det i de delar som ligger över grundvattennivån uppskattningsvis totalt 4,6 milj.m³krossbart stenmaterial, 29,7 milj.m³grusdominerat material och 533 milj.m³sanddominerat materi- a! (tabell6). De erhållna materialmäng- dema kommer att bli mindre, då vat- tentäktsområdena jämte närskyddszo- ner och fjärrskyddszonemas skyddsla- ger ovanför grundvattennivån inte be- aktats i uppskattningen. Det är viktigt att för samtliga dessa grundvatten- områden upprätta skydds- eller restau- reringsplaner, så att marktäkten kan ar- rangeras utan risk för grundvattenskyddet eller vattenförsörjningen.

I undersökningsområdet finns 103 utanför grundvattenområdena liggan- de jordmaterialområden för vilka det finns faktorer som begränsar marktäk- ten. Begränsningama grundar sig antingen på bosättning, vägnät, odlingar och gravgårdar i områdena (3 § 2 mom.

Taulukko 6. Maaperän kiviainesmäärät (1000 m¹⁾ja niiden laskennallinen riittävyys (vuosia) kiviaineshuoltoon rajoitettuun maa-aineksen ottoon ehdotetuilla pohjavesialueilla. A

=

murskauskelpoinen aines, B

=

^hiek-

kavaltainen aines. PL

=

Tabell 6. Jordmaterialtillgångar ( 1 000 m¹⁾och hur länge de beräknas räcka (år) i grundvattenområden som tillhör områ- den med begränsad marktäktsrätt. A

=

sanddominerat materia!. ÖF

=

Södra Österbottens förbund.

A

PUÖF 1 145

EPUSÖF 3 535 yht./tot. 4 680

B 5 650 24 070 29 720

c

yhteensä/ totalt 58 375 65 170 474 780 502 385 533 155 567 555

lask.riittävyys (v.)/ beräknas räcka (år) 53

359 210

Taulukko 7. Maaperän kiviainesmäärät (1000 m³) ja niiden laskennallinen riittävyys (vuosia) kiviaineshuoltoon rajoitettuun maa-aineksen ottoon ehdotetuilla, pohjavesialueiden ulkopuolisilla alueilla. A = murskauskelpoinen aines, B = soravaltainen aines ja C

=

Tabell 7. jordmaterialtillgångar ( 1 000 m¹⁾och hur länge de beräknas räcka (år) i områden med begränsad marktäktsrätt utanför grundvattenområden. A = krossbart materia!, B = grusdominerat materia! och C = sanddominerat materia!. ÖF

=

A

PUÖF 355

EPUSÖF 320 yht./tot. 675

B 1 855 4 080 5 935

c

35 610 58 850 94 460

yhteensä/ totalt 37 820 63 250 101 070

lask.riittävyys (v.)/ beräknas räcka (år) 29

42 39

e ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' ' • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • , ,

(25)

Taulukko 8. Maaperän kiviainesmäärät (1000 m¹⁾ja niiden laskennallinen riittävyys (vuosia) kiviaineshuoltoon maa-aineksen ottoon ehdotetuilla alueilla. A

=

murskauskelpoinen aines, B

=

Tabell 8. Jordmaterialtillgångar ( 1000 m¹⁾och hur länge de beräknas räcka (år) i marktäksområden. A

=

krossbart materia!, B

=

sanddominerat materia!. ÖF

=

Södra Öster- bottens förbund.

A B

c

yhteensä/ totalt lask.riittävyys (v)/ beräknas räcka (år)

PUÖF 20

EPUSÖF 270 yht!tot. 290

355 2 670 3 025

5 495 70 490 75 985

5 870 73 430 79 300

Kallioperän kiviainesalueita, joilla on maa-aineksen ottoa rajoittavia teki- jöitä, on tutkimusalueelia yhteensä kuusi. Näiden lisäksi on tähän ryh- mään laskettu kuuluviksi ne yhdeksän aluetta, joita ei tarkistettu luontoinventoinnilla niiden pienen, alle 1 ha, koon vuoksi. Alueiden yhteisainesmäärä luokissa I-III on 10 metriä ympäristön 0-tason alapuolelle laskettuna 13,4 milj.m³^•A.,.luokan kiviainesta ei näiltä kallioalueilta tutkimuksissa löydetty.

Laskennallinen riittävyys olisi näillä alueilla yhteensä 5 vuotta.

Maa-ainesten ottoalueiksi soveltuvia maaperän kiviainesalueita on tutkimusalueelia yhteensä 60. Näillä alueilla on arvioitu olevan murskauskelpoisia aineksia 290 000 m³, soravaltaisia aineksia 3 milj.m³ja hiekkavaltaisia aineksia 70 milj.m³• Mikäli käytet- täisiin vain näitä lajittuneita kiviaineksia, riittäisivät maaperän kiviainekset koko tutkimusalueelia noin 28 vuoden kulutukseen (taulukko 8). Koska aines on valtaosaltaan hiekkaa eivät näiden alueiden kiviainesvarat kuitenkaan rii- tä näin pitkäksi ajaksi.

Maa-ainesten ottoalueiksi soveltuvia on tutkituista kallioalueista yh- teensä 135 kallion kiviainesalueita.

Vaativan tason asfalttimassaan soveltuvaa A-luokan kriteerit täyttävää kiviainesta on tutkimusalueelia 10 metriä maanpinnan 0-tason alapuolelle laskettuna yhteensä 12 milj.m³ja sen laskennallinen riittävyys onko. tarkoitukseen käytettynä noin 65 vuotta (taulukko 9).

Vastaavalla tavalla laskettuna on I-ID luokan kiviainesta tutkituilla kallioalu-

5 53 29

marktäktslagen) eller på påträffade forngravar eller på att området delvis ingår i regionplanens kulturland- skapsområden eller i ett Naturaområ- de. Materialmängden i områdena är sammanlagt 100,8 milj.m³och materialet är till 93 % sanddominerat (tabell 7).

I undersökningsområdet finns fem bergmaterialområden för vilka det finns faktorer som begränsar marktäk- ten. Till denna grupp räknas därutöver de nio områden som till följd av sin ringa storlek, mindre än 1 hektar, inte naturinventerades. Den totala mäng- den stenmaterial i hållfasthetsklasserna I-III i området, beräknat ned tili10 meter under omgivningens 0-nivå, är 13,4 milj.m³^•Stenmaterial av klass A påträf- fades inte i dessa bergområden. Sten- materialet i dessa områden skulle ha räckt för undersökningsområdets behov i sammanlagt 5 år.

I undersökningsområdet finns sammanlagt 60 jordmaterialområden som är lämpliga för marktäkt. I dessa områden finns uppskattningsvis 290 000 m³ krossbart stenmaterial, 3 milj.m³grusdominerat material och 70 milj.m³ sanddominerat material. Om endast dessa sorterade materia! skulle användas, skulle hela undersöknings- områdets materia! räcka till för 28 års förbrukning (tabell8). Eftersom materialet huvudsakligen är sand räcker dock inte dessa områdens materialtillgångar för en så lång tidsperiod.

Av de undersökta bergområdena lämpar sig 135 för marktäkt. Det finns totalt 12 milj.m³stenmaterial som fyller kriteriema för högklassig asfaltmassa,

e

(26)

Taulukko 9. Kallioperän kiviainesvarat ( 1 000 ml) lujuusluokittain rakennusmateriaaliksi kelpaavilla ja luontoinventoinnilla tarkistetuilla kallionkiviainesalueilla. Pl

=

Tabell 9. Stenmaterialtillgångar (1000 ml) per hållfasthetsklass i bergområden som granskats under naturinventeringarna och vars bergmaterial är lämpligt som byggnadsmaterial. ÖF

=

A II 111

PUÖF EPUSÖF yht./tot

12 344 0 12 344

17 755 22 890 40 645

37 954 112 015 149 969

13 687 8 350 22 037

eilla yhteensä yli 200 milj.m³eli laskennallinen riittävyys on noin 80 vuotta.

Harjuista saataavaa soraa ja hiekkaa korvaavina materiaaleina voivat tutkimusalueelia kallion kiviaineksen ohella tulla kyseeseen kivirikkaat so- raiset moreenit, hiilivoimalaitosten pohja- ja lentotuhka sekä tietyin va- rauksin järvien ja merenpohjan sora- ja hiekka varat.

Kiviainesta säästäviä menetelmiä ovat asfaltin ja öljysoran uusiokäyttö, sitomattomien tien rakennekerrosten bitumilla tai sementillä stabiloiminen, suodatinkankaat, solumuovi- tai ke- vytsorarakenteet.

yhteensältotalt lask.riittävyys (v)/ beräknas räcka (år) 81 740

143 255 224 995

61 102 86

d.v.s. klass A, om man bryter ned tilllO meter under markytans 0-nivå, och materialet beräknas räcka till för nämn- da ändamål i cirka 65 år (tabell9). Be- räknat på motsvarande sätt finns det mer än 200 milj. m³ stenmaterial av klasserna I-ill i de undersökta bergom- rådena och materialet beräknas räcka till för cirka 80 års förbrukning.

Som ersättande materia! för grus och sand kan komma i fråga, vid sidan av stenmaterial från berggrund, stenri- ka, grusiga moränar, bottenslagg och flygaska samt med vissa reservationer grus- och sandtillgångar i sjöar och på havsbotten.

Andra ersättande lösningar som sparar stenmaterial är återvinning av asfalt och oljegrus, stabilisering av obundna lager av vägar med bitumen eller cement, filtertextilier, cellplast- el- ler lättklinkerkonstruktioner.

e • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . .

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 OJ

(27)

**Johdan'*o lnlednina**

••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

Kiviainesten, erityisesti luonnonsoran käytön ja pohjavesien suojelun välinen ristiriita on soravarojen vähentyessä kärjistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana jyrkästi. Maassamme on jo seutuja, joissa on pulaa sekä luonnon sorasta että hyvälaatuisesta pohjave- destä. Eräs merkittävimmistä puutealueista on Vaasan-Seinäjoen alue erityisesti rannikkoalueiltaan.

Kiviainesten hankinnassa on alka- nut suuri rakennemuutos, siirtyminen luonnonsoran käytöstä kalliokiviainek- sen käyttöön. Kalliokiven louhinta muodostaa siten oman lohkon kiviai- neshuollossa. Suomessa tuotettiin 1995 kiviaineksia arviolta vajaat 70 milj. tonnia, josta kalliomurskeen määrä oli noin 30 milj. tonnia (Suomen Maara- kentajien Keskusliitto 1997). Kalliokivi- aineksen osuuden luonnonsoraa kor- vaavana materiaalina ennustetaan kas- vavan 2010-luvulle mentäessä koko maassa keskimäärin yli 60 prosenttiin.

Alueilla, joissa luonnonsoraa on niu- kalti, kuten esimerkiksi Vaasan, Seinä- joen, Turun ja Kotkan seuduilla, kallio- kiviaineksen kokonaisosuuden ennustetaan olevan tuolloin jo yli 90 prosent- tia.

Toisaalta myös käytettävän kiviaineksen laatuvaatimukset ovat viime vuosina tiukentuneet ja tarkentuneet.

Kehitys on johtanut soraa korvaavien materiaalien, erityisesti kalliomurskeen käytön lisääntymiseen, sillä vain kalliota murskaamaila voidaan valmis- taa kulutusta hyvin kestäviä kiviaineksia. Suomen kallioperä on kivilajeiltaan hyvin vaihtelevaa ja siten niistä saatavat murskeet ovat laadultaan vaihtele- via. Hyvien murskekallioiden inven- tointi onkin alueellisen suunnittelun kannalta oleellisen tärkeää.

De finns en kontinuerlig intressekon- flikt mellan grundvattenskyddet och användningen av stenmaterial, speci- ellt naturgrus. Denna motsättning har skärpts under de senaste tio åren i takt med att grusmagasinen har minskat.

Det finns redan trakter i Finland som har brist på både naturgrus och grundvatten av hög kvalitet. Ett av de områ- den som uppvisar de största bristerna är Vasa-Seinäjoki-regionen och i synnerhet dess kustområden.

En stor strukturomvandling är på gång inom stenmaterialanskaffningen.

ÖVergången från användning av naturgrus tili stenmaterial ur berggrunden har börjat. Brytning ur berggrunden bildar alltså en egen sektor av stenma- terialförsörjningen. I Finland produce- rades år 1995 knappt 70 milj. ton, varav bergkrossen uppgick tili cirka 30 milj.

ton (Suomen Maarakentajien Keskus- liitto 1997). I trakter där det finns knappt om naturgrus, t ex i närheten av Vasa, Seinäjoki, Åbo och Kotka, beräk- nas andelen stiga tili över 90 o/o.

Å andra sidan har också kvalitets- kraven på användbart stenmaterial skärpts och preciserats under senare år.

Utvecklingen har lett tili att använd- ningen av material som ersätter grus, i synnerhet bergkross, ökat, eftersom det endast genom att krossa berggrund är möjligt att få hållbart stenmaterial som tål förslitning. Finlands berggrund be- står av många olika bergarter och där- för är det stenmaterial som erhålls av växlande kvalitet. Inventering av god berggrund för brytning av stenmaterial är därför av högsta vikt för den regionala planeringen.

Konflikten mellan grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen kan minskas och lösas genom bra pla- nering av markanvändningen. Plane-

e

(28)

Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon välistä ristiriitaa on mahdollis- ta vähentää ja sovittaa yhteen hyvällä alueidenkäytön suunnittelulla. Pohja- vesien suojelun ja kiviainesten kestä- vän käytön suunnittelu edellyttää kui- tenkin riittävää tietoa seudun pohjave- sistä ja kiviaineksista, niiden määrästä, laadusta, kulutuksesta ja kulutustar- peesta sekä seudun ympäristöoloista.

Ympäristöministeriö asetti 12.8.

1994 Geologian tutkimuskeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteis- työneuvottelukunnan aloitteesta johto- ryhmän selvittämään pohjavesien suojelun ja kiviainesvarojen käytön alueel- lisia ristiriitoja ja niiden yhteen-sovitta- mista aluesuunnittelun tarpeisiin. Joh- toryhmä antoi hankkeelle nimen "'Poh- ja vesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen" (POSKI).

POSKI-projektin tavoitteena on tärkeiden ja vedenhankintaan soveltu- vien luonnontilaisten pohjavesialueiden suojaaminen soranotolta sekä jo ai- kaisemmin soranoton piirissä olleiden pohjavesialueiden kunnostaminen. Li- säksi tavoitteena on osoittaa soran ja muun kiviaineksen ottoon ympäristön kannalta pitkällä aikavälillä parhaiten soveltuvat alueet. Hanke tuottaa tarvit- tavan perustiedon sora- ja kallioalueiden suojelullisista arvoista, niiden kiviainesten määrästä ja laadusta sekä soveltuvuudesta vedenhankinnan tai kiviaineshuollon tarpeisiin. Lopullisen alueiden käytön yhteensovittamisen tekevät maakunan liitot seutukaavoi- tuksessa ja kunnat maankäytön suun- nittelussa.

Vaasan-Seinäjoen kiviaineshuol- toalueen tutkimukset aloitettiin vuonna 1994 Vaasan seudun esiselvityksellä.

Vuonna 1996 raportoitu esiselvitys pal- veli koko projektia ja sen aikana hiou- tuivat projektin tutkimusmenetelmät (Britschgi 1996). Vaasan seudun 14 kunnan tutkimusten jälkeen jatkettiin mielekkääksi todettua projektia katta- maan sekä Pohjanmaan että Etelä-Poh- janmaan liitojen alueen. Pohjanmaan liittoon kuuluvat Kaskisten, Kristiinan- kaupungin, Närpiön, Pietarsaaren, Uu- denkaarlepyyn ja Vaasan kaupungit

ringen av grundvattenskyddet och en hållbar användning av stenmaterial förutsätter att det fi.nns tillräckligt med information om traktens grundvatten och stenmaterial- mängd, kvalitet, an- vändning och användningsbehov - samt om miljöförhållandena i trakten.

Miljöministeriet tillsatte 12.8.1994 på initiativ av samarbetsdelegationen för Geologiska forskningscentralen och Finlands miljöcentral en ledningsgrupp för att utreda de regionala kon- flikterna mellan grundvattenskyddet och användningen av stenmaterial samt kombinationen av dem för regio- nalplaneringens behov. Ledningsgrup- pen kallade projektet "Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen", POSKI (Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterial- försörjningen).

Målet för POSKI-projektet är att skydda viktiga grundvattenområden i naturtillstånd som lämpar sig för vat- tenförsörjning från grustagning. Dess- utom skall grundvattenområden som redan tidigare utsatts för grustagning restaureras. Ett av målet är också att utreda vilka områden som ur miljösyn- punkt på lång sikt bäst lämpar sig för utvinning av grus och annat stenmaterial. Projektet ger den behövliga grund- informationen om skyddsvärdet för grus- och bergområden, stenmaterial- mängden och -kvaliteten samt lämplig- heten för vatten- eller stenmaterialför- sörjningens behov. Den slutgiltiga sam- ordningen av områdesanvändningen görs av landskapsförbunden i region- planen och av kommunerna i plane- ring.

Undersökningen av Vasa-Seinäjo- ki-regionens stenmaterialområden in- leddes år 1994 med en förundersök- ning av Vasaregionen. Utredningen, över viiken en rapport utgavs år 1996, beljänade hela projektet och under ar- betets gång finslipades forskningsme- toderna (Britschgi 1996). Efter under- sökningen i Vasaregionens 14 kommuner utvidgades projektet, som konsta- terats vara ändamålsenligt, att omfatta de områden som täcks av såväl Öster- bottens förbund som Södra Österbott-

e . . . ...

(29)

sekä Laihian, Mustasaaren, Isokyrön, Korsnäsin, Kruunupyyn, Luodon, Maalahden, Maksamaan, Oravaisten, Pedersören, Vähäkyrön ja Vöyrin kunnat. Etelä-Pohjanmaan liittoon kuuluvat Alajärven, Alavuden, Kauhavan, Kurikan, Lapuan, Seinäjoen ja Ähtärin kaupungit sekä Alahärmän, Evijärven, Ilmajoen, Isojoen, Jalasjärven, Jurvan, Karijoen, Kauhajoen, Kortesjärven, Kuortaneen, Lappajärven, Lehtimäen, Nurmen, Peräseinäjoen, Soinin, Teu- van, Töysän, Vimpelin, Ylihärmän ja Ylistaron kunnat. Kaikki tutkitut kunnat kuuluvat sekä Länsi-Suomen ym- päristökeskukseen että Vaasan tiepiirin alueeseen (kuva 1).

D

~,ohjanmaanliitto

Osterbottens förbund Etelä-Pohjanmaan liitto Södra österbottens förbund

ens förbund. Österbottens förbund be- står av städerna Kaskö, Kristinestad, Närpes, Jakobstad, Nykarleby och Vasa samt kommunerna Kronoby, Laihela, Larsmo, Lillkyro, Malax, Maxmo, Korsholm, Korsnäs, Oravais, Peders- öre, Storkyro och Vörå. Södra Öster- bottens förbund består av städema Alajärvi, Alavus, Kauhava, Kurikka, Lappo, Seinäjoki och Etseri samt kommunerna Alahärmä, Bötom, Evijärvi, Ilmajoki, Jalasjärvi, Jurva, Kauhajoki, Kortesjärvi, Kuortane, Lappajärvi, Leh- timäki, Nurmo, Peräseinäjoki, Soini, Storå, Töysä, Vimpeli, Ylihärmä, Ylista- ro och Östermark. Samtliga kommuner som omfattas av undersökningen hör både tili Västra Finlands miljöcentral och Vasa vägdistrikt (figur 1).

Kuva 1. Vaasan-Seinäjoen tutkimusalueeseen kuuluvat kunnat Figur /. Vasa-Seinäjoki-regionens kommuner.