Kuva 10.74. Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleita paikkasidonnaisten kommenttien kohdistuminen hankealueella ja sen läheisyydessä. Numerot viittaavat taulukkoon 10-18. Hankavaihtoehtoa 1 koskevat kommentit punaisella pohjalla, hankevaihtoehtoa 2 koskevat kommentit sinisellä pohjalla ja molempia hankevaihtoehtoja koskevat kommentit valkoisella pohjalla.
Avoimissa vastauksissa esitettiin seuraavaan taulukoon (Taulukko 10-21) koot- tuja, ulkopuolista sähkönsiirtoa koskevia tiettyyn alueeseen kohdistuvia kom- mentteja.
Taulukko 10-21 Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esitettyjä tiettyyn aluee- seen kohdistuvia kommentteja Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeen sähkönsiirrosta
Numero
kartassa Asukaskyselyn palaute
1
Seljänkankaan alueella sähkönsiirtoreitti kulkee liian lähellä vakituista asun- toa (noin 100 metriä); ”tulen hyväksymään vain maakaapelin tilamme koh- dalla”
2
Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän kohdalla uusi voimalinja aiheuttaa huomat- tavan paljon haittoja alueen asukkaille; ”valitamme loppuun saakka eri oi- keusasteissa”
3 Hopeavuorenmäen alueella vakituisia asuinrakennuksia jää olemassa olevan ja uuden voimalinjan (=magneettikenttien) väliin
4 Kasarinloukkoa ei pidä rasittaa uusilla linjavedoilla
Kuva 10.75 Asukaskyselyn avoimissa vastauksissa esille tulleita paikkasidonnaisten kommenttien kohdistuminen hankealueella ja sen läheisyydessä. Numerot viittaavat tau- lukkoon 10-19.
Kyselyyn vastanneiden mukaan vaikutusten arvioinnissa tulisi arvioida erityisesti
• meluvaikutukset
• vaikutukset maisemaan
• vaikutukset ihmisten terveyteen
• vaikutukset kiinteistöjen arvoon
• vaikutukset pohjaveteen ja Katajakorven lähteeseen
• vaikutukset tv-signaaliin ja sähköisiin ja langattomiin yhteyksiin
Hanketta koskeva tiedotus
Tiedotusta koskevan kysymyksen mukaan kyselyyn vastanneet olivat saaneet eritasoisesti tietoa Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeesta. Vastanneista 22 % ei ollut saanut minkäänlaista tietoa tuulivoimapuistohankkeesta ja 38 % oli saa- nut tietoa, mutta ei riittävästi. Vastanneista 40 % koki saaneensa riittävästi tie- toa hankkeesta. Avoimissa vastauksissa toivottiin salailun lopettamista ja enemmän, avoimempaa ja puolueetonta tiedotusta asukkaille hankkeen etene- misestä. Myös valitustiet haluttiin yleiseen tietoon. Osa kyselyyn vastanneista piti tähänastista hankkeesta tiedottamista vaatimattomana ja yksipuolisena.
10.5.5 Tuulivoimapuiston vaikutukset
Rakentamisen aikaiset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentamisen seurauksena ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia syntyy tuulivoimaloiden perustusten, tieyhteyksien ja sähkönsiirtoyhteyksien ra- kentamisesta, rakennusmateriaalien kuljettamisesta sekä voimalan osien kuljet- tamisesta ja pystytyksestä. Rakentaminen aiheuttaa lähiympäristöön melua ja lisää liikennettä. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikaiset meluvaikutukset ovat paikallisia ja kestoltaan melko lyhytaikaisia. Eniten rakentamisen aikaisia melu- vaikutuksia kohdistuu lähimpänä suunniteltuja tuulivoimaloita sijaitseviin loma- ja asuinrakennuksiin. Rakentamisen aikaisten vaikutusten tilapäisen luonteen vuoksi rakentamisesta ei arvioida aiheutuvan merkittävää haittaa.
Toiminnan aikaiset vaikutukset asumisviihtyisyyteen
Asumisviihtyisyyteen vaikuttavat hyvin monet tekijät. Tuulivoimapuistojen asu- misviihtyisyyteen kohdistuvista vaikutuksista merkittävimpiä ovat maisema-, melu- ja varjostusvaikutukset. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat eri- tyisesti tuulivoimapuiston läheisyydessä asuviin, joille vaikutusten voidaan arvi- oida olevan merkittäviä. Hankealueella eniten haittaa aiheutuu voimalapaikkojen lähiympäristölle, jossa puustoa joudutaan raivaamaan varsin laajalta alueelta.
Koska voimalapaikkojen lähiympäristössä ei ole asuinrakennuksia eikä lomara- kennuksia, vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen virkistyskäyttäjiin.
Maisemassa tapahtuvat muutokset ovat konkreettisia vaikuttaessaan alueen lä- hi- ja kaukomaisemaan sekä ihmisten maisemakokemuksiin paikoin merkittä- västi. Maisemavaikutukset voivat tuulivoimaloiden näkyvyydestä riippuen koh- distua laajalle alueelle. Maisemassa tapahtuvat muutokset voivat myös heiken- tää läheisten asuinalueiden houkuttelevuutta ja vetovoimaa. Hankealue muuttuu tuulivoimapuiston toteutuksen myötä metsätalousvaltaisesta alueesta energian- tuotantoalueeksi, jolloin paikallisesti maisemassa tapahtuvat muutokset ovat alueella asuville ja liikkuville merkittäviä. Tuulivoimapuiston vaikutuksia maise- maan on arvioitu kohdassa 10.4.
Tuulivoimapuiston toiminnan aikana voimalat tulevat muuttamaan maisemaa laajalla alueella hankkeen ympäristössä. Toiminta-aika arvioidaan noin 25 vuo- deksi. Näin ollen vaikutukset ovat hyvin pitkäaikaisia. Alue ei ole nykytilassa luonnontilaista, mutta maisema tulisi muuttumaan teknologisempaan suuntaan etenkin jokilaaksoista, teiden varsilta ja viljelysalueiden suunnasta katsottuna.
Hankkeen vaikutusalue on laaja tuulivoimalaitoksien korkeuden, määrän ja maanpinnanmuotojen tasaisuuden takia. Suurella osalla vaikutusalueesta voi- maloiden näkyvyyttä vähentää kuitenkin puusto, joka luo näkymäesteistä tuuli- voimapuiston suuntaan katsottaessa. Näkymäesteet lieventävät maisemavaiku- tuksia myös rakennuksien pihapiirissä merkittävästi.
Molemmissa hankevaihtoehdoissa lähiseudun asukkaiden kannalta tuulivoima- loiden maisemavaikutukset ovat merkittävimpiä tuulivoimapuiston pohjoispuo- leisella Naarajoen alueella, jossa asuinrakennukset sijoittuvat peltoalueiden vä- lissä kulkevan tien varteen. Avoimessa maisemassa tuulivoimalat näkyvät sel- keästi ja hallitsevat maisemaa kokonsa ja määränsä puolesta. Naarajoelta etäi- syys lähimpiin voimaloihin on noin 1,7 kilometriä. Kyseisen alueen asukkaille ja loma-asukkaille haittavaikutus on merkittävä. Tuulivoimalat tulevat näkymään merkittävästi myös hankealueen länsipuolelle Kylänpään suuntaan sekä etelä- puolella kulkevan Jokikyläntien varteen, jossa voimalat näkyvät puunlatvuston yläpuolella. Etäisyys lähimpiin voimaloihin on noin 3 kilometriä. Kyseisen alueen asukkaille haittavaikutus on asukkaiden ja loma-asukkaiden kannalta paikoin merkittävä.
Vaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston merkittävimmät maisemavaikutukset kohdis- tuvat hankevaihtoehdon 1 tavoin, mutta lisäksi hankealueen länsipuolelle, josta avautuu avoimia maisematiloja Kattiharjun tuulivoimapuiston suuntaan katsot- taessa. Tuulivoimaloiden sijoittelun takia tietystä pisteestä katsottaessa voima- lat nähdään eri etäisyyksiltä suhteessa toisiinsa ja havainnoitsijaan. Asutusta länsipuolella sijoittuu valtatien 3, eli Tampereentien varteen. Kyseisen alueen asukkaille haittavaikutus on paikoin merkittävä, tosin tien välittömässä ympäris- tössä maisema on tien rakenteiden ja liikenteen kannalta jo kulttuuriominaispiir- teiden kannalta heikentynyt. Merkittävämpi vaikutus aiheutuu alueilta, jotka ovat kulttuuriympäristön tai maisemansa kannalta hyvin säilynyt tai arvokas.
Vaihtoehdossa 2 vaikutukset maisemaan ovat merkittävämmät kuin vaihtoeh- dossa 1, koska voimaloiden määrä on suurempi ja näin maisemavaikutukset kohdistuvat laajemmalle alueelle.
Tuulivoimaloiden vaikutuksia äänimaisemaan on arvioitu kappaleessa 8.1.7.
Tuulivoimaloista syntyvä ääni voidaan kokea epämiellyttävänä tai häiritsevänä, jolloin se luokitellaan meluksi. Melulla ei ole absoluuttisia desibelirajoja ja melun kokeminen on aina subjektiivista. Samanlainen ääni voidaan erilaisessa tilan- teessa ja ympäristössä kokea hyvin eri tavoilla. Tasaisen äänen on todettu häi- ritsevän vähemmän kuin vaihtelevan melun. Pitkäaikainen altistumien melulle voi aiheuttaa myös esimerkiksi uni- ja keskittymishäiriöitä.
Meluvaikutukset voivat heikentää asumisviihtyisyyttä hankealueen lähiympäris- tön asuinalueilla. Mallinnuksen mukaan hankevaihtoehdon 1 alueella, jossa ääni- taso ylittää 40 desibeliä, ei sijaitse asuin- tai lomarakennuksia, urheilu- tai vir- kistysalueita eikä luonnonsuojelualueita. Hankevaihtoehdon 2 alueella sijaitsee kolme loma-asuntoa. Loma-asunnoista kaksi sijaitsee hankealueen itäpuolella, Vähäjärven läheisyydessä ja yksi hankealueen pohjoispuolella seututien 17581 varrella. Alueella sijaitsee muutamia maanmittauslaitoksen maastotietokannassa loma-asunnoiksi luokiteltuja metsästyskäytössä olevia taukotupia.
Tuulivoimaloiden toiminnan aikana melu lisääntyy nykytilaan nähden, mutta ot- taen huomioon hankealueen nykyiset melulähteet, arvioidaan tuulivoimapuiston muuttavan alueen äänimaisemaa nykytilasta lähinnä kohtalaisen tuulen aikana (voimalat käynnistyvät tuulennopeudessa 4 m/s) tuulivoima-puiston sisällä ja välittömässä läheisyydessä alueilla, joille ei kantaudu metsä- ja maatalousko- neiden tai liikenteen ääniä. Vaihtoehdon 1 vaikutukset levittäytyvät tuulivoima- puiston pienemmän pinta-alan vuoksi suppeammalle alueelle kuin laajemman vaihtoehdon 2 vaikutukset.
Tuulivoimaloiden vaikutuksia valo-olosuhteisiin on arvioitu kohdassa 8.2. Tuuli- voimalan lavat muodostavat kirkkaalla säällä liikkuvia varjoja, minkä asukkaat voivat havaita valon voimakkuuden äkillisenä vaihteluna, vilkkumisena tai nope- asti vilahtavana varjona. Vaikutusten arvioinnin mukaan puuston katvevaikutus huomioon ottaen kumpikaan toteutusvaihtoehto ei aiheuta merkittävää haittaa varjostuksen muodossa. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston alueella ja sen lä- hiympäristössä asuvat ja liikkuvat ihmiset voivat kokea lapojen liikkumisen ai- heuttaman varjostuksen ja välkkymisen häiritsevänä.
Tuulivoimapuiston asumisviihtyvyyteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat koettuja. Vaikutukset kohdistuvat luonnollisesti eniten tuulivoimaloiden lähellä asuviin ja niihin asukkaisiin, jotka kokevat maisemavaikutukset tai tuulivoima- loiden äänen ja välkkeen häiritseväksi. Asukkaat kokevat vaikutukset yksilölli- sesti, mikä käy ilmi myös asukaskyselyn tuloksista. Esimerkiksi kaikki lähellä asuvat eivät välttämättä arvioi hankkeen vaikutuksia kielteisiksi, mutta toisaalta varsin kaukanakin asuvat voivat arvioida vaikutukset kielteisiksi. Asukaskyselyn mukaan Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeella on huomattavan paljon kieltei-
siä vaikutuksia. Yksittäisistä tekijöistä kielteisimmin hankkeen arvioitiin vaikut- tavan alueen maisemaan, hiljaisuuteen, luonnon kokemiseen, rauhallisuuteen ja asumisviihtyisyyteen sekä alueen arvostukseen asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena, joihin yli 70 % vastanneista arvioi vaikuttavan kielteisesti. Asu- misviihtyisyyteen yleisesti tuulivoimapuistohankkeen arvioi vaikuttavan melko tai erittäin kielteisesti 60 % asukaskyselyyn vastanneista ja ainoastaan 6 % ar- vioi hankkeen vaikuttavan melko tai erittäin myönteisesti. Vastanneista 25 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia asumisviihtyisyyteen. Asukaskyselyn tu- losten mukaan hankealueen lähiympäristössä asuvat ja erityisesti hankealueen länsiosan läheisyydessä asuvat suhtautuvat tuulivoimapuiston toteuttamiseen kriittisesti.
Toiminnan aikaiset vaikutukset virkistyskäyttöön
Muiden metsätalousalueiden tavoin Kattiharjun hankealuetta voidaan käyttää virkistykseen, ulkoiluun, marjastukseen, metsästykseen, sienestykseen ja luon- non tarkkailuun. Asukaskyselyn vastaajista noin 66 % tunsi hankealueen ja oli liikkunut alueella. Vastanneista hankealuetta ilmoitti käyttävänsä harrastuksiin- sa 73 %. Suosituimmat virkistyskäyttömuodot ovat marjastus sekä ulkoilu ja lenkkeily. Metsästykseen aluetta käyttää hieman alle kolmannes aluetta käyttä- vistä. Asukaskyselyn vastauksissa mainittiin myös, että tuulivoimapuiston alu- een alle jäisi yli puolet Orismalan metsästysseuran alueesta, jolloin vaikutukset metsästykseen olisivat huomattavan kielteiset.
Asukaskyselyn vastausten lisäksi tietoa alueen virkistyskäytöstä on saatu mm.
Oiva-tietokannasta sekä YVA -ohjelmavaiheen yleisötilaisuuteen osallistuneilta asianosaisilta. Tiedot on koottu karttakuvaan (Kuva 10.8) kappaleessa 10.1.3.
Saatujen tietojen perusteella hankealueella kulkeva moottorikelkkareitti kulkee molemmissa hankevaihtoehdoissa noin 10 metrin etäisyydellä lähimmistä voi- maloista. Jään sinkoutumisvaaraetäisyydellä n. 210 m (1,5 x tuulivoimalan ko- konaiskorkeus, Suomen tuulivoimayhdistys 2014) sijaitsee vaihtoehdossa 1 viisi voimalaa ja vaihtoehdossa 2 seitsemän voimalaa. Todennäköisyys sille, että voimalan läheisyydessä liikkuvaan henkilöön osuu voimalasta putoavaa jäätä, on erittäin pieni. Mikäli henkilö oleskelee vuosittain talven aikana yhden tunnin ajan noin 10 metrin etäisyydellä käynnissä olevasta voimalasta, häneen osuu voimalasta putoavaa jäätä kerran 1,3 miljoonassa vuodessa (Göransson 2012).
Moottorikelkkareitin varrella oleva laavu sijaitsee molemmissa hankevaihtoeh- doissa noin 380 metrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista, eli jään sinkoutu- misvaaraetäisyyden ulkopuolella.
Hankevaihtoehdossa 2 tuulivoimapuiston alueelle sijoittuu ampumarata, joka koostuu skeet- ja trapradasta sekä kivääriradasta. Skeetia ammutaan haulikolla, jonka haulien lentomatka on max. 250 metriä. Kivääriradalla ammuttaessa pat- ruunat iskeytyvät maavalliin ja ampumasuunta on eteenpäin, ei ylöspäin kuten skeetissa/trapissa. Lähimmät voimalat sijoittuvat noin 500 metrin etäisyydelle skeet/trap- radan ampumakopeista, joten tuulivoimahanke ei rajoita ampuma- radan toimintaa. Hankealueen luoteisosaan sijoittuu suunnistusseuran suunnis- tuskartta-alueita. Suunnistuskartta-alueille sijoittuu molemmissa hankevaih- toehdoissa 12 voimalaa sekä noin 4 km uusia teitä, eli alueelta raivataan met- sää hankkeen johdosta noin 13 ha. Alue on metsätalouskäytössä, joten on hyvin todennäköistä, että yhtenäisiä 13 ha kokoisia metsäalueita päätehakataan suunnistuskartta-alueilla tuulivoimahankkeesta riippumatta. Suunnistuskartta- alueiden kokonaispinta-ala on noin 21 km2, joten hankkeen johdosta raivataan suunnistuskartta-alueiden pinta-alasta alle prosentti. Tuulivoimaloiden osien ir- toaminen ja lentäminen lähiympäristöön ja osuminen suunnistajaan on mahdol- lista, mutta hyvin epätodennäköistä. Irtoava osa voi teoriassa lentää yhtä kauas kuin jääkimpale (noin 210 metriä), jolloin vaaravyöhykettä voidaan katsoa ole-
van voimaloiden ympärillä yhteensä noin 156 ha. Voimaloiden aluetta ei aidata, joten suunnistaminen voimaloiden läheisyydessä ei esty. Kylänpään koulun van- hempainyhdistyksen YVA -ohjelmasta antaman lausunnon mukaan suunnistus- kartta-alueet ovat myös Kylänpään koululaisten käytössä. Lähin voimala sijait- see linnuntietä noin 2,8 kilometrin etäisyydellä Kylänpään koulusta. Voitaneen pitää melko epätodennäköisenä, että 7-12-vuotiaat lapset ohjattaisiin suunnis- tamaan koulun liikuntatuntien aikana näin etäälle koulusta, vaan suunnistus ta- pahtunee lähempänä koulua.
Tuulivoimapuiston rakentaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistyskäyt- töä, joten tuulivoimapuiston vaikutukset hankealueen ja sen lähiympäristön vir- kistyskäyttöön ovat kokonaisuutena vähäiset. Virkistyskäyttömahdollisuudet poistuvat rakennettavilta alueilta, mutta näiden alueiden osuus hankealueen ko- konaispinta-alasta on varsin pieni. Tuulivoimapuiston toteuttaminen muuttaa kuitenkin alueen metsäistä ympäristöä ja maisemassa tapahtuvat muutokset sekä voimaloiden ääni ja näkyminen voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevä- nä. Asukaskyselyn vastaajista jopa kaksi kolmasosaa arvioi hankkeen vaikutta- van kielteisesti alueen virkistyskäyttöön, asuinympäristön laatuun ja alueen ar- vostukseen liittyviin tekijöihin. Asukaskyselyyn vastanneet kokivat tuulivoima- puiston vaikuttavan alueen virkistyskäyttöön erittäin kielteisesti. Asukaspalaut- teen mukaan Orisbergin kulttuurimaisemaa ja Kotilammen järvimaisemaa ei tu- lisi pilata. Myös mahdolliset terveysriskeihin liittyvät pelot voivat heikentää alu- een virkistyskäytön miellyttävyyttä. Alueen virkistyskäyttäjien ympäristö muut- tuu tuulivoimarakentamisen seurauksena, mutta kokonaisuutena vaikutukset ovat vähäisiä. Keskimäärin 21 % arvioi, ettei tuulivoimapuiston toteuttamisella ole vaikutusta hankealueen virkistyskäyttöön.
Vaihtoehdossa 2, jossa hankealue on suurempi kuin vaihtoehdossa 1, vaikutuk- set virkistyskäyttöön kohdistuvat laajemmalle alueelle. Vaihtoehdossa 2 tuuli- voimapuiston alueelle sijoittuu ampumarata. Muilta osin vaihtoehtojen vaikutuk- sissa virkistyskäyttöön ei ole merkittäviä eroja.
Toiminnan aikaiset vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen
Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoimaloiden meluvaikutusten kautta. Melun häiritsevyys voi vaikuttaa ihmisten terveyteen esimerkiksi univaikutusten kautta. Melun häiritsevyyden kokeminen ja melu- herkkyys vaihtelevat yksilökohtaisesti, jolloin vaikutukset kohdistuvat eri tavoin eri ihmisiin. Melun lisäksi pelko ja epävarmuus tuulivoimapuiston mahdollisista terveys- ja turvallisuusriskeistä voi aiheuttaa ahdistusta hankealueella ja sen lä- heisyydessä asuville ihmisille.
Tuulivoimapuiston meluvaikutuksia on käsitelty luvussa 8.1. Samassa yhteydes- sä on tarkasteltu melun leviämistä asuin- ja vapaa-ajan asuntojen alueille sekä verrattu tuulivoimapuiston aiheuttamaa melua valtioneuvoston hyväksymiin me- lutason ohjearvioihin sekä ympäristöministeriön suosittelemiin yöajan suunnitte- luarvoihin. Melumallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden melu ei ylitä valtioneu- voston melua koskevia ohjearvoja. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo saattaa ylittyä hankevaihtoehdossa 1 kolmen ja hankevaihtoeh- dossa 2 18 loma-asunnon kohdalla. Toisaalta, vaikka ohjearvot eivät ylit- tyisikään, voidaan tuulivoimapuistolla silti kokea olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen tuulivoimaloiden melu- ja varjostusvaikutusten sekä asukkaiden ter- veys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen kautta. Pelkojen merkittävyys on sidoksissa tuulivoimapuiston laajuuteen ja rakennettavien tuulivoimaloiden mää- rään sekä siihen, miten lähellä asuinrakennuksia tuulivoimalat sijaitsevat. Laa- jemmassa tuulivoimapuistovaihtoehdossa 2 hankealueen läheisyydessä sijaitse-
vien asuin- ja lomarakennusten määrä on suurempi, joten myös vaikutusten kohteena olevien asukkaiden ja loma-asukkaiden määrä on suurempi.
Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön terveelli- syyteen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyn avoimien vastaus- ten perusteella erityisesti tuulivoimaloiden meluun ja valoon sekä välkkeeseen liittyvistä vaikutuksista koettiin epävarmuutta. Asukaskyselyn vastaajista yli puolet arvioi tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset ympäristön terveellisyyteen kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi. Kyselyyn vastanneista vajaa kolmannes oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston toteuttaminen vaikuta ympäristön terveellisyy- teen.
Tuulivoimaloihin ei liity merkittäviä onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat hyvin vähäisiä. Ainoastaan talviaikaan tietyissä sääoloissa tuulivoimaloiden rakenteisiin ja lapoihin kertyvä lumi ja jää voivat irrotessaan aiheuttaa vaaraa tuulivoimapuiston alueella liikkuville, kuten virkistyskäyttäjille.
Vaarasta ilmoitetaan tuulivoimapuiston alueella varoituskyltein. Asukkaat voivat kuitenkin kokea tuulivoimaloiden vaikuttavan turvallisuuteen heikentävästi.
Asukkaiden näkemyksiä tuulivoimapuiston vaikutuksista ympäristön turvallisuu- teen selvitettiin asukaskyselyn yhteydessä. Asukaskyselyyn vastanneista 59 % arvioi tuulivoimapuiston vaikuttavan ympäristön turvallisuuteen kielteisesti tai erittäin kielteisesti. 28 % vastaajista oli sitä mieltä, ettei tuulivoimapuiston to- teuttamisella ole vaikutusta ympäristön turvallisuuteen.
Muut sosiaaliset vaikutukset
Tuulivoimapuiston rakentamisen voidaan kokea heikentävän hankealueen lä- hiympäristön arvostusta asuinalueena ja vapaa-ajan asuntoalueena sekä alenta- van kiinteistöjen arvoa. Asukaskyselyn vastaajista noin kaksi kolmasosaa arvioi, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti lähialu- een kiinteistöjen arvoihin. Asukaskyselyn vastaajista noin kaksi kolmasosaa ar- vioi myös tuulivoimapuistohankkeen heikentävän alueen arvostusta asuinaluee- na ja/tai vapaa-ajan asuntoalueena. Tutkimustietoa tuulivoimapuistojen vaiku- tuksista alueiden arvostukseen tai kiinteistöjen arvon alenemiseen ei ole saata- villa, mutta laajasti asukkaiden kokemana vaikutuksena asia on kuitenkin mer- kittävä.
10.5.6 Sähkönsiirron vaikutukset
Tuulivoimapuistosta rakennettavien sähkönsiirtoyhteyksien keskeiset sosiaaliset vaikutukset syntyvät niiden aiheuttamista muutoksista asumisviihtyvyydessä ja virkistyskäytössä. Vaikutukset asumisviihtyisyyteen kohdistuvat erityisesti niille alueille, joilla vakituista ja loma-asutusta sijoittuu rakennettavien voimalinjojen välittömään läheisyyteen.
Alle 100 metrin etäisyydelle suunnitellusta voimajohdosta sijoittuu 5 asuinra- kennusta. Seljänkankaan alueella ja Seljänkankaalta koilliseen sijaitsee asuinra- kennuksia alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta ja voimajohto halkoo pel- toalueita. Yksi asuinrakennus sijoittuu uuden voimalinjan ja olemassa olevan voimalinjan välimaastoon. Lähimpien (< 100 m etäisyydellä) asuin- ja lomara- kennusten ja uuden voimajohtolinjan välissä on maisemahaitoilta ja rakenta- misaikaisilta haittavaikutuksilta suojaavaa puustoa, mutta haittavaikutukset voimalinjojen erkanemiskohdan asukkaille ja loma-asukkaille voidaan arvioida kohtalaisiksi tai osin merkittäviksi. Seljänkankaan alueen asukaspalautteessa vaadittiin sähkönsiirron toteuttamista maakaapelilla ilmajohdon sijaan. Alle 100 metrin etäisyydellä voimajohdosta sijaitsee lisäksi aivan suunnitellun johtoreitin loppupäässä, Seinäjoen sähköaseman läheisyydessä, kaksi rakennusta, joista lähin vain noin 40 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajohdosta. Uusi voima-
johto sijoittuu edellä mainittujen asuinrakennusten kohdalla olemassa olevan 400 kV voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään. Voimajohdosta ei aiheudu uusia vaikutuksia. Voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan johdon hai- tallisia vaikutuksia, koska johtokäytävä levenee.
Uusi raivattava johtokäytävä sijoittuu pääasiallisesti metsäalueille. Hopeavuo- renmäen kohdalla voimajohto erkanee nykyisen johtokäytävän eteläpuolelle, hieman yli 7 kilometrin mittaisella osuudella. Alue on osittain metsäistä, mutta johtolinja ylittää noin viisi peltoaluetta, joista osan yhteydessä sijaitsee myös asuinrakennuksia. Viljelysalueiden laitamilta voimajohdot erottuvat maisemassa.
Nykyisen ja uuden johtokadun väliin jää alueella seitsemän peltoaukeiden välit- tömässä läheisyydessä sijaitsevaa asuinrakennusta. Uutta voimajohtoa lähin asuinrakennus sijaitsee noin 260 metrin etäisyydellä suunnitellusta voimajoh- dosta ja noin 140 metrin etäisyydellä olemassa olevista voimajohdoista. Näissä tapauksissa sähkönsiirtolinjan haittavaikutus on kohtalainen. Muilta osin säh- könsiirron maisemavaikutukset kohdistuvat lähinnä lähimaisemaan ja jäävät melko vähäisiksi. Sähkönsiirrosta ei siten aiheudu merkittäviä haitallisia vaiku- tuksia asumisviihtyisyyteen, mutta yksittäisille asukkaille tai loma-asukkaille vaikutukset ovat merkittäviä. Asukaskyselyyn vastanneista kuitenkin 47 % arvi- oi sähkönsiirtoreitin vaikutukset asumisviihtyisyyteen kielteisiksi. Asukaspalaut- teen mukaan Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän kohdalla uusi voimalinja ja johto- käytävä aiheuttaa huomattavan paljon haittoja alueen asukkaille. Asukas- kyselyyn vastanneista 39 % sitä mieltä, että suunnitellulla sähkönsiirtoreitillä ei ole vaikutusta oman asuinalueen tai vapaa-ajan asunnon lähiympäristön viihtyi- syyteen. Huomioon otettavaa on, että näistä vastaajista valtaosa asuu kauem- pana sähkönsiirtoreitistä.
Voimajohto ei estä alueen virkistyskäyttöä, joten siitä ei aiheudu merkittäviä haittoja ulkoilijoille, marjastajille, luontoharrastajille tai muille luonnossa liikku- ville. Johtoalueella liikkuvat voivat kuitenkin kokea voimajohdon heikentävän alueen virkistyskäytön miellyttävyyttä lähinnä maisemassa tapahtuvien muutos- ten sekä mahdollisiin terveys- ja turvallisuusriskeihin liittyvien pelkojen seura- uksena. Toisaalta voimajohto voi myös lisätä virkistysmahdollisuuksia tarjoa- malla esimerkiksi ulkoilijoille uusia kulkureittejä, metsästäjille uusia passipaikko- ja ja suunnistajille maamerkkejä suunnistamista helpottamaan. Koska alueelle suunniteltu uusi sähkönsiirtoreitti sijoittuu valtaosin olevan voimajohdon rinnalle samaan johtokäytävään, sähkönsiirron vaikutukset virkistyskäyttöön ovat vähäi- set. Lisäksi uuden raivattavan voimalinjan pinta-ala on kokonaisuuteen nähden vähäinen, jolloin vaikutukset virkistyskäyttäjille jäävät vähäisiksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (STMA 294/2002) ionisoimattoman sätei- lyn väestölle aiheuttaman altistumisen rajoittamisesta tuli voimaan 1.5.2002.
Asetuksen mukaan väestön altistuksen suositusarvo käyttötaajuisille (50 Hz) sähkökentille on 5 kV/m ja magneettikentille 100 µT, kun altistuminen kestää merkittävän ajan. Voimajohtojen aiheuttamille sähkökentille voidaan altistua merkittäviä aikoja asuntojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueilla (STM:n ase- tuksen työryhmämuistio, STM 2002).
STM:n asetuksen mukaiset suositellut enimmäisarvot ei-merkittävän ajan kes- tävälle altistumiselle ovat sähkökentälle 15 kV/m ja magneettikentälle 500 µT.
Altistumisaika ei ole merkittävä esimerkiksi silloin, kun voimajohdon alla poimi- taan marjoja tai suoritetaan maanviljely- ja metsänhoitotöitä.
Jännitetasoltaan 110 kilovoltin johdolla sähkökentän voimakkuus on suurimmil- laan noin viiden metrin etäisyydellä ilmajohdosta (< 1kV/m), 20 metrin etäisyy- dellä voimajohdosta < 0,5 kV/m. Magneettikentän voimakkuus on suurimmil-
laan johdon alapuolella (5 µT) (Korpinen L etc, 1995). Näin ollen annetut suosi- tusarvot eivät ylity 110 kV:n ilmajohdon läheisyydessä.
Säteilyturvakeskuksen (STUK 2013) suosittelee mahdollisten terveysriskien vält- tämiseksi voimajohdon kuormituksen ja rakenteen tarkempaa arviointia tapauk- sissa, joissa asuinrakennuksia tai muita lasten pysyvään oleskeluun tarkoitettuja tiloja sijoittuu alle 40 m etäisyydelle 110 kV voimajohdosta. Voimajohtoreitin varrella alle 100 metrin etäisyydellä sijaitsee 5 asuinrakennusta. Näitä tulisi huomioida jatkosuunnittelussa siten, ettei voimajohtoa sijoiteta 40 m lähemmäs asuinrakennuksia.
10.5.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan. Myös alueen mai- sema ja maankäyttö palautuvat hitaasti ennalleen ja sekä myönteiset että hai- tallisiksi koetut vaikutukset poistuvat vähitellen.
10.5.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamää- rä tuotetaan muulla tavalla. Jos hanketta ei toteuteta, sekä kielteiset että myön- teiset vaikutukset jäävät toteutumatta. Hankkeeseen liitetyt uhkakuvat (asuin- ympäristön muutos, vaikutus virkistyskäyttöön, vaikutus luontoon) samoin kuin toiveet ja odotukset (taloudelliset hyödyt maanomistajille ja kunnille, tuulivoi- man lisääminen) jäävät toteutumatta. Hankealueiden virkistys- ja muu käyttö voi jatkua entisellään.
10.5.9 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuiston ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia on mahdollista lie- ventää tiedottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen asukkaille ja vapaa-ajan asuntojen omistajille. Tiedottamisella voi- daan lieventää myös tuulivoimapuiston aiheuttamia huolia, pelkoja ja epävar- muutta. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta asukkaat ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöi- den kestoajasta.
Ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdolli- suuksien mukaan huomioon asukkaiden, loma-asukkaiden, maanomistajien ja metsästysseurojen näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitokset ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta. Jatkosuunnittelussa pyritään ympäristön kannalta hyväksyttäviin ja yleiseen etuun sovitettuihin, ta- loudellisesti järkeviin ratkaisuihin.
Hankealueen ja sen lähiympäristön luonnon toiminnan häiriöttömyyden varmis- tamiseksi seurantamittausten tekeminen säännöllisin väliajoin tuottaa tutkittua tietoa tuulivoimapuiston vaikutuksista hankealueella ja sen lähiympäristössä ja vähentää aiheeseen liittyviä pelkoja. Myös asukkaiden ja loma-asukkaiden nä- kemyksiä tuulivoimapuiston suunnittelun, rakentamisen ja toiminnan aikaisista kokemuksista tulisi selvittää tuulivoimapuiston käyttöönoton jälkeen.
Sähkönsiirron osalta haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää siirtämällä voima- johtoreittiä siten, että muodostuu riittävä etäisyys asutukseen. Lisäksi reitin loppuosalla, juuri ennen Seinäjoen sähköasemaa, voidaan lähiasutukselle aiheu- tuvia haittavaikutuksia ehkäistä toteuttamalla voimajohto-osuus maakaapelina.
10.5.10 Arvioinnin epävarmuustekijät ja arvioinnin luotettavuus
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ovat moniulotteisia ja erityisesti koettujen vai- kutuksien arviointi on haastavaa, koska vaikutuksien kokeminen on subjektiivis- ta. Eri henkilöt kokevat vaikutukset eri tavoin ja myös hankealueen merkitys asukkaiden elinympäristössä on erilainen. Tästä johtuen yleistävään vaikutusten arviointiin liittyy aina epävarmuutta. Tehdyn asukaskyselyn avulla on saatu esil- le, millaisia näkemyksiä lähialueen asukkailla ja loma-asuntojen omistajilla on tuulivoimapuiston vaikutuksista.
Ihmiset voivat myös muuttaa käsityksiään esimerkiksi vaikutusarviointien tulos- ten tai hankkeesta riippumattomien uutisten tai tapahtumien perusteella. Ihmi- siin kohdistuvat vaikutukset ovat siis osin sidoksissa arvioinnin ajankohtaan.
Arvioinnin ajankohta vaikuttaa myös vaikutusten kokemiseen. Suunnitteluvai- heessa tuulivoimapuiston synnyttämät muutokset elinympäristössä ovat vielä epäselviä, eikä tuulivoimaloista ole välttämättä aikaisempaa vertailevaa koke- musta. Esimerkiksi tuulivoimaloista aiheutuva ääni voi olla monille asukkaille vieras ja vaikeasti arvioitavissa.
Koska hankkeen ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ja niiden arviointi perustuvat pääosin hankkeen muihin vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.
10.5.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu
• Tuulivoimapuisto vaikuttaa hankealueella ja sen läheisyydessä asuvien ih- misten ympäristöön ja asumisviihtyisyyteen pääosin maisema-, melu- ja varjostusvaikutusten kautta. Vaihtoehdossa 2 ihmisiin kohdistuvat vaiku- tukset ovat merkittävämmät, koska vaikutusten kohteena olevien vakituis- ten ja vapaa-ajan asukkaiden määrä on suurempi kuin suppeammassa vaihtoehdossa 1.
• Tuulivoimapuiston toteuttaminen ei estä alueella liikkumista eikä virkistys- käyttöä jatkossakaan, mutta tuulivoimaloiden näkyminen, ääni, lapojen lii- ke ja varjostus voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä.
• Tuulivoimapuiston terveysvaikutukset syntyvät pääasiallisesti tuulivoima- loiden meluvaikutusten kautta. Ympäristöministeriön suosittelema yöajan suunnitteluarvo ylittyy vaihtoehdossa 1 kolmena ja vaihtoehdossa 2 kah- deksantoista lomarakennuksen kohdalla. Lisäksi kohteissa joissa ohjearvot eivät ylity voivat asukkaat silti kokea tuulivoimaloilla olevan vaikutuksia ihmisten terveyteen. Myös tuulivoimaloihin liittyvät pelot voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen.
• Tuulivoimaloihin ei liity juurikaan onnettomuusriskejä ja niiden vaikutukset turvallisuuteen ovat vähäisiä. Tästä huolimatta asukkaat voivat kokea tuu- livoimapuiston heikentävän turvallisuutta hankealueella ja lisäävän pelkoa hankealueella liikkuvien keskuudessa.
• Suunnitellun 110 kV:n voimajohdon läheisyyteen, alle 100 metrin läheisyy- teen sijoittuu viisi asuinrakennusta. Nämä asuinrakennukset tulee ottaa huomioon jatkosuunnittelussa niin, ettei voimajohto sijoitu alle 40 metrin etäisyydelle rakennuksista.
• Voimajohto sijoittuu hankealueen ulkopuolella valtaosin olemassa olevan voimajohdon kanssa samaan johtokäytävään. Tällöin uudesta voimajoh- dosta ei aiheudu merkittäviä uusia haitallisia vaikutuksia asumisviihtyisyy- teen. Uusi voimajohto kuitenkin voimistaa olemassa olevan voimajohdon haitallisia vaikutuksia reitin varrella asuvien vakituisten ja loma- asukkaiden keskuudessa.
• Seljänkankaan, Hopeavuorenmäen ja Kilsukylän alueilla uudesta johtokäy- tävästä aiheutuu merkittävää haittaa asutuksen jäädessä kahden voimalin- jan väliin
• Yli puolet asukaskyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että Kattiharjun alue ei sovellu tuulivoimaloiden rakentamiseen ja että hanketta ei tulisi toteut- taa.
10.6 Vaikutukset elinkeinotoimintaan 10.6.1 Vaikutusmekanismit
Tuulivoimapuistohankkeen vaikutus elinkeinoihin kohdentuu paikallisesti maa- ja metsätalouteen sekä hankealueella toteutettavaan muuhun toimintaan, kuten maa-ainesten ottoon. Aluetalouden näkökulmasta tuulivoimapuiston toteuttami- nen vaikuttaa monin tavoin vaikutusalueensa työllisyyteen ja yritystoimintaan.
Työllisyysvaikutukset ulottuvat monelle eri sektorille. Tuulivoimapuisto työllistää etenkin rakentamisvaiheessa, mutta myös käytön aikana kunnossapito- ja huol- totöiden kautta. Työllisyyden kasvun ja yritystoiminnan lisääntymisen kautta tuulivoimapuisto lisää myös kuntien kunnallis-, kiinteistö- ja yhteisöverotuloja.
10.6.2 Lähtötiedot ja menetelmät
Hankkeen vaikutuksia elinkeinotoimintaan on arvioitu asiantuntija-arviona ole- massa olevien lähtötietojen ja arviointiprosessin aikana kerättyjen tietojen pe- rusteella. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty tietoja hankkeen vaikutusalueen taloudesta, työllisyydestä ja elinkeinoista sekä muiden vaikutusten arvioinnin yhteydessä tuotettuja tietoja. Arvioinnin lähtötietoina on käytetty myös YVA- menettelyn aikana saatuja lausuntoja ja mielipiteitä sekä vakituisille ja loma- asukkaille suunnatun asukaskyselyn tuloksia.
Metsätalouden osalta on arvioitu mm. metsätalouden käytöstä poistuvat maa- alat tuulivoimapuiston rakentamiseen tarvittavilta osilta (tuulivoimaloiden ko- koamiskentät, huoltotiet, maakaapelilinjat sekä voimajohtoalue).
10.6.3 Nykytila
Isossakyrössä oli vuoden 2011 lopussa 1 400 työpaikkaa ja Laihialla 1 954 työ- paikkaa. Isonkyrön työpaikoista 58 % oli palvelualoilla, 19 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 11 % teollisuudessa ja 9 % rakennusalalla. Laihian työpaikoista 62 % oli palvelualoilla, 10 % maa-, metsä- ja kalataloudessa, 16,5 % teollisuu- dessa ja 9 % rakennusalalla. Valtaosa työpaikoista sijoittuu kuntien keskustaa- jamiin. Maa- ja metsätalouden merkitys tulonlähteenä on erityisesti Isossaky- rössä, mutta myös Laihialla huomattavasti suurempi kuin koko maassa keski- määrin. Työpaikkaomavaraisuus (työpaikat/työlliset) oli Isossakyrössä 67 % vuonna 2011 ja Laihialla 54 %. Työttömien osuus työvoimasta oli Isossakyrössä 5,7 % ja Laihialla 6,4 % vuonna 2011. (Tilastokeskus).
Taulukko 10-22 Työpaikkamäärä ja työpaikkarakenne 2011 (Tilastokeskus).
Työpaikat 2011 (%) Koko maa Isokyrö Laihia
Maa-, metsä- ja kalatalous 3,5 18,9 9,8
Teollisuus 14,2 11,0 16,5
Kaivostoiminta ja louhinta, vesihuolto, viemäri- ja
jätehuolto, Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 1,2 0,4 0,9
Rakentaminen 6,6 8,8 8,5
Palvelut 73,1 58,4 62,2
Toimiala tuntematon 1,3 2,5 2,1
Toimialat yhteensä (lkm) 2 354 422 1 400 1 954
Kattiharjun tuulivoimapuiston hankealueella harjoitettavasta elinkeinotoiminnas- ta merkittävin on metsätalous. Hankealue on osoitettu Pohjanmaan 2. vaihe- maakuntakaavassa tuulivoima-alueena, mutta sen pinta-ala on merkitty suppe- ammaksi kuin hankealue. Hankealueelle ei sijoitu merkittäviä pelto- tai muita maatalousalueita, joten maatalouden osuus hankealueen elinkeinotoiminnasta on vähäinen. Hankealueen reunamille sijoittuu vain muutamia laajempia pelto- alueita, mutta Naara- ja Laihianjoen rannat hankealueen läheisyydessä ovat tii- viissä maatalouskäytössä.
Suunniteltu sähkönsiirtoreitti kulkee valtaosin olemassa olevan voimajohdon rinnalla samassa johtokäytävässä. Uusi raivattava johtokäytävä sijoittuu pääosin eri kasvuvaiheessa oleville metsätalousmaille. Peltoalueiden halki uusi johtokäy- tävä kulkee Seljänkankaan, Hopeanvuorenmäen ja sen eteläpuolisen peltoauke- an kohdilla.
10.6.4 Tuulivoimapuiston vaikutukset elinkeinotoimintaan
Tuulivoimapuiston hankealue on pääosin metsätalouskäytössä, joten myös tuu- livoimapuistohankkeen toteuttamisen vaikutukset kohdistuvat pääosin metsäta- louden harjoittamiseen. Tuulivoimapuistohankkeen toteutuksen myötä tuulivoi- maloiden ja rakennettavan tiestön alueilla oleva metsäpinta-ala poistuu metsä- talouden käytöstä. Edellä mainituilla alueilla metsätalouden harjoittaminen estyy tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan ajaksi. Muualla hankealueella voi- daan harjoittaa maa- ja metsätaloutta kuten ennenkin. Vaihtoehdossa 2 hanke- alue on laajempi, joten myös metsätalouden käytöstä poistuva maa-ala on suu- rempi ja sitä kautta myös vaikutukset metsätalouden harjoittamiseen suurem- mat kuin vaihtoehdossa 1. Muilta osin elinkeinojen harjoittamiseen kohdistuvien vaikutusten osalta hankevaihtoehtojen välillä ei ole merkittäviä eroja. Tuulivoi- mapuistohankkeen toteuttamisen myötä metsätalouden käytöstä poistuvat pin- ta-alat on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnin yhteydes- sä kappaleessa 10.1.4. Tuulivoimapuiston vaikutukset metsätaloudelle arvioi- daan vähäisiksi, koska metsätalouden käytöstä poistuvan alueen pinta-ala on kokonaisuuteen nähden pieni. Uusien teiden rakentamisella ja olemassa olevien teiden parantamistoimenpiteillä on myös myönteisiä välillisiä vaikutuksia, koska tiet helpottavat alueella liikkumista.
Asukaskyselyyn vastanneista vajaa 20 % arvioi, ettei tuulivoimapuistohankkeel- la ole vaikutusta metsätalouden harjoittamiseen. Vastaajista lähes 60 % oli kui- tenkin sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 7 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erittäin myönteisesti metsätalouden harjoittamiseen. Maatalouden harjoittamiseen tuu- livoimapuistohankkeella ei 30 prosentin mielestä ole vaikutusta. Vastaajista lä-
hes puolet oli sitä mieltä, että tuulivoimapuistohanke vaikuttaa kielteisesti tai erittäin kielteisesti ja 5 % sitä mieltä, että hanke vaikuttaa myönteisesti tai erit- täin myönteisesti maatalouden harjoittamiseen.
Kyselyssä pyydettiin arvioimaan tuulivoimapuiston vaikutuksia myös eri toimi- joiden näkökulmasta. Vaikutukset maatalousyrittäjille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 10 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi lä- hes 50 % vastanneista. 24 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia maatalous- yrittäjille. Vaikutukset metsänomistajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myöntei- siksi 13 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 64 % vastanneista.
10 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia metsänomistajille. Vaikutukset muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille arvioi myönteisiksi tai erittäin myönteisiksi 10 % vastanneista ja kielteisiksi tai erittäin kielteisiksi 41 % vas- tanneista. 27 % arvioi, ettei hankkeella ole vaikutuksia muille alueella toimiville elinkeinonharjoittajille.
Avoimissa vastauksissa merkittävänä tuulivoimapuistohankkeen hyötynä vas- taajat mainitsivat työpaikkojen lisääntymisen ja sen kautta syntyvät muut alue- talouden hyödyt.
10.6.5 Tuulivoimapuistohankkeen työllisyys- ja aluetalousvaikutukset
Tuulivoimapuisto vaikuttaa toteutuessaan monin tavoin vaikutusalueensa työlli- syyteen ja yritystoimintaan. Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaiku- tukset syntyvät rakentamisen aikana. Tuulivoimapuiston rakentamisvaiheessa työtilaisuuksia tarjoutuu mm. raivaus-, maanrakennus- ja perustustöissä sekä työmaan ja siellä työskentelevien henkilöiden tarvitsemissa palveluissa. Tällaisia ovat esimerkiksi majoitus-, ravitsemus-, kauppa- ja virkistyspalvelut sekä varti- ointi ja kuljetukset. Toimintavaiheessa tuulivoimapuisto tarjoaa töitä suoraan huolto- ja kunnossapitotoimissa ja teiden aurauksessa sekä välillisesti mm. ma- joitus-, ravitsemus- ja kuljetuspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Tuulivoima- puiston käytöstä poistaminen työllistää samoja ammattiryhmiä kuin rakentami- nen.
Työllisyysvaikutukset voidaan jakaa välittömiin työllisyysvaikutuksiin sekä välilli- siin työllisyysvaikutuksiin, jotka aiheutuvat välituotepanosten tuotannon ja ker- rannaisvaikutuksien myötä. Etenkin rakentamisvaiheessa käytetään myös run- saasti muiden toimialojen tuottamia välituotteita ja palveluja. Näitä ovat muun muassa koneet ja laitteet, rakennusmateriaalit sekä kuljetus-, huolto ja muut palvelut. Osa rakentamisvaiheen työstä tehdään alueella lyhytaikaisesti oleske- levan työvoiman toimesta, mikä ei vaikuta lähialueen työllisyyteen.
Suomessa tuulivoimarakentamisen hankkeen sijaintialueelle kohdistuvia työlli- syysvaikutuksia ei ole juurikaan arvioitu tai selvitetty. Arviointiin liittyy myös epävarmuutta, koska tuulivoimapuistorakentamisen alueelliset työllisyysvaiku- tukset ovat vahvasti sidoksissa hankkeen investointi- ja rakentamisvaiheessa tehtäviin hankinta-, urakka- ja muihin päätöksiin.
Teknologiateollisuus ry:n arvioiden mukaan tuulivoima-alan työpaikat syntyvät jatkossakin pääosin teknologiateollisuuteen. Yhdistyksen arvioiden mukaan 100 MW:n tuulivoimapuistosta syntyvä Suomeen kohdistuva työllisyysvaikutus ra- kentamisen ja 20 vuoden käytön aikana olisi 1 180 henkilötyövuotta. Työllisyys- vaikutus kohdistuu projektikehitykseen ja asiantuntijapalveluihin (10 htv), infra- struktuurin rakentamiseen ja asentamiseen (70 htv), voimaloiden valmistuk- seen, materiaaleihin, komponentteihin ja järjestelmiin (300 htv) sekä voimaloi- den elinkaaren käyttö- ja kunnossapitoon (800 htv). (Teknologiateollisuus ry 2009)
Teknologiateollisuus ry:n ja tuulivoimapuiston kokonaistehoa koskevaan arvioon perustuen Kattiharjun tuulivoimapuistohankkeen Suomeen kohdistuvan työlli- syysvaikutuksen voidaan karkealla tasolla arvioida olevan tuulivoimapuiston ko- konaistehosta riippuen 1 550 - 2 660 henkilötyövuotta. Arvioiduista työllisyys- vaikutuksista vain osa kohdistuu tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja lähiseudulle, arvion mukaan noin 460 – 780 henkilötyövuotta. Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia voidaan karkealla tasolla arvioida muualla teh- tyjen selvitysten pohjalta.
Taulukko 10-23 Kattiharjun tuulivoimapuiston arvioitu työllisyysvaikutus (henki- lötyövuotta).
Työllisyysvaikutus, htv VE 1 (kokonaiste-
ho 130 MV)
VE 2 (kokonaiste- ho 225 MV)
Työllisyysvaikutus Suomessa yhteensä 1 535 2655
- projektikehitys ja asiantuntijapalvelut 16 27
- infran rakentaminen ja asentaminen 89 153
- voimaloiden valmistus, materiaalit yms. 390 675
- voimaloiden käyttö ja kunnossapito 1 040 1800
Työllisyysvaikutus sijaintikunnissa / seudulla 455 783
- rakentamisvaihe (50 %) 244 423
- toimintavaihe (20 %) 211 360
Sijaintikuntiin ja lähiseudulle kohdistuvia työllisyysvaikutuksia on arvioitu karke- alla tasolla muualla tehtyjen selvitysten pohjalta. Esimerkiksi Muonion Mielmuk- kavaaran (10-15 tuulivoimalaa) tuulivoimapuisto-hankkeen yhteydessä arvioitiin panos-tuotosmalleihin, työllisyyskertoimiin ja olemassa oleviin selvityksiin pe- rustuen, että hankkeen synnyttämistä työllisyys-vaikutuksista rakentamisvai- heessa noin 10 prosenttia ja toimintavaiheessa noin 20 prosenttia kohdistuu lä- hiseudulle (Metsähallitus Laatumaa 2010). Rakennus-vaiheessa sijaintikuntaan ja seudulle kohdistuvien vaikutusten on arvioitu olevan eri tuulivoimapuisto- hankkeissa 24 % - 50 % hankkeen työllisyysvaikutuksesta (Empower 2012).
Työllisyyden ja yritystoiminnan kasvun kautta tuulivoimapuistohankkeen toteut- taminen lisää seudun kuntien kunnallis- ja yhteisöverotuloja sekä sijaintikuntien kiinteistöverotuloa.
10.6.6 Sähkönsiirron vaikutukset elinkeinotoimintaan
Sähkösiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdis- tuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentävät viljeltä- vää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla. Yksittäisille maa- talousyrittäjille haittavaikutus voi olla merkittävä. Uuden voimajohdon vaikutuk- set maatalouteen painottuvat voimajohtoreitin loppuosaan, jossa voimajohto kulkee viljelyalueilla noin 5,5 kilometrin matkan. Peltoalueille tultaisiin 200–250 metrin pylväsjaolla sijoittamaan noin 22-28 pylvästä. Voimajohtopylväiden ra- kentamisen myötä poistuisi maanviljelystä maa-alueita yhteensä noin 1700 m2.- 2100 m2.
Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää pylvässuunnittelun avulla, sijoittamalla pylväitä mahdollisimman vähän viljelyalueille teknisten reunaehtojen sallimissa rajoissa.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan jouto- maaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja siitä saatavan tuoton. Kaikkiaan voimajohtohankkeen johdosta jouduttaisiin kaata- maan metsää noin 50 ha. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä metsäalueita, mikä vaikeuttaa metsän hoitoa. Metsäalueilla haitta on pysyvä, koska voimajoh- toalueella ei voi kasvattaa metsää joulukuusia lukuun ottamatta. Yksittäisille metsänomistajille haittavaikutus voi olla merkittävä. Tuulivoimapuiston sähkön- siirtolinjan toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalou- den harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähialueella ja näin ollen sähkönsiirron vaikutukset metsätaloudelle arvioidaan vähäisiksi. Sähkönsiirtolinjan toteuttamisen johdosta metsätalouden käytöstä poistuva maa-alue on kokonaisuuteen nähden varsin pieni ja vaikutukset paikal- lisia.
Tarkemmin sähkönsiirtoreitin pinta-alamuutokset on kuvattu maankäyttöön kohdistuvien vaikutusten yhteydessä kappaleessa 10.1.6.
10.6.7 Vaikutukset toiminnan jälkeen
Tuulivoimapuiston toiminnan päätyttyä rakenteet puretaan ja maa-alue vapau- tuu maanomistajien käyttöön. Metsätalouden käytöstä poistuneet maa-alueet palautuvat metsätalouden käyttöön. Voimajohto saatetaan kuitenkin jättää täy- dentämään paikallista sähköverkkoa ja parantamaan sähkönjakelua.
10.6.8 0-vaihtoehdon vaikutukset
Vaihtoehdossa 0 tuulivoimapuistohanketta ei toteuteta ja vastaava energiamää- rä tuotetaan muulla tavalla. Alueen nykyinen maankäyttö ei muutu ja elinkeino- jen harjoittaminen voi jatkua entisellään. Myös hankkeen positiiviset vaikutukset työllisyyteen ja aluetalouteen jäävät toteutumatta.
10.6.9 Vaikutusten lieventäminen
Tuulivoimapuistohankkeen haitallisia vaikutuksia on mahdollista lieventää tie- dottamalla avoimesti hankkeen etenemisestä ja jatkosuunnittelusta lähialueen elinkeinonharjoittajia. Erityisesti rakentamisen aikana tiedottamisen merkitys korostuu, jotta paikalliset yrittäjät ovat tietoisia sekä liikenteen ajoittumisesta että rakentamisen häiriöiden kestoajasta.
Haitallisia vaikutuksia voidaan lieventää ottamalla mahdollisuuksien mukaan huomioon maan- ja metsänomistajien näkemykset siitä, mihin tuulivoimalaitok- set ja voimalinjat olisi hyvä sijoittaa ja mitkä alueet tulisi jättää rakentamatta.
Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon maanviljelylle aiheutuvia haittoja voi- daan vähentää käyttämällä peltojen suorilla johto-osuuksilla ilman tukivaijereita seisovaa pylvästyyppiä, joka vaikeuttaa harustettua pylvästyyppiä vähemmän maatalouskoneiden liikkumista. Maa- ja metsätalousyrittäjille aiheutuvia haittoja voidaan vähentää myös sijoittamalla uudet voimajohdot maakaapeliin ja/tai olemassa oleviin johtoalueisiin.
10.6.10 Arvioinnin epävarmuustekijät
Tuulivoimapuistohankkeen vaikutukset elinkeinoihin ja niiden arviointi ovat si- doksissa hankkeen muihin, erityisesti maankäyttöön kohdistuviin, vaikutuksiin ja vaikutusarviointeihin, joten myös niiden epävarmuustekijät vaikuttavat elin- keinoihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin.
Hankkeen lähiseudulle kohdistuvien työllisyysvaikutusten suuruuteen vaikuttaa oleellisesti se, miten seudun yritykset pystyvät tarjoamaan tuotteitaan ja palve-
lujaan tuulivoimapuiston rakentamiseen sekä käyttöön ja kunnossapitoon. Lähi- seudun yritystoiminnan kehittyminen on sidoksissa moniin yhteiskunnallisiin muutostekijöihin, joiden arviointi pitkällä tähtäimellä on vaikeaa.
10.6.11 Yhteenveto ja vaihtoehtojen vertailu
• Tuulivoimapuiston merkittävimmät työllisyysvaikutukset syntyvät rakentami- sen aikana, mutta työllisyysvaikutukset ovat kohtalaisia myös tuulivoima- puiston toiminnan aikana; tuulivoimapuiston sijaintikuntiin ja seudulle koh- distuvat työllisyysvaikutukset ovat noin 460 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 1 ja 780 henkilötyövuotta vaihtoehdossa 2.
• Tuulivoimapuiston toteuttamisen myötä nykyisin metsätalouskäytössä olevaa maata poistuu vähäisessä määrin metsätalouden käytöstä. Tuulivoimapuiston toteuttamisella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia metsätalouden har- joittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämiseen hankealueella tai sen lähi- alueella.
• Sähkönsiirtoon tarvittavan voimajohdon vaikutukset elinkeinotoimintaan kohdistuvat pääosin maa- ja metsätalouteen. Maataloudelle aiheutuu haittoja pelloilla olevista pylväistä ja erityisesti pylväiden haruksista, jotka pienentä- vät viljeltävää pinta-alaa ja vaikeuttavat työkoneiden liikkumista pelloilla.
Voimajohdon sijoittuminen metsäalueelle muuttaa metsätalousmaan jouto- maaksi, jolloin yksittäinen maanomistaja menettää hoidetun metsänsä ja sii- tä saatavan tuoton. Voimajohto voi myös pirstoa yhtenäisiä pelto- ja metsä- alueita, mikä vaikeuttaa peltojen käyttöä ja metsän hoitoa.
11 Muut vaikutukset
11.1.1 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen
Hankkeen vaikutuksia luonnonvarojen hyödyntämiseen arvioidaan suurelta osin ihmisiin kohdistuvina vaikutuksina, sillä merkittävimmät alueen hyödynnettävät luonnonvarat muodostavat pohjan alueen virkistyskäytölle (marjastus, sienes- tys, metsästys).
11.1.2 Vaikutukset ilmailuturvallisuuteen
Koska tuulivoimalat ovat kookkaita, voi niillä olla maaliikenteen ohella vaikutuk- sia myös lentoliikenteen turvallisuuteen. Arviointityössä selvitetään hankkeen vaikutuksia Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ohjeistuksen perusteella.
Finavia Oyj:n lentoestelausunto on Kattiharjun osalta saatu (12.3.2013) ja Trafi on päätöksellään (4.6.2013) myöntänyt luvan lentoesteiden (2 tuulivoimalaa) pystyttämiseen. Lentoesterajoituspinnat ovat tämän jälkeen muuttuneet, uusi sallittu lentoestekorkeus hankealueen kohdalla on 279 m merenpinnasta.
11.1.3 Vaikutukset tutkien toimintaan
Tuulivoimahankkeiden yhteydessä huomioidaan myös mahdolliset vaikutukset tutka- ja viestintäyhteyksiin (esimerkiksi meri- tai ilmavalvontatutkat, radiot, te- levisiovastaanottimet sekä matkapuhelinyhteydet). Tuulivoimahankkeissa vaiku- tukset viestintäyhteyksiin ovat olleet suhteellisen harvinaisia.
Vaikutusten suuruus riippuu voimaloiden sijainnista ja geometriasta suhteessa ilma- ja merivalvontatutkiin. Hankkeen mahdollisesta sijoittumisesta ilmavoimi- en ilmavalvontatutkien vaikutusalueelle on pyydetty lausunto Puolustusvoimien pääesikunnalta. Lähin ilmatieteenlaitoksen säätutka sijaitsee Vimpelissä noin 80 km etäisyydellä, joten hankkeella ei ole vaikutuksia säätutkien toimintaan.
11.1.4 Vaikutukset viestintäyhteyksiin
Kaikenlainen radioliikenne muodostaa yhteyden lähetin- ja vastaanotinantennien välille sähkömagneettisten aaltojen (radioaaltojen) avulla. Kaikki sähköä johta- vat aineet vaikuttavat aaltojen kulkuun, tällaisia ovat metallirakenteet, maa ja suuremmilla taajuuksilla myös kostea ilma ja metsä. Tuulivoimala voi myös ai- heuttaa häiriöitä lähellä oleviin vastaanotinantenneihin. Häiriöiden syntyminen riippuu muun muassa tuulivoimalan sijainnista lähetin- ja vastaanottoantennien suhteen, lähetystehosta, maaston muodoista sekä muista esteistä lähettimen ja vastaanottimen välissä. Yleisesti voidaan todeta, että digitaalisessa tiedonsiir- rossa häiriöiden esiintyminen on vähäisempää kuin analogisessa.
Valtakunnallisista lähetys- ja siirtoverkoista sekä radio- ja televisioasemista vas- taava Digita Oy on antanut lausunnon Kattiharjun YVA-ohjelmasta. Lausunnon mukaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä antenniTV-vastaanotto tapahtuu suurimmassa osaa Lapualta ja Vaasassa. Alla olevaan kuvaan (Kuva 11.1) on merkitty ongelmallisin alue, jossa antenniTV-vastaanotto tapahtuu suoraan suunniteltujen tuulivoimaloiden yli. Tällä alueella asuu Digita Networks Oy:n lausunnon mukaan noin 1200 asukasta. On mahdollista, että tuulivoimalat aiheuttavat häiriöitä antenniTV-vastaanottoon rajatulla alueella, mutta tuulivoi- malat eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä).
Kuva 11.1 Digita Networks Oy:n antaman lausunnon mukainen alue (punainen katkoviiva), jolla voi aiheutua häiriötä antenniTV-vastaanotossa.
Mikäli häiriövaikutuksia esiintyy, maanpäällisessä televisioverkossa tuulipuistos- ta aiheutuva katvealue voidaan poistaa optimoimalla lähetysverkkoa tai lisää- mällä uusi alilähetin. Yksittäistapauksissa voidaan siirtyä satelliittivastaanottoon.
Tuulivoimala katkaisee radiolinkin yhteyden, jos se osuu näkösuoralle. Ainoa vaihtoehto on siirtää radiolinkki. Tämä on normaali käytäntö, jos iso este kuten rakennus tai metsä katkaisee yhteyden.
12 VAIKUTUKSET TOIMINNAN JÄLKEEN
Toiminnan päättymisen aikaiset ja sen jälkeiset vaikutukset arvioidaan olettaen, että alueella olevat maanpäälliset voimalarakenteet puretaan ja betoniperustuk- set sekä kaapelit jätetään maahan.
Sähkönsiirron vaikutuksia arvioidaan olettaen, että ilmajohdon rakenteet pure- taan tai sähköasemat ja voimajohdot jäävät muuhun käyttöön.
Käytön lopettamisen aikaiset vaikutukset ovat samankaltaisia kuin rakentamisen aikaiset vaikutukset. Purkamistoiminnasta aiheutuu melu- ja liikennevaikutuk- sia. Arvioinnissa otetaan kantaa luonnonympäristön palautumiskykyyn ja alueen käyttömuotoihin hankkeen jälkeen.
13 VAIHTOEHTO 0: HANKKEEN TOTEUTTAMATTA JÄTTÄMISEN VAIKUTUKSET Nollavaihtoehdossa on tarkasteltu tilannetta, jossa uusia tuulivoimaloita ei ra- kenneta. Tällöin vastaava energiamäärä tuotetaan muilla tuotantokeinoilla tai tarvittava energia ostetaan muualta.
Nollavaihtoehdossa alueen nykyinen maankäyttö ja yhdyskuntarakenne pysyisi- vät nykyisen kaltaisina. Tällöin alueiden käyttö metsä- ja maataloudessa ja vir- kistyskäytössä jatkuisivat nykyisellään. Alueelle saatetaan suunnitella uusia käyttömuotoja.
Nollavaihtoehdossa alueen luonto ja maisema jatkaisivat nykyisenkaltaista kehi- tystään. Muutoksia nykytilaan voi tapahtua muiden hankkeiden tai toimintojen seurauksena. Hankealueella metsähakkuut ovat mahdollisia ja näiden seurauk- sena suunnitellun tuulivoimapuiston alueelle kohdistuisi samankaltaisia vaiku- tuksia kuin tuulivoimapuiston rakentamisena aikana tehtävistä raivauksista.
Hankealuetta koskevaa tuulivoimapuiston osayleiskaavaa ei nollavaihtoehdossa laadittaisi.
14 ARVIO TURVALLISUUS- JA YMPÄRISTÖRISKEISTÄ 14.1 Talviaikainen jään muodostuminen
Talviaikaan jäätä saattaa muodostua tuulivoimalan kiinteisiin rakennelmiin sekä lapoihin voimalan toimintataukojen aikana. Kiinteisiin rakennelmiin muodostuva jää putoaa irrotessaan suoraan voimalan alapuolelle, mutta pyörivistä lavoista irtoava jää voi lentää kauemmas ja aiheuttaa vahinkoa. Lavoista irtoava jää kui- tenkin yleensä pysyy roottorin halkaisijan sisäpuolella, koska tyypillisesti jää ir- toaa lavasta maan vetovoiman vaikutuksesta lavan ohitettua alakohtansa.
Rannikkoalueilla jään muodostusta esiintyy harvoin, eikä alue ole yleensäkään erityisen jäätymisherkkää aluetta. Tuulivoimapuistoalueella liikkuu hyvin vähän ihmisiä (varsinkin talvisin), joten riski irtoavasta jäästä aiheutuvasta vahingosta on hyvin pieni. Olemassa olevien riskien takia on kuitenkin suositeltavaa, että alueella liikkuvat noudattavat talviaikana riittävää suojaetäisyyttä. Alueelle tulee varoituskylttejä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että sekä tuulivoimalan lavoista irtoavasta jäästä että irtoavista osista aiheutuvat riskit ovat hyvin epätodennäköisiä. Tuulivoima- loista aiheutuneista onnettomuuksista on olemassa vähän tietoja, johtuen va- hinkojen hyvin pienestä määrästä suhteessa voimaloiden lukumäärään. Muun muassa Ruotsin ympäristöoikeuden päätöksen (M 3735-09) mukaan riskit tuuli- voimaloista irtoavista osista tai jäiden irtoamisesta ovat ”häviävän pienet”. Ym- päristöoikeus perustelee sitä muun muassa sillä, että myös Suomea koskevan EU:n konedirektiivin 5 artiklan mukaan koneiden valmistajien on täytettävä di- rektiivin mukaiset turvallisuus- ja terveysvaatimukset. Lisäksi mahdollisista ris- keistä on ilmoitettava käyttäjälle, mikäli sellaisia on.
Jään muodostumista voidaan ehkäistä esimerkiksi lapojen lämmityksellä, joka ehkäisee tehokkaasti jään muodostumista ja sen sinkoutumisen aiheuttamia ris- kejä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi vain niihin voimaloihin, joihin se tar- kempien riskiarviointien perusteella todetaan tarpeelliseksi. Riskiä pienennetään myös jään kertymisestä ilmaisevalla tunnistusjärjestelmällä.
14.2 Voimaloiden turvallisuusvaikutukset teille
Tuulivoimapuiston kaikki voimalat ovat maanteistä kauempana kuin mitä Liiken- neviraston ohjeessa 1816/065/2012 ”Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liiken-
neväylien läheisyyteen” on esitetty tuulivoimaloiden vähimmäisetäisyydeksi maanteistä. Lisäksi tuulivoimapuisto sijoittuu siten, ettei se muodosta erityisen haittaavaa elementtiä tienkäyttäjien näkemissä.
Jään muodostumista on käsitelty edellä kappaleessa 14.1.
14.3 Rakentamisen aiheuttamat onnettomuusriskit
Tuulivoimaloiden pystytystöissä ja muissa rakennustöissä noudatetaan raken- tamis- ja työsuojelumääräyksiä, millä ehkäistään onnettomuuksia.
14.4 Kemikaaleista aiheutuvat ympäristöriskit
Tuulivoimaloissa käytettävien kemikaalien eli öljyn, jäähdytysnesteen ja voitelu- rasvan vuodon aiheuttama maaperän sekä pinta- tai pohjaveden pilaantumisris- ki on pieni lukuisien turvarakenteiden, asianmukaisten työkäytäntöjen, tarkan valvonnan ja pitkälle automatisoidun toiminnan ansiosta. Hätätilassa voimala pysäyttää roottorin kääntömekanismeineen sekä kaikki konehuoneen moottorit ja pumput (katso kappale 5.2).
Tuulivoimapuiston rakentamisen ja purkamisen aikana kuljetuskalustosta ja työkoneista voi onnettomuustilanteessa aiheutua maaperän ja edelleen pinta- ja pohjaveden pilaantumista öljy- tai polttoainevuodon seurauksena. Kuljetuksessa ja rakennustöissä käytetään kuitenkin asianmukaista ja huollettua kalustoa, eikä huoltotöitä tai polttoaineenjakelua tehdä tuulivoimapuiston tai rakennus- ja huoltoteiden alueella. Tuulivoimapuisto ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueelle eivätkä rakennus- tai huoltotiet kulje pohjavesialueella tai vesistöjen välittömäs- sä läheisyydessä.
Myös voimajohdon rakentamisen yhteydessä polttoainevuoto työkoneista on mahdollinen. Herkille alueille, kuten luonnontilaisille soille ja pohjavesialueille rakennettaessa vuotoihin varaudutaan työmaalla imeytysturpeella tai vastaaval- la imeytysmateriaalilla (Fingrid Oyj 2008).
15 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA
15.1 Muiden hankkeiden, ohjelmien ja suunnitelmien huomioiminen YVA- menette- lyssä
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulee YVA-asetuksen (268/1999, 9 §) mukaan kertoa tiedot arvioitavan hankkeen liittymisestä muihin hankkeisiin. Pykälä tulki- taan yleensä koskemaan sekä olemassa käynnissä olevia että suunnitteilla ole- via hankkeita. Tuulivoimahankkeiden erityispiirteiden ja sijoittumistensa takia yleensä keskeisimmät yhteisvaikutukset yksittäisen tuulivoimahankkeen kanssa aiheutuu muista tuulivoimahankkeista, mikäli sellaisia on suunniteltu hankkeen läheisyydessä. Viime vuosien aikana niin sanotun tuulivoimabuumin aikana yleistä on ollut että monet tuulivoimahankkeet on suunniteltu lähelle toisiaan, sillä ne sijoitetaan pääsääntöisesti talousmetsäalueille rannikon tuntumaan. Kat- tiharjun hanke on siinä mielessä poikkeus, sillä hanke sijaitsee selvästi sisä- maassa, etäällä rannikosta.
Seuraavassa on koottu merkittävimpiä hankkeita, tutkimuksia ja ohjelmia, jotka huomioidaan osaltaan ympäristövaikutusten arvioinnissa. Koska Kattiharjun tuu- livoimapuistohankkeesta voi aiheutua mahdollisia merkittäviä yhteisvaikutuksia lähialueella olevien muiden tuulivoimapuistojen kanssa, on keskitytty pääasialli- sesti suunnitteilla oleviin tuulivoimahankkeisiin.
15.2 Lähiseudun toiminnassa olevat tuulivoimapuistot
Lähin toiminnassa oleva tuulivoimapuisto on Koskenkorvan tuulivoima Oy:n Il- majoen Mansikkavuoren tuulivoimapuisto (2 voimalaa), joka sijaitsee noin 12 ki- lometrin etäisyydellä hankealueesta. 20 kilometrin säteellä Kattiharjun hanke- alueesta ei ole tällä hetkellä muita toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja.
15.3 Lähiseudun suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot
Kattiharjun lähiympäristössä ei ole tällä hetkellä suunnitteilla olevia tuulivoima- hankkeita. Lähimmät hankkeet sijaitsevat yli kymmenen kilometrin etäisyydellä Kattiharjun alueelle suunnitellusta tuulivoimapuistosta.
20 km:n säteellä hankealueesta on meneillään muutamia tuulivoimatuotantoon tähtääviä hankkeita (kuva 6.1). Oheisissa taulukoissa (Taulukko 15-1) on listat- tu hankkeiden tilanne. Lähin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto on Rajavuoren tuulivoimapuisto, joka sijaitsee noin 11 km etäisyydellä Kattiharjun hankealu- eesta. Hankkeen toimija on EPV tuulivoima Oy.
Taulukko 15-1. Kattiharjun hankealuetta lähimmät muut tuulivoimahankkeet.
Tuulivoimahanke (kpl voimaloita)
Toimija Etäisyys hanke-
alueeseen (km) Tilanne
Laihian Rajavuori (25)
EPV Tuulivoi- ma Oy
13 Rakentamislupavaihe
Vähänkyrön tv-puisto (16) 12,5 Rakentamisvaihe (toi-
minnassa kesällä 2015) Kurikan Rasakankaan tv-puisto
(9)
Rasakangas
Wind-Farm Oy 20 Kaavaehdotusvaihe
Kurikan Lehtivuoren tv-puisto (9) Lehtivuoret
WindFarm Oy 23 Kaavaehdotusvaihe
Kuva 15.1. Hankkeen läheisyydessä sijaitsevat suunnitellut tuulivoimahankkeet (Tuu- livoimayhdistys 2013).
15.4 Muut hankkeet
Muita hankkeita, jotka yhdessä Kattiharjun tuulivoimahankkeen kanssa aiheutui- si merkittäviä yhteisvaikutuksia, ei ole tunnistettu.
15.5 Arvioidut yhteisvaikutukset
Koska lähimmät tuulivoimapuistohankkeet sijaitsevat etäällä (yli 10 km etäisyy- dellä) hankealueesta, ei yhteisvaikutuksia juurikaan synny.
Maisemaan aiheutuvat yhteisvaikutukset on arvioitu lähimpien noin 12-13 km etäisyydelle sijoittuvien tuulivoimahankkeiden osalta. Arvioinnissa on hyödyn- netty hankkeiden YVA-selostuksissa esitettyjä näkyvyysanalyysejä.
Liikenteellisten vaikutusten osalta hankkeella saattaa olla yhteisvaikutuksia muiden suunniteltujen tuulivoimapuistojen kanssa, mikäli hankkeiden rakenta- minen ajoittuu samaan aikaan.
Luontovaikutusten osalta lähialueiden muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaiku- tuksia on tarkasteltu lähinnä luonnon monimuotoisuuden, suojelukohteiden ja muuttolinnuston kannalta.
Sähkönsiirron osalta ei Kattiharjun tuulivoimapuisto muodosta yhteisvaikutuksia muiden hankealueiden kanssa, koska hankevastaavalla ei ole tiedossa muita suunnitteilla olevia tuulivoimapuistoja joiden sähkönsiirtoreitti oltaisiin toteutta- massa niin lähelle Kattiharjun voimajohtoa, että yhteisvaikutuksia esim. maise- maan tai maankäyttöön saattaisi syntyä. Esimerkiksi Lehtivuoren ja Rasakan- kaan tuulivoimapuistot on suunniteltu liitettävän kyseisillä hankealueilla kulke- vaan uuteen 45 kV:n johdon korvaavaan 110 kV:n johtoon.
Muiden yhteisvaikutusten osalta vaikutus on vähäinen tai vaikutuksia ei katsota olevan.
Yhteisvaikutukset on arvioitu asiantuntija-arviona saatavilla olevan tiedon poh- jalta.
15.6 Tuulivoimapuistohankkeiden yhteisvaikutukset 15.6.1 Yhteisvaikutukset luonnon monimuotoisuuteen
Luonnon monimuotoisuuden osalta useiden seudulle sijoittuvien tuulivoimahank- keiden yhteisvaikutus voi ilmetä luontotyyppien ja elinympäristöjen tasolla sekä näiden kautta lajistollisella tasolla. Tuulivoimahankkeiden suunnittelussa on py- ritty sijoittamaan tuulivoimalat tunnettujen ja hankkeiden luontoselvityksissä määritettyjen arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle siten, ettei arvokohteille aiheudu suoria eikä välillisiä vaikutuksia. Hankkeissa on pääsääntöisesti tässä onnistuttu, joten voidaan todeta, että alueellinen ja seudullinen luonnon moni- muotoisuus on kohtalaisella tasolla turvattu hankkeista huolimatta, koska luon- non arvoalueet on tunnistettu ja hankesuunnittelussa huomioitu. Luonnon arvo- alueet ovat lajistollisen ja elinympäristöllisen monimuotoisuuden ytimiä, mistä eliölajit voivat levittyä ympäristöön uusille elinalueille tai siirtyä monimuotoi- suusytimien välillä.
Tuulivoimalat sijoittuvat edellä mainitun hankesuunnittelutavan myötä ympäris- töllisesti samantyyppisille alueille. Voimalat sijoitetaan yleensä maastonmuoto- jen kohoumille, paikoille, joissa tuulisuus- ja perustamisolot ovat hyvät ja jonne ei sijoitu luonnon arvoalueita. Näin ollen voimaloiden sijoittuminen painottuu alueellisesti aina samantyyppiselle luontotyypille eli kivennäismaapohjaisiin kan- gasmetsiin, maaston kohokohdille. Tämä johtaa elinympäristöllisten menetyksi- en painottumiseen näille luontotyypeille ja niiden lajistolle. Lajisto on kuitenkin talousmetsäympäristöjen tavanomaista ja tyypillistä peruslajistoa, jota esiintyy yleisesti myös hankealueiden ulkopuolella. Voidaankin arvioida, että vaikka elinympäristömenetykset koituvat pääsääntöisesti samantyyppisille luontotyy-
