• Ei tuloksia

Erään pöydän vaiheita · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Erään pöydän vaiheita · DIGI"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Huittisten Osuuspankin kokoushuonees- sa on pöytä, joka kiinnittää huomiota se-

kä harvinaisen suuren kokonsa että var-

sinkin siihen liittyvien

historiallisten muistojen vuoksi. Onhan maamme kor- kein

johto

istunut tämän pöydän ympä- rillä yhtenä historiamme kohtalonhetkis- tä.

Foydän alkuperä

johtaa

Kauhajoen kunnan Heikkilänkylässä olevaan Hauta-

niemen taloon. Hautaniemi

oli 1800-luvun lopulla yksi pitajan suurim-

mista taloista. Sitä isännöi

vuosina

I

880-1892

tanskalaissyntyinen suurvil- jelijä Bornemann

llndbye,

ja erittiiin to- dennäköisesti poytä

on juuri

l,undbyen teetlämä, koska

se varsinkin

kokonsa puolesta poikkeaa selvästi paikkakunnal-

la yleisesti

kåiytetyistä tuvanpöydistii.

Useampikin henkilö muistaa

vielä

1910-luvun

lopulla

nähneensä pöydän Hautaniemen tuvassa. Sen

sijaan l92l

taloon muuttanut uusi isäntäväki ei enää siitii tiedä. Vuonna 1920 tapahtuneeseen talon omistajanvaihdokseen näyttiiä liit- tyneen huutokauppa, jolloin pöytii siirtyi pois Hautaniemesfä.

Ainakin

jo

1930-luvun alkupuolella sa-

ma

pöytä

oli

Kauhajoen kirkonkylåissä asuneen kruununvouti Irskisen ruokasa- lissa. Varatuomari

Alfred Irskinen tuli

Kauhajoen nimismieheksi 1925. Vuonna 1932 hänet

nimitettiin

Ilmajoen kihla- kunnan kruununvoudiksi, mutta tämän- kin viran hän hoiti Kauhajoella asuen. Si- vutoimenaan hän

hoiti

Kansallis-Osake- Pankin konttoria

ja

asuikin tämän pan-

kin toimitalossa. Missä pöytä

oli 1920-luvulla,

ei ole pystytty

selvittä- mään. Koska Irskinen tuli paikkakunnal- le vasta 1925, hän ei ole voinut ostaa sitä suoraan Hautaniemestä.

Alussa mainittu pöydän historiallisesti

merkittiivin

käyttökerta

oli

tammikuun 31. päivänä 1940. Eduskunta

oli

talviso-

dan aikana

evakuoituna Kauhajoelle.

Vuoden

1939 valtiopäivien päättäjäiset pidettiin iiskenmainittuna päivänä ja seu- raavana päivänä

oli

vuoden 1940 valtio-

päivien

avajaiset. Sodasta

ja

evakossa

Keiio Jaakola

Erään pöydän Yaiheitil

Satavuotiaso monia vaiheita nähnyt pöytä nykyisessä siioituspaikassaan.

olosta huolim atta päättäjäis-

ja avajais-

talon isäntä

Alfred lrskinen.

Mahdolli- juhlallisuudet

yritettiin pitaa niin nor-

sesti oli vielä muitakin, joista ei ole säily- maalilla tavalla

kuin

se silloisissa

oloissa nyt

tietoa. Osan hallituksesta tietenkin

oli

mahdollista. Koska säännösten

mu- täytyi koko ajan

pysytellä Helsingissä.

kaan tasavallan presidentti ja maan

halli-

Täten esim. pääministeri

Risto Ryti

ei

tus ovat liisnä näissä tilaisuuksissa,

presi-

voinut osallistua valtiopäivien päättäjäi dentti Kallio ja suunnilleen puolet

minis-

siin

ja

avajaisiin.

tereistä matkusti Kauhajoelle.

Päättäjäis-

Irskinen muutti Kauhajoelta Vaasaan juhlallisuuksien jälkeen

klo

18.30

lrski-

vuodenvaihteessa

1944-1945.

Ennen nen, joka kruununvoutina oli

paikkakun-

muuttoaan

hän myi

nähtävåisti huuto- nan ylin valtion viranomainen, tarjosi

ko-

kaupalla sellaisia tavaroita, joita ei katso- tonaan päivällisen presidentille

ja hänen

nut voivansa ottaa mukaan. Tällöin pöy- seurueelleen.

Ateria

syötiin

juuri edellä

dän osti

tuolloin

Kauhajoella maamies- kasitellyn pöydän ympärillä.

Päivälliselle koulun johtajana toiminut

agronomi

osallistuivat ainakin seuraavat

henkilöt: lauri Noppari. Kun Nopparin

perhe tasavallan presidentti Kyösti Kallio,

sisåia- vuonna

1945

muutti Huittisiin,

pöytä

siainministeri Ernst von Born,

puolustus-

seurasi mukana

ia oli

Nopparin talossa ministeri Juho Niukkanen,

opetusminis-

useita vuosikymmeniä. Huittisten Osuus-

teri Uuno

Hannula,

maatalousministeri

pankki puolestaan osti pöydän Nopparil-

P

V. Heikkinen, apulaismaatalousminis-

ta ja sijoitti sen

kokoushuoneeseensa,

teri Juho

Koivisto,

kulkulaitosministeri

missä se on jatkuvasti ahkerassa käytös-

Väinö V.

Salovaara, eduskunnan

puhe-

sä. Harva huonekalu on nähnyt näin mo- mies Väinö Hakkila, Vaasan läänin

maa-

nenlaisia vaiheita.

herra Jalo Lahdensuq presidentin nuo-

rempi adjutantti

K. Ä.

StOOr

ja tietenkin

Keijo Jaakola

l3

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Ernest tarttui siskoaan kädestä ja ajatteli, että jos hän koskaan ottaisi asiakseen turvautua väkivaltaan, tuo hetki oli tullut nyt, kun Clovis hymyili pahantahtoisesti pöydän

Mazzarella esittää siten pait- si oman tulkintansa Fredrika Rune- bergin persoonasta ja kirjailijanu- rasta, hän myös kirjoittaa Fredrika Runebergin teosten ja kirjoitusten

s.115 ”Eläinlaji joka ei tähän pystynyt kuoli sukupuuttoon tai jäi lisääntymättä.” Siis tar- koittaako tämä heitto sitä, että sukupuuttoon voi olla ratkaise- vasti

H än ilm oitti minulle, että aitan nurkassa oli vielä meidän tavaroita, juuri edellä m ainittu arkku kirjoineen.. Hän lupasi toim ittaa tämän arkun

taan sitä tarkoittanut, vaan sitä, kun M atti syö tuolla pöydän alla jo toista ro­. vastin

Toinen tontin puolisko oli tällä välin joutunut Hen- rik Rahikaisen omaisuude-k, si, mutta hän möi sen huhtikuun 1'3 pnä s· rumai- selle kauppia, s Mitrofanoffille,

* Naisten tutkijanuran ongelmat ja esteet. laan radikaalia väitettä, että myös tiedeyhteisössä on jotain vikaa. Ja onhan tämä mielenkiintoi- nen havainto, minkä nämä pienet

Siltä varalta, että tämä olisi viimeinen Sananvuoro-kolumni - vaikka uskon, että Virittäjässä vastakin saavat sananvuoron kaikki asiallisten mielipiteiden esittäjät -