Kärsivä kukka (suom. Minna Canth) · DIGI

Opettaja

Hiutikta sauoi huudcttawan

^euem>

män

kuin olisi

tarpeellista, puhuja oli

itse

^tullut

tietämään, että

useat

oppikoulujen

rehtorit

^owat

kiittäneet kansakouluista

tullcideu oppilaide» äidin kieleu taitoa. Scu

ohessa tahtoi hau

huomauttaa,

ettäkäytännöllisistäncuwoista

olisi

euemmän hyötyä kuin

laweista

^puheista.

Mallikouluu

^opettaja

Oksanen ^tahtoi huomaut-

taa niiitä, _{jotka oliwat}

wääriu käsittäneet häneu edellisen

lausuutousa,

tarkoittaneensa

^että

kansakou- lussa

otettakoon pitemmältä ajalta

sama

^{määrä tun}

tia kuiu ou tuutia

wiikossa

^yhteuä

lukukauteua.

Sev

ohessa

^wäitti

häu ^ei

^{käywäu laatuuu,että ja}

kaa mallikoulu osastoihiu, jonka

todistukseksi

^toi

esim

^muutamia

esimerkkiä.

Opettaja

Koiwistoineu

yhdistyi opettaja

Hin-

tikan

kanssa.

Opettaja Lunden arweli ei syytä oleman ma-

lituksiiu

^päättäeu

^siitä,

^että oppikouluuu ou otettu

semmoisiakiu kausakouluu

^oppilaita, jotka

eimät

^wielä olleet läpikäyueet kouluu koko

lukumäärää.

Opettaja

Wartiaineu

moitti

siitä

^{kuu wiiwy-}

tääu yksissä lukukappaleissa ^viii,kauwau, _{että lap-}

set

oppimat ulkoa kappaleet.

Ennen

tiimi toisin,_jo-

ten tuota

manhaa

^tapaa mielätiu

olisi

uoudatetta- wa, kuu

sillä

^{oppimat hymin lukemaan.}

Opettaja

Toiwouen

yhdistyi opettaja Narti-

aiseu lausuuuou

eusi-osaau, mutta ei

sen suhteen

että

wanlioihin

opetustapoihiu uudestaaumentäisiin,

sillä

^{uudet owat} aiua parempia.

Opettaja Lindgren muistutti, että

toiset '.ässä

puhuiwat ylemmistä kansalouluista,

waau toiset

alemmista, joita ou

aiuoastaan

kaupmlgeissa.

Pv

huja puolestaan

tahtoi

^{sentähoen, että puhut}

täisiin

^{ylemmistä kouluista.}

Tohtori Polen sanoi

huomanneensa,_että

hänen

sanojansa oli wäärin käsitetty.

Hän

oli puhunut kieliopillisesta taidosta, ^myösoikokirjoituksesta,

sekä

lauseopista _että

lauseideu

jäseutämisestä. Sen

ohessa selitti

^{puhuja olewau}

kokouausa

^{wäärin pu-}

hna

erityisistäkieliopista,

sillä

^niistäasioista, joista

hän ^oli

puhunnt, woi kaikista kieliopista

saada

^op-

pia.

Lehtori

^Läukelä

huomautti ^wielä

^siitä,ettäääni ja merkki owat

sisällisimmässä

yhteydessä. Pllhuja oli,

miteu

^selitti,

aiuoastaau kaksi

^{wuotta ollut ti-}

laisuudessa

^{käyttämään} kirjoituslukemistapaa

semi- narin

mallikoulussa,

silloin

^{oli yhdessä}

wuodessa

ehditty

ensimäiuen

Luku»tirja läpi. Puhuja oli

itse

ulkomailla nähnyt tätä opetustapaahywällä

menes-

tyksellä käytettäwäu.

OpettajaHirsjärwi

esitteli toht. Polen'in

^pv

heeu

_paikoissa,^{johdosta, että} kieliopissa opetettaisiin

niissä

joissa kotimurre poikkee kirjakielestä.

moitteen

johdosta

lohduttaa

tausakoulunopettajia sillä,

että puhuja ou kuullut lyscou opettajain malitta- wansiitä,ettämuista oppikouluista

alhaisimmalle

^gym-

nasion

^{luokalle pyrkiwillä oppilailla ou ollut}

huouo

äidiukieleu taito.

Mallikoulun

opettaja

Oksanen sanoi

^myöskin

löytymän syytä malituksim, luutta päätti ettei ^ajan mähyys eikä lasteu ^puuttumat

liedot

ole kouluuu

tulessa

yksinomaisesti lnettamat stiyksi, maali on

ovctusmcncttclössäkin ^hacttama

^syytä

huouoon

^äi-

dinkielen opetuksceu. Sitte

selitti

^puhuja

lameassa

puheccssa, kuinka

seminarin

mallikoulussa, ^käyttä- mällä 10 lukutuntia miikossa, _yhtcuä lukukautena

opittiin puhtaasti lllkeluaan kirjasta.

Opettaja Killiucu pyysi, että joku

ottaisi ^mai- wakseen selittää

mistä tarpeeksi opetustuntia

olisi

saatamana, kuu

esim. kahdelle osastolle

^{määrätään}

lukutaidon

kartuttamista

wartcu 10

tuutia

^knmpai- sellekin, mikä ^jo tekee 20 t.

»viikkoonsa.

Opettaja

Ber

^q yhdistyi

edellisen

^{puhujan lau-}

suutoon lisäämällä

^että

mallikoulussa

^{täällä on}

mouta opettajaa ja mouta

osastoa.

Se ei kelpai-

si siellä missä

^{puhuja ou.}

Opettaja

Peltola sanoi

^ettei

hänenkään

^ole

tyydyttäwästi onnistnnut, _kuu opetuötamat täällä eimät ole sopimia noudattaa maalla.

Lehtori ^Läutelä

^{selitti, wiitaten siihen, mitä}

tästä

asiasta

^on

edellisen kokonksen

pöytäkirjassa, kuinka opettaja sopimalla tamalla

aikansa

^jakaen,

moi

hoitaa

ja työssä pitää useampia osastoja yhtä-

aikaa

ja

siteu saada

riittämästi aikaa äidinkieleu opetukselle.

Lehtori

^Göös

^huomautti,

^{ettäolemme jokuulleet}

äidiukieleu

^opetuksen

kausakouluissa

^olewau

huonon.

Mutta se

^{ou, mitcu luulisiu,} syyttömästikuiu kau- sakouluuopettajia

siitä

^moititaau,

sillä lvoihau

^olla

syytä siiuuä,

etteiwät

opettajakotelaat

seminarissa

^ol-

lessaau

^ole

^woiucet

^{harjaautua opettamaanmonella}

osastolla

^{yhtäaikaa, kuu}

^ei semiuariu mallikoulussa

ole

eri

osastoja yhdellä opettajalla. Siiseiopettaja tultuaan

toisenlaisiin suhtiin osaa

^{järjestää,}

^ennenkuin

hän

^on kuluttanut uiiupaljonaikaa,ettäkoulu

ehtii

joutua

huonoou maineeseu.

^Puhuja

sauoi

^myöspitä-

mänsä

sopimattomana _että lukukappaleen ^luettua, rulvctaau yksipuolisesti,

sinne

^tänne

sisältöä ^tutki-

maan, josta luultaniasti oppisiwat ymmärtämään, waan

ci

lukemaan puhtaasti kirjasta.

Mallikoulunopettaja

Oksanen huomautti

^siitä,

mitä

oli asiassa

^{lausuuut, ja}

sanoi

kirjoitus-lu'uu

rasitettawau

^oppilaita

kahdella waikeudella

^yhtaikaa, kirjoittamisella ja

lukemisella.

Opettajat Liljeroos ja

ss

olanen yhdistlnmät

lehtori

^Göösin

^kanssa

mallikoulun

osastoihin

^jaka-

tamisen

kysymyksessä.

Opettaja Kallen

tahtoi

muistuttaa,että oppi- koulujen

waatimukset sisäänottotutkiunossa

^pitäisiwät

wähennettämän, syystä _että

kansakouluun

^{on otta-}

minen

niinkin heikkoja, etteiwät tuuue kirjaimet.

Lehtori ^Länkelä selitti

kirjoitus-lukemistawau hywäksi, mutta ääutötawan, jota mallikoulun ^opt.

Oksanen

^käyttäämallikoulussa, wanheutuueeksi,ja

scl-

witti

sitte ^likemmiu

kirjoitus-lukemistawasta.

Päijänne

Tiistaina ² päiwä Heinäkuuta 1878.

R:o 52.

Ulosannetaan Weilin ja Ooös'inkirjakaupassaIywäskylässä joka Tiistai^ja

Per- !

Tilaushinnat:koko wuo>

jantai-aamu,missä ^myöskinilmoituksia »vastaanotetaan 10 p:stä pieneltäriniiltä.

—

_i

nekseltä ^{Im.-^} Posti Toimittajat: K.Göös,»vastuunalainen toimittaja,H.^Hellgren,

F.

Canth. ^{4 m.23 p.,puolelta2m}

elta 4 ^m., kolmeneljännekseltä3^m., puolelta 2^m., neljän»

konttoreissa:

^{koko «vuodelta .» m. 1,4} p., kolmeneljänn.

p..neljännekseltä lm.il^p. yksityiset numerot40^p.

WW^

"¦* "

puolen wnosikerran ^ti-

laajia huomautamme ^tilaamisen

uudistamisesta ^Toimitus.

Neljäs yleinen kansakoulu ^kokous.

2:nen kysymys. Saattaako

sanoa

^{että äi-}

dinkielen ^opetusta

kansakoulussamme

^ou

toimitettu

tyydyttäwästi

wai olisiko

^joku

w

ars

^{inainen muutos} kieleu opetuksen

suh-

teeu

toiwottawa?

Puheenjohtaja ^ilmoitti

ensiksi

^paljo

»valituksia

kuuluueen

äidinkieleu

opetuksesta _ja

huomautti sit-

ten tämän kysymyksen jo

edellisessä kokouksessa

^ol-

leen ehdolla, ja että

se siis

^{nyt on}

toistamiseen

^kes-

kusteltawaksi ehdoitcttu.

Opettaja

Brax

^{en myönsi} äidinkielen taidon ole- man

huouolla

^{kannalla, mutta}

sanoi sen

^{syytsi op-}

piaineiden paljouden

kansakoulussa

^{kuiu myös}

sen-

kin seikan,

etteiwät

oppilaat oleuseampia

wuosia

koulussa, ja kun

wielä

^tämän

lisäksi

ou täytymys

oppilaiksi wastaanottaa semnwisiakiu, jotka tuskin

Tohtori Polen sanoi

^{oppikonlun opettajana ko^}

keneensa,

tutkiessaan

oppikouluun pyrkiwiä

kausakou-

luuoppilaita, että

niiden

^muoto- ja lause-opiu tai- to ou ollut ^puuttuma, jonkatähden tärkeän äidin- kielen opetukselle

olisi

^{määrättäwä} useampia tuutia.

Opettaja Toiwonen oli

samaa

mieltä tuin edel- linen puhuja ja pyysi muitakin

lcmsnmaan

^ajatuk-

sensa

^tästä kysymyksestä.

Opettaja

Verkko katsoi

parannuksia

äidinkielen

opetuksessa tarwittawau,

sanoeu

ettei mikään muu

kieli

^{ole niin} waikea kuin äidinkieli, ^ja

ehdoitteli

ääutökirjoitustawau täyttömistä

niinkuiu

^huojenta- wana lu'uu ja kirjoituksen oppimista.

Muuteu sa-

noi

hän panneensa

lukijan päähenkilöksi,kun

luet-

tawa kappale oli semmoinen, että

se tarkoitukseen soweltui.

^{Puhuja makuutti}

^scmmoiseu

menetystaman

suuresti

miellyttäueeu oppilaita.

Arcndaattori

^{Kilpinen yhtyi}

tohtori Polen'in

mielipiteisiin,

lausueu

^wielä

ci saataman

^oppilaita

kirjasta sujumasti lukemaan, kun cimät

kahtakaan

lukukautta ole koulussa, ja maikea ^ouymmärtälikiu, miteuyksi opettaja

tulisi ^toimeeu

^{opetuksensuhteen,jos}

oppilaat miipyisimät useampia

wuosia koulussa.

Lehtori ^Länkelä

yhdistyi opettaja

Brareu'iu kanssa

^{ja lausui, että jos}

kuuuolliseeu

^{räämäärääu}

tahdottiin

^päästä,

olisi

^opetusjärjestettäwä

samaan

tapaan kuin ulkomaalla, jossa

äidiukieleu

opetukselle

alkeiskouluissa

^{oli määrätty 14, 15,16 tuntia}

mii-

kossa, jota

mastoin

meillä oli ainoastaan 6 korkein- taan 8 tuntia

»viikossa.

Opetustuntien määrä

olisi

puhujan

mielestä lisättäwä

letoista tuntiin

wii-

kossa,

siksi

^kuu

lukemisen ^taito

^on

saawntettu

^;

_sitten olisi

kaunokirjoituksclle

wielä lisättäwä

^{3 tuntia}

wiikossa.

^Kouluu

korkeammilla

luokilla taas waa-

tisiwat

^{muut aineet enemmän aikaa, ja}

silloin woisi

äidinkielen

opetuksen tuntimäärä olla 8

wiikossa.

Lehtori ^lärwineu lausui tahtowausa Poleniu

Opettaja Ryynänen

huomautti

^jonkun

sanoneen

äidinkieltä

opetcttawau niin

huonosti

kansakoulussa, etteiwät oppilaat

osaa,

kun pyrkiwät oppikouluun.

Mutta tässä

^oumuistamiueu,_etteiwätne

tawalliscsti

meuekään suoraapäätä

kausakoulusta

oppikouluun;

myöskin oli

haitaksi

^että

kansakouluissa

^käytetään

erikielioppia.

Mallikouluu suhteeu

^{oli puhuja}

sa-

maa mieltä kuin

edelliset

^puhujat.

Kärsimä ^lulla.

^maisteri_{tarkoitti hiljaista,}^{Biljer puhui}_ahkeraa,^siitä,nälistyuyttä, awojalkaista

^tiesimme

^{me, että}

^{hän sillä}

tyttöä

hantatiwcllä.

^{Silloinmyöskin tiesimme,mistä}

hän tahtoi

^meitä muistuttaa, meitä, jotta olimme wallattoulat ja laiskat,

ehkä

olimme rawitut jameillä oli kengät jalassa.

Wuoden kuluttua

katosi tärsiwä

^kutka

hautuumaalta.

Hän

^ei enää täynyt koulua. Kumminki

hän usein

tuli meitä ^»vastaan kadulla. Hän ^horjui raskaiden

kannettamiensa

^alla.

Toisinaan

kantoi ^hän, lapsiitse, toista

»vähän

^pienempää

hennotta

käsiwarrellansa, ja

useasti

^näimme

hänen

^{kylmässä talwi}

ilmassa huuh-

toman »vaatteita »virran rannalla.

Hän

oli palweluk-

sessa,

näki waiwaa nmideu ^hywäksi, oli lasten

hoita-

jana ja toimitti paljon ^muuta, mikä kuuluu orjan työalaan, ja tämän ala on lalvein kaikista.

Aina

sam., _kärsiwä

^katse, mutta myösti

sama

^pieni

ylpeys. Muistan erään tilaisuuden, jolloin löysimme

hänen ^samalla

hautakiwellä, tuuditellen pientä tyttöä polwellaan. Tyttönen oli komeasti ^puettu,

sillä hän

oli herrassäätyä. Eräs meistä tarjosi

»vanhalle

^tut-

tawallemme muutamia sokerimakeisia, jotka

hän

^tällä kertaa

kiitollisuudella

ottiki »vastaan. Mutta

hän

ci niitä

itse

^{maistanut, waan} antoi ^ne lapselle.

..Etkö siis

milloinkaan

tahdo

^jotakin

itsellesi?"

^ky-

syi antaja.

..En

minä mitään tarwitse," »vastasi

hän

Mutta herraslapsi, ruusuposki,

hieno

^pitsi

myssy

_Pääs-

sä,

hän

tarjoamaamme

tanvitsi.

^Tytön

sanat

^kuul-

tuamme,

silmämme

himmentyiwat. Ne ^sywästimeitä liiluttilvat. Näin oli

hänen ^kuwansa

^{niin painunut}

mieliimme, että monen wuoden^kuluttua, jolla ajalla Mutta useimmille, jotka

sen

^omat läpikäyneet, on

se

ollut hywäksi.

He

^omat jalostuneet, owat tulleet ^on- nellisiksi,ja parempi ontietystitule^lvakuin»nen nyt

onnellisuus

^ja o lelua onnettomuus.

Mutta,

sanonet

^ehkä,

suurin osa ihmlssukukuutaa

on käynyt juuri puutteen koulua. Edustaako

se

^siis,

niitä kaunista ja jaloa on? Se ainakin ^edustaa tai- waallista kärsiwällisyyttä, ja tätä hywcttä »vailla mitä

olisikaan

ihmissukukunta, mikä maailma.

Klaran koulussa oli minun kouluaikananieräsopet' taja, nimeltä Biljcr, rakkain jasuopein

ihminen

^minkä

minä muistan.

Hän

^yhdellä

^sanalla sai

kymmenen kertaa enemmän aikaan kuin

rehtori

Trysönpisimmällä ^kepil-

länsä.

Kun olilnme »varsin »vallattomat

tahi

^laiskat,

sanoi hän tawalliscsti:

»Tänään

ette ole

nähneet kärsiwää

kukkaa."

Kuta

sitte

^tuo

kärsiwä

kukka oli? Se oli pieni tyttö, joka käwi

seurakunnan

köyhäin koulua,mutta jolla ennen opetuksen alottamista oli ^tapana istua eräällä

hautakiwellä

^{kirkon etelä puolella ja lukealäk-}

syänsä, silmät aina kirjaan kiinnitettyinä. Tyttöä ja kirjaa oli yhtä pahasti pidelty. Kirja oli hywin ku- lunut,miltei kaikki

lehdet

^oliwatirtonaiset, jalukia oli

»varsin hento

^ja

heikko. Kaswonsa

oliwat miltei

sini-

sen

^{kalpeat, ja}

hän

^{kulti awojaloin}

^kaiken

^{kesää, ja}

Jumala tiesi, josko ei

hän

^{talwellaki tehnyt}

samoin.

Hän

näytti paljon kärsineen, eikä »varmaan

lukemisen- sakaan häntä

»uirkistyttänyt. Ei

hän milloinkaan

^ot-

tanut ^»vastaan, kun

hänelle

tarjosimme jonkun leipä- palan

tahi

^{jotalin muuta.}

Olikohan häntä ^siitä

^joku

kieltänyt?

Tahi itsestäänkö ^hän

tarjoomisemme epäsi?

Me

sanoimme häntä tärsiwäksi kukaksi. Sentähden

^kun

„_Niiden kukkain, joita

tahdotaan

jalostuttaa, tulee kärsiä,"

sanoo

^puutarhan hoitaja, ja

hän

^onoikeassa, ylenmääräinen ^{päilvän paiste} ja meden

saanti

^eiwiit

oleniille hywäksi,

sillä siten

^ne äkki pikaan^kaswawat, tulewat

»varreltansa

ponnettomiksi ja

heikoiksi

^{ja kuk-}

kansa

^owat hywinki yksinkertaiset jamitättömät. Nii-

den tulee

kärsiä sekä

^{nälkää että janoa, ja rawintoa}

niille tulee

suoda

^ainoastaan

sen

^{werran, että töin-}

tuskin pyjylvät

elossa. Puutarhurin weitsen

^tulee

lakkaamatta

haawoittaa

^ja katkoa niitä.

Herkeämätön setä sisällinen

^että ulkonainen waiwa ^on

siis

^{niille tär-}

keänä

elämisen

^ehtona,

—

ja elämä

se

^{kuitenki onjo-}

kaiselle

rakas. Mitä tulee tuon kukka poloisen

tehdä?

Hänen sen,

jostatulee koota kaiken

hän

^{ei mitään}

sisällisen

^{tiedä,woimansa,}

»voidaksensa

^{myöskin»valta-}

wnsti wastustaa kamalaa

kohtaloansa

^{ja wiimcin}

hän

onnistuu,

hän

^woittaa.

Tällaisella

»voiman kokoomi- sella,

tällaisella

ponnistuksella kehittyt,

hänessä

^kauneus,

josta

hän

ei

itsekään

^»voinut

^uneksia. Hänenkukkansa

tulewat

moninkertaisiksi

^ja

»värinsä kohta

^{»vetää »vertoja}

päiwänloistolle. Siten

hän

jalostutetaan.

Mitentämä

kukassa

^toteutuu,

^siten

^myöskin

ihmisessä.

Mitäkaunista, jaloa ja

suurta

^{on, tulee}

^esiin

^ainoas-

taan taistelun talitta.Sitä»varten täytyy käydäpuut- teen koulua. Sitä»varten täytyy

tehdä

^työtä

otsansa hiessä.

Hllpaista ei ole

sen

^{koulun käyminen, eikä}

myöskään niin towilla

kouluistuimilla

^istuminen.

lileimuja, jotka

sittemmin

^yhtyiwät

kokonaiseksi

^tu-

limerclsi,

waan wähän

^{ajan takaa} taiwas aiwan aukeni ja tulimeri

katosi.

^Sen sijaan ilmestyi ^nyt

siniselle

taiwaalle ikäänkuin aaltoja, jotta

se

^näytti

mereltä, jonka takarannalla näkyiluonto tai muu

maisema. —

Päiwä

^{oli olluttawattoman}

helteinen

ja ilma rastas ja

sähköä

^{täynnä,niin että yöllä}

useampi kerta myöskintuultiin

ukkosen

jyrinätä ja

sadetta samoin wähäsen »vihmasi.

^(L.-S.)

Harwoin heinää tehdään ennen mittumaaria.

Niin on kuitenkin

Porin

kaupungissa tapahtunut.

Koto

edellisen

^{wiikon päiwinä on nähty}

heinä-suo- wa toisensa

^{rinnalla ja} pitkiä pieletsiä

setä

^kaupun-

gin toripaikoilla että esplanaadeissa, jahywää

hei-

nää ^onkin, kertoo L.-S.

Oulun Pitäjään

nimismies

A.

W. Gästrin

^teki

Oulussa 18 ^päiwänä t. k. ^lopun itsestään, _laukai-

semalla rewolweri-lautauksen suuhunsa.

^Syyksiit-

semurhaan

^{luullaan pitemmän}

^aikaisesta

^synkkämie-

lisyydestämuodostunutta

mielen-wikaa. —

Taitonsa

ja werraten

laweiden

tietojensa kautta oliwainaja jo paremmin

saawuttanut esimiestensä suosion.

Virkamiehenä

^pitiwät pitäjäläiscnsä

hänestä

^erit-

täin paljon. Ollen

rehellinen,

helläsydäminen ja ystäwällinen muistelewat

tuttawansa häntä suurella

kaipauksella.

Nuori

^leski

suree ^hänen

poismenoansa.

Lehtori

^lärmincn

sanoi

oleman hupaista kuulla että kansakouluopettajat tunnustamat lieliopetnksen

puutteet ja

tahtomat ^saada

tietoa apukeinoista.

Lohdutukseksi kansakoulu-

opettajille

tahtoi

^puhuja

^il-

moittaa muutamia

tilastollisia

tietoja Preusista, koulujen kotimaasta. Kykenemättömiä lukemaan ja kirjoittamaan oli ^li)o:sta

henkilöstä

I<>'stä wuo-

desta eteenpäin

Poseuiu maakunnassa

^16,

Preusin maakunnassa

21 ja

Slesiassa

^10.

^Ia katsoi

^pu-

huja ei syytä oleman

hämittää ^manhat

^opetusme-

nettelöt.

Opettaja

Ax

^huomautti,

^ettei

^alkupuolikysymyksestä

somi

kansakoulnopettajille. Keskustelut, joihin kysy- myksenjälkiosaon antanutsyytä,omat näyttäneetettei

mallikoulnssakaan

^{olla selmillä, mikä}

olisi

^paras

opetustapa, jonkatähden

lieneekin

^parasta, että ^jo- kainen

seuraa ^sitä

opetustapaa, minkä

hän

^{on hy-}

wätsi hawainnut.

Mallikouluu

opettaja

Oksaneu

^muistutti

^st»as-

win

lehtori

^{Länkelää, että}

^ulkomaalla

^{on aiwan}

toisenlaiset

^{suhdat, joka näkyy siitäkin, että lapset}

8 wuodeu

wanhoina osaamat

^{puhtaasti lukea kir-}

jasta. Sen

ohessa tahtoi hän

wieläkin mastoin

lcht.

^{Länkelää »väittää, ettei}

hänen ^ehdottama

^ope-

tustapa ole sopima

meillä.

O.

W.

^3,

kertoo

Oulusta

seuraawaa

^:tämän

kuun 20 p:nä e. pp. kaatui ätklä eräswantka

sonni

tuljettajiensa

käsiin

uudella kadulla ja

heitti heti-

miten henkensä, Sonni oli äsken ostettu150mar- kasta

Kiwiniemen

kylästä noin ⁵ wirstan päässä Oulusta. -Edellyttäneekö

eläin-ruttoa?

Piispanvaalissa owat

Hollolan

prowastikun»

nassa saaneet ^ääniä tohtori ^I.

^{K.Lampen3,prof.}

K. G. v.

Essen

^2, tuomioprowasti

T.

^T.

Renwall, toht. I. ^A.

^{Lindelöf, prowasti}

^I.

^V.

Johnsson

ja prof.

H.

^{Räbergh kukin 1 äänen.}

Lappeenrannan prowastitunnassa

saiwat

^pro»

wessori ^K.

^G.

v. Essen

^5,prof. Räbergh 5,^prowasti

Johnsson

^4,

tohtori

^{Lampen 3,prowasti}

Hackzell

2,

tohtori ^Lindelöf

^1, tuomioprowastit Borg 1 ^ja

Renwall

1, sotaprowasti Sirelius l,kappalainen Öller 1.

Jämsän

prowastikunnassa on tuomioprow.

T.

T. Renwall saanut

²

^ääntä sekä

^prow.

^K. I. He-

lander,

toht. I. ^K.

^Lampen, tuomioprow. A. G.

Borg, prof.K. G.

v.

^{Essen, prof.}

H.

^{Räbergh ja}

prow.

I.

^W.

Johnsson ^kukin

^{1 äänen.}

Viipurin prowastikunnassa on tuomioprow.

A. G. ^Borg

saanut

^{4 ääntä}

tohtorit

^O.

^M.Nord- ström

^ja

^I.

^{K.Lampen kumpikin 3 ääntä,prow.}

A.

F.

^{Vorenius, tuomiopr. T.}

T. Renwall,

^prow.

I. ^W. Johnsson

^{ja prof. K. G.}

^v. Essen

^{kukin 2}

ääntä

sekä

^professori

H.

^{Räbergh ja prowastit}

F.

G. Hedberg,

K. I Helander

^{ja M.}

Hackzell

^kukin

1 äänen.

Lappeen prowastikunnassa prof. v.

Essen saa-

nut 5 ääntä, ^prof. Räberg 5, prowasti

Johnsson

4,

toht.

^{Lampen 3, prowasti}

Hackzell

²

^{sekä toht.}

Lindelöf, tuomioprowastit Vorg ja Renwall, jota-

prow. Sirelius ^{ja kappal.} Öller tukin Iäänen.

Kuollut.

Englannin kielen

lehtori

yliopistossa,

P. ^T.

^Stolpe

^on

^{wiime kuun 22 p.}

^kuollut Helsin-

gissä ₅₈

wuoden wanhana.

^{Wainaja oli kymmen-}

kunta wuotta apulaisena

..Finlands

^Allmänna

^Tid-

ningin"

toimituksessa

^ja wiime aikoina

sen

^päätoi-

mittajana

.

Matkaraha,

Mopiston

konsistori

^{on antanut}

ylioppilaslaulukunnan nykyiselle johtajalle,maisteri G. Sohlström'ille,400

markan suuruisen

^matkara-

han

^{käymistä warten Upsalassa}

sillä

^aikaa

^kuin sen

ylioppilaslaulukunta harjoittelee

Parisin

^matkalle.

Harjoitukset _alkamat

ensimmäisinä

^päiwinä

heinä-

kuuta.

Ohjesääntö

metsänhoidon

neuvojille.

Maan-

wiljelysloimikunnan toimesta painosta erittäin an-

netusta

armollisesta

ohjesäännöstä

metsänhoidon

neuwojille

maassa

^{21 p:lä}

maaliskuuta

1878 woi- daan wähempi

osa

^kappaleita

setä ruotsiksi

^että

suomeksi

^ilman

maksotta saada

mainitusta toimitun- nasta.

Palkintoja maanwiljelijöille. Suomentalous-

seura

^on

^Turun

^ja

Porin

^lääninmaanwiljelijäin

haettawaksi

^määrännyt

^seuraawat

palkinnot: niit- tywiljelyksestä

kaksi

^{200 markan ja}

kaksi

¹⁰⁰

markan palkintoa

sekä

metsäwiljelyksestä yksi 300markan, yksi 200 ja ylsi

100

markanpalkinto.

Ne

^omat

haettawana

^{ennen syyskuun loppua.}

Mitä

^Pariijin näyttely

tulee maksamaan.

Ranskalainen

sanomalehti

^ossiciol

sanoo

tarkoin jo tunnettawan,

mitä Pariisin

näyttelyhuo-

neukset ^kaikkine laitoksineen

^tulewat

maksamaan.

Ranskan

kauppaministeri on kamarin

weroitus-wa- liokunnalle

ilmoittanut kulunkien

kaikkiaan nouseman

45,300,000 franciin,

siis

^{kymmentä miljoonaa kal-}

liimpaan kuin

se

kustannus-esitys, joka 1876

wuo- den waltio-kokoukselle esitettiin. ^Tämä

^{lisäys tulee}

siitä, että alkuperäinen tuuma

siwuratennusten suh-

teen on lamennettu.

Luullaan

^kuitenkin,

että si-

säänpääsö lipuilla, joiden tulo

ensin ^arwattiin

^nou-

scwan

^6,

sitte

^{10 miljonaan, tullaan}

saamaan

¹⁴

miljonaa

francia,

joka lasku on wähempi,kuin mitä wiime aikoina cnenewä katsojien tulwa antaa syytä arwata.

Tulot

^koko näyttelyssä arwataan

seuraawiksi:

pääsymaksuista l4milj.,

aineksien

^myyminenMars

kentällä 7 milj., apua

Pariisin

kaupungilta6milj.,

Trocadero-linnan

myyminen pääkaupungille3milj., tulot puiston

kahwiloista

^jarawintoloista

3^

^milj.,

tulot

konserteista

^{lioo^äsi«88» 1 milj., eli yh-}

teensä

³⁴

V 2

^milj.

frankin.

Lainailaiset

syyskäräjät Iywaslylän ja

Lau«

laan tuomiokunnissa.

^{Iywäskylän tuomio-}

kunta. Syyskuun 4 p. Keuruun pitäjän

sekä Multian

ja Pihlajaweden ^kappelien käräjätunnan

kanssa ^Mannilan

^tilalla

^Suolahden

^{kylässä mainit-}

tua pitäjää.

Lokatuun

2 p. Iywäskylän ja

Kuiwasmäen

eli Petäjäweden pitäjäin

kanssa,

Syrjälän tilallaIy- wäskylän kylässä ja Iywästylän pitäjässä.

Marraskuun

12 p.

Virtain

^ja

Ätsärin

^pitäjäin

läräjäkunnan

kanssa, Domarnäs'in

tuomarinpuutel-

lissa Hantaweden

^kylässä

wiimeksimainittua

^pitä-

Laukaan

tuomiokunta.

Syyskuun 2 p.

Viitasaaren

ja Pihtiputaan

seu-

rakuntain

käräjätunnan

kanssa,

käräjähuoneessa

Haa-

paniemen kylässä.

Syyskuun 19 p. Kiwijärwen pitäjän täräjäkun- nan kanssa, neiti Snellmanin

talossa

^Kiwijärwen

kylässä.

Lokakuun

16 p. Laukaan ja Sumiaisten

seura-

kuntain käräjätunnan kanssa,

Kauramaan

tilalla Leppänieden kylässä.

Marraskuun

^{4 p.} Saarijärwen,

Karstulan

^ja Uuraisten

seurakuntain

läräjäkunnan kanssa,

Hera-

lan

tilalla

Eaarijärwen kylässä.

Kuusjärwen

fiewännälöinen ^kirkko

^Liperissä

on äsken

saatu _walmiilsi

^{ja lviime}

sunnuntaina

^pi-

dettiin siinä ensi

^kerta jumalanpalwelus kertoo Karj.

Etelä Hameen Maalaisseuran ^kokous

^pidetään

Wanajan pitäjässä

Itaaloisten Rekolan tilalla

tiistaina

heinäkuun

^{9 p:nä.}

Luonnonilmiö

^nätyi

Porissa

^lviime

^torstain

aamulla noin

k:lo V«2

Pohjoisessa päin.

Alussa

näytti

siltä ^tuin

^taiwas

olisi

^ollut

ihan

^täynnätu-

Kirjoittanut Aug. Vlauchc.

(Suomennos.)

hän

^{miten myöski me}

luonnollisesti

^{olimme paljon}

muuttuneet, me kumminki

heti ^hänen tunsimme. ^Hän

oli

silloin naimisessa

erään köyhän

suutarin kanssa.

Jo oli kymmenen wuotta kulunut siitä, kun

hän häi- länsä

^{wietti. Nyt}

häntä elatuksen murheet

^nwnasti

rasittuvat,sillä

suuri

^oli

hoidettawausa

^{perhe. Mutta}

HUnen

koiinsa

oli tuitcnki

todellisen

perheenäidin

hen-

gen pyhittämä ^temppeli.

Hän

^{ei enää} ollut tuo kär-

simä

^kukka. Kehittyminen oli ^päätetty, eikä

sen

^ehtoja

siten

^{enää tarwittn.}

Hän

^oli iloinen, wiehättiiwä, ihuna,

ehkei

^kukaan

^olisi

^woinut

sanoa _häntä kauniiksi.

Nyt oliwat

hänen kukkansa muotonsa suhteen

^mitä

moni-kertaisemmat

^ja

wärinsä suhteen

mitä loistawim- mat. ^ja

millaiset

^tukat,

sellaiset

^myöskin

hedelmät.

Hän

laswatti lapsensa hywiksi ja

rehellisiksi

^ihmisiksi,

hän tiesi

^oikean kaswatustawan. Kirja, josta

hän sen

tiedon oli ^saannt, oli ^oma elämiinsä,omalapsuutensa.

En tiedä elääkö

hän

^{wielä, mutta jos}

hän

^on

kuollut,niin warmaan kuoleman enkeli tapasi

hänen

hymyilewänä,

onnellisena

ja tyytywäisenä,

—

tyytywäi-

scnä kuolemassa

^miten

elämässä

^ti.

Pitempi ei ole kertomus

kärsimästä

kukasta.

wat

suomullaa. Isä

^{oli elänyt}

alituisessa riidassa

poikiensakanssa; jo pieninäoliwnt^ne

uhanneet

^täysi,

taswancitsi

tultuaan murhata

isänsä

^{ja pari päi-}

wää ennen

murhaa

oliwat ne

tehneet wäkiwaltaa hänelle siitä

^{syystä että}

^hän

^oli

nuhdellut ^heitä

laiskuudestaan. ^Myöstin

heidän ^äitinsä

eli riitai-

suudessa miehensä ^kanssa; murhatilaisuudessa

^oli

hän

^{pois totoa.}

Päiwää

^jälteen

murhan lätsimät

^äiti,

Aleksanteri

ja

Hennani

naapuritaloon karria

lainaamaan,

jossa

tilaisuudessa

^äiti

kuiskasi

^naapurille tapauksesta.

Hän

^{antoi tärrit, mutta}

^{seurasi heidän}

^jälessään

ja ilmoitti

asian

lautamiehellc,

setä

^antoi

sitoa

nuo

taksi

^wcljcstä

tirtonlulässä. Katfi

^miestä,

joista toinen oli

murhatun

^{renkinäpalwclewa}

wan- hin

^poila,

lähetettiin

^{niiden totiin, jossa}

Matti samoin wanssittiin

^ja patoitettiin

sidottuna

^näyttä-

mään

sitä

^{paiktaa, johonoliwat}

haudanneet isänsä.

Ästcn mainittu

wanhin

poika ci woinutuskoa, että weljensä

olisiwat

^woineet

tehdä

ⁿⁱⁱⁿ

suuren ^rikok- sen

^aina

silsi

^kuin

^hän

^{kaiwain lapiolla, näki}

isän

tädcn tulcwan

esiin

^{mullasta. Silloin} putosi la- pio kädestään ja

hän

^purskahti

itkemään.

Mur- haaja

sitä

^wastaan

nävttiihe

^{aiwan tyyneeltä.}

Wasta jäähywäiset »veljilleen

sanoessaan

^purskahti

hänkin

^itkemään.

Kuletsiwa

sähttittäjä.

Ahti"

^{kertoo eräästä}

miehestä, jota

sählökone

^mukanaan

kiertelee Poh-

janmaan pitäjiä.

Tällä

kapineellaan

sanoo ^hän

woiwansa

^parantaa kaikkia tipuja.

Niihin

jairaisiin, jotka

häneen

^owat luottaneet, on

hän

antanut

säh-

löwoiman waituttaaniin tuin

he suinkin

^{owat kär-}

sineet

^{tämän woiman}

waituttamia

ja kipeästiruu-

miisen

^toskewia

tärähtelemisiä. ^Taidollaan

^on

hän ansainnut

^{paljo rahaa,}

^waan

^ei

sittetään hänen

^pa-

rannettawista ole yksikään parantunut.

Sähtöite-

tctvtpelkääwät

suuresti

^{näistä tempuista}

saaneensa

ulon syötin

omaisuudet

^{ja nyt}

kesällä olewansa

waarassa ^ukkosen

^{ilmalla joutua} ulontulen istun

uhreiksi.

Pariisista

kirjoittaa eräs kirjeenwaihtaja

H.

D.dille ^muun

muassa seuraawan

^{lystikkään jutun:}

lotu

^aita

sitten

tarkasti entinen

amerikalaincn

pre- sidentti,kenraali Grantrouwineen

wenäläistä osastoa

näyttelyssä, ja_tetulla peuranlihalla

häntä

kestitettiin^ja mamura-liköörillä.muun

muassa He ^sawus-

^lät-

siwät

^{hiljakkoin matkalle ja tulewat}

luultawasti

kuuden wiikon päästä Suomeen,

sittenkuin

^owat

käyneet_Wenäjän

Tanskassa

^ja

Ruotsissa. Paluumatka

^tay

kautta. Olin

tilaisuudessa

^antaa

heille

Suomenmaan tårtan, ynnä

muita

^tietoja.

Kenraali

Grantin

Pariisissa ollessa

^{aikoi eräs}

hänen maamiehistään kutsua häntä

puolipäiwälli-

sille. ^Tällä hänen maamichellään

kerrotaan oleman 5 miljonan

francsin sisääntulon kuukaudessa ho-

peakaimotsistaan.

Kun hän

^tuli

^Pariisiin,

^ajoi

hän

likellä moittopatsasta erään _talon ohitse, joka

häntä

^{hymin miellytti.}

^Tuon

^minä

tahdon" ^sanoi hän. ^..Mutta se

ci ole kaupan" wastattiin.

Huol-

inko mmä

siitä; missä

^omistaja

on?" Hän

^tuo-

daan saapumille.

..Herra,

minä

tahdon

^{ostaa ta-}

lonne." Paljon mahdollista,mutta

sitä

^eimyydä."

Paljonto ^olette

siitä maksaneet?"

Satawiisitym- mcntä

tuhatta francsia.^ ^..Minä

^annan teille kol-

mesataa tuhatta. Ettekö usko? Tulkaa heti Rotshildin

luotse, niin

saatte summan

^puhtaassa

rahassa." Olihan

^tuo

^kowin hoututttlewaa.

^Kauppa

tehtiin

^ja

samana

^päiwänii muutti amerikalainen

sisään.

^{Nyt kun}

hän

^oli

kutsunut

^{kenraaliGran-}

tin puolipäiwällisiUe,

sanoi hän

palwelioillensa:

laittakaa

^{tuo portti tänä iltana}

ilotulilla

walais-

tuksi." Tuolla

portilla"

hän

tarkoitti woittopat-

sasta. ^Mutta

^{kun palwelijat yrittiwät}

tehdä

^työ-

tä käskettyä, tuli poliisi

heitä estämään. Euutuk-

sissaan

^antaa amerikalainen

heti

^waljastaa

hewoset

ja ajaa päällikön

luotse. Olen kutsunut

^Grantin

puolipäiwällisille ja aion antaa ilotulilla walaista tuon portin tuolla

mäellä." ..Walitettawasti se

poltti on yleisiä muistopatsaita" _{wastaa päällikkö,}

eikä sitä saa

yksityisten

tarkoituksia

^{warten tulilla}

walaista."

..Mutta

minä

maksan kahdenlertaisesti

sen

arwon."

Päällikkö

^{walittaa, ett'ci}

sekään

^käy

laatuun.

Kuulkaa

^nyt

^herraseni,

^{mitätuopahuus}

on teille

maksanut?"

inttää amerikalaincn.

Noin kaksi

^miljonaa

francsia." Minä maksan

^roskasta

4 miljonaa, ja ostan pois toto romun."

—

_Hiljai-

suus. ^— Päällikkö ^seisoo suu

^auki.

Vttetö

^usko

minua? Tulkaa Rotschildin ^luotse,

ⁿⁱⁱⁿ

^saatte

^ra-

hat heti."Ihmeekseen

^ja

harmikseen,

luultawasti^myös- kin ylenkatseella

hän

^{nytkuitenkinkuuli,}ett'ei Xro ele Iriompli mistään

hinnasta

^ollut myytäwiinä.

Ta- sawalta

^{ei ymmärrä}

asioita tehdä.

Wihityita ja

luolleita.

Petäjäwedellskuollut:i'oiscnlapsiIlla MinaWi- denius Äirtontylän zilemettilästii4 wuod.»v.; Torpp.lapsi Edla Salarint. KaistinmätiPellalasta ^{4 luut.w.;Torpp.}

lapset Kaarle Ostar luhonp.Itälahti^{1tuul. w. jaEdla} luhont. Itälahti 3'/li ^{wuod. w. Rulloilan} Kuitnlasta;

Torpp. lapsiAina Elina SalarintytärMaunulaPuttolasta 3'/2 ^{luut. w.-.}

Talollisen

^{lapsiJohan OslarKaarlenp.Km«}

lauden Weitsilasta ^{5 luut. w.;} Sahamieheu ^lapsiGustaa Oskar ^Koljander Karillotoslelta I'/« ^{luuk. w.;}Loisenlapsi IdaHermanintytärKintauden Rautialasta ^lwuod.^Iluuk.

w.: Torpp. lesti^Maija s'iisa MatintytiirRonloranta Kiu-

Pituuden», awaruuden-

japainsnmittoja

Helsin»

gin kauppiaiden ja käsityöläisten puodeissa on w.

t. kaupungin wistaali joku aita

sitten

^{tutkinut, ja}

on tämän

tutkimuksen

^johdosta

raastuwan-oiteuteen

wedetty 55 kauppiasta, joiden mittoja ci ole lain

määräämässä

^{ajassa kruunattu, taikka jotka owat}

täyttäneet

aiwan kruunaamattomia

^{mittoja. Niin}

tertoo

H. ^D.

Tulwawesi

^on

monessa

paikoin pitkin Oulujoen wartta ja

warsinkin Kosulan tvlässä Muhoksella

tehnyt pelloilla paljon

wahintoa.

Pyhäkostella ol- leet ^rantapadot on tulwa ^tuonut puhtaaksi alas.

(Kaiku.) Onnettomuus

Hawolan sahalla.

^{Eräänä päi-}

wänii wiime luun loppupuolella tempasi ^{joku uu-} den

sahan

^remmi

lähellä ^seisowan

^työmies

^Uotisen

1l

wuotisen

^pojan

mukaansa

^ja

katkasi häneltä

oi- lean käden

läheltä

^{olkapäätä poikki.}

^Lääkärin

^apu

kun

heti

^{saatiin, ei liene pojan hengelle}

waaraa.

(Swl.) Höyryalus

Pielinen

^{oli 6p.} wiime kuuta upon- nut joutuessaan karille Paukkojan

»virrassa. ^Kai- leksi onneksi

^{oli ranta}

^lähellä,

^{joten tawarat ja}

ih- miset ^saatiin

pelastetuiksi, waan 8p. pääsi

Pieli-

nen taas pulastaan Pielisjärwen

selkää

^{kyntämään.}

Näin

kertoo Karj.

Nnlgarilainen kysymys waltain

fokonksessa.

Mainitussa kokouksessa

^{on jo,} miten tiedonannot

Bcrliuistä

osoittamat, _moitn

suuunilclla

^monta

toh^

taa, jotta koskemat Bulgarian ja

Itä

^Nmnclian

asiain

järjestämistä

sekä

niidenrajainmääräämistä.

Bulgarian

kansa saa itse

^malita

ruhtinaansa,

mntta

Itä-Ru:nelian

kumcrnyorin, jonka pitää oleman kristityn,

asettaa

^{Turtin hallitus,}

knitentin sillä eh-

dolla ^että mallat hymäksymät

Mirkaan asetetun

^mie.

hen. —

_{Kokous on}

seuraamalla

lamallamäärännyt Bulgarian rajoituksen:

Nnhtinaskunnan

^Bulgarian

rajana tulee

etelässä

^olc,naau

Balkanin

^muorct,

jota paitsc Balkanin ctcläpnolclla

olema Sofian

maakunta tnlcc

siihen

^kuulumaan.

Idässä

ylettyy

sen

^{raja aina}

Kustcndshecn

^Mustan meren

länsi-

rannalla Balkanin ctcläpnolclla olema Bnlgaria tulee

Itä-Rnmclian

nimellä

idässä

^ylcttymääuMns- taanmcreen

saatta

^ja

_etelässä mainitun

meren ran- nalla Burgasiu asti mutta

sen ^länteincn

^{raja on}

päätetty ottaa masta

tutkittamaksi

^ja

määrättämätsi.

Idässä

olemat Balkanin

solat saamat Turkkilaiset

marustaa

linnoitutsilla,

mutta

Itä-Rmneliassa ei-

mät

saa

^pitää

sotamäkcä

^eitä santarmeja. Len

si-

jaan

saa Itä-Numelian

tansa järjestyksen ylläpitä-

miseksi

^{täyttää omaa}

maa-sotamätcä.

Kemijarwella,

Wnamman

^kylässä

asuu

^eräs

mies,

Jaakko Säiistilah

^{ti,jokaon tappanut61}

karhua.

^{Niin kertoo} eräs kirjeenwaihtaja Pohjois Suomeen."

Wanhoja eloleloja.

Heinäwedcllä

^{ja Ranta-}

salmella

kerrotaan wielä

scisowan

^{monjaiden po-}

hattain

^{pelloilla menneen}

wuotisia

ruisaumoja.

— Tämä

on

wanhaa sawolaisen

pohatan kopeilemista, mutta

useinkin sattuu

^että

samalla

vajarilla, jolla

seisoo

^5—6 aumaa pellollansa, ei ole kappaakaan antaa

—

_tuskinpa

lähimmäisellensä

kewät rospuutoin aikoina yksikään

sanomalehti

^tai muu opillinen

kirja

walaisee saman isännän turhamiclistii

^menet- telöä syötellessäänwiljansa hiirillä,linnuilla y.^m.

syöpäläisillä.

Niin

^{kertoo Tapio.}

Hirwi

^on

^{ö. F:n}

^mukaan

^äskettäin

^tapettu

Ilä-

järwen kylässä Pyhäjärwellä ^Wiipurin

läänissä.

Tappajat, muutamat lampuodit, on

haastettu ^oike-

uteen.

Lennatin-sanomia.

Pietarista

^{35 p.} w. k. Adrianopolista

ilmoite-

taan että

turkkilaiset ^wiime

^{päiwinä owat}

^koonneet lisää

^wäkeä Gallipoliin

sekä Bulairiin

ja paljon

wahwistaneet warustuksia siellä.

^{Armeijata johtaa}

Osman-Ruib-pasha.

Posenista ilmoitetaan,

että Kaliphin kaupungissa katolisten

toimittaessaan

juhlakulkuakapiuaou

nous- sut

juutalaisia ja protestantteja wastaan. Juuta- laisten

synagoga

ja _monta tauppapuotia ryöstettiin 13

henkeä

^tapettiin.

Konstantinopolista 24 p.

Kesät.

^{Wenäjän ja}

Turkin

^puolella

tehdään

^yhä

sotawäen lukunnoita.

surullisia ^numeroita. Luotcttawain

tietojen mukaan, kertoo

W.

^T.,kuolee ^työwäenlapsista

wuo- sittain

⁸⁰ joka IW:dasta,

sitäwastaan

^{kun muun}

warallisemman

wäestön lapsista ainoasti noin 16-18 lasta

sadasta.

Kuollut.

Espanjan nuori kuningatar

Mercedes

on w. k. 25 p. kuollut.

Kaikenlaista.

Turtinmaalla

on ^eräs laulu,

uimeltä

Manal,"

hywin rakastettu. Se

monessa _kohden ^muistuttaa

wissistä suosituista kotieläimistä.

^Laulu

kuniaa

erään

nuorukaisen

walituswirttä, joka

uuorukaiuen

kuutamalla wanuoo ennen luopuwansa uskostaau

ennenkuin

kullastaan.

Mi

^{ainoa mies}

^laulaa

^wa-

lituswirttä ja

häntä säestäwät

^monet

soittoueuwot.

Saadakseen

^{korkeammat äänet ulos,} täytyy Turkki-

laisen hirweästi rasittaa itseään. Hau sentähden

pistää kumpaisenkin käden peukalot korwiin, puris- taa

toisilla sormilla ^kurkkuaan

^ja

sitä tehden hän useita

^{kertoja peräkanaa}

kirkaisee:

^{ali val,umanu,}

(onnettoman rakastajan hätähuuto) ja

hoilottaa sitten

kauwan testäwäu liwerrykseu.

Puolalaiset syuago-

gain laulajat kuuluwat käyttämän

samaa

^konstia

puristaessaan

esiin

korkeampia ääniä. Sillä ^ta- woin

he saattamat

laulaa aina

wiiteeu oktawiiu.

Isänmurha. Uutisasutkaan

^{pojat Matti (17}

wuotta),

Aleksanteri

(21 wuotta) ja

Herman

⁽²⁹

wuotta)

Kuiwaniemeltä

owat ^pantu Oulun wanki- laan, syytettyinä

isänsä Heitti ^Nousun murhaami- sesta. ^Tuosta

^{julmasta työstä tcrtowat}

^Dulun

lehdet,

että

Matti

^yöllä wastoin 15 p:wää

Kesä-

kuuta

nousi

yösijaltaan

isänsä

^{wierestä, otti kir-}

ween

^{ja löi}

sillä

^{päähännuttuwaa}

isäänsä. ^Wel-

jensä

Aleksanterin kehoituksesta

^löi

hän

^wielätin

kahdesti ähkiwää isäänsä

^päähän.

^Kolmas

^weli,

Herman, heräisi ensimäisestä

^{lyönnistä,juoksiitkien}

ulos ja

lähti

kalaan. Kuolleen

hautasiwat sitte

jo edeltäpäin kaiwettuun hautaan,jonka päälle loi- Hywin käytännöllistä. Rouwa:

..Terweisiä

maalta

mieskulta;

Tiedätkös,_kuinka hywiä

asioita

olen tehnyt?"

Herra: »Anna

kuulla!"

Rouwa:

»Torilla

^kun

maksaa

^puukuorma

wiisi

markka,

niin

^minäpä

wuokrasin hewoseu

^ja

^menin

maalle, josta

sain

^yhtä

suuren ^kuorman

^neljällä

markalla.

^Sitä

eiwät

^kaikki

olisi

ymmärtäneet

tehdä!"

Herra: ..Ia

^mitä

hewosen

^wuokra

maksoi?"

Rouwa:

Se maksoi

kolme markkaa."