Maa-ainesten ottoalueet

Maa-ainesten ottoalueiksi ehdotetut maa- ja kallioperän kiviainesten otto-alueet ovat alueita, joilla ei ole todettu olevan erityisiä suojelullisia arvoja.

landskapsmässiga följder eller förstö-relse av speciella naturförekomster.

Grundvattenområden av klass 1 och II som har förlorat sitt naturtill-stånd är områden där det krävs separa-ta ressepara-taureringsplaner för täktområde-na eller övergripande skyddsplaner för grundvattenområdena för att skydda grundvattnet. Projektet har strävat till att gestalta regionens helhetstillstånd och därför gjordes i detta sammanhang inga preciserande, detaljerade under-sökningar i grundvattenområden av klass I och II vars lämplighet för vat-tenförsörjning redan är känd. En viktig orsak till att dessa undersökningar lämnades bort är också de höga kostna-derna för noggranna undersökningar.

I områden där grundvattnets ren-het hotas endast av marktäkt kan grundvattenskyddet och landskaps-vården främjas genom att det utarbetas restaureringsplaner för områdena. Res-taureringsplanen kan bl a inbegripa formning av områden, byggande av ett skyddande skikt och plantering av växter i området samt fyllning eller för-djupning av rdan befintliga dammar.

I områden där grundvattnets ren-het hotas både av marktäkt och övriga orsaker bör det utarbetas en övergri-pande skyddsplan. I samband med skyddsplanen kartläggs olika risk-faktorer och man inriktar sig på mer detaljerade skyddsåtgärder.

Övriga områden med begränsad marktäktsrätt är närmast ömtåliga om-råden som avses i 3 § mom. 2 marktäkt-slagen. Om utvinningsplatserna för marksubstanser kan placeras på det

Områden för tagande av stenmaterial ur jord eller berggrund är områden som inte har ansetts ha några speciella skyddsvärden.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 103 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e

Maa-aineksia ei kuitenkaan otto-alueiltakaan saa ottaa ilman vesioikeu-dellista lupaa siten, että toisen kiinteis-töllä talousveden saanti vaikeutuu (Ve-silaki 1:18 ^§). Myöskään ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellai-seen paikkaan tai käsitellä siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kel-paamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin muuten käyttää. Toimen-pide ei saa, vaikuttamalla pohjaveden laatuun, myöskään muutoin loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (Vesila-ki 1:22 §). Kallion kiviaineksen oton vaikutukset kalliokaivoihin ja -otta-moihin tulee arvioida samoin perus-tein tapauskohtaisesti.

Marksubstanser får dock inte ens på marktäktsområden utvinnas utan vattendomstolens tillstånd så att utvin-ningen av hushållsvatten försvåras på annans fastighet (1 kap. 18 § vattenla-gen). Ämne får inte uppläggas, energi får inte ledas och ingendera får be-handlas på ett sådant sätt att grund-vatten som finns på annans fastighet kan bli hälsovådligt eller obrukbart för det ändamål det annars skulle använ-das till. Åtgärden får heller inte genom sin inverkan på grundvattnets kvalitet annars kränka allmänt eller annans en-skilda intresse (1 kap. 22 § vattenla-gen). De verkningar utvinning av sten-materia! ur berggrunden kan ha på bergbrunnar och grundvattentäkter skall på samma grunder utvärderas från fall till fall.

e . . .

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03

Täyden-täwä-t -tu-tkimukse-t Ia

-tu-tkjmus-tuloksec

HompleUerande undersökninaar och undersökninasresulcac

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••

4.1 Pohjavesi

4. 1. 1 Yleistä

Pohjavesialueiden luokitus ja pohjave-sivara-arviot perustuvat Länsi-Suomen ja Keski-Pohjanmaan ympäristökes-kuksien pitkäaikaiseen tutkimustyö-hön ja kokemukseen piiriensä pohja-vesialueista. Ympäristökeskusten vas-tuulla olleet pohjavesitutkimukset teh-tiin kartoitus- ja luokitusprojektissa

m

luokan pohjavesialueiksi arvioiduilla alueilla tai alustavasti uudessa luoki-tu.ksessa kokonaan hylätyillä pohja-vesiesiintymillä. Useat näistä esiinty-mistä ovat peitteellisiä ja sijaitsevat vil-jelyksessä olevien peltoalueiden alla.

Luokkaan

m

kuului ennen vuoden 1994 POSKI-projektin esiselvitystä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella 77 pohjavesialuetta ja Keski-Pohjanmaan ympäristökeskuksen Evi-järven ja KortesEvi-järven kuntien alueella 1 pohjavesialue. Vuonna 1994 tutkittiin 11, seuraavana vuonna 17 ja vuonna 1996 yhteensä 27 pohjavesialuetta.

Vuonna 1997 tarkistettiin vielä 4 pohja-vesialuetta. Muiden vedenhankintatut-kimusten yhteydessä on tutkittu neljän

m

luokkaan kuuluneen pohjavesialu-een vedenhankintakelpoisuus. Vuosina 1994-97 tehtyjen pohjavesitutkimusten yksityiskohtaiset maastotyöraportit valmistuivat kunakin vuonna kenttä-töiden päätyttyä (Vaasan vesi- ja ympä-ristöpiiri 1995, Länsi-Suomen ympäris-tökeskus 1996, 1997a ja 1997b).

Tutkimusalueella käytetään sekä maa- että kallioperästä saatavaa pohja-vettä. Valtaosa yhdyskuntien vesihuol-lossa käytettävästä pohjavedestä saa-daan kuitenkin

maaperämuodostu-4.1 Grundvatten

4.1.1 Allmänt

Klassifikationerna av grundvattenom-rådena odh uppskattningarna av grundvattentillgångama baserar sig på Västra Finlands miljöcentrals och Mel-lersta Österbottens miljöcentrals lång-variga forskning och erfarenhet av res-pektive distrikts grundvattenområden.

Grundvattenundersökningama som låg på miljöcentralens ansvar- gjordes i områden som i kartläggnings- och klassificeringsprojektet bedömts som klass

rn

eller på grundvattenförekom-ster som preliminärt slopats helt i den nya klassifikationen. Flertalet av dessa förekomster är täckta odh ligger under odlingsmark. Före POSKI-projektets förutredning år 1994 hörde 77 grund-vattenområden i Västra Finlands miljö-centrals distrikt samt 1 grundvatten-område (i kommunema Evijärvi och Kortesjärvi) i Mellersta Österbottens miljöcentrals distrikt tili klass

m.

År 1994 undersöktes 11, påföljande år 17 och år 1996 sammanlagt 27 grund-vattenområden. År 1997 granskades ytterligare 4 grundvattenområden. De-taljerade rapporter över de åren 1994-1997 gjorda grundvattenundersök-ningama utarbetades varje år efter att fältarbetena avslutats. (Vaasan vesi- ja ympäristöpiiri/Vasa vatten- och miljö-distrikt 1995, Länsi-Suomen ympä-ristökeskus /Västra Finlands miljöcen-tral1996, 1997a ja 1997b ).

I det undersökta området används grundvatten från såväl jord- som berg-områden. Större delen av det grund-vatten som används i samhällena kom-mer dock från jordformationer. De

vik-Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e

mista. Tärkeimmät maaperän pohjave-simuodostumat ovat viimeisen ja sitä edeltäneen jääkauden sulamisvaiheen aikana syntyneet, likimäärin luode-kaakkosuuntaiset pitkittäisharjut ja nii-hin liittyvät deltat. Käyttökelpoisia pohjavesivaroja muodostuu myös har-jujen ja moreenikohoumien rinteille muinaisen merivaiheen aikana synty-neissä rantakerrostumissa. Pohjavesi-varat ovat jakautuneet epätasaisesti ja suurimmat pohjavesiesiintymät sijait-sevat Suupohjan (Kauhajoki, Isojoki, Teuva ja Kristiinankaupunki) alueella sekä tutkimusalueen itä- ja keskiosissa (Rönkkö 1996).

Itä- ja keskiosan antikliinisiin (vet-tä ympäristöön purkaviin) harjujaksoi-hin liittyvät pohjavesivarat ovat sekä laadullisesti että määrällisesti parhaita pohjavesivarastoja. Pohjavesialueet ovat yleensä metsätalouskäytössä.

Suurimpana uhkana pohjaveden laa-dun säilymiselle on maa-ainesten otto ja vähäisessä määrin maatalous sekä eräillä pohjavesialueilla turkistarhaus (Rönkkö 1996).

Pohjoisen rannikkoalueen synklii-nisten (vettä ympäristöstään kerääviin) muodostumien pohjavedet ovat yleen-sä rauta- ja mangaanipitoisia. Ym-päröiviltä soilta on yleensä päässyt ja pääsee edelleenkin, metsäojitusten nopeuttamana, imeytymään humuspi-toisia vesiä pohjaveteen. Pohjaveden laatua ja suojattavuutta heikentää myös runsas maa-ainesten otto pohja-vedenpinnan alapuolelta (Rönkkö 1996).

Suurin osa Suupohjan alueen mo-reenipeitteisistä pohjavesialueista on metsätalouskäytössä. Moreenikerros suojaa pohjavettä ilman kautta kulkeu-tuvilta saasteilta. Muodostumien ko-koon nähden on maa-ainesten otto vie-lä vähäistä, mutta muodostaa kuiten-kin tulevaisuudessa uhan pohjavedel-le. Alueen pohjavedet ovat yleensä hy-välaatuisia (Rönkkö 1996).

Rannikon peitteisissä pohjave-siesiintymissä vesi on vähähappista, rauta- ja mangaanipitoista. Korkeahkot ammonium-, nitriitti-, kloridi- ja sul-faattipitoisuudet johtuvat

Litorina-me-tigaste jordbaserade grundvattenfor-mationema uppstod under densenaste och näst senaste istidens smältskede;

nämligen de längsgående åsar jämte deltan som i stort sett går i nordvästlig-sydöstlig riktning. Användbara grund-vattenreserver bildas i åsamas och mo-ränförhöjningamas brinkar där det un-der havsfasen uppstod strandavlag-ringar. Grundvattentillgångarna är ojämnt fördelade och de största före-komstema finns i Sydösterbotten (Kau-hajoki, Storå, Östermark och Kristi-nestad) samt i det undersökta områdets östra och centrala delar (Rönkkö 1996).

De grundvattenreserver som före-kommer i de centrala och östra delar-nas antiklinala (formationer från vilka grunvatten sipprar bort) åsavsnitt är såväl kvalitativt som kvantitativt de bästa. I grundvattenområdena bedrivs i allmänhet skogsbruk. Det största ho-tet mot grundvattnets kvaliho-tet är mark-täkt och i mindre utsträckning jordbru-ket samt i några grundvattenområden pälsdjursfarmning (Rönkkö 1996).

Grundvattnet i det norra kustom-rådets synklinala (formation som sam-lar vatten från avgivning) formationer är i allmänhet järn- och manganhaltigt.

I allmänhet har humushaltigt vatten från de omgivande myrama absorbe-rats av grundvattnet, vilket förhållande även fortsätter, påskyndat av skogsdik-ningar. Grundvattnets kvalitet och skyddsvärde försvagas även av den rikliga marktäkten under grundvatten-nivån (Rönkkö 1996).

Skogsbruk idkas i största delen av Sydösterbottens moräntäckta grund-vattenområden. Moräntäcket skyddar grundvattnet från utifrån kommande föroreningar. I förhållande till forma-tionernas storlek är marktäkten ännu ringa, men utgör ändå ett framtida hot mot grundvattnet. Områdets grund-vatten är i allmänhet av god kvalitet (Rönkkö 1996).

I kustens täckta grundvattenföre-komster är vattnet syrefattigt samt järn- och manganhaltigt. De relativt höga haltema av ammonium, nitrit, klorid och sulfat har sin orsak i de före-kommande avlagrade organiska

fören-e . . . ...

Alueelliset ympäristöjulkaisut 103

rivaiheen aikana kerrostuneista or-gaanisista yhdisteistä ja pelkistävistä olosuhteista. Myös peltoviljelys ja tur-kistarhat ovat osaltaan nostaneet typpi-yhdisteiden määrää ja ovat tulevaisuu-dessakin uhka alueen pohjavesille. Li-säksi veden laatua heikentää alhainen pH (Rönkkö 1996).

4.1.2 Tutkimusmenetelmät

Tutkimuskohteet ja -pisteet määritet-tiin geologisen maastotarkastelun pe-rusteella, mutta tutkimuspisteen paik-ka määräytyi viljelysalueilla lähinnä tieverkon kuljettavuuden mukaan, koska kairaus- ja pumppauskaluston liikkuminen pelloilla olisi aiheuttanut tallaantumista. Esitutkimuksina niin pohjavesi- kuin maaperän kiviainestut-kimuksissakin käytettiin maatutkaa ja räjäytysseismistä luotausta. Vuonna 1994luodattiin yhteensä 39,7 km, seu-raavana vuonna 63,5 km ja vuonna 1996 yhteensä 61,5 km. Luotausprofii-lien avulla pyrittiin valitsemaan par-haimmat kairauspaikat sekä selvittä-mään maa-aineksen laatua ja sen vaih-telua. Paikoitellen luotausta haittasi teiden suolaus.

Maaperäkairaukset tehtiin suu-rimmaksi osaksi Vaasan tiepiirin hyd-raulikä yttöisellä monitoimikairaka-lustolla. Tarvittavat lisäkairaukset teh-tiin Länsi-Suomen ympäristökeskuk-sen omalla kairakalustolla. Kairauksia tehtiin vuonna 1994 yhteensä 30, seu-raavana vuonna 26, vuonna 1996 44 ja vuonna 1997 yhteensä 59 pisteessä.

Kairauksien yhteydessä otettiin maa-peränäytteitä vuonna 1994 yhteensä 178, vuonna 1995 yhteensä 171 ja vuon-na 1996 yhteensä 60. Maaperänäytteet tutkittiin Vaasan tiepiirin laboratorios-sa, jossa näytteiden määrää karsittiin arvioimalla näytteet ensin silmämää-räisesti. Kairauksen yhteydessä asen-nettiin pohjavesiputket Pohjavesiput-kia asennettiin vuonna 1994 yhteensä 21, seuraavana vuonna 26, vuonna 1996 kaiken kaikkiaan 31 ja vuonna 1997 yhteensä 15.

Maastotyöt käsittivät

ominaisan-ingarna från Litorina-tiden och de re-ducerande förhållandena. Också åker-bruk och pälsdjursfarmning har bidra-git till att öka mängden kväveförening-ar och utgör även i framtiden ett hot mot områdets grundvatten. Vattenkva-liteten försvagas dessutom av det låga pH-värdet (Rönkkö 1996).

4.1.2 Undersökningsmetoder

Undersökningsobjekten och -punkter-na fastställdes på basis av geologiska terrängundersökningar, men den exak-ta undersökningspunkten inom od-lingsbygd bestämdes närmast utgåen-de från vägnätet, eftersom framfart med borr- och pumputrustning skulle medfört tillstampade åkrar. För förun-dersökning av såväl grundvatten som jordmån användes markradar och ex-plosionsseismisk lodning. År 1994 lo-dades totalt 39,7 km, följande år 63,5 km och år 1996 totalt 61,5 km. Med hjälp av lodningsprofilerna försökte forskarna välja de bästa borrningsplat-sema samt utreda stenmaterialets kva-litet och dess variationer. Ställvis hin-drades lodningen av vägsaltning.

Markborrningarna gjordes till största delen med Vasa vägdistrikts hy-drauliska borrigg med många funktio-ner. Nödvändiga extra borrningar ut-fördes med Västra Finlands miljöcen-trals egen borrutrustning. År 1994 ut-fördes totalt 30 borrningar, följande år 26, och 1996 44 och år 1997 totalt 59. I samband med borrningama togs jord-månsprover: år 1994 totalt 178 prover, år 1995 totalt 171 och år 1996 totalt 60.

J

ordmånsprovema undersöktes vid Vasa vägdistrikts laboratorium, där ett antal prover först gallrades ut genom okulär besiktning. I samband med borrningarna monterades grund-vattenrör. År 1994 monterades totalt 21 grundvattenrör, följande år 26, år 1996 sammanlagt 31 och år 1997 totalt 15.

Terrängarbetena omfattade vat-tenavgivningspumpningar för utred-ning av jordmaterialets vattengenom-släpplighet, tagning av vattenprover för utredning av grundvattnets kvalitet

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

e

toisuuspumppauksia maaperän ve-denläpäisevyyden selvittämiseksi ja vesinäytteiden ottoa pohjaveden laa-dun selvittämiseksi sekä pohjaveden-pinnan havainnointia asennetuista pohjavesiputkista. Putket asennettiin tiepiirin hydraulikäyttöisellä heijari- ja raskaalla monitoimikairakal ustolla.

Pohjavesiputket vaaittiin pohjaveden virtaussuuntien selvittämiseksi. Huo-mioitavaa on, että usealle tutkittavalle alueelle asennettiin vain yksi pohja-vesiputki, jolloin virtaussuuntaa ei pysty vaaituksen avulla selvittämään.

Tällöin jouduttiin tukeutumaan aikai-sempiin tutkimuksiin pohjaveden vir-taussuunnan selvittämiseksi. Vesinäyt-teet tutkittiin Länsi-Suomen ympäris-tökeskuksen vesilaboratoriossa, jossa niistä tehtiin normaali talousvesiana-lyysi. Pohjavesiputkina käytettiin hal-kaisijaltaan 32 mm:n teräsputkia, joi-den alapäässä oli 1,0 m:n pituinen siivi-läosa. Siiviläosassa oli reikien halkaisi-ja 3,0 mm. Putkien siiviläosa pyrittiin sijoittamaan maaperän kannalta edul-lisimpiin kerroksiin. Putkien asentami-sen jälkeen siiviläosa huuhdeltiin ja pumppaukset suoritettiin normaalilla alipaineperiaa tteella.

Pohjavesitutkimuksista ovat vas-tanneet geologit Kyösti Rönkkö ja Heikki Peltola sekä rakennusmestarit Jorma Hintsa ja Matti Iso-Tuisku.

4.1.3 Tutkimustulokset

Vaasan-Seinäjoen vesi- ja kiviaines-huoltoalueen 43 kunnassa on POSKI-projektissa tehtyjen tarkistusten jäl-keen pohjavesialueita yhteensä 428 kpl.

Alueiden kokonaispinta-ala on yhteen-sä 824 km² ja muodostumisalueiden pinta-ala yhteensä 378 km^2• Alueiden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu yli 290 000 m³ 1 d. Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita on yhteensä 333 kpl, näiden arvioitu kokonaisantoi-suus on yhteensä lähes 235 000 m³ 1 d.

Vedenhankintaan soveltuvia pohja-vesialueita on 80 kpl ja niiden arvioitu kokonaisantoisuus on yli 40 000 m³ 1 d.

Luokkaan

m,

muut pohjavesialueet, jäi

samt observationer av grundvattenni-vån genom de monterade grund-vattenrören. Rören monterades med vägdistriktets hydrauliska sänkham-mare och borrigg. Grundvattenrören kalibrerades för utredning av grund-vattnets strömriktningar. Notervärt är att det på många undersökta områden monterades endast ett grundvattenrör, varvid strömriktningen inte kan fast-ställas utgående från kalibreringen.

Härvid tvingades forskarna förlita sig på tidigare undersökningar vid fast-ställandet av strömriktningen. Vatten-provema undersöktes vid Västra Fin-lands miljöcentrals vattenlaboratori-um, där provema undergick normala hushållsvattenanalyser. Som grund-vattenrör användes stålrör av 32 mm:s diameter med en 1,0 cm lång sildel i undre ändan. Silens hål hade diame-tern 3,0 mm. Rörens sil placerades i de för jordmånen förmånligaste skikten.

Efter monteringen av rören sköljdes sil-delen och pumpningarna utfördes på normalt sätt genom undertrycksprinci-pen.

För grundvattenundersökningar-na ansvarade geologema Kyösti Rönk-kö och Heikki Peltola samt byggmäs-tama Jorma Hintsa och Matti Iso-Tuis-ku.

4.1.3 Undersökningsresultat

I de 43 kommunerna i Vasa-Seinäjoki vatten- och stenmaterialförsörjnings-område finns efter de justeringar som gjordes inom POSKI-projektet sam-manlagt 428 grundvattenområden.

Områdenas totalarea är 824 km² och formationsområdenas area totalt 378 km^2• Områdenas totala vattenavgiv-ning har uppskattats tili mer än 290 000 m³/d. Det finns sammanlagt 333 grundvattenområden som är viktiga för vattenförsörjningen; dessa har upp-skattningsvis en total vattenavgivning på 235 000 m³ 1 d.Det finns 80 grund-vattenområden som är lämpliga för vattenförsörjning; dessa har en total avgivning på mer än 40 000 m³ 1 d. Ock-så efter undersökningen kvarstod 15

e . . .

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 OJ

selvitysten jälkeen vielä 15 pohjavesi-aluetta, joiden arvioidut antoisuudet ovat yhteensä noin 15 000 m³

1

d (kuva 3 ja liite 1).

Tutkimusten mukaan ominaisan-toisuuden perusteella parhaimmat en-tiset III-luokan pohjavesialueet ovat Valkealampi ja Valkeiskangas Lehtimä-ellä, Kangan Uusikaarlepyyssä, Vuori-järvi B Töysässä sekä Korteskylä B Pe-räseinäjoella. Mainittavaa on myös, että edellä mainituilla alueilla ei myös-kään pohjaveden pinta laskenut kovin-kaan merkittävästi pumppauksen aika-na. Keskimäärin ominaisantoisuus oli tutkittavilla alueilla hieman yli tai alle 100 1/ min. Tietyillä alueilla ominaisan-toisuus olisi ollut parempi, jos pohjave-si ei olipohjave-si ollut niin syvällä, että pum-pun teho olisi tullut rajoittavaksi teki-jäksi. Tällainen alue oli mm. Korpipel-lonmäki B Isojoella. Oletettavasti tie-tyillä alueilla tuottoa vähensi myös se, että kairatessa oli käytetty ilmanpainet-ta, joka sekoitti hienoainesta kerroksiin ja näin vähensi tuottoa. Yhteenvetona voidaan vielä todeta, että ominaisan-toisuustuloksia tarkastellessa on otetta-va myös huomioon se, kuinka syvältä pohjavettä pumpataan ja kuinka paljon vesipinta laskee ominaisantoisuus-pumppauksen aikana. Jos vesipinta laskee paljon, on erittäin todennäköis-tä, että kyseisessä paikassa ei veden kokonaisantoisuus voi olla kovin suuri.

Tällaisia paikkoja ovat mm. Töysässä olevat Rousunkylä ja Läntisranta sekä Rankasenkangas Soinissa.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta veden laadusta, että se on selvästi huo-nointa Uusikaarlepyyn Flakabackenin ja Peräseinäjoen Korteskylä B:n pohja-vesialueilla. Näillä alueilla veden laa-tua huonontaa selvästikin maanvilje-lys, sillä näillä pohjavesialueilla ovat peltopinta-alan osuudet muodostumis-alueen pinta-alasta suuremmat kuin muilla tutkituilla pohjavesialueilla.

grundvattenområden i klass III, d.v.s.

övriga grundvattenområden. Dessa har en uppskattad avgivning på sam-manlagt cirka 15 000 m³ 1 d (figur 3 och bilaga 1).

Enligt undersökningen är de på basis av vattenavgivningstalen bästa grundvattenområdena Valkealampi och Valkeiskangas i Lehtimäki, Kangan i Nykarleby, Vuorijärvi B i Töysä samt Korteskylä B i Peräseinäjoki. Notervärt är även att på ovan nämnda områden sjönk inte grundvattennivån nämnvärt under pumpningen. I genomsnitt var vattenavgivningstalet på de undersök-ta områdena aningen över eller under 100 1/m. På vissa områden skulle vat-tenavgivningen varit större, om inte grundvattnet legat så djupt att pum-pens effekt utgjort en begränsande fak-tor. Ett sådant område var bl.a. Korpi-pellonmäki B i Storå. Det kan förmodas att avgivningen på vissa områden ock-så minskades av att det vid borrningen användes lufttryck, vilket blandade in finmaterial i skikten och härigenom minskade avgivningen. Sammanfatt-ningsvis kan konstateras att man vid granskning av vattenavgivningsresul-taten även måste beakta från vilket djup grundvattnet pumpas och hur mycket vattennivån sjunker under tenavgivningspumpningen. Om vat-tennivån sjunker mycket, är det ytterst troligt att totalavgivningen inte är spe-ciellt stor på ifrågavarande plats. Såda-na platser är bl.a. Rousunkylä och Läntisranta i Töysä och Rankasenkan-gas i Soini.

Sammanfattningsvis kan konsta-teras att vattenkvaliteten är klart sämst igrundvattenområdenaiFlakabackeni Nykarleby och Korteskylä B i Peräsei-näjoki. I dessa områden försämras vat-tenkvaliteten klart av jordbruket, då åkerarealens andel av grundvatten-bildningsområdena är större än i de övriga undersökta områdena.

Alueelliset ympäristöjulkaisut 1 03 • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •

0

14000

Etelä-Pohjanmaan liitto

H ^{14 825}

Kuva 3. Pohjavesialueiden antoisuus (m³/d) luokittain ja kunnittain Pohjanmaan ja Etelä-Pohjan-maan liittojen alueilla. 1= vedenhankintaa varten tärkeä, II= vedenhankintaan soveltuva ja /II=

muu pohjavesialue.

Figur 3. Grundvattenområdenas vattenavgivning (m³/d) per klass och kommun inom Österbot-tens fårbunds och Södra Österbottens förbunds områden. 1= viktigt för vattenförsörjningen, 1/=lämpligt för vattenförsörjning och 111= övrigt grundvattenområde.

e • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • . . • . . .

Alueelliset ympär;stöjulka;sut 1 OJ

4.2 Maaperän kiviaines

4.2.1 Yleistä

Vaasan rannikkoseudun hiekka- ja so-ravarojen niukkuus on ollut tiedossa jo vuodesta 1973 alkaen, jolloin Geologi-an tutkimuskeskus ja VaasGeologi-an tiepiiri yhteistyönä arvioivat alueen hiekka- ja soravarat Tuolloin arvioitiin 1 metri pohjavedentason yläpuolella olevien muodostumien osien ainesmäärät, eikä alle 1 metrin paksuja muodostumia tai niiden osia huomioitu lainkaan. Tässä raportissa ainesmäärät on arvioitu pohjavedenpinnan tasoon asti ja mu-kaan on otettu myös muodostumat, joissa pohjaveden pinta on alle 1 metrin syyyydessä maanpinnasta. Tämä selit-tää osaltaan muutokset ainesmäärissä.

Ainesluokkien arvioinnissa on käytetty samaa kolmijakoa kuin 1973, joka on ollut käytössä myös myöhemmin, Vaa-san tiepiirin kanssa v.1980-1983, poh-javedenalaisia hiekka- ja soramuodos-tumia ja soraa korvaavia moreenimuo-dostumia koskevia raportteja laaditta-essa.

Rakeisuuden pääluokitus on seu-raava:

A

=

murskauskelpoinen aines, raeko-ko 60- 900 mm.

B = soravaltainen aines, raekoko 2-60 mm.>SO%

C = hiekkavaltainen aines, raekoko 0,2-2mm.

Tutkimusalue voidaan geologisesti ja-kaa neljään osaan, joilla kullakin on omat, osin kallioperästä johtuvat suur-piirteensä, jotka taas ovat vaikuttaneet lajittuneiden muodostumien, niiden ai-nesmäärän ja ainesluokkien jakautu-maan alueittain.

• Läntinen rannikkoalue, joka kattaa kapean kaistan Kaskisista Vähäky-rön kautta Oravaisiin.

• Lounaisosan moreenipeitteisten la-jittuneiden muodostumien alue, jonka koillisraja on suunnilleen lin-jalla Maalahti-Kurikka-Jalas järvi.

• Keskiosan laaja tasankoalue, joka idässä ulottuu linjalle Alavus-La-pua-Uusikaarlepyy.

4.2 Jordartsmaterial

4.2.1 Allmänt

Knappheten på sand- och grustillgång-ar i Vasa kustregion hgrustillgång-ar vgrustillgång-arit känd se-dan 1973, då Geologiska forsknings-centralen och Vasa vägdistrikt i samar-bete uppskattade områdets sand- och grustillgångar. Vid detta tillfälle upp-skattades materialmängden i de for-mationer som förekom minst 1 meter ovanför grundvattennivån, formatio-ner eller delar därav av mindre tjocklek än 1 meter beaktades inte alls. I förelig-gande rapport har materialmängderna uppskattats ända tili grundvattennivån

Knappheten på sand- och grustillgång-ar i Vasa kustregion hgrustillgång-ar vgrustillgång-arit känd se-dan 1973, då Geologiska forsknings-centralen och Vasa vägdistrikt i samar-bete uppskattade områdets sand- och grustillgångar. Vid detta tillfälle upp-skattades materialmängden i de for-mationer som förekom minst 1 meter ovanför grundvattennivån, formatio-ner eller delar därav av mindre tjocklek än 1 meter beaktades inte alls. I förelig-gande rapport har materialmängderna uppskattats ända tili grundvattennivån

In document Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - loppuraportti Vaasan-Seinäjoen alueella / Samordning av grundvattenskyddet och stenmaterialförsörjningen - slutrapport från Vasa-Seinäjoki-regionen (sivua 35-0)