Kuvio 9. Käsitteen eTerveys ominaispiirteet
6.2 Tutkimuksen tulosten tarkastelu
Tämän käsiteanalyysin tarkoituksena oli jäsentää ja selventää olemassa olevaa käsitettä eTerveys. Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä käsitteen keskeiset ominaispiirteet, lähikäsitteet, ennakkoehdot ja seuraukset. Käsiteanalyysissä käytetyn aineiston perusteella (Taulukko 2) voidaan yleisesti todeta, että eTer-veys on käsitteenä laaja ja globaali käsite, jota käytetään asiayhteydestä riip-puen monella eri tavalla, kuten Euroopan parlamentti (2015) sekä Royal College of Nursing (2020) toteavat.
Käsiteanalyysissä noudatettiin Walkerin ja Avantin (1992, 2014) käsiteanalyysi-menetelmää vaiheittain ja tiedonhaulla kerätty tutkimusaineisto käsiteltiin induk-tiivisella sisällönanalyysillä. Tulokset eli käsitteen ominaispiirteet ovat aineistosta nousseet piirteet, jotka toistuivat useassa julkaisuissa. eTerveyden selkeiksi omi-naispiirteiksi aineistosta nousivat terveydenhuollon palvelut ja välineet, sähköi-nen tieto- ja viestintätekniikan käyttö, tiedon siirto ja tiedon saatavuus kansalai-sen, potilaan ja/tai ammattilaisen näkökulmasta ja ovat varsin yhteneväisiä Oh:n
ym. (2005) kirjallisuuskatsauksessa saamiin tuloksiin. Ominaispiirteet ovat varsin teknisiä ja neutraaleja.
Tutkimuksessa käytetyn aineiston perusteella eTerveys ilmenevät varsin yhte-neväisiltä ominaispiirteiltään. Meierin kumppaneineen (Meier, Fitzgerald & Smith 2013, 369) eTerveyden kehityksen aikajanalla esittämä kuvaus EKG-aaltojen lä-hetyksestä ensimmäisenä sähköisenä lääketieteellisenä tiedonsiirtona vastaa tässä tutkimusaineistosta esiintyviä ominaispiirteitä sähköinen tieto- ja viestintä-tekniikan käyttö ja tiedon siirto.
Tarkasteltaessa käsitteen maailmanlaajuista kehitystä vasten, käsitteen ominais-piirteet vastaavat Eysenbachin (2001) esittämään määritelmään sähköisen tieto- ja viestintätekniikan käytön osalta. Verrattaessa ominaispiirteitä Eysenbachin esittämiin kymmeneen e:hen tutkimusaineiston ominaispiirteistä tiedon saaminen vastaa potilaiden vaikutusmahdollisuuksien (empowerment) lisäämistä henkilö-kohtaisen terveystiedon saamiseen. Ominaispiirteet tiedon siirto ja tiedon saami-nen kansalaisen, potilaan ja/tai ammattilaisen näkökulmasta vastaa potilastieto-jen vaihdon ja viestinnän mahdollistamista (enabling) eri terveyspalvelupotilastieto-jen vä-lillä. Myös tehokkuus (efficiency) eli lupaus lisätä terveydenhuollon tehokkuutta ja vähentää kustannuksia vastaa ominaispiirteitä tiedon siirto ja tiedon saaminen.
Tämänhetkisen WHO:n (WHO 2020) määritelmän mukaan eTerveys tieto- ja viestintätekniikan käyttöä terveyden ja siihen liittyvien alojen tukemiseksi. Tutki-muksessa käytetyssä aineistossa analysoiduista ominaispiirteistä sähköisen tieto- ja viestintätekniikan käyttäminen sekä terveydenhuollon välineet ja palvelut vas-taavat WHO:n määritelmää. Myös Oh:n tutkimusryhmineen (2005) tekemä kirjal-lisuuskatsaus ja Burmaoglun (2017) käsitteiden kehityksen analyysi vastaavat ominaispiirteitä sähköisen tieto- ja viestintätekniikan käyttämistä sekä tervey-denhuollon välineitä ja palveluita.
EU:n näkökulmasta käsitteen eTerveys ominaispiirteet sähköisen tieto- ja viestin-tätekniikan käyttäminen sekä terveydenhuollon välineet ja palvelut vastaavat Eu-roopan komission (2012, 3) määritelmä eHealth Action Plan:issä vuosille 2012–
2020. Käsitteen kehitys kansallisella tasolla on muotoutunut vastaamaan samoja ominaispiirteitä, joissa Hietasen (2001) näkökulma vastaa terveydenhuollon väli-neitä ja palveluita, Harkken ja Landorin (2003) sähköisen tieto- ja viestintäteknii-kan käyttämistä.
Tutkimusaineiston mukaan eTerveyden lähikäsitteitä olivat Ahosen kumppanei-neen (2018) ja Levyn kumppaneikumppanei-neen (2019) käyttämä käsite digitaalinen ter-veys, Arpolan (2018) ja Cambellin (2018) käyttämät käsitteet telelääketiede ja teleterveys, Keräsen ym. (2013) käyttämä käsite mHealth sekä Hämäläisen kumppaneineen (2013) käyttämä käsite terveydenhuollon tiedonhallinta. Lähikä-sitteet olivat pääsääntöisesti määrällisesti yksittäisiä eli näissä oli selkeää hajon-taa. Lähikäsitteistä digitaalinen terveys vastaa Eysenbachin (2001) e:tä ammatti-laisten ja potilaiden koulutuksesta (education) digitaalisten työkalujen opettelun näkökulmasta. Lähikäsitteet mHealth, telelääketiede ja teleterveys puolestaan vastaavat potilastietojen vaihtoa ja viestinnän mahdollistamista (enabling) stan-dardoidulla tavalla eri terveyspalvelujen välillä.
Pitkärannan näkemys eTerveydestä (2017) yhtenä innovaatio- ja terveystiedon ekosysteemiteknologian osa-alueena ja Hämäläisen ym. (2008) eTerveyden mää-rittely terveydenhuollon tietohallintona olivat haasteellisimmat artikkelit ominais-piirteiden ja lähikäsitteiden löytämisen näkökulmasta. Innovaatio- ja terveystie-don ekosysteemiteknologiassa on yhteneväisyys sähköisen tieto- ja viestintätek-niikan käyttämiseen, vaikka sitä ei ole tarkemmin määritelty. Toisaalta tämä liit-tyy myös Eysenbachin (2001) potilastietojen vaihdon ja viestinnän mahdollista-mista (enabling) standardoidulla tavalla eri terveyspalvelujen välillä.
Lähikäsite terveydenhuollon tietohallinto ei tällä määrittelyllä liity aiemmissa tut-kimuksissa kuvattuihin määrittelyihin, mutta sisällöllisesti liittyy ominaispiirtee-seen sähköisen tieto- ja viestintätekniikan käyttö
Käsitteen ennakkoehdoksi yleisellä tasolla täsmentyi sekä ammattilaisten että kansalaisten ja potilaiden kohdalla välineellinen valmius ja osaaminen
terveyden-huollon palvelujen tarjoamiseen ja käyttämiseen sekä tiedon saamiseen ja tuot-tamiseen. Käsitteen seurauksia oli haastavaa tunnistaa ja tarkentaa. Aineiston tarkemmalla määrittelyllä, esimerkiksi tiettyyn kontekstiin tai valittuun tieto- ja viestintätekniikkaan, seurausten määrittäminen olisi ollut mahdollista tehdä tar-kemmin.
”Sähköisyys” eli tarve jollekin tieto- ja viestintätekniikan käytölle on integroituna e-alkuisiin käsitteisiin, joka luo tavallaan pohjan todetuille ominaispiirteille,
vaikka sitä itse ei varsinaisesti tuoda esille käsitteen määrittelyssä tai konteks-tissa itse. Osassa aineistoa ominaispiirteiden havainnoiminen tai löytäminen oli helpompaa niissä olevien määrittelyjen perusteella ja artikkelin aihepiirin perus-teella, osassa aineistoa puolestaan haastavampaa. Aineiston perusteella tutki-muksessa ei tullut ilmi kaikkia Eysenbachin (2001) laaja-alaiseen määrittelyyn liittyviä ominaispiirteitä käsitteelle eTerveys. Käsitteen tarkastelu Eysenbachin laajemman määrittelemän näkökulmasta tarkemmin toisi lisäarvoa ominaispiirtei-den määritellylle, vaikka toominaispiirtei-dennäköisesti aineiston rajaaminen Pro gradu -tasoi-seen työhön on haasteellista tästä näkökulmasta. Myös käsitteen tarkastelu tie-tystä julkaisun kontekstista käsin olisi mahdollistanut aineiston rajaamiseen tar-kemmin sekä tuonut lisäarvoa ominaispiirteiden määrittämiseen, esimerkiksi asi-akkaan/ potilaan omaan hoitoon osallistumisen näkökulmasta tai kansalaisten sähköisten terveyspalvelujen näkökulmasta.
Empiiristen tarkoitteiden määrittäminen kirjallisuuden avulla antaa kuvaa siitä, miten käsitettä käytetään todellisessa elämässä eli eri asiayhteyksissä käytän-nössä. Tässä tutkimuksessa empiiristen tarkoitteiden määrittäminen toteutettiin tarkastelemalla kirjallisuutta kahden tutkimusartikkelin avulla (Oh ym. 2007, Shaw ym.2017).
Oh:n (Oh ym. 2005) kumppaneineen tekemän tutkimuksen perusteella käsitettä eTerveys käytetään terveyspalveluihin, teknologiaan, liiketoimintaan sekä sidos-ryhmiin liittyvissä asiayhteyksissä, jotka vastaavat tässä tutkimuksessa todettuja ominaispiirteitä sähköinen terveyspalvelu, tieto- ja viestintätekniikka, tiedon
siirto ja tiedon saatavuus kansalaisen, potilaan ja/tai ammattilaisen näkökul-masta. Shaw:n (Shaw ym. 2017) tutkimusryhmineen tekemän tutkimuksen pe-rusteella yleisin asiayhteys, jossa eTerveys-käsitettä käytetään, on teknologia.
Tämä vastaa eTerveys- käsitteen ominaispiirrettä tieto- ja viestintätekniikka. Di-gitaalinen terveys, joka mainitaan Shaw:n tutkimusryhmineen tekemässä muksessa vaihtoehtona eTerveydelle, puolestaan on yhteneväinen tässä tutki-muksessa todetulle lähikäsitteelle. eTerveys-käsitettä käytetään empiiristen tar-koitteiden tarkastelun mukaan sähköisten terveyspalvelujen, tieto-ja viestintä-tekniikan sekä kansalaisten, potilaan ja/tai ammattilaisen näkökulmasta tieteel-listen julkaisuiden asiayhteyksissä.
Tämän tutkimuksen perusteella voidaan siis todeta tarve avata lukijalle tarkem-min, mitä käsiteellä eTerveys tarkoitetaan tutkimuksessa tai julkaisussa. Vaikka aineisto tässä tutkimuksessa on sinänsä pieni suhteessa käsitteen käytön yleisyy-teen ja laajuuyleisyy-teen, niin sen tarkastelun perusteella herää ajatus siitä, että eTer-veys käsittää kaiken mahdollisen mikä liittyy terveydenhuollon sähköisiin ratkai-suihin. Tutkimuksessa on todettu, että eTerveys sijoittuu WHO:n määrittelyn mu-kaisesti sateenvarjotermin digitaalinen terveys alle. Tästä huolimatta tutkimuk-sen perusteella on nähtävissä tarve myös kansalliselle, suomenkieliselle tarkem-malle määrittelylle, jotta terveydenhuollon prosesseissa palveluiden tuottajat ja käyttäjät ymmärtävät, mitä käsitteellä tarkoitetaan. Kuten Al-Rimawi kumppanei-neen (2017, 163) toteaa, uusin tekniikka ja teknologia soluttautuu elämän eri osa-alueille. eTerveysteknologian kehittyminen tekee sen käytön välttämättö-mäksi, mutta eTerveys määritellään eri aloilla eri tavoin. Jotta eTerveys voidaan määritellä johdonmukaisesti, sen ominaisuudet, laajuus, sidosryhmät, hyödylli-syys ja tulokset on otettava huomioon. Tämä auttaa terveydenhuoltoa ja muita aloja selkeyttämään, soveltamaan, hyödyntämään eTerveyttä asianmukaisesti ja parantamaan sen tuloksia.
Voidaan myös pohtia, luoko sähköisten käsitteiden yleistyminen ja digitalisaation eteneminen tarpeen myös ei-digitaaliselle, ns. paperidokumentaatiolle tarpeen täsmentää terveydenhuollon prosesseissa ja palveluissa näitä jo vanhenevia,
väistyviä tapoja ja käsitteitä. Onko sähköisen tieto- ja viestintätekniikan yleisty-minen korvannut kaiken paperilla tapahtuvan tiedon siirron ja dokumentoinnin siinä mielessä, että osa e-alkuisista sanoista katoaa tulevaisuudessa pois eikä uusille ole tarvetta? Sähköinen potilaskertomus on vain potilaskertomus, koska paperisia ei enää tulevaisuudessa tuoteta.
6.3 Jatkotutkimusaiheet
Johtuen käytetyn aineiston määrästä tässä tutkimuksessa, jatkotutkimuksessa olisi syytä tarkastella käsitettä eTerveys tarkemmin laajemmalla aineistolla tai ennalta määritellyn kontekstin yhteydessä, jotta käsitteen ominaispiirteitä saa-daan enemmän esille. Jatkotutkimuksessa voisi tarkastella käsitettä myös eri kä-siteanalyysimenetelmällä.
Jatkotutkimuksena voisi tutkia myös empiirisesti, kuinka ammattilaiset tai kansa-laiset ymmärtävät ja määrittelevät käsitteen eTerveys. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, millaisia lähikäsitteitä käsitteelle eTerveys tulee ilmi käytännön toimin-taa tutkittaessa.Käsitteen elinkaaren tutkimus tulevaisuudessa voisi olla myös yksi jatkotutkimuksen aihe.
Lähteet
Ahonen Outi, Kouri Pirkko, Liljamo Pia, Granqvist Henna, Junttila Kristiina, Kinnu-nen Ulla-Mari, Kuurne Salla, NummiKinnu-nen Jari, Salanterä Sanna ja Saranto Kaija 2015. Sairaanhoitajaliiton sähköisten terveyspalvelujen strategia vuosille 2015–
2020. Sairaanhoitajaliitto. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-con-tent/uploads/2020/01/eHealth_strategia.pdf (Luettu 31.8.2021)
Ahonen Outi, Kouri Pirkko, Salanterä Sanna, Liljamo Pia, Kinnunen Ulla-Mari, Sa-ranto Kaija, Numminen Jari, Aho- Konttinen Annika, Herukka Anna & Zewi-Kallio-maa Camilla 2021. Sairaanhoitajaliitto. Sairaanhoitajaliiton digitaalisten sosiaali- ja terveyspalveluiden strategia. Saatavissa: https://sairaanhoitajat.fi/wp-con-tent/uploads/2021/05/E-health-1.pdf (Luettu 31.8.2021)
Alikleemola Päivi, Lamberg Eija, Riila Mari, Numminen Olivia & Suhonen Riitta 2017. Hoitotieteissä käytettyjä käsiteanalyysimenetelmiä. Teoksessa Suhonen Riitta, Vaartio-Rajalin Heli, Numminen Olivia, Lonkila Kirsi-Marja & Leino-Kilpi He-lena (toim.) Käsiteanalyysi. Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun. Turun Yliopisto, Turku, 24–61.
Al-Rimawi Rula, Dwairej Doa'a, Masadeh Arwa, Al-Ananbeh Enaam & Ahmad Muayyad 2016. E-health Concept Development and Maturity in Literature. Journal of Health, Medicine and Nursing, Vol 29 ,156 –166. Saatavissa:
https://iiste.org/Journals/index.php/JHMN/article/view/32671/33562 (Luettu 17.9.2021)
Burmaoglu Serhat, Saritas Ozcan, Kıdak Levent & Berber Ipek 2017. Evolution of connected health: a network perspective. Scientometrics 112, 1419–1438. Saa-tavissa: https://link-springer-com.libproxy.helsinki.fi/article/10.1007%2Fs11192-017-2431-x (Luettu 25.10.2020)
Doupi Persephone & Ruotsalainen Pekka 2004. eHealth in Finland: present status and future trends, International Journal of Circumpolar Health, 63(4), 322–327.
Cronin Patricia, Ryan Fáinche & Coughlan Michael 2010. Concept analysis in healthcare research. International Journal of Therapy and Rehabilitation, 17 (2), 62 – 68. Saatavissa: http://www.tara.tcd.ie/handle/2262/69917 (Luettu
28.3.2021)
Endacott Ruth 1997. Clarifying the concept of need: a comparison of two ap-proaches to concept analysis. Journal of Advanced Nursing 25 (3), 471-476. Saa-tavilla:
https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/abs/10.1046/j.1365-2648.1997.1997025471.x (Lu-ettu 7.3.2021)
Erkkola Jussi-Pekka 2008. Sosiaalisen median käsitteestä. Lopputyö. Taideteolli-nen korkeakoulu Medialaborarotio.
Eskola Jari & Suoranta Juha 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vasta-paino, Tampere.
Euroopan komissio 2012. eHealth Action Plan 2012-2020 - Innovative healthcare for the 21st century.
https://ec.europa.eu/digital-single-mar-ket/en/news/ehealth-action-plan-2012-2020-innovative-healthcare-21st-century (Luettu 23.10.2020)
Euroopan parlamentti 2015. ETerveys, mTerveys: Kuinka teknologialla voidaan helpottaa potilaiden elämää. Saatavissa:
https://www.europarl.eu- ropa.eu/news/fi/headlines/society/20150701STO72927/eterveys-mterveys-kuinka-teknologialla-voidaan-helpottaa-potilaiden-elamaa (Luettu 2.10.2020) Eysenbach Gunther 2001. What is e-health? Journal of Medical Internet Research 3(2)
Saatavissa: https://www.jmir.org/2001/2/e20/ (Luettu 15.10.2020)
Finto 2020. eTerveys. Saatavissa: https://finto.fi/fi/search?clang=fi&q=eter-veys&vocabs= (Luettu 4.10.2020)
Foley Angela & Davis Alison 2017. A Guide to Concept Analysis. Clinical Nurse Specialist 31(2):70-73. Saatavissa:
https://ovidsp-dc1-ovid-
Hoidokki- sanasto 2020. Saatavissa: http://www.hoidokki.fi/index_fin.html (Lu-ettu 20.9.2020)
Garbett Rob & McCormick Barbara 1996. A concept analysis of practice develop-ment. NTResearch 7(2), 87–100.
Haarala Risto 1981. Sanastotyön opas. Suomen kielten tutkimuskeskuksen jul-kaisuja 16. Valtion painatuskeskus, Helsinki.
Harkke Ville & Landor Pär 2003. Mobili e-terveys – kahdeksan karikkoa. Saata-vissa: https://www.terveysportti.fi/dtk/tyt/ttl00022 (Luettu 15.2.2021)
Hietanen Olli 2001. Näkökulmia eTerveys-palvelujen kehittämiseen. Futura 2/
2001, 87–93.
Hyppönen Hannele, Hyry Jaakko, Valta Kati & Ahlgren Saija 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköinen asiointi. Kansalaisten kokemukset ja kehittämistar-peet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Raportti 33/2014. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125597/URN_ISBN_978-952-302-410-6.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 2.10.2020)
Hämäläinen Päivi, Reponen Jarmo & Winblad Ilkka 2008. eHealth of Finland, Check point. National institute for Health and Welfare. Report 2009:1.
Hämäläinen Päivi, Reponen Jarmo, Winblad Ilkka, Kärki Jarmo, Laaksonen Maarit, Hyppönen Hannele & Kangas Maarit 2013. eHealth and eWelfare of Finland
Checkpoint 2011. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/104368/URN_ISBN_978-952-245-835-3.pdf?sequence=1&isAllo-wed=y (Luettu 14.2.2021)
Kakkuri-Knuuttila Marja-Liisa 2015. Teoksessa Kakkuri-Knuuttila Marja-Liisa &
Ylikoski Petri (toim.) Argumentti ja kritiikki. Lukemisen, keskustelun ja vakuutta-misen taidot. Tammer-Paino Oy, Tampere, 328–367.
Kielitoimiston ohjepankki. E-sanat: e-oppiminen, e-resepti. Saatavissa:
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/e-/ohje/231 (Luettu 6.12.2020) Kuusisto-Niemi Sirpa & Saranto Kaija 2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon-hallinta - Paradigma tieteenalan perustana. Finnish Journal of eHealth and eWel-fare (1), 19–23. Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/41405 (Lu-ettu 20.9.2020)
Kyngäs Helvi, Elo Satu, Pölkki Tarja, Kääriäinen Maria & Kanste Outi 2011. Sisäl-lönanalyysi suomalaisessa hoitotieteellisessä tutkimuksessa. Hoitotiede 23 (2), 138–148. Saatavissa: https://www.researchgate.net/profile/Tarja_Poelkki/publi- cation/261723764_Sisallonanalyysi_suomalaissuom_hoitotieteellisessa_tutkimuk-sessa/links/551b0ad80cf2fdce84384f32.pdf (Luettu 14.2.2021)
Lammintakanen Johanna, Kivinen Tuula, Kylmä Jari & Kinnunen Juha 2008. Käsi-teanalyyttisen tutkimuksen soveltaminen terveyshallintotieteessä – esimerkkinä Rodgersin käsiteanalyysimenetelmä. Hallinnon tutkimus 27 (4), 1–11. Saata-vissa: https://journal.fi/hallinnontutkimus/article/view/100654 (Luettu
28.3.2020)
Lehmuskoski Antero & Kuusisto-Niemi Sirpa 2008. Sosiaalialan sanasto asiakas-tietojärjestelmää varten. Sosiaalialan teknologihanke. STAKES, Helsinki. Saata-vissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76344/R30-2008-VERKKO.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 24.10.2021)
Leino-Kilpi Helena 2010. Käsitteiden taustasta. Teoksessa Suhonen Riitta, Vaar-tio-Rajalin Heli, Lonkila Kirsi-Marja & Leino-Kilpi Helena (toim.) Käsiteanalyysi.
Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun. Turun Yliopisto, Turku, 4–7.
Lewis Lisa 2015. The Promise and Ambiguity of eHealth Research. Nursing Re-search 64(3), 157-158. Saatavissa:
https://web.ar- chive.org/web/20151012220941id_/http://journals.lww.com/nursingresearchon- line/Documents/The_Promise_and_Ambiguity_of_eHealth_Research%20LE-WIS%20editorial%20May%202015.pdf (Luettu 17.9.2021)
McKenna Hugh & Cutcliffe John 2005. An introduction to concepts and their anal-ysis. Teoksessa McKenna Hugh & Cutchcliffe John (toim.) The essential concepts of nursing: Building blocks for practice. Elsevier Churchill Livingstone, UK.
Meier Carlos, Fitzgerald Maria & Smith Joseph 2013. eHealth: Extending, Enhanc-ing, and Evolving Health Care. The Annual Review of Biomedical Engineering.
15:359–82.
https://www-annualreviews-org.ezproxy.uef.fi:2443/doi/pdf/10.1146/annurev-bioeng-071812-152350 (Lu-ettu 15.10.2020)
Meleis, Afaf 2012. Theoretical nursing Development and Progress. Wolters Kluwer, Lippincott Williams & Wilkins. Saatavissa:
https://www.acade-mia.edu/30976329/Theoretical_Nursing_Development_and_Progresss_pd1f (Lu-ettu 22.9.2020)
Metsämuuronen Jari (toim.) 2011. Laadullisen tutkimuksen käsikirja. Internati-onal Methelp Ky. Jyväskylä.
Moen Anne, Hackl Werner, Hofdijk Jacob, Van Gemert-Pijnen Lisette, Ammen-werth Elske, Nykänen Pekka &, Hoerbst Alexander 2013. eHealth in Europe – Status and Challenges. IMIA Yearbook of Medical Informatics 59–63. Saatavissa:
https://www.thieme-connect.de/products/ejournals/pdf/10.1055/s-0038-1638833.pdf (Luettu 25.10.2020)
Nuopponen Anita 2010. Tunteet analyysissa – Hoitotieteiden käsiteanalyysi tar-kastelussa Käännösteoria, ammattikielet ja monikielisyys. VAKKI:n julkaisut, N:o 37. Vaasa 2010, 245–256. Saatavissa:
http://www.vakki.net/publicati-ons/2010/VAKKI2010_Nuopponen.pdf (Luettu 20.9.2020)
Nuopponen Anita 2020. Systemaattinen käsiteanalyysi tutkijan työssä. Teoksessa Katajamäki Heli (toim.). Tieteellinen kirjoittaminen tiedeyhteisössä. VAKKI:n jul-kaisut, N:o 11. Vaasa 2020, 94–122. Saatavissa: https://vakki.net/wp-con-tent/uploads/2020/11/Tieteellinen-kirjoittaminen-tiedeyhteisossa.pdf (Luettu 29.5.2021)
Oh Hans, Rizo Carlos, Enkin Murray & Jadad Alejandro 2005. What Is eHealth (3): A Systematic Review of Published Definitions. Journal of Medical Internet Re-search 7(1):e1) Saatavissa: https://www.jmir.org/2005/1/e1/ (Luettu
15.10.2020)
Olsson Silas, Lymberis Andreas & Whitehouse Diane 2004. European Commission activities in eHealth. International Journal of Circumpolar Health, 63 (4), 310-316. Saatavissa:
https://www.tandfonline.com/doi/pdf/10.3402/ijch.v63i4.17747. (Luettu 23.10.2020)
Paley John 1996. How not to clarify concepts in nursing. Journal of Advanced Nursing.24(3), 572–578. Saatavissa:
https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/epdf/10.1046/j.1365-2648.1996.22618.x (Luettu 31.3.2021)
Puusa Anu 2018. Käsiteanalyysi tutkimusmenetelmänä. Premissi, terveys- ja so-siaalialan johtamisen erikoisjulkaisu (4), 36–43. Saatavissa: https://www.aca-demia.edu/3310906/Käsiteanalyysi_tutkimusmenetelmänä (Luettu 20.9.2020) Reed Jeff 2014. eHealth: A concept analysis from a nursing perspective. Cana-dian Journal of Nursing Informatics 9 (1&2). Saatavissa: http://cjni.net/jour-nal/?p=3512 (Luettu 2.10.2020)
Reponen Jarmo & Winblad Ilkka 2004. Mikä ihmeen eHealth? Suomen lääkärilehti 49–50, 59. Saatavissa:
https://www-laakarilehti-fi.ezproxy.uef.fi:2443/pdf/2004/SLL492004-4886.pdf (Luettu 13.12.2020) Risjord, Mark 2009. Rethinking concept analysis. Journal of Advanced Nursing.
65(3):684–691.Saatavissa:
https://onlinelibrary-wiley-com.ezproxy.uef.fi:2443/doi/epdf/10.1111/j.1365-2648.2008.04903.x (Luettu 17.10.2010)
Rodgers Beth 1989. Concepts, analysis and the development of nursing
knowledge: the evolutionary cycle. Journal of Advanced Nursing 14(4), 330–335.
Rodrigues Roberto 2003. Opportunities and challenges in the deployment of global e-health. Int. J. Healthcare Technology and Management, 5:335–58.
Saa-tavissa:
https://pdfs.seman-ticscholar.org/f49b/a13e0056328481c61cfd9bb46a3a159bc872.pdf (Luettu 15.10.2020)
Royal College of Nursing 2020. eHealth. Saatavissa: https://www.rcn.org.uk/cli-nical-topics/ehealth (Luettu 2.10.2020)
Sanastokeskus TSK 2006. Terminologian sanasto (TSK36). Sanastokeskus TSK ry, Helsinki. Saatavissa: http://www.tsk.fi/tiedostot/pdf/TerminologianSa-nasto.pdf (Luettu 3.9.2021)
Sanastokeskus 2021. Sanastotyön ja ontologiatyön menetelmät. Saatavissa:
http://www.tsk.fi/tsk/fi/sanastotyön_ja_ontologiatyön_menetelmät-9.html (Lu-ettu 29.5.2021)
Saranto Kaija & Kinnunen Ulla-Mari 2019. Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedon-hallinnan tutkimuskohteet Itä-Suomen yliopistossa - paradigman todentuminen tietohallinnon maisteri- ja tohtorikoulutuksessa. Finnish Journal of ehealth and eWelfare 11(3). Saatavissa: https://journal.fi/finjehew/article/view/77593 (Lu-ettu 14.2.2021)
Selin, Mikko 2013. Mikä on klassikkologo?: käsitenalyysi Walkerin ja Avantin mu-kaan. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta.
Shaw Tim, McGregor Deborah, Brunner Melissa, Keep Melanie, Janssen Anna &
Barnet Stewart 2017. What is eHealth (6)? Development of a Conceptual Model for eHealth: Qualitative Study with Key Informants. Journal of Medical Interenet Reserach 19(10). Saatavissa:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/arti-cles/PMC5676031/?report=printable (Luettu 18.9.2021)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 1996. Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotek-nologian hyödyntämisstrategia. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuisti-oita 1995:27.
Saatavilla:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74034/TRM199527.pdf?sequencs=2 (Luettu 23.10.2020)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2007. Suomen eTerveys -tiekartta. Selvityk-siä 2007:14. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/74736/Selv200714.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 23.10.2020) Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) 2014. Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien
palvelujen tukena. Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020. Saatavissa:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/70321/URN_ISBN_978-952-00-3548-8.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Luettu 25.10.2020)
Suhonen Riitta & Vaartio-Rajalin Heli 2010. Käsitteiden taustasta. Teoksessa Su-honen Riitta, Vaartio-Rajalin Heli, Lonkila Kirsi-Marja & Leino-Kilpi Helena (toim.) Käsiteanalyysi. Harjoittelua eettisten ongelmien tarkasteluun. Turun Yliopisto, Turku, 8–18.
Suhonen Riitta, Vaartio-Rajalin Heli & Numminen Olivia. 2017. Käsiteanalyysi hoi-totieteessä. Teoksessa Suhonen Riitta, Vaartio-Rajalin Heli, Numminen Olivia, Lonkila Kirsi-Marja & Leino-Kilpi Helena (toim.) Käsiteanalyysi. Harjoittelua eet-tisten ongelmien tarkasteluun. Turun Yliopisto, Turku, 13–20.
Suonuuti Heidi 2001. Guide to Terminology. Tekniikan Sanastokeskus, Helsinki.
Saatavissa: http://www.nordterm.net/filer/publikationer/guider/Guide_to_Termi-nology.pdf (Luettu 16.8.2021)
TENK 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje. Helsinki. Saatavissa:
https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/fi-les/HTK_ohje_2012.pdf?_ga=2.118653065.1609593212.1602519527- 636770536.1602519527 (Luettu 30.5.2021)
Toikko Kaisa 2015. Kokemusasiantuntijuus terveydenhuollossa- käsiteanalyysi:
Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimallin mukaan. Pro gradu -tutkielma. Jyväsky-län yliopisto Terveystieteiden laitos.
Tuomi Jouni & Sarajärvi Anneli 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi.
Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.
Vaittinen Heidi 2009. Toiminnallinen identiteetti. Käsiteanalyysi Walkerin ja Avan-tin mukaan. Pro gradu -tutkielma. Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden laitos.
Valtiovarainministeriö 2021. Digitalisaatio ei saa syrjäyttää. Saatavissa:
https://vm.fi/digitalisaatio-ei-saa-syrjayttaa (Luettu 24.10.2021)
Vehko Tuulikki, Ruotsalainen Salla & Hyppönen Hannele 2019. E-health and e-welfare of Finland Check point 2018. Saatavissa:
https://www.jul- kari.fi/bitstream/handle/10024/138244/RAP2019_7_e-health_and_e-wel-fare_web_4.pdf?sequence=4&isAllowed=y (Luettu 14.2.2021)
Walker, Lorraine & Avant, Kay 1992. Teoria – avain hoitotyöhön. Sairaanhoitajien koulutussäätiön julkaisu, Vammala.
Walker, Lorraine & Avant, Kay 2014. Strategies of theory construction in nursing.
Pearsons Education Limited. United Kingdom.
Winblad Ilkka, Reponen Jarmo, Hämäläinen, Päivi ja Kangas Maarit 2005. Infor-maatio- ja kommunikaatioteknologian käyttö Suomen terveydenhuollossa vuonna
2005. Tilanne ja kehityksen suunta. Stakes, Raportteja 7/2006. Saatavissa:
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/77864/R7-2006-VERKKO.pdf?se-quence=1&isAllowed=y (Luettu 15.10.2020)
World Health Organisation 2005. WHA58.28 eHealth. Saatavissa:
https://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/20378/WHA58_28-en.pdf;jses-sionid=4B14DB8C9CD67426515D6EEEDC3064C6?sequence=1 (Luettu
15.10.2020)
World Health Organization 2012. eHealth at WHO. Saatavissa:
http://www.who.int/ehealth/about/en/ (Luettu 15.10.2020)
World Health Organisation 2017. EB142/20 mHealth. Use of appropriate digital technologies for public health. Saatavissa: https://apps.who.int/gb/ebwha/pdf_fi-les/EB142/B142_20-en.pdf?ua=1 (Luettu 26.4.2020)
World Health Organisation 2019. WHO guideline recommendations on digital in-terventions for health system strengthening. Saatavissa:
https://www.who.int/reproductivehealth/publications/digital-interventions-health-system-strengthening/en/ (Luettu: 30.5.2021)
World Health Organization 2020. eHealth. Saatavissa:
https://www.who.int/ehealth/about/en/ (Luettu 15.10.2020)