Huittisten Osuuspankin kokoushuonees- sa on pöytä, joka kiinnittää huomiota se-
kä harvinaisen suuren kokonsa että var-
sinkin siihen liittyvien
historiallisten muistojen vuoksi. Onhan maamme kor- keinjohto
istunut tämän pöydän ympä- rillä yhtenä historiamme kohtalonhetkis- tä.Foydän alkuperä
johtaa
Kauhajoen kunnan Heikkilänkylässä olevaan Hauta-niemen taloon. Hautaniemi
oli 1800-luvun lopulla yksi pitajan suurim-mista taloista. Sitä isännöi
vuosinaI
880-1892
tanskalaissyntyinen suurvil- jelijä Bornemannllndbye,
ja erittiiin to- dennäköisesti poytäon juuri
l,undbyen teetlämä, koskase varsinkin
kokonsa puolesta poikkeaa selvästi paikkakunnal-la yleisesti
kåiytetyistä tuvanpöydistii.Useampikin henkilö muistaa
vielä1910-luvun
lopulla
nähneensä pöydän Hautaniemen tuvassa. Sensijaan l92l
taloon muuttanut uusi isäntäväki ei enää siitii tiedä. Vuonna 1920 tapahtuneeseen talon omistajanvaihdokseen näyttiiä liit- tyneen huutokauppa, jolloin pöytii siirtyi pois Hautaniemesfä.
Ainakin
jo
1930-luvun alkupuolella sa-ma
pöytäoli
Kauhajoen kirkonkylåissä asuneen kruununvouti Irskisen ruokasa- lissa. VaratuomariAlfred Irskinen tuli
Kauhajoen nimismieheksi 1925. Vuonna 1932 hänetnimitettiin
Ilmajoen kihla- kunnan kruununvoudiksi, mutta tämän- kin viran hän hoiti Kauhajoella asuen. Si- vutoimenaan hänhoiti
Kansallis-Osake- Pankin konttoriaja
asuikin tämän pan-kin toimitalossa. Missä pöytä
oli 1920-luvulla,ei ole pystytty
selvittä- mään. Koska Irskinen tuli paikkakunnal- le vasta 1925, hän ei ole voinut ostaa sitä suoraan Hautaniemestä.Alussa mainittu pöydän historiallisesti
merkittiivin
käyttökertaoli
tammikuun 31. päivänä 1940. Eduskuntaoli
talviso-dan aikana
evakuoituna Kauhajoelle.Vuoden
1939 valtiopäivien päättäjäiset pidettiin iiskenmainittuna päivänä ja seu- raavana päivänäoli
vuoden 1940 valtio-päivien
avajaiset. Sodastaja
evakossaKeiio Jaakola
Erään pöydän Yaiheitil
Satavuotiaso monia vaiheita nähnyt pöytä nykyisessä siioituspaikassaan.
olosta huolim atta päättäjäis-
ja avajais-
talon isäntäAlfred lrskinen.
Mahdolli- juhlallisuudetyritettiin pitaa niin nor-
sesti oli vielä muitakin, joista ei ole säily- maalilla tavallakuin
se silloisissaoloissa nyt
tietoa. Osan hallituksesta tietenkinoli
mahdollista. Koska säännöstenmu- täytyi koko ajan
pysytellä Helsingissä.kaan tasavallan presidentti ja maan
halli-
Täten esim. pääministeriRisto Ryti
eitus ovat liisnä näissä tilaisuuksissa,
presi-
voinut osallistua valtiopäivien päättäjäi dentti Kallio ja suunnilleen puoletminis-
siinja
avajaisiin.tereistä matkusti Kauhajoelle.
Päättäjäis-
Irskinen muutti Kauhajoelta Vaasaan juhlallisuuksien jälkeenklo
18.30lrski-
vuodenvaihteessa1944-1945.
Ennen nen, joka kruununvoutina olipaikkakun-
muuttoaanhän myi
nähtävåisti huuto- nan ylin valtion viranomainen, tarjosiko-
kaupalla sellaisia tavaroita, joita ei katso- tonaan päivällisen presidentilleja hänen
nut voivansa ottaa mukaan. Tällöin pöy- seurueelleen.Ateria
syötiinjuuri edellä
dän ostituolloin
Kauhajoella maamies- kasitellyn pöydän ympärillä.Päivälliselle koulun johtajana toiminut
agronomiosallistuivat ainakin seuraavat
henkilöt: lauri Noppari. Kun Nopparin
perhe tasavallan presidentti Kyösti Kallio,sisåia- vuonna
1945muutti Huittisiin,
pöytäsiainministeri Ernst von Born,
puolustus-
seurasi mukanaia oli
Nopparin talossa ministeri Juho Niukkanen,opetusminis-
useita vuosikymmeniä. Huittisten Osuus-teri Uuno
Hannula,maatalousministeri
pankki puolestaan osti pöydän Nopparil-P
V. Heikkinen, apulaismaatalousminis-ta ja sijoitti sen
kokoushuoneeseensa,teri Juho
Koivisto,kulkulaitosministeri
missä se on jatkuvasti ahkerassa käytös-Väinö V.
Salovaara, eduskunnanpuhe-
sä. Harva huonekalu on nähnyt näin mo- mies Väinö Hakkila, Vaasan lääninmaa-
nenlaisia vaiheita.herra Jalo Lahdensuq presidentin nuo-
rempi adjutantti
K. Ä.
StOOrja tietenkin
Keijo Jaakolal3