Tutkimuksen luotettavuus ja eettisyys

Tutkimusprosessissa tulee arvioida tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä. Jos tutkimuksen kaikissa vaiheissa on noudatettu hyvän tieteellisen käytännön peri-aatteita, on tutkimus luotettava ja eettisesti hyväksyttävä. Avoimuus, rehelli-syys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus kuuluvat hyvän tieteellisen käytännön peri-aatteisiin. Tämä tutkimus ei kohdistu ihmisiin, vaan kirjalliseen aineistoon. Tutki-musprosessissa on käytetty ja toteutettu tiedeyhteisön hyväksymää tutkimusme-netelmää ja tiedonhankinta on avoimesti ja vastuullisesti suoritettu. Tutkimus-prosessi, sen kaikki vaiheet ja tulokset, ovat kuvattu asianmukaisesti sekä läh-teenä olevan materiaalin käyttö on tuotu esille asianmukaisella tavalla lähdeviit-taukset huomioiden sekä julkaisujen kirjoittajien työtä arvostaen. (TENK 2012, 6.)

Tutkimus perustuu tutkijan omaan mielenkiintoon sekä menetelmää että käsi-tettä kohtaan. Tutkimuksen aineisto on Open Access-julkaisuja käsitteeseen liit-tyen eikä tutkimuksen tekemiseen liity henkilötietojen käsittelyä. Tutkimus on to-teutettu itsenäisenä työnä eikä sen toteuttamiseen liity muita sidonnaisuuksia tai rahoituslähteitä, jotka tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaisi ja joita tulisi ra-portoida osana tutkimusprosessia. (TENK 2012, 6.)

Walkerin ja Avantin (1992) käsiteanalyysimenetelmän valinta Pro gradun tutki-musmenetelmäksi oli onnistunut valinta sen selkeän rakenteen takia. Käsiteana-lyysimalli on systemaattinen ja tarkka prosessi, jonka avulla tutkitaan käsitteiden piirteitä ja ominaisuuksia sekä ymmärretään näiden merkityksiä ja sisältöä kielel-lisesti. Valitulla menetelmällä oli mahdollista tutkia ja tunnistaa valitun käsitteen ominaispiirteet, lähikäsitteet ja ennakkoehdot sekä luoda malliesimerkki. Toi-saalta itse menetelmässä ei ole tarkemmin kuvattu tai määritelty tarkasti

proses-sin vaiheita, ja tämä jätti tutkijan tekemille valinnoille paljon liikkumavaraa. Tut-kimusprosessin edetessä tuli tehdä useita päätöksiä ja valintoja, jota haastoivat omalta osaltaan tutkijan objektiivisuutta.

Esimerkkinä tästä voidaan mainita, että Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimene-telmässä todetaan, että suositeltavana aineistona on kaikki kirjallisuus, jossa kä-sitettä käytetään sen eri käyttötavat huomioiden. Menetelmässä on mahdollista tehdä rajaus käsitteen kaikkien käyttötapojen ja tieteellisten käyttötapojen vä-lille, mutta ei mainita, mikä on riittävä määrä julkaisuja itse tutkimuksen analyy-sin tekemiseen. (Walker & Avant 2014, 167.) Lammintakanen kumppaneineen toteaa, ettei aineiston hallinnan näkökulmasta kannata hankkia määrällisesti suurta aineistoa. He ovat käyttäneet käsiteanalyysissään Rodgersin käsiteanalyy-simenetelmää, jossa aineistosta otetaan edustava otos, joka on joko 20 % ai-neiston kokonaismäärästä tai 30 kappaletta riippuen siitä, kumpi määrä on suu-rempi. (Lammintakanen, Kivinen, Kylmä & Kinnunen 2008, 6.) Tutkimuksen luo-tettavuuden arviointi esimerkiksi käytetyn aineiston riittävyydestä on haastavaa.

Menetelmässä ei myöskään avata sitä, mikä on riittävä määrä piirteitä, jotta voi-daan todeta sen olevan ominaispiirre. Tämä jää puhtaasti tutkijan arvioitavaksi ja päätettäväksi.

Itse käsitteen valinta asetti myös haasteita aineiston hakuun ja etenkin sen ra-jaamiseen, koska käsite itsessään oli varsin laaja ja kehittynyt 2000-luvun alusta alkaen. Tämä haaste toki oli tunnistettavissa jo käsitettä valittaessa. Voidaan kui-tenkin todeta, että vaikka kyseessä on laaja käsite, oli analyysin toteuttaminen kuitenkin mahdollista. Kuvailevan kirjallisuuskatsauksen menetelmää on käytetty tutkimuksen aineiston keruussa. Aineiston haku on toteutettu pääsääntöisesti yh-destä tietokannasta, jota on täydennetty ohjaajien kanssa käytyjen keskustelu-jen perusteella. Tiedonhakustrategia on kuvattu tutkimuksessa kuviossa 8 sekä tutkimuksessa käytetty aineisto on esitetty taulukoissa 1 ja 2 luotettavuuden pa-rantamiseksi.

Aineiston haun rajaaminen yhteen tietokantaan tutkimuksen tekemisen kannalta oli aiheellinen ja perusteltu, jotta tutkimusprosessi oli mahdollista toteuttaa aika-taulussa. Tutkimuksen luotettavuutta olisi voinut parantaa hyödyntämällä yliopis-ton kirjasyliopis-ton informaatikon asiantuntemusta aineistohaussa. Englanninkielisen ai-neiston kääntäminen ja tulkinta heikentää - varsinkin asiayhteyden tulkinnan ja määrittämisen näkökulmasta - tutkimuksen luotettavuutta. Aineiston hakustra-tegia ja -lausekkeet on auki kirjoitettu ja kuvattu tarkasti, jolloin tutkimuksessa tehty aineistohaku on toistettavissa. Huomioitavaa tutkimuksessa käytettävästä aineistosta on myös se, että valtaosa artikkeleista on julkaistu yhdessä julkai-sussa.

Hakusanoina ovat analysoitava käsite itse sen eri kirjoitusmuodoissa englannin ja suomen kielellä. Walkerin ja Avantin menetelmästä poiketen analyysissä on käy-tetty rajattua aineistoa käyttämällä pääsääntöisesti yhtä tietokantaa. Tästä syystä on ilmiselvää, että tutkimuksen kannalta oleellisia julkaisuja eri muodois-saan on jäänyt hyödyntämättä. Myös tietokantaan syötettyjen asiasanojen puut-teet ovat voineet vaikuttaa julkaisujen löydettävyyteen. Useamman kuin yhden tietokannan käyttö olisi ehdottomasti vaikuttanut haun tuloksiin sekä hakusano-jen määrittely käsitteen käytön tiettyyn kontekstiin olisi tuonut erilaisen aineiston tutkimuksen pohjaksi. Täydentävää aineistohakua tehtiin tutkimusprosessin ede-tessä.

Tuomen ja Sarajärven (2018, 263 − 271) mukaan tutkimusmenetelmien luotetta-vuutta käsitellään yleensä validiteetin ja reliabiliteetin näkökulmasta lähinnä määrällisessä tutkimuksessa. Laadullisen tutkimuksen luotettavuutta tulee kui-tenkin tarkastella laajemmin tutkimuksen johdonmukaisuutena (koherenssi) ja sen eri osien liittymisenä toisiinsa. Oleellisinta laadullisen tutkimuksen luotetta-vuuden kannalta on se, että aineiston ja tuloksien välillä on yhteys. Aineisto ja siitä nousevat kategoriat tulee muodostaa siten, että kuvaavat tutkittavaa ilmiötä tai asiaa - tässä tutkimuksessa käsitettä - mahdollisimman luotettavasti.

Myös käsiteanalyysimenetelmään kohdennettu kritiikki saattaa vaikuttaa tutki-muksen luotettavuuteen, vaikka tätä on esitetty lähinnä hoitotieteessä ylipäätään

käsiteanalyysin tarpeellisuuden näkökulmasta (Alikleemola, Lamberg, Riila, Num-minen & Suhonen 2017, 45). Itse Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimallia on kri-tisoinut Paley (1996), jonka mukaan keskeinen kysymys on, kuinka erotetaan ominaispiirteet kirjallisuuskatsauksen tuottamasta aineistosta ja mikä on riittävä määrä piirteiden toistumiselle, jotta voidaan todeta sen olevan käsitteen ominais-piirre. Paleyn mukaan riskinä mallissa on myös se, että käsitteiden määrittely en-nen teorian tuottamista johtaa käsitteiden määrittelyn kierteeseen. Tutkimuksen mallitapauksen rakentaminen siten, että ominaispiirteet sovitetaan mallitapauk-seen, voi vähentää tutkimuksen luotettavuutta (Alikleemola, Lamberg, Riila, Numminen & Suhonen 2017, 48).

Tässä tutkimuksessa on käytetty aineiston tarkasteluun induktiivista sisällönana-lyysiä. Tuloksissa todetut ominaispiirteet ilmaantuvat aineistossa selkeästi enem-män verrattuna lähikäsitteisiin, jotka ovat lähinnä yksittäisiä.