Käsitteen eTerveys käsiteanalyysi

(1)

KÄSITTEEN eTERVEYS KÄSITEANALYYSI

Riikka-Mari Sipilä Pro gradu -tutkielma

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta

Itä-Suomen yliopisto

Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Marraskuu 2021

(2)

ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinta

Sipilä, Riikka-Mari: Käsitteen eTerveys käsiteanalyysi.

Pro gradu -tutkielma, 62 sivua, 1 liite (3 sivua)

Tutkielman ohjaajat: Professori Kaija Saranto, Projektitutkija Milla Rosenlund.

Lokakuu 2021

Avainsanat: käsiteanalyysi, eTerveys, eHealth, menetelmä, käsite

eTerveys on käsitteenä yleistynyt sosiaali- ja terveydenhuollossa 2000-luvun alusta lähtien muun muassa digitaalisten ja etäpalvelujen lisääntyessä alan eri toimijoilla. Uusia termejä on käytetty usein terveydenhuoltojärjestelmien muutoksen määrittelemiseksi sekä tietotekniikan ja terveydenhuoltopalvelujen vuorovaikutuksen selittämiseksi. Käsitteistä ei ole sovittu yleistä tai terveydenhuollon toimialan laajuista nimeä. eTerveys on globaali, laajasti käytetty käsite, jonka tarkempi merkitys vaihtelee sen kontekstin mukaan, jossa käsitettä käytetään.

Tutkimuksen tarkoituksena oli jäsentää ja selventää olemassa olevaa käsitettä eTerveys. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä käsite eTerveys Walkerin ja Avantin (1992) käsiteanalyysimenetelmän avulla sekä määritellä käsitteen ominaispiirteet, lähikäsitteet, ennakkoehdot ja seuraukset. Kartoittavan kirjallisuuskatsauksen menetelmin haettu aineisto (n=35) koostui muun muassa tutki- musartikkeleista, raporteista ja väitöskirjasta.

eTerveyden ominaispiirteiksi aineistosta nousivat terveydenhuollon palvelu, tieto- ja viestintätekniikan käyttö, tiedon siirto ja tiedon saatavuus kansalaisen, potilaan tai ammattilaisen näkökulmasta. eTerveyden lähikäsitteitä olivat digitaalinen terveys, telelääketiede, teleterveys, mHealth sekä terveydenhuollon tiedonhallinta. Ennakkoehtona eTerveydelle on sekä ammattilaisten että kansalaisten ja potilaiden kohdalla välineellinen valmius ja osaaminen terveydenhuollon palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen sekä tiedon saamiseen ja siirtämiseen. eTer- veyden käsite on laaja, joten käsitteen seurauksia on haastavaa tunnistaa tai tar- kentaa, vaikka tuloksia sähköisten palveluiden sujuvuudesta, tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta tieto- ja viestintätekniikan kautta toteutettuna on olemassa enenevässä määrin. Käsitteen seuraukset muodostuvat myös siitä kontekstista, jossa käsitettä on käytetty.

Jatkotutkimuksessa on syytä tarkastella käsitettä eTerveys tarkemmin laajem- malla aineistolla tai ennalta määritellyn kontekstin yhteydessä, jotta käsitteen ominaispiirteitä saadaan enemmän esille. Jatkotutkimuksena voi tutkia myös em- piirisesti, kuinka ammattilaiset tai kansalaiset ymmärtävät ja määrittelevät käsit- teen eTerveys.

(3)

UNIVERSITY OF EASTERN FINLAND, Faculty of Social Sciences and Business Studies

Department of Health and Social Management Health and human services informatics

Sipilä, Riikka-Mari: Concept analysis of eHealth Master's thesis, 62 pages, 1 appendices (3 pages)

Thesis Supervisors: PhD Kaija Saranto, Project Researcher Milla Rosenlund.

October 2021

Keywords: concept analysis, eHealth, method, concept

The concept of eHealth has become more widespread in health care since the be- ginning of the 21st century, as digital and teleservices have increased among various actors in the field. New terms have often been used to define change in health care systems and to explain the interaction between information technol- ogy and health services. No common or industry-wide name has been agreed for the concept. eHealth is a global, widely used concept. The specific meaning of the concept varies according to the context in which the concept is used.

The purpose of the study was to structure and clarify the existing concept of eHealth. The aim of the study was to define the concept using the concept analysis method of Walker and Avant (1992) and to define the attributes, related attributes, antecedents and consequences of the concept. The material retrieved by the methods of the mapping literature review (n = 31) consisted of research arti- cles, reports and a dissertation.

Defining attributes of eHealth were health care services, the use of information and communication technologies, the transfer of information and the availability of information from the perspective of the citizen, patient or professional. Related attributes for eHealth were digital health, telemedicine, telemedicine, mHealth and healthcare information management. Antecedents for eHealth were, for both professionals and citizens and patients, the instrumental readiness and compe- tence to provide and use healthcare services and to obtain and produce information. The concept of eHealth is broad, so it is challenging to identify or refine its consequences, although there are increasing results in the smoothness, efficiency and effectiveness of e-services implemented through information and communication technologies. The consequences of a concept also consist of the context in which the concept has been used.

Further research is needed to look more closely at the concept of eHealth in a broader context or in pre-defined context to highlight the attributes of the concept. Further research can also examine empirically how professionals or citizens understand and define the concept of eHealth.

(4)

Lyhenteet

EU Euroopan unioni

STAKES Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus WHO Maailman terveysjärjestö

(5)

Sisältö

1 Johdanto 7

2 Käsitteiden määrittely menetelmistä 10

2.1 Käsitteiden määrittelyn merkitys 10

2.2 Käsiteanalyysin eri lähestymistapoja 11

2.2.1 Käsiteanalyysi ja käsitetutkimus 11

2.2.2 Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä 12

2.2.3 Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä 14

2.2.4 Terminologinen ja ontologinen sanastotyö 15

2.3 eTerveys- käsite kirjallisuudessa 18

2.3.1 eTerveys-käsitteen maailmanlaajuinen kehitys 18 2.3.2 eTerveys-käsitteen kehitys EU:ssa ja Suomessa 23

3 Käsiteanalyysin tarkoitus ja tavoite 27

4 Tutkimusmetodologia 28

4.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma 28

4.2 Käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mukaan 29

4.3 Aineiston keruu ja analyysi 32

5 Tulokset 35

5.1 eTerveys-käsite tutkimusaineistossa 35

5.2 eTerveyden ominaispiirteiden nimeäminen 37

5.3 Malliesimerkki eTerveydestä 40

5.4 Lähikäsitteiden tarkastelu 41

5.5 Käsitteen ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen 42 5.6 Käsitteen empiiristen tarkoitteiden määrittäminen 43

6 Pohdinta 46

6.1 Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys 46

6.2 Tutkimuksen tulosten tarkastelu 49

6.3 Jatkotutkimusaiheet 54

Lähteet 55

Liitteet 63

(6)

Kuviot

Kuvio 1. Entiteettiteoreettisen (Walker & Avant 1992 ja 2014) käsiteanalyysiprosessin

vaiheet 13

Kuvio 2. Dispositionaalisen (Rodgers 1989) käsiteanalyysiprosessin vaiheet 14 Kuvio 3. Odgenin ja Richardsin semioottinen kolmio (Haarala 1981, 19) 15 Kuvio 4. Terminologisen ja ontologisen sanastotyön tetraedrimalli (Sanastokeskus

2021) 16

Kuvio 5. Yhdistettyjen terveysjulkaisujen trendit valittujen asiasanojen perusteella

(Burmaoglu, Saritas, Kıdak & Berber 2017, 1428) 22

Kuvio 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Saranto & Kinnunen

2019, 212) 28

Kuvio 7. Käsiteanalyysin vaiheet Walkerin ja Avantin mukaan (1992 ja 2014) 30

Kuvio 8. Aineiston hakustrategia 34

Kuvio 9. Käsitteen eTerveys ominaispiirteet 39

Taulukot

Taulukko 1. Tutkimusaineisto julkaisutyypeittäin (Medic, Journal.fi ja Google Scholar) 35 Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyn aineiston ominaispiirteet ja lähikäsitteet 37

(7)

1 Johdanto

eTerveys käsitteenä on laaja, moniulotteinen ja globaali. Käsitteen käyttö ja sen suomenkielisen vastineen muotoutuminen eTerveydeksi on kehittynyt ajan myötä 2000-luvun alusta alkaen, jolloin e-alkuisten sanojen käyttö lisääntyi myös terveydenhuollon saralla.

eHealth – ja eTerveys- käsitteiden määritelmillä on yhtäläisyyksiä sähköisten tekniikoiden käyttöön terveydenhuollossa ja terveydenhuoltoon liittyvillä aloilla terveyspalvelujen saatavuuden, laadun ja tehokkuuden parantamisen näkökul- masta. Eysenbach (2001) määritteli laajasti, että käsitteelle ominaista on teknisen kehityksen lisäksi myös mielentila, ajatusmalli ja tunne sekä sitoutuminen verkostoitumiseen, globaaliin ajatteluun, terveydenhuollon tehostamiseen niin paikallisesti, alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin tieto- ja viestintätekniikan avulla. (Eysenbach 2001.) Eysenbachin näkemys eTerveydestä on yleisimmin mainittu kirjallisuudessa (Al-Rimawi, Dwairej, Masadeh, Al-Ananbeh & Ahmad Muayyad 2016).

eTerveys tai eHealth käsitteen edelläkävijöitä ovat olleet globaalisti Maailman ter- veysjärjestö (WHO) sekä Euroopan Unioni (EU) ja Euroopan komissio. Reponen ja Winblad (2004) toteavat, että käsite eHealth alkoi esiintyä muodossa ”eTer- veys” kotimaisessa mediassa vasta vuonna 2001 (Reponen & Winblad 2004). En- simmäinen suomenkielinen dokumentti, jossa on käytetty eTerveys- käsitettä, on tämän tutkimuksen mukaan Hietasen (2001) artikkeli Näkökulmia eTerveys-palvelujen kehittämiseen. eTerveys – käsitteen ennustettiin muodostuvan yläkäsit- teeksi, jonka alle muun muassa telelääketiede sijoittuu. Myös eTerveyden jakautuminen kolmeen eri informaatioteknologian osa-alueeseen oli nähtävissä jo silloin: ammattilaisten väliseen, ammattilaisen ja potilaiden väliseen sekä potilaiden keskinäiseen informaation käyttöön. (Reponen & Winblad 2004).

(8)

eTerveys -käsitettä ei kuitenkaan ole tarkasti määritelty sen käytön laajuudesta huolimatta. Vaikka edellä mainituista WHO ja Eysenbach sekä monet muut ovat antaneet tutkijoille tavanomaisen määritelmän eTerveydestä, kirjallisuudessa ei ole selvää yksimielisyyttä käsitteen merkityksestä. eTerveyden merkitys vaihtelee instituution, organisaation ja käsitteen käyttöympäristön mukaan ja tämä ai- heuttaa käsitettä käyttävien tahojen välisiä ja kommunikaatio -ongelmia. (Lewis 2015.) Eri ammattilaisilla tai tieteenaloilla on useita käsitteitä, joiden merkityksen he pitävät ilmeisenä ja yleisesti tiedossa olevina. Muut ammattilaiset tai tie- teenalat käyttävät samoja termejä - muissa asiayhteyksissä ja erilaisilla tulkin- noilla sekä merkityksillä.

Sähköisen teknologian ja digitalisaation kehityksen edetessä myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ja prosesseissa, on tärkeää, että käsitteet ovat määritelty siinä asiayhteydessä, missä niitä käytetään. Tällä vahvistetaan, että ymmärrys käsitteistä ammattilaisten ja palveluja käyttävien ihmisten välillä on yhteneväinen. Käsitteet myös muuttuvat ajan myötä – toiset hitaammin, toiset nopeammin. Kulttuuriset, asiayhteyteen liittyvät ja yhteiskunnalliset tekijät vai- kuttavat näihin muutoksiin (Walker & Avant 2014,164.) Tekniikan ja teknologian kehitys tuottaa myös uusia käsitteitä ja saattaa tehdä tarpeettomaksi jo olemassa olevia.

Käsiteanalyysi on hyödyllinen menetelmä tutkijoille ja tutkimus on tärkeää teorian, tutkimuksen ja käytännön käsitteiden tarkentamiseksi ja selventämiseksi.

Käsitteitä analysoimalla saadaan myös tarkistettuja teoreettisia tai käytännöllisiä määritelmiä tutkimusta varten tai esimerkiksi prosessien kehittämistä varten.

Monialaisuuteen pohjautuva tutkimus tarvitsee myös yhteisen näkemyksen tutkimuksen keskeisistä käsitteistä käsiteanalyysiä hyödyntämällä. Käsiteanalyysin avulla lisätään käsitteen sisällön ymmärtämistä ja kohdeilmiön merkityksen tark- kuutta. (Puusa 2008.) Käsiteanalyysi myös ilmaisee, mitä analysoitavalla käsit- teellä tarkoitetaan tässä hetkessä (Walkerin & Avantin 2014, 164).

(9)

Aikaisempia käsiteanalyysejä käsitteestä eTerveys ei ole tehty Suomessa, vaikka eTerveyteen liittyviä terveyden- ja sosiaalihuollon prosesseja ja kehittämishank- keita on ollut meneillään Suomessa jo 1980-luvulta lähtien. Näistä kehittämis- hankkeista muun muassa Oulun yliopistollisen keskussairaalan ja Kuusamon te- lepsykiatriahankkeesta (STM 1996) on tunnistettavissa piirteitä eTerveyden kä- sitteelle, vaikka itse käsite tuli käyttöön vasta parikymmentä vuotta myöhemmin.

Käsite eTerveys on laaja ja moniulotteinen, mutta myös kiinnostava tutkijan nä- kökulmasta.

Tutkimuksen tarkoituksena on jäsentää ja selventää olemassa olevaa käsitettä eTerveys käsitteen laajuudesta huolimatta. Analysoitava käsite on valittu sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueen Hoidokki-sanastosta (Hoidokki 2020). Tässä tutkimuksessa käsite analysoidaan Walkerin ja Avantin käsiteana- lyysimenetelmällä.

(10)

2 Käsitteiden määrittely menetelmistä

2.1 Käsitteiden määrittelyn merkitys

Käsitteet ovat osa vuorovaikutusta ja inhimillistä toimintaa, joiden avulla jäsen- netään ja järjestetään maailmaa. Ilmiöiden tunnistaminen ja nimeäminen muodostavat käsitteitä niiden kuvaamiseen. Käsitteiden määrittely on keskeistä ja tärkeää sekä tutkimuksessa että ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, koska samoja sanoja käytetään eri merkityksissä ja eri sanoja käytetään toisiaan lä- hellä olevissa merkityksissä. Käsitteet ovat tutkimuksen teorioiden perustana.

(Leino-Kilpi 2010, 4; McKenna & Cutcliffe 2005, 3, Meleis 2012, 387; Kakkuri- Knuutila 2015, 328.) Tutkimuksessa tutkimuksen teoria ja viitekehys muodostuvat käsitteistä (Tuomi & Sarajärvi 2018, 33).

Tieteellisesti määritellyille käsitteille on ominaista tiivis ja yksiselitteinen määrit- tely. Tästä syystä ne voivat poiketa arkikäsitteistä merkittävästi. Käsitteet eivät myöskään voi kuvata koko totuutta asiasta. (Metsämuuronen 2011, 38.) Tutki- malla käsitteitä voidaan selvittää ilmiölle annetut merkitykset, sen ilmenemiskon- teksti ja tieteenala, jonka näkökulmasta käsite on määritelty (Kakkuri-Knuuttila 2015, 328–329).

Nuorilla tieteenaloilla käsitteiden tarkastelu on tärkeää, koska monet käytössä olevat käsitteet ovat lainattu muilta tieteenaloilta, jolloin käsitteiden merkitys voi olla muuttunut alkuperäisestä tarkoituksesta uudessa kontekstissa. Käsitteiden määrittely on tärkeää tieteessä, koska niiden avulla ilmennetään tieteellisen kiin- nostuksen kohdeilmiö, siihen liitettävät keskeiset piirteet ja kysymykset. Tutki- muksen lukijalle voi kuitenkin jäädä epäselväksi, mitä tutkija tarkoittaa käyttä- millään käsitteillä ja miten käytettyjen käsitteiden merkitykset liittyvät tai eroa- vat toisten tutkijoiden tapaan käyttää niitä. Tästä syystä käsitteiden huolellinen määrittely edellyttää käsitteiden aikaisemman käytön analysointia eli samankal- taisuuksien ja erojen tarkastelua sekä oman määritelmän suhteuttamista näihin.

(11)

(Walker & Avant 2014, 163; Kakkuri-Knuuttila 2015, 328–329; Puusa 2018, 37–

38,42.)

Tieteellisessä tutkimuksessa valitut käsitteet on perusteltava tutkimusongelmasta tai tutkimuksen tavoitteesta käsin. Käsitteen määrittelyyn vaikuttaa myös tutkimuksen tyyppi eikä tutkimuksen lähtökohtana ole aina käsitteen määrittely. Tut- kimuksen tyyppi voi olla myös käsiteanalyysi, jossa käsitteen analysointi, vertailu ja määrittely on pääosassa. On tärkeää huomioida aikaisemmat käsitteen määrit- telytavat tutkimuksen lähtökohdasta huolimatta. (Kakkuri-Knuuttila 2015, 328–

329.)

2.2 Käsiteanalyysin eri lähestymistapoja

2.2.1 Käsiteanalyysi ja käsitetutkimus

Käsitteet ovat tutkimuksen tekemisen välineitä sekä tutkimuksen tuloksina esi- tettyjen teorioiden rakennuspalikoita (Lammintakanen, Kivinen, Kylmä & Kinnu- nen 2008, 2). Käsiteanalyysille on esitetty erilaisia määritelmiä ja siihen on lii- tetty erilaisia merkityksiä esimerkiksi riippuen eri tieteenaloista ja ajanjaksoista.

Tutkijoiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä käsiteanalyysistä ja siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Käsiteanalyysi käsitetään synonyymina käsitetutkimukselle joiden- kin tutkijoiden näkemyksen mukaan. Toiset tutkijat ovat taas sitä mieltä, että kä- siteanalyysi tulee erottaa käsitetutkimuksesta, joka ottaa kantaa myös siihen, millaista sosiaalisen todellisuuden ilmiötä käsiteellä pyritään kuvaamaan ja ra- kentamaan. Käsitetutkimus on siten laajempi kokonaisuus kuin käsiteanalyysi.

(Puusa 2018, 37–38, 42.)

Yksimielisyyttä ei ole myöskään siitä, onko käsiteanalyysi menetelmä vai oma tutkimusparadigmansa. Käsiteanalyysi voidaan käsittää välineenä, jonka avulla tutkitaan ja määritellään käsitteisiin liittyviä piirteitä tai käsiteanalyysi voidaan

(12)

käsittää myös omana tutkimuksena tai empiirisen tutkimuksen osana. Eriävistä näkökulmista huolimatta käsitteiden analysointi on osana kaikkea empiiristä tutkimusta. Kun käsiteanalyysi muodostaa tutkimuksen metodin ydinosan, on ky- seessä käsitetutkimus. Tämä voidaan käsittää omana tutkimusotteena siksi, että sen avulla voidaan laatia itsenäinen käsitteelliseen tarkasteluun perustuva tutki- muskokonaisuus ilman empiiristä tutkimusosaa. Huomioitavaa on käsiteanalyysin tarve kaikissa tutkimusotteissa, ei pelkästään teoreettisessa tutkimuksessa, joka kohdistuu käsitteiden tutkimiseen ja analysoimiseen. (Puusa 2018, 37–38,42.) Cronin, Ryann ja Coughlan (2010, 6) toteavat käsiteanalyysin olevan rajatyötä (boundary work), joka ohjaa tieteenalaa ja muodostaa yhteydet tutkimuksen, teorian ja käytännön välille.

Käsitteiden analysointiin on olemassa useita lähestymistapoja, joiden prosessit ovat päällekkäisiä joissakin näkökohdissa, mutta joilla on oleellisia filosofisia ja teoreettisia eroja. Eroja on myös menetelmien vaiheissa sekä niiden painotuk- sessa analyysiprosessissa. (Cronin, Ryann ja Coughlan 2010, 2.) Tässä tutkimuksessa esitetään lyhyesti esimerkit entiteettiteoreettisesta, dispositionaalisesta sekä terminologisen ja ontologisen sanastotyön lähestymistavasta.

2.2.2 Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmä

Yksi entiteettiteoreettisista, käsitteiden yhtenevyyttä todellisiin reaalimaailman elementteihin korostavista lähestymistavoista, on Walkerin ja Avantin kehittämä käsiteanalyysimenetelmä. Menetelmä pohjautuu John Wilsonin 1963 kirjoitukseen oppikirjassa Thinking with concepts. Sen tarkoituksena on tutkia käsitteen rakennetta ja toimintaa. Walkerin ja Avantin mukaan (2014, 163) käsitteet sisältä- vät itsessään ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka tekevät niistä ainutlaatuisia.

Menetelmän tarkoituksena on myös erottaa käsitteen määrittelevät ominaisuudet epäolennaisista ja kuvata käsitteen ominaispiirteet.

(13)

Menetelmä sisältää kahdeksan eri vaihetta, jotka voivat toteutua peräkkäisinä tai limittäisinä. Vaiheet ovat käsitteen valinta, analyysin tavoitteiden määrittely, kä- sitteen kaikkien käyttötapojen tunnistaminen, ominaispiirteiden tunnistaminen analysoitavasta aineistosta, malliesimerkin laatiminen, lähikäsitteiden tarkastelu, ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen sekä empiiristen tarkoitteiden ni- meäminen. (Walker & Avant 2014, 166.) Vaiheet ovat esitetty kuviossa 1.

Kuvio 1. Entiteettiteoreettisen (Walker & Avant 1992 ja 2014) käsiteanalyysipro- sessin vaiheet

Tutkimusaineiston hankinta analyysiin on laajaa, jotta voidaan tunnistaa mahdol- lisimman monta käsitteen käyttötarkoitusta. Käsitteen malliesimerkki rakenne- taan analyysin edetessä. Walkerin ja Avantin menetelmää on kritisoitu siitä, että käsitteiden tarkkarajainen määrittely on hankalaa tai ettei tarkastelussa ole mahdollista huomioida tieteenalakohtaisuutta tai aikaa. Kuitenkin menetelmä on ollut pohjana myöhemmille menetelmille ja tätä sovelletaan eri tieteenaloilla. (Garbett

& Mc Cormack 1996, 88; Endacott, 473; Leino-Kilpi 2010, 6; Nuopponen 2010, 247–248; Alikleemola, Lamberg, Riila, Numminen & Suhonen 2017, 30–33.)

Walkerin ja Avantin (1992, 2014) käsiteanalyysimenetelmää käytetään tässä tutkimuksessa ja menetelmän vaiheet ovat kuvattuna tarkemmin kappaleessa 4.2.

Walkerin ja Avantin menetelmää käyttäviä analyysejä on tehty eri tieteenaloilla eri käsitteistä. Näistä esimerkkeinäovat sosiaalinen media (Erkkola 2008), toi- minnallinen identiteetti (Vaittinen 2009), klassikkologo (Selin 2013) sekä koke- musasiantuntijuus (Toikko 2015).

(14)

2.2.3 Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä

Yksi käytetyimmistä dispositionaalisista, käsitteen yhteyttä inhimilliseen toimintaan ja käsitteen käyttöön korostavista lähestymistavoista, on Rodgersin evolu- tionaarinen käsiteanalyysimenetelmä. Menetelmän lähtökohtana on käsitteiden käyttö ja niiden esittäminen tosielämässä. Käsiteanalyysimenetelmän lähtökoh- tana ovat muuttuvat käsitteet, jotka Rodgersin (1989) mukaan kehittyvät ajan myötä käyttöympäristön tai kontekstin vaikuttaessa niihin. Analyysimenetelmä osoittaa suunnan jatkotutkimukselle eikä anna lopullista johtopäätöstä proses- sissa. (Rodgers 1989.)

Rodgersin analyysimenetelmä keskittyy käsitteiden käyttöön jatkuvan kehityksen näkökulmasta syklisesti vaiheittain: merkitys, käyttö ja soveltaminen, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Kuvio 2. Dispositionaalisen (Rodgers 1989) käsiteanalyysiprosessin vaiheet Syklisyys sisältää kuitenkin eri vaiheita, joilla käsite analysoidaan. Nämä vaiheet ovat käsitteen tunnistaminen, tutkimusaineiston hankinta, käsitteen ominaisuuk- sien, edeltävien tekijöiden, seurausten, lähi- ja korvaavien käsitteiden sekä käyt- töyhteyksien tunnistaminen aineistosta, aineiston analyysi sekä mallitapauksen tunnistaminen. (Rodgers 1989; Garbett & McCormack 1996, 88; Endacott 1997,

(15)

473; Lammintakanen, Kivinen, Kylmä & Kinnunen 2008, 6; Leino-Kilpi 2010, 6–

7; Alikleemola, Lamberg, Riila, Numminen & Suhonen 2017, 33–35.)

Evolutionaarisessa menetelmässä käsitteen malliesimerkki tunnistetaan kirjalli- suudesta ja aineiston hankinnassa painotetaan otantaa. Haasteena tässä mene- telmässä on kuvata käsiteanalyysia, sen etenemistä ja lopputulosta. (Rodgers 1989; Garbett & McCormack 1996, 88; Endacott 1997, 473; Lammintakanen, Ki- vinen, Kylmä & Kinnunen 2008, 6; Leino-Kilpi 2010, 6–7; Alikleemola, Lamberg, Riila, Numminen & Suhonen 2017, 33–35.)

2.2.4 Terminologinen ja ontologinen sanastotyö

Käsitekeskeisyys on ominaista terminologiselle sanastotyölle. Terminologialla tarkoitetaan erikoisalojen käsitteitä tai oppia käsitteiden rakenteesta. Verrattuna sa- nakirjatyöhön, joka tarkastelee sanoja ja niiden merkityksiä, terminologian perustana puolestaan ovat käsitteet ja niiden väliset suhteet sekä käsitteen analysointi. Keskeiset elementit ovat käsite, nimitys ja tarkoitus. Käsite on ihmisen muodostama mielikuva, joka vastaa tiettyä tarkoitetta. Tarkoite on tarkastelun kohteena oleva esine, olento tai tapahtuma ja ne voivat olla konkreettisia tai abstrakteja. Termi puolestaan tarkoittaa käsitteelle vuorovaikutusta ja viestintää varten annettua nimitystä, kielellistä ilmausta. Ogdenin ja Richardsin esittämä semioottinen kolmio havainnollistaa käsitteen, tarkoitteen ja nimityksen välisiä suhteita eli näiden välillä on eräänlainen kolmiyhteys. Tämä on kuvattu kuviossa 3. (Haarala 1981 18–19; Sanastokeskus TSK 2006, 6; Nuopponen 2020, 97–99;

Sanastokeskus 2021.)

Kuvio 3. Odgenin ja Richardsin semioottinen kolmio (Haarala 1981, 19)

(16)

Suoknuuti (2001, 13) lisäsi semioottiseen kolmioonsa määritelmän ulottuvuuden lisäämään ymmärrystä käsitteestä ja sen sisällöstä. Nimitys on samalla muuttunut termiksi. Sanastokeskus käyttää tästä nimitystä tetraedrimalli ja tämä on kuvattu kuviossa 4.

Kuvio 4. Terminologisen ja ontologisen sanastotyön tetraedrimalli (Sanastokes- kus 2021)

Tetraedrimallin kuvastama ajattelutapa on terminologian teorian ja siihen perus- tuvien menetelmien lähtökohtana. Terminologisen ja ontologisen sanastotyö peri- aatteet ja menetelmät pohjautuvat käsiteanalyysiin sekä aineiston tekniseen kä- sittelyyn käsitetiedon rakenteen tuntemuksen perusteella. Terminologisessa sa- nastotyössä ja ontologiatyössä tarvitaan työn kohteena olevan erikoisalan ja kä- sitetyön asiantuntemusta. Sanastotyön tuloksena on esimerkiksi rakennekuvaus alan käsitejärjestelmästä. (Nuopponen 2020, 96; Sanastokeskus 2021.)

Muun muassa sosiaalityön sanaston rakenne asiakastietojärjestelmää varten noudattaa terminologisen ja ontologisen sanastotyön menetelmää, jossa sanaston käsitteet on kuvattu termitietueina. Jokainen tietue sisältää yhtä käsitettä määrittelevän tietokoosteen ja tietokoosteet sisältävät seuraavat osat: 1) termi- tietueen numero, 2) käyttöaluerajaus, 3) käsitettä kuvaava termi ja sen syno- nyymit, 4) terminologisesti laadittu käsitettä rajaava ja yksilöivä määritelmä ja 5) käsitteen määritelmää täydentävät lisätiedot ja huomautukset.

(17)

Termitietue esimerkki vaatekorvaus-käsitteestä:

1) 111

2) <vammaispalvelut>

3) vaatekorvaus

4) vammaiselle henkilölle maksettava korvaus vaatekustannuksista

5) Vaatekorvauksena maksetaan kustannukset, jotka johtuvat vamman tai sairauden aiheuttamasta vaatteiden tavanomaisesta suuremmasta kulumi- sesta tai siitä, että henkilö ei vammansa vuoksi voi käyttää valmiina ostet- tavia vaatteita tai jalkineita. (Lehmuskoski & Kuusisto-Niemi 2008, 9–10.)

Käsitteiden sisältö sekä eri käsitteiden väliset suhteet selvitetään terminologisessa käsiteanalyysissä. Käsitesuhteita on yleensä monia eri tyyppejä, jotka muodostavat moniulotteisen käsitejärjestelmän. Käsitejärjestelmien analysoimiseen ja visualisointiin käytetään pääsääntöisesti graafisia kaavioita, joissa eri kä- sitesuhteet eritellään tietyillä merkinnöillä. Käsitteiden ja termien väliset suhteet tarkastellaan käsiteanalyysin yhteydessä ja lopputuloksena on, mitkä sanat to- della ovat synonyymejä ja milloin jokin sana viittaa useampaan kuin yhteen kä- sitteeseen. (Nuopponen 2020, 101–102; Sanastokeskus 2021.)

Yhteenvetona eri menetelmistä voidaan todeta, että käsiteanalyysi voi olla lähes- tymistavasta ja menetelmästä riippumatta haastava ja aikaa vievä prosessi. Käsi- teanalyysi vaatii tarkkaa huomiota ja perusteluja sen kaikissa vaiheissa, jotta lopputulos olisi merkityksellinen tiedon ja teorian kehittämisen sekä viime kä- dessä käytännön kannalta. Käsiteanalyysien määrän nousulla ei ole ollut toivot- tua vaikutusta eri tieteenalojen tietopohjaan. (Cronin, Ryann & Coughlan 2010, 15–16.) Tähän vaikuttaa erityisesti asiayhteys eli konteksti, jossa käsitettä käy- tetään. Risjord (2009, 688–699) muistuttaa kontekstin tärkeydestä, jossa tieteellisen käsitteen asiayhteys on teoria tai teoriaryhmä. Tutkittaessa yhteisön tai ihmisten käyttämiä käsitteitä, esimerkiksi haastattelemalla, konteksti on jokapäi- väinen puhe. Tämän asiayhteyden eron perusteella pitäisi olla kaksi käsiteanalyy- sin muotoa, joilla on omat tarkoituksensa. Tieteellisen käsitteen käsiteanalyysissä

(18)

eli ”teoreettisessa käsiteanalyysissä” käsite pyritään esittämään sellaisena kuin se esiintyy tieteellisessä kirjallisuudessa ja käsiteanalyysin tulokset rajoittuvat siis tieteelliseen kirjallisuuteen. Puhekielen käsitteiden analyysin tulokset puolestaan koskevat tietyn ihmisryhmän, esimerkiksi haastateltavien, käsitteitä. Näistä kahdesta tieteellisessä kontekstissa tehdyllä käsiteanalyysillä voidaan vahvistaa käsiteanalyysin merkitystä eri tieteenaloilla.

2.3 eTerveys- käsite kirjallisuudessa

2.3.1 eTerveys-käsitteen maailmanlaajuinen kehitys

Kotimaisten kielten keskuksen Kielitoimiston ohjepankin mukaan e-kirjain esimerkiksi tässä tutkimuksessa käytettävässä eTerveys-käsitteessä on alun perin englannin kielen sanasta electronic eli ’sähköinen’, joka käytännössä viittaa internetiin ja muihin sähköisiin kanaviin tai ohjelmiin. E-sanat voidaan korvata koko- naisilla sanoilla, jolloin käsitteistä tulee ymmärrettävämpiä tai sanassa käytetään yhdysmerkkiä, esimerkiksi e-posti kirjoitetaan muodossa sähköposti tai s-posti.

(Kielitoimiston ohjepankki 2020.) Tällöin käsitteen oikea kirjoitusmuoto on e-terveys.

Tässä tutkimuksessa käytetään kansainvälisen käsitteen eHealth suomen kielistä kirjoitusmuotoa eTerveys, vaikka tämä kirjoitustapa on oikeinkirjoitusnormien vastainen. Kirjoitusmuoto esiintyi 2000- luvun alkupuolella esimerkiksi Hietasen artikkelissa Näkökulmia eTerveys-palvelujen kehittämiseen vuonna 2001 sekä STAKES:in raportissa Informaatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna 2005 (Hietanen, 2001; Winblad, Reponen, Hämäläi- nen, & Kangas 2005, 3.)

Meier, Fitzgerald ja Smith kuvaavat artikkelissaan eTerveyden kehityksen aikaja- nana vuodesta 1905 alkaen. Aikajanalla ensimmäisenä on sähköiseen lääketie-

(19)

teellisen tiedonsiirtoon liittyvä tapahtuma, EKG-aaltojen langaton lähetys, ensim- mäisenä maailmassa (Meier, Fitzgerald & Smith 2013, 369). Itse käsitettä eTer- veys ei ollut vielä olemassa 1900- luvulla, mutta käsitteenä se on kehittynyt yli vuosisadan ajan lainsäädännön, lääketieteellisten innovaatioiden ja viestintätek- niikan kehityksen tukemana (Eysenbach 2001, Rodrigues 2003, 336.)

Internetin käytön laajentuessa 1990-luvulla alkoi e-alkuisia termejä ilmestyä käyttöön eri yhteyksissä. eTerveys käsitteenä oli uusi 2000-luvun vaihteessa.

Eysenbachin (2001) mukaan käsitteen tarkoituksena oli lähinnä luonnehtia kaikkea, mikä liittyi tietotekniikkaan ja sen käyttöön lääketieteessä. Käsitteen ensim- mäiset käyttäjät olivat todennäköisesti johtajia ja markkinointi-ihmisiä, jotka käyttivät tätä termiä muiden "sähköisten sanojen", kuten sähköisen kaupankäyn- nin, sähköisen liiketoiminnan, sähköisten ratkaisujen mukaisesti. Tavoitteena kä- sitteiden muodostamisella oli kertoa Internetin myötä avautuvista mahdollisuuk- sista ja haasteista terveydenhuollon alalla, joten uuden termin käyttö näihin liittyen oli asianmukaista.

Käsitteen kehittyminen vuosien varrella ei kuitenkaan jäänyt ”kiinni” Internetiin ja teknologiaan. Eysenbach (2001) määritteli laajasti, että käsitteelle ominaista on teknisen kehityksen lisäksi myös mielentila, ajatusmalli ja tunne sekä sitoutuminen verkostoitumiseen, globaaliin ajatteluun, terveydenhuollon tehostamiseen niin paikallisesti, alueellisesti kuin maailmanlaajuisestikin tieto- ja viestintäteknii- kan avulla. Käsite siis kattoi hänen mielestään muutakin kuin internetin käytön lääketieteen teknologisissa ratkaisuissa. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys on auttanut verkottuneen tietojenkäsittelyn levittämistä, mikä on johtanut laajaan pääsyyn tietoresursseihin ja viestinnän, yritysten ja palveluiden globalisaatioon (Eysenbach 2001, Rodrigues 2003, 336).

Eysenbach (2001) totesi myös, ettei eTerveyden ”e” tarkoita pelkästään säh- köistä, vaan tarkoittaa tämän lisäksi kymmentä muuta e:tä, jotka yhdessä luon- nehtivat paremmin sitä, mistä eTerveydessä on kyse tai mistä siinä pitäisi olla kyse. Nämä kymmenen e:tä suomeksi ovat:

(20)

tehokkuus (efficiency) eli lupaus lisätä terveydenhuollon tehokkuutta ja vähentää kustannuksia, hoidon laadun parantaminen (enhancing quality) muun muassa mahdollistamalla vertailun eri palveluntarjoajien välillä, näyttöön perustuvan toi- minnan (evidence based) arvioiminen tieteellisesti, potilaiden vaikutusmahdolli- suuksien (empowerment) lisääminen henkilökohtaisen terveystiedon saamisen mahdollistamisella, kannustaminen (encouragement) potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välisen suhteen kehittämiseen yhteistä päätöksentekoa kohti, ammattilaisten ja potilaiden koulutus (education), potilastietojen vaihdon ja vies- tinnän mahdollistaminen (enabling) standardoidulla tavalla eri terveyspalvelujen välillä, terveydenhuollon palvelujen rajojen laajentaminen (extending) tavan- omaisten ulkopuolelle sekä maantieteellisesti että käsitteellisesti, eettisyyden (et- hics) haasteiden ja uhkien tunnistaminen sekä terveydenhuollon tasapuolisuuden (equity) lisääminen, jossa tulee tunnistaa, etteivät kaikki ihmiset hyödy tietotekniikan käytön edistymisestä liittyen terveydenhuoltoon johtuen taloudellisista haasteita. eTerveys on tavallaan tieto- ja viestintätekniikan lupaus terveyden ja terveydenhuoltojärjestelmän parantamisesta. (Eysenbach 2001; Oh, Rizo, Enkin

& Jadad 2005.)

WHO kehottaa vuoden 1998 päätöslauselmassaan jäsenvaltioitaan perustamaan tai vahvistamaan mekanismeja lääketuotteiden rajat ylittävän mainonnan, myyn- ninedistämisen ja myynnin seuraamiseksi sekä kartoittamiseksi Internetin väli- tyksellä. Toisin sanoen WHO totesi jo tuolloin Internetin kasvavan merkityksen ja sen mahdollisuudet vaikuttaa terveyteen lääketieteellisten tuotteiden mainonnan ja myynninedistämisen avulla. (WHO 1998.) Vuonna 2005 WHO tunnusti eTerveyden mahdollisuudet vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä ja parantaa hoidon laatua, turvallisuutta ja saatavuutta. Samalla WHO kannusti jäsenvaltioita ryhtymään toimiin eTerveyden sisällyttämiseksi terveysjärjestelmiin ja palveluihin. Jäsenvaltioiden toukokuussa 2018 yksimielisesti hyväksymä maailman ter- veyskokouksen päätöslauselma digitaalisesta terveydestä osoitti digitaalisen teknologian arvon kollektiivisen tunnustamisen edistämään yleistä terveyden katta- vuutta ja muita kestävän kehityksen tavoitteiden terveystavoitteita. Tässä pää- töslauselmassa kehotettiin terveysministeriöitä arvioimaan digitaalisen tekniikan

(21)

käyttöä terveydenhuollossa ja asettamaan tarvittaessa etusijalle digitaalisen tekniikan kehittäminen, arviointi, toteutus, laajentaminen ja laajempi käyttö. (WHO 2005, 2019.)

WHO määrittelee termin digitaalinen terveys laajaksi sateenvarjokäsitteeksi, jonka alle sijoittuvat mm. käsitteet eTerveys ja mTerveys sekä uutena osa-alu- eena edistyneen tietojenkäsittelytieteiden käytön terveydenhuollossa (esimerkiksi

"big data", genomiikka ja tekoäly). Tämänhetkisen WHO:n määritelmän mukaan eTerveys tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveyden ja siihen liittyvien alojen tukemiseksi. WHO:n eHealth-yksikkö tekee yhteistyötä eri toimijoiden kanssa globaalilla, alueellisella ja maakohtaisella tasolla. Tavoitteena yksiköllä on edistää ja tehostaa tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveyden kehittämisessä. (WHO 2017,2019,2020.)

Oh tutkimusryhmineen (2005) totesi kirjallisuuskatsauksessaan, että eTervey- dellä viitataan enemmän palveluihin ja järjestelmiin kirjallisuudessa kuin varsi- naisesti ihmisten terveyteen. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan eTerveys kattaa joukon erilaisia käsitteitä, mukaan lukien terveydenhuollon, tekniikan ja kaupan alan. Käsitettä on painotettu eri tavoilla eri julkaisuissa, mutta kaikissa on mainittu erikseen terveys ja siihen liittyvä tekniikka. Tekniikan näkökulmasta eTerveyttä tarkasteltiin prosessin, toiminnon tai palvelun mahdollistavana työka- luna sekä keinona laajentaa, avustaa tai lisätä ihmisen toimintaa. (Oh, Rizo, En- kin & Jadad 2005.)

eTerveys on globaali, laajasti käytetty käsite, jonka tarkempi merkitys vaihtelee sen kontekstin mukaan, jossa käsitettä käytetään. eTerveys voidaan käsittää myös merkitsevän tieto- ja viestintäteknologiaa, esimerkiksi potilaan hoitoon liit- tyviä sähköisiä asiakirjoja tai ammattihenkilön ja asiakkaan/ potilaan välistä vies- tintää sähköisesti. eTerveys voidaan käsittää myös potilaiden ja terveydenhuolto- järjestelmien käyttäytymisen muuttumisen prosessina, jossa hoidon tapahtuma- paikka on sairaalan sijaan useammin koti. (Euroopan parlamentti 2015; Royal College of Nursing 2020.)

(22)

Burmaoglu (2017) kumppaneineen tuotti analyysin ja visualisoinnin siitä, miten tieto- ja viestintätekniikka ja terveydenhuolto sekä niihin liittyvät käsitteet ovat kehittyneet menneisyydestä nykypäivään. He toteavat, että sähköisten järjestel- mien sekä tieto- ja viestintätekniikoiden lisääntynyt käyttö on synnyttänyt käsit- teitä, kuten eTerveys. Uusia termejä on käytetty usein terveydenhuoltojärjestel- mien muutoksen määrittelemiseksi sekä tietotekniikan ja terveydenhuoltopalvelujen vuorovaikutuksen selittämiseksi. Huomioitavaa on se, että käsitteistä ei ole sovittu yleistä tai terveydenhuollon toimialan laajuista nimeä.

Analyysissä osana ovat siis terveydenhuollon eri käsitteiden kehittyminen ja suuntaukset, jotka ovat esitetty kuviossa 5. eTerveys käsitteen käyttöä asiasanana voi tutkimuksen perusteella todeta lisääntyneen 2000-luvun puolella.

(Burmaoglu, Saritas, Kıdak & Berber 2017, 1420–1426.)

Kuvio 5. Yhdistettyjen terveysjulkaisujen trendit valittujen asiasanojen perus- teella (Burmaoglu, Saritas, Kıdak & Berber 2017, 1428)

Shaw tutkimusryhmineen (Shaw, McGregor, Brunner, Keep, Janssen & Barnet 2017) otti tutkimuksessaan eTerveys-käsitteen määrittelemiseen käytännön nä- kökulman haastattelemalla terveydenhuollon ammattilaisia ja tutkijoita. Haasta- teltavat määrittelivät muun muassa eTerveyden tavaksi sisällyttää teknologiaa terveydenhuoltoon terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, terveyteen liittyvien

(23)

tietojen keräämistä, hallinnointia, analysointia ja viestintää sekä kaikkien lääke- tieteellisten yksityiskohtien yhteyttä. Haastatteluissa tuli ilmi myös näkemys eTerveyden vanhanaikaisuudesta ja että kyseessä on sen sijaan digitaaliseen terveys. Vastaukset viittaavat siihen, että eTerveyttä pidetään toisinaan sähköisten terveystietojen ja sähköisen potilaskertomuksen synonyyminä. Haastateltavat kertoivat myös eTerveyden tavoitteista, kuten parhaan hoidon mahdollistami- sesta, turvallisuuden ja laadun varmistamisesta, olemassa olevien palvelujen parantamisesta, saatavuuden parantamisesta, hoitopisteiden yhdistämisestä ja ihmisten terveyden tukemisesta.

2.3.2 eTerveys-käsitteen kehitys EU:ssa ja Suomessa

Euroopan unioni (EU) on ollut myös edelläkävijänä käsitteen käytössä ja määrit- telyssä. Euroopan komissio on aloittanut terveydenhuollon tieto- ja viestintätek- nologian tai ”eTerveyden” tutkimus- ja kehitystyön vuonna 1988. Tutkimus- ja kehitystyö keskittyi ensisijaisesti aiheisiin, kuten sähköiset terveystietolomak- keet, alueelliset ja kansalliset terveydenhuoltoverkot, ihmisten terveyttä tukevat järjestelmät sekä järjestelmät ja välineet terveydenhuollon ammattilaisten tueksi tehokkaan ja turvallisen työskentelyn takaamiseksi potilaiden kanssa. (Olsson, Lymberis & Whitehouse 2004,10).

Vuonna 2004 Euroopan unionin eHealth Action Plan asetti kaikille jäsenmailleen vaatimuksen laatia kansallinen eTerveyden tiekartta vuoden 2006 loppuun men- nessä sekä esitti eurooppalaiset tavoitteet eTerveydessä. Suomen eTerveys -tiekartta on jatkumo 1990-luvulla alkaneelle työlle. eTerveyden käsitettä käytetään monessa asia yhteydessä tässä asiakirjassa, mutta tarkempi määrittely puuttuu (STM 2007, 11–12). Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Sta- kesin vuonna 2005 tekemässä kartoitusraportissa käytetään eTerveys-käsitettä.

Tässä kartoituksessa kuvataan informaatio- ja kommunikaatioteknologian sekä eTerveys- (eHealth) -sovellusten käytön tilannetta ja kehityksen suuntaa Suo- men terveyspalvelujärjestelmässä. (Winblad, Reponen, Hämäläinen, & Kangas 2005, 3.)

(24)

Euroopan komissio määrittelee jo tarkemmin suunnitelmassaan eHealth Action Plan vuosille 2012–2020 eTerveyden olevan tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveydenhuollon palveluissa ja prosesseissa, joita käytetään auttamaan ja pa- rantamaan sairauksien ehkäisyä, diagnosointia, hoitoa, seurantaa ja hallintaa sekä parantaman elintapoja. Tämä on yhdistetty terveydenhuoltojärjestelmien organisatorisiin muutoksiin ja uusiin taitoihin kansalaisten terveyden, terveydenhuollon tehokkuuden ja tuottavuuden sekä terveyden taloudellisen ja sosiaalisen arvon parantamiseksi. eTerveys kattaa potilaan ja terveydenhuollon palvelujen tarjoajien välistä vuorovaikutusta, hoitoon osallistuvien yksiköiden tai laitosten välistä tiedonsiirtoa tai vertaisviestintää potilaiden ja/tai terveydenhuollon ammattilaisten välillä. (Euroopan komissio 2012, 3.)

Suomessa terveydenhuollon sähköistäminen eli digitalisointityö alkoi 1980-luvulla sähköisellä sairauskertomuksella. Sähköisen potilaskertomuksen sisällöllisiä stan- dardeja on kehitetty 1990-luvulta lähtien jatkuen teknisten tiedonsiirtostandar- dien kehittämisellä sosiaalihuollon seuratessa mukana. Myös Kanta-palvelut ovat kehittyneet 2000-luvulla siten, että EHTEL (European Health Telematics Asso- ciation) totesi vuonna 2013 Suomen olevan eTerveyden kansainvälinen esimerk- kimaa. (STM 2014, 8.)

Doupi ja Ruotsalainen (2004) toteavat, että eTerveyden kehittämisen ja toteutta- misen kannalta tarvittavat osat löytyvät Suomen kansallisesta strategiasta, joka koskee tietotekniikan soveltamista terveydenhuollossa ja hyvinvoinnissa. Sosi- aali- ja terveysministeriö (STM) aloitti tämän strategian suunnittelun 1990-luvun puolivälissä. Kyseinen strategia on sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian hyödyntämisstrategia, jonka termeissä ei vielä ole määriteltynä sähköisiä käsit- teitä. Strategiassa on kuitenkin kuvattu etälääketieteen hankkeita, kuten Sata- kunnan keskussairaalan kliinisen neurofysiologian etädiagnostiikkahanke ja Oulun yliopistollisen keskussairaalan ja Kuusamon telepsykiatriahanke, joista löytyy yh- teneväisyyksiä eTerveyden käsitteeseen. (Doubi & Ruotsalainen 2004, 322; STM 1996, 54–56.)

(25)

Reponen ja Winblad toteavat (2004), että käsite eHealth alkoi esiintyä muodossa

”eTerveys” kotimaisessa mediassa vasta vuonna 2001 (Reponen & Winblad 2004). He määrittelevät artikkelissaan eTerveyden EU:n ministerikokouksen jul- kilausuman pohjalta tiivistetysti informaatioteknologian käytöksi kaikissa toimin- noissa, jotka jollain tavalla liittyvät terveyteen. He myös ennustivat eTerveys – käsitteen muodostuvan yläkäsitteeksi, jonka alle muun muassa telelääketiede sijoittuu. Reposen ja Winbladin eTerveyden jakautuminen kolmeen eri informaatioteknologian osa-alueeseen oli nähtävissä jo silloin: ammattilaisten väliseen, ammattilaisen ja potilaiden väliseen sekä potilaiden keskinäiseen informaation käyt- töön. (Reponen & Winblad 2004).

Ensimmäinen suomenkielinen dokumentti, jossa on käytetty eTerveys- käsitettä, on Haapalaisen artikkeli Näkökulmia eTerveys-palvelujen kehittämiseen vuodelta 2001. Artikkelissa pohditaan virtuaalisairaala Atulinen toimintaan tutustumisen ja haastatteluiden kautta, millaisia eTerveyteen liittyviä palveluja on tarjolla sekä sitä, millaisia tulevaisuuden odotuksia ja tavoitteita on eTerveyden asiantunti- joilla. (Hietanen 2001). Harkke ja Landor puolestaan (2003) totesivat, artikkelissaan, että sähköisen median kehitys on luonut terveydenhuoltosektorille uuden osa-alueen, josta käytetään nimitystä e-terveys. He toteavat, että käsitteen si- sältöä ei ole tarkasti määritelty, mutta laajimmillaan e-terveys käsittää kaiken sellaisen tietokoneiden ja tietoteknologian käytön, mikä liittyy terveydenhuoltoon. Esimerkkeinä artikkelissa ovat Eysenbachin ja Staudenmeirin tekemät mää- rittelyt. (Harkke & Landor 2003.)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt eTerveyden tieto- ja viestintätek- niikan käytöksi paikallisesti ja etäyhteydellä terveydenhuollossa. (Hämäläinen, Reponen, Winblad, Kärki, Laaksonen, Hyppönen& Kangas 2013, 9; Hyppönen, Hämäläinen & Reponen 2015, 11; Vehko, Ruotsalainen & Hyppönen 2019,17.) Sairaanhoitajaliitto määrittelee julkaisemassaan Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–2020 eTerveydenhuollon (eHealth) var- sin laajasti lähteisiin perustuen. Keskeisenä piirteenä käsitteelle ovat tieto- ja viestintätekniikan käyttö WHO:n, EU:n ja Eysenbachin näkökulmasta (Ahonen,

(26)

Kouri Liljamo, Granqvist, Junttila, Kinnunen, Kuurne, Numminen, Salanterä & Sa- ranto 2015). Uusimmassa Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveys- palveluiden strategiassa ei aikaisempaan versioon verrattuna ole strategiassa käytettyjä käsitteitä tarkasti määritettynä, mutta sisällöllisesti digitaalisuudella on samoja piirteitä kuin eTerveydenhuollossa (Ahonen, Kouri, Salanterä, Liljamo, Kinnunen, Saranto, Numminen, Aho- Konttinen, Herukka & Zewi-Kalliomaa

2021).

eTerveyteen tai eHealthiin liittyviä kirjallisuuskatsauksia sekä tutkimuksia on tehty useita. Kyselytutkimuksessa Euroopan lääketieteellisen tietotekniikan yh- distys (EFMI) kansallisten jäsenyhdistysten edustajille Moen tutkimusryhmänsä kanssa todetaan, että on tarpeen luoda yhteinen käsitys siitä, mitä eTerveyden käsitteellä tarkoitetaan (Moen, Hackl, Hofdijk, Van Gemert-Pijnen, Ammenwerth, Nykänen &, Hoerbst 2013, 60).

(27)

3 Käsiteanalyysin tarkoitus ja tavoite

Tutkimuksen tarkoituksena on analysoida ja täsmentää eTerveys- käsitettä Wal- kerin ja Avantin käsiteanalyysimallin avulla aineistosta sekä tunnistaa käsitteen ominaispiirteet sekä lähikäsitteet. Tutkimuksessa tavoitteena on myös tunnistaa käsitteen ennakkoehdot ja seuraukset, luoda esimerkkitapaus sekä määritellä empiiriset tarkoitteet kirjallisuuden avulla.

Tutkimuskysymykset ovat:

1. Mitkä ovat käsitteen eTerveys ominaispiirteet ja lähikäsitteet?

2. Mitkä ovat käsitteen eTerveys ennakkoehdot ja seuraukset?

(28)

4 Tutkimusmetodologia

4.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma

Tiedonhallinnan toimintaympäristö muodostuu neljästä osa-alueesta ja niiden vä- lisistä yhteyksistä: tieto, toimijat, toiminta ja menetelmät (kuvio 6). Toimijoilla paradigmassa tarkoitetaan sosiaali‐ ja terveydenhuollon palveluja tuottavia tai niitä käyttäviä henkilöitä tai yhteisöjä. Tieto sisältää kaiken tiedon jalostuen da- tasta viisauteen tiedon arvoketjuna. Toiminta sisältää palvelujen suunnittelun, toteutuksen, käytön ja arvioinnin. Menetelmillä tarkoitetaan teknisiä ja sosiaalisia toimintatapoja, joita käytetään toiminnassa syntyneiden tietojen käsittelyyn, tal- lentamiseen ja välittämiseen. Tiedonhallinnan tutkimus ei kohdistu pelkästään paradigman eri osa-alueisiin, vaan myös niiden välisiin suhteisiin. (Kuusisto- Niemi & Saranto 2009, 22.)

Kuvio 6. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigma (Saranto &

Kinnunen 2019, 212)

Tässä tutkimuksessa analysoitava käsite eTerveys liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan paradigmassa toimintaan ja menetelmiin, joiden välillä tieto- ja viestintätekniikan käyttö toteutuu eri prosesseissa ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden eri tasoilla analysoitavan käsitteen näkökulmasta.

(29)

4.2 Käsiteanalyysi Walkerin ja Avantin mukaan

Käsiteanalyysi sijoittuu tutkimusmenetelmällisesti laadullisen tutkimuksen kent- tään. Laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimus on yksinkertaisesti ilmaistuna aineiston ja analyysin muodon kuvausta. Aineisto, jota laadullisilla tutkimusmenetel- millä tutkitaan, on yleensä tekstiä. (Eskola & Suoranta 1998, 11–13.) Laadullisen tutkimusmenetelmän avulla pyritään ymmärtämään tutkittavaa ilmiötä, sen laatua, ominaisuuksia ja merkityksiä. Aineiston hankintamenetelmiä on useita, esimerkiksi haastattelut, havainnointimuistiinpanot, valmiit teokset ja tekstit. Ai- neiston analyysimenetelmänä käytetään joko aineistolähtöistä (induktiivinen) tai teorialähtöistä (deduktiivinen) sisällönanalyysiä. (Tuomi & Sarajärvi 2018.)

Käsiteanalyysi perustuu Walkerin ja Avantin (1992, 2014) kehittämään menetel- mään olemassa olevalle käsitteelle. Käsiteanalyysi on systemaattinen ja tarkka prosessi, jonka avulla tutkitaan käsitteiden piirteitä ja ominaisuuksia sekä ym- märretään näiden merkityksiä ja sisältöä kielellisesti. Valitulla menetelmällä on mahdollista tutkia ja tunnistaa valitun käsitteen ominaispiirteet, jotka erottavat sen muista samankaltaisista käsitteistä. Toisin sanoen käsiteanalyysin tarkoitus on tutkia käsitteen rakennetta ja toimintaa purkamalla käsite sen ymmärtä- miseksi paremmin sekä tuottaa järkevä määritelmä. Käsitteen määrittelyn seurauksena eri tutkijat kykenevät kommunikoimaan ilmiöstä yhteneväisesti sekä tunnistamaan kaikki käsitteen näkökohdat. Walker ja Avant toteavat menetelmän olevan aloittelijalle helpoin ymmärtää ja hallita. Toisaalta haastavaa on selkeiden sääntöjen vähäisyys menetelmän käytöstä ja soveltamisesta. (Walker & Avant 1992, 39–41; Puusa 2008, 36–38; Walker & Avant 2014,163–165; Foley & Davis 2017, 72.)

Käsitettä eTerveys tarkastellaan Walkerin ja Avantin (1992, 2014) käsiteanalyy- simenetelmän avulla. Käsiteanalyysimenetelmä sisältää kahdeksan eri vaihetta tarkoituksineen, jotka ovat esitetty kuviossa 7. Vaiheet ovat peräkkäisiä ja voivat olla osittain myös samanaikaisia tai päällekkäisiä, jolloin analyysi on tarkempi.

(Suhonen & Vaartio-Rajalin 2010, 8; Walker & Avant 1992, 41; 2014,166.)

(30)

Analyysimenetelmän ensimmäinen vaihe on käsitteen valinta. Walker ja Avant (2014, 166–167) suosittelevat valitsemaan kiinnostavan, mutta tutkijan näkökul- masta hallittavan käsitteen sekä välttämään laajoja käsitteitä. Analyysin toisessa vaiheessa määritellään tavoitteet, jotka määräävät analyysin suunnan. Analyysin tavoitteina voivat olla muun muassa selvittää olemassa olevan käsitteen merki- tystä tai erotella käsitteen tavanomaista käyttöä saman käsitteen tieteellisestä käytöstä. Tavoitteena voi olla olemassa olevan käsitteen merkityksen selventämi- nen, toiminnallisen määritelmän kehittäminen tai kehittää olemassa olevan teorian lisääminen.

Kuvio 7. Käsiteanalyysin vaiheet Walker & Avantin mukaan (1992 ja 2014) Kolmas vaihe eli käyttötapojen kartoitus tarkoittaa käsitteen kielellisen ilmaisun eri käyttötapojen kartoittamista ja tunnistamista esimerkiksi saatavilla olevan kirjallisuuden avulla. Toisin sanoen kyse on aineiston keruusta, jossa otetaan huomioon sekä yleiskielelliset että tieteelliset käyttötarkoitukset. Walkerin ja Avantin alkuperäisen ajatuksen mukaan aineiston keruussa tulee huomioida ja ottaa mukaan analyysiin kaikki käsitteestä olemassa oleva kirjallisuus ja sanasto slangia unohtamatta. Kun kaikki käsitteen käyttötavat on tunnistettu eli aineisto kerätty, jatketaan analyysiä joko kaikilla käsitteen käyttötarkoituksilla tai vain

(31)

tieteelliseen käyttöön liittyvillä käyttötarkoituksilla. (Walker & Avant 1992, 42;

2014, 167–168).

Käsitteen ominaispiirteiden määrittäminen on käsiteanalyysin sydän. Tässä analyysin neljännessä vaiheessa on tarkoituksena käydä läpi kaikki käsitteen käyttö- tavat ja löytää joukko piirteitä, jotka liittyvät yleisimmin käsitteeseen ja joiden avulla tutkijalle muodostuu laajempi käsitys käsitteestä. Samalla käy ilmi, millai- nen käsite on ja mitkä ovat sen tyypillisiä, useimmin toistuvia piirteitä. Näitä kut- sutaan ominaispiirteiksi ja ne auttavat erottamaan tarkastelun kohteena olevan käsitteen sen lähikäsitteistä. Ominaispiirteiden nimeämisessä on otettava huomioon myös kielelliset seikat esimerkiksi englanninkielisten käsitteiden eri viittauk- set ja tarkoitukset. (Walker& Avant 1992,43; 2014, 168.)

Mallitapaus luodaan vaiheessa viisi. Mallitapaus on esimerkki käsitteen käytöstä, jossa ilmenee kaikki käsitteen määrittävät ominaispiirteet. Toisin sanoen malliesimerkki on tyyppiesimerkki analysoitavasta käsitteestä ja sen tulee sisältää kaikki käsitteen olennaiset piirteet. Olennaista on huomioida myös se, että malliesi- merkkiä ei sekoitettaisi johonkin muuhun käsitteeseen, esimerkiksi sen lähikäsit- teeseen. (Walker & Avant 1992, 44; 2014,169.)

Käsiteanalyysin kuudennessa vaiheessa käydään läpi lähikäsitteitä, rajatapauk- sia, keksittyjä esimerkkejä ja vastaesimerkkejä. Näiden tapausten tarkastelun tarkoituksena on selventää, mitä tutkittava käsite ei ole. Lähikäsite on analysoitavan käsitteen sukulaiskäsite, jotka sisältävät suurimman osan tutkittavan käsit- teen määrittävistä ominaisuuksista, ei kuitenkaan kaikkia. (Walker & Avant 1992, 45; 2014,170.)

Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen on analyysin seitsemäs vaihe. Tä- män vaiheen voi myös sivuuttaa, mutta keskeistä tässä on niiden yhteyksien ha- vaitseminen, joissa käsitettä yleensä käytetään. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistamisesta on myös apua ominaispiirteiden täsmentämisessä, koska jokin

(32)

asia ei voi olla samanaikaisesti sekä käsitteen ennakkoehto että sen ominais- piirre. Käsiteanalyysissä ennakkoehtoja ovat ne tekijät, jotka edeltävät analysoitavan käsitteen ilmenemistä. Ennakkoehdot mahdollistavat analyysin kohteena olevan käsitteen taustaoletuksien tunnistamisen. Seurauksia ovat ne tapahtumat, jotka tapahtuvat käsitteen esiintymisen seurauksena. Toisin sanoen seuraukset ovat käsitteen tulokset. (Walker & Avant 1992, 47; 2014,173.)

Käsiteanalyysin viimeinen vaihe on empiiristen tarkoitteiden määrittely käsitteen ominaispiirteille. Walkerin ja Avantin mukaan empiiriset tarkoitteet ovat todellisia ilmiöitä, jotka olemassaolollaan osoittavat itse käsitteen esiintymisen. Vaiheen tarkoituksena on siis esittää käsitteen esiintyminen konkreettisesti mitattavissa olevilla tavoilla. Vaihe toteutetaan haastattelulla tai kyselyllä, mutta ei ole kuitenkaan pakollinen analyysiprosessissa. (Walker & Avant 1992, 48; 2014, 174–175.) Laajan käsitteen kohdalla havaittavissa olevia empiirisiä viitteitä voi olla vaikea tunnistaa.

4.3 Aineiston keruu ja analyysi

Tässä tutkimuksessa on käytetty kuvailevan kirjallisuuskatsauksen prosessia kä- siteanalyysin aineiston keruussa. Aineiston keruu on tutkimuksessa rajattu poike- ten Walkerin ja Avantin esittämästä kaikkein käyttötapojen kartoituksen laajuudesta koskemaan tieteellistä kirjallisuutta. Tämä rajaus johtuu käsitteestä saata- van aineiston alustavien hakutulostenmäärästä eri tietokannoista. Myös käytet- tyjen tietokantojen määrää rajattiin tässä tutkimuksessa. Ensisijaiseksi tietokan- naksi valikoitui ensin Medic, josta haku suomenkielisellä käsitteellä oli mahdollista toteuttaa. Medic-tietokannasta haun tulos oli 38 aineistoa asiasanoilla eterveys tai ehealth.

Medic-hakua täydennettiin vielä hakemalla aineistoa Journal.fi-palvelussa sekä Google Scholar-haulla. Journal.fi- palvelussa hakutulos oli hakusanalla eterveys viisi artikkelia ja ehealth hakusanalla tulos oli laajempi, yli 25 000 artikkelia.

Tämä johtui siitä, että palvelussa ei ollut mahdollista tehdä tarkempia rajauksia

(33)

esimerkiksi vuosiluvuilla. Google Scholar haussa hakutulos hakusanalla eTerveys tuotti vuosilta 2000–2020 oli 259 artikkelia.

Hakutermit Medic-tietokannasta, Journal.fi:stä sekä Google Scholarista olivat

”eTerveys” ja englanninkieliset vastineet olivat “eHealth” sekä “e-Health”. Medic- haun sekä täydentävien hakujen tulokset käytiin läpi ensin tiivistelmä tasolla, jonka jälkeen arvioitiin niiden sopivuutta käsiteanalyysin aineistoksi sekä sisällön että poissulkukriteerien perusteella. Aineistoon otettiin mukaan poikkeuksellisesti muun muassa systemaattiset kirjallisuuskatsaukset sekä konferenssijulkaisut laa- jemman aineiston kattamiseksi.

Poissulkukriteerit tarkensivat aineiston läpikäymistä Medic- haun ja Google Scho- lar-haun osalta. Keskeisin poissulkukriteereistä oli käsitteiden eHealth tai eTer- veys käyttö vain asiasanana. Aineistosta jätettiin pois esimerkiksi sellaiset artikkelit, joissa eHealth, e-health tai eTerveys oli vain kirjattu asiasanaksi eikä käsi- tettä avattu tai sitä ei oltu käsitelty itse artikkelin sisällössä tai asiayhteydessä.

Tämä analysointi tehtiin lukemalla aineisto läpi useampaan kertaan ja tekemällä löydöksistä Excel-taulukko. Kaksoiskappaleiden karsinta suoritettiin täydennysha- kujen yhteydessä.

Lopullinen tutkimusaineisto (n=31) koostuu 25 tutkimusartikkelista ja artikke- lista, kolmesta raportista sekä selvityksestä, pro gradusta ja väitöskirjasta. Tieto- kantahaut toteutettiin marras-joulukuussa 2020. Aineiston hakustrategia on kuvattu kuviossa 8.

(34)

Kuvio 8. Aineiston hakustrategia

Tutkimukseen valitut artikkelit käytiin läpi sisällönanalyysillä. Sisällönanalyysi on menetelmä, jonka avulla aineistoa voidaan analysoida systemaattisesti ja objek- tiivisesti. Sitä käytetään kuvailemaan tutkittavaa ilmiötä ja muodostamaan tutkittavaa ilmiötä kuvaavia kategorioita tai malleja. Onnistuminen sisällönanalyysissä edellyttää, että tutkija kykenee pelkistämään aineiston ja muodostamaan siitä käsitteet, jotka kuvaavat tutkittavaa ilmiötä luotettavasti. Sisällönanalyysi voidaan tehdä joko induktiivisesti tai deduktiivisesti. Induktiivisessa analyysissä edetään aineiston ehdoilla, kun taas deduktiivisessa analyysissä aikaisemman tie- toon perustuen tehdään analyysirunko, johon sisällöllisesti sopivia asioita etsitään aineistosta. (Tuomi & Sarajärvi 2018 190–217; Kyngäs, Elo, Pölkki, Kääriäinen &

Kanste 2011, 139.)

Käsiteanalyysissä käytettiin induktiivista sisällönanalyysiä käsitteen tarkasteluun.

Aineisto luettiin läpi sekä siitä tarkistettiin esitetty käsitteen määritelmä ja asiayhteys, missä sitä oli käytetty. Havainnot kirjattiin ylös Excel-taulukkoon kaikkien artikkeleiden osalta. Havainnoista muodostettiin kategoriat ja näistä kategorioista johdettiin käsitteen ominaispiirteet ja lähikäsitteet. Ominaispiirteet ja lähikäsit- teet ovat esitetty tutkimuksen tuloksissa.

(35)

5 Tulokset

5.1 eTerveys-käsite tutkimusaineistossa

Tutkimuksen aineistossa (n=31) eTerveys-käsitettä käytettiin yhteensä 25 tutki- musartikkelissa ja artikkeleissa, kolmessa raportissa, selvityksessä, pro gradussa ja väitöskirjassa. Aineistosta 12 oli suomenkielisiä ja 19 englanninkielisiä.

Aineisto on esitetty taulukossa 1 julkaisutyypeittäin.

Taulukko 1. Tutkimusaineisto julkaisutyypeittäin (Medic, Journal.fi ja Google Scholar)

Kirjoittajat Julkaisu Kieli Julkai-

sun tyyppi

Käsite/asia- sana

Levy, A. R., Kulmala, P., Me- renmies, J., Jääskeläinen, J., Kortekangas-Savolainen, O., Jääskeläinen, J., Nikkari, S., Remes, A., & Reponen, J.

Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2019

englanti Artikkeli eHealth

Väätäinen, S., Soini, E., Arvo- nen, S., Suojanen, L., & Pieti- läinen, K.

Ahonen, O., Kinnunen, U-M., Heinonen, J., Lejonqvist, G- B., Elina Rajalahti, E. & Sa- ranto, K.

Arpola, T. Finnish Journal of

EHealth and Ewelfare 2018

Cambell, A. Public Health School

of Medicine Faculty of Health Sciences Uni- versity of Eastern Finland 2018

englanti Pro gradu eHealth

Karisalmi, N., Kaipio, J., &

Kujala, S. Finnish Journal of

suomi Artikkeli eHealth

Athanasopoulou, C. Department of Nurs- ing Science, Faculty of Medicine, Univer- sity of Turku, Finland Annales Universitatis Turkuensis, Turku 2017

englanti Väitös-

kirja eHealth

Kouri, P., & Seppänen, J. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2017

(36)

Rajamäki, J., & Pirinen, R. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2017

Pitkäranta, A. Lääkärilehti 2017 suomi Artikkeli e-Terveys Ahonen, O., Kinnunen, U-M.,

Kouri, P., Liljamo, P.& Sa- ranto, K.

Huvila,I., Ek,S. ,Enwald,S., Eriksson‐Backa,K., Hirvo- nen,N. & Känsäkoski, H.

Kallio, A. Finnish Journal of

suomi Artikkeli eTerveys, eHealth Lakanmaa, R.-L., & Kontio, E. Finnish Journal of

Raitoharju, R. & Kontio, E. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2016

suomi Artikkeli eTerveys

Jauhiainen, A., & Sihvo, P. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2015

suomi Artikkeli ehealth services

Jauhiainen, A., Sihvo, P., Iko- nen, H., & Rytkönen, P.

Virkanen, H., Mykkänen, J., &

Tuomainen, M Finnish Journal of

Bartz, C. C., & Kouri, P. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2013

Keränen, N., Pulkkinen, P.,

Jämsä, T., & Reponen, J. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2013

Miesperä, A., Ahonen, S.-M.,

& Reponen, J. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2013

Trill, R., & Pohl, A.-L. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2013

Hämäläinen, P., Reponen, J., Winblad, I., Kärki, J., Laakso- nen, M.öHyppönen, H. & Kan- gas ,M.

National Institute for Health and Welfare (THL) 2012

englanti Raportti eHealth

Hurme, T. Yhteiskuntapolitiikka

2011 suomi Artikkeli e-Terveys

Nykänen, P. Tietojenkäsittelytiede

2010 suomi Artikkeli eTerveys

Hakula, J. Finnish Journal of

(37)

Reponen,I., Winblad ,W. &

Hämäläinen,P. Finnish Journal of EHealth and Ewelfare 2009

Hämäläinen, P., Doupi, P.

&Hyppönen, H. STAKES 2008 englanti Raportti eHealth, eTer- veys

Hyppönen, H. STAKES 2008 englanti Raportti eHealth

Sosiaali- ja terveysministeriö STM 2007 suomi Selvitys eTerveys Reponen, J. & Winblad, I. Suomen lääkärilehti

2004 suomi Artikkeli eHealth, eTer-

veys

5.2 eTerveyden ominaispiirteiden nimeäminen

Ominaispiirteet esiintyvät aineistossa käsitteen yhteydessä muita piirteitä useammin. Aineistosta nousi esiin useita eri ominaispiirteitä liittyen eTerveys- käsittee- seen, jotka on esitetty taulukossa 2. Taulukko on muodostettu sisällönanalyy- siprosessin yhteydessä ja yhdessä lähteessä oli yksi tai useampi piirre.

Taulukko 2. Tutkimuksessa käytetyn aineiston ominaispiirteet ja lähikäsitteet

Kirjoittajat Julkaisu Ominaispiirteet/ lähikäsitteet

Väätäinen, S., Soini, E., Ar- vonen, S., Suojanen, L., &

Pietiläinen, K.

Finnish Journal of EHealth

and Ewelfare 2019 terveydenhuollon sähköiset palvelut

Levy, A. R., Kulmala, P., Me- renmies, J., Jääskeläinen, J., Kortekangas-Savolainen, O., Jääskeläinen, J., Nikkari, S., Remes, A., & Reponen, J.

digitaaliset työkalut, tiedon siirto

Cambell, A. Public Health School of Medicine Faculty of Health Sciences University of Eastern Finland 2018

sähköisen tieto- ja viestintäteknii- kan käyttö terveyspalveluissa, te- lelääketiede ja teleterveys

Arpola, T. Finnish Journal of EHealth

Karisalmi, N., Kaipio, J., &

Kujala, S. Finnish Journal of EHealth

and Ewelfare 2018 terveydenhuollon sähköiset palvelut, tiedon siirto

Ahonen, O., Kinnunen, U-M., Heinonen, J., Lejonqvist, G- B., Elina Rajalahti, E. & Sa- ranto, K.

Finnish Journal of EHealth

Rajamäki, J., & Pirinen, R. Finnish Journal of EHealth

Kouri, P., & Seppänen, J. Finnish Journal of EHealth

and Ewelfare 2017 terveydenhuollon sähköiset palvelut, tiedonsiirto ja tiedon saaminen