Alkoholiveron alennuksen hintavaikutuksista

K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 1 0 1 . v s k . – 1 / 2 0 0 5

81 KATSAUKSIA JA K E S K U S T E L U A

Alkoholiveron alennuksen hintavaikutuksista

Heikki Lankinen Tutkimuspäällikkö

Suomen Hotelli- ja Ravintolaliitto SHR ry

P

rofessori Mikael Linden arvioi muodosta- miensa ekonometristen aikasarjamallien avul- la maaliskuun 2004 alussa toteutetun, keski- määrin 33 %:n alkoholiveron laskun vaikutuk- sia alkoholin kulutukseen aikavälillä 2004–

2012 (Kansantaloudellinen aikakauskirja 4/04).

Mallissa on oletettu veronlaskun hintavaiku- tukseksi alkoholin myymälä- ja ravintolamyyn- nissä keskimäärin peräti 22 %.

Mainittu hintavaikutus koskee kuitenkin vain Alkon myymälähintoja. Päivittäistavara- kaupan, huoltoasemien ja kioskien alkoholi- myynti mukaan lukien myymälämyynnin yh- teen painotettu hintavaikutus jäi laskennallises- ti noin 19 %:iin. Miedoimpien juomien vero aleni nimittäin väkeviä vähemmän ja niissä ve- ron osuus myyntihinnasta on alempi kuin vä- kevissä.

Kun lisäksi otetaan huomioon, että annis- kelussa – jonka osuus alkoholin tilastoidun ko- konaiskulutuksen arvosta on noin 35 % – hin- nanalennusvara oli ainoastaan noin 7 %, oli ve- ronalennuksen mahdollistama hinnanalennus- vara koko tilastoidun alkoholinkulutuksemme osalta ainoastaan 15 %:n luokkaa. Näin suu-

rella erolla todellisen ja mallissa käytetyn hin- tamuutoksen välillä on merkitystä mallin anta- mien tulosten kannalta (kuvio 1).

Kuluttajahintaindeksin mukaan alkoholin myymälähinnat ovat alentuneet viime vuoden helmikuusta joulukuuhun 19,1 %. Näin siitä huolimatta, että myymälöiden kustannukset ovat veronalennuksen jälkeen jonkin verran nousseet. Anniskeluhintojen vastaavan ajan muutos on ollut 4,5 %. Toteutuneet hintojen muutokset ovat siis varsinkin anniskelussa mel- ko selvästi poikenneet laskennallisista.

Myymälähintojen teoreettista laskuvaraa jonkin verran suurempi aleneminen – otet- taessa huomioon alennuksen jälkeiset kustan- nusten muutokset – selittyy useilla tekijöillä.

Ensinnäkin Alko siirsi heti veronalennuksen täysimääräisesti myymälähintoihinsa. Muussa myymälämyynnissä alkoholijuomista tuli puo- lestaan osin ”sisäänvetotuotteita”, joita myy- tiin aiempaa pienemmällä marginaalilla ja ajoit- tain jopa alle ostohintojen.

Ravintolahintojen alenemiselle selvästi las- kennallista varaa (kuvio 2) vähemmän on sille- kin selityksensä. Ensinnäkin oli odotettavissa-

82

K A T S A U K S I A J A K E S K U S T E L U A KAK 1 / 2005

1Veronalennuksen vaikutus alkoholin hintoihin vaihtelee hintojen sisältämän vero-osuuden mukaan. Osuus on kor- keimmillaan tukkuhinnoissa ja alimmillaan ravintolahin- noissa. Keskimäärin veronalennus loi alkoholin kuluttaja- hintoihin noin 15 %:n alennusvaran.

kin, ettei hinnanlasku alalla, joka koostuu noin 8500 anniskelupaikasta, voi siirtyä välittömäs- ti kokonaan hintoihin. Tällaisessa joukossa ra- vintoloista on välttämättä osa sellaisia, jotka yrittävät pitää katelisän hinnoissaan.

Toisaalta samana päivänä, kun veronalen- nus astui voimaan, nousivat myös palkat sol- mitun tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti.

Alkoholin ravintolamyynnissä työvoimakustan- nusten suhteellinen osuus on noin kolminker- tainen myymälämyyntiin verrattuna. Työn hin- nan nousu söi siis heti tuoreeltaan veronalen- nuksen luomasta alkoholin myyntihintojen alennusvarasta selvästi suuremman osan ravin- toloissa kuin myymälöissä. Muista kustannuk- sista mm. vuokrat ovat veronalennuksen jäl- keen kohonneet. Niidenkin merkitys on ravin- toloiden hinnanmuodostuksessa selvästi mui- ta alkoholin myyntipaikkoja suurempi.

Lisäksi myöhemmin on SHR:n Tilastokes- kuksella teettämän seurannan perusteella käy- nyt ilmi, etteivät myöskään alkoholin tukkuhin-

Kuvio 1. Veronalennuksen aikaansaama alennusvara alkoholin tukku-, myymälä- ja ravintolahintoihin 1.3.2004¹

Lähteet: STTV, TK ja SHR.

83 H e i k k i L a n k i n e n

nat ole laskeneet veronalennusvaraa vastaavas- ti. Tukkuhinnat alenivat viime helmikuusta lo- kakuuhun noin 19 % niiden laskennallisen alennusvaran oltua noin 22 %. Ottaen huo- mioon veronalennuksen jälkeen toteutuneen kustannuskehityksen on arvioitavissa, että vii-

me vuoden loppuun mennessä noin 80 % ve- ronalennuksesta on siirtynyt ravintolahintoi- hin.

Pitkällä tähtäimellä alennuksen näkymises- tä täysimääräisesti myös anniskeluhinnoissa ei vapaan kilpailun tilanteessa kuitenkaan pitäisi olla epäilystä. Jos veronkevennys jää lihotta- maan yritysten katteita, kannattavuuden paran- tuminen houkuttaa alalle lisää tarjontaa. Sen myötä tapahtuva kilpailun kiristyminen vetää aikanaan hinnoista ilmat pois.

2 Veronalennus loi anniskeluhintoihin keskimäärin noin 7 %:n alennusvaran. Juomien hintoihin se vaikutti kuiten- kin eri tavoin. Suurimpiin suhteellisiin hinnanmuutoksiin päästiin väkevissä juomissa ja pienimpiin miedoissa viineis- sä.

Kuvio 2. Veromuutoksen vaikutus eräiden juomien keskimääräisiin ravintolahintoihin 1.3.2004²

Lähteet: Stakes, SHR.