Minna Canth siveellisyyspyrinnöistä · DIGI

Jicski-Suoim _{Tiistaina Helmikuun 2 pmä.}

M ^14. 1892.

Ilmestyy jola arkitiistai,torstai ja laumantail:lo 5 j.pp.

Tilushllinta

1010 muodelta 5 m., loimelta neljännelseltä4m., puoleltamuo-

delta 3 m.^janeljännekseltä1m. ^{50 p:iä.} G. Simat)j^^^^^H'^l!phili unronen, _aar! orZgren. Lehden!?nttoli on Weilin ^jaGöös'intalossaKauppakadunwariella

il

^tonnkulmassa.

—

Ilmoitllshintll

ensi simulla ^{15 j»} miimeisellä ^{10 penniä}

pieneltälimiltä.

BM^ '— _{LAUEI ZI7EZÅ2. HELSIWKK Toimittaa} laki-asioita maamme kaikissa oikeuksissa. ^l "m""^i

DM-^{Toimisto avoinnakello10—3 a.p.} 'MW

PäiVäUZtll.

suomen

sillnlin ^konttori auki arkipäiwinä l:lo 10—2.

Myspllnlin tonttori auki maanantai.».», leski- miikkona ^ja laumantaina t:lo ^{12 -1} Pohjoismaiden

osatefiantin

konttori amoinna

tiistaina,torstaina ja lauwantainal:lo^I—2 Sllästlipllnttl auki ^jokaKeskimiiktona l:w 7—B

ja lllumantainll t:lo 7

—

_9.

Sähtolennätin ^tonttoiiamoinnaarkipäiminäl:lo B—2 ^ja5—7 setä^{pyhinäk:lo9—ll ja5—7.}

ztllhlltoimitllmariauki joka arkileslimiikkona k:lo

4—5.

HauppllllliKseullln tirjm tto^amoinnasunnuntllisi!

t:lo 12

—

1 päim. ja 4

—

5 i. p.

Kllnsllntirjast» auki sunnuntainak:lo3—4 ^i.p.

Lukusali awoinna arlipäiwinä k:lo 10

—

_1päin»,

ja4

—

_{5 i.p.}

sekä sunnuntaisin^{l:lo 3}

—

_loi.p.

«HsityölllisUhdist. lirjllsto auki k:lo ^{I— 2 i. p}

Postikon,ttoori auki:

Suimunt.- ja juhlap. B—lo8

—

10 e. pp.4

—

5 j.pp,

Joka arkipaiwä l:Io B—lo8

—

_{10 e.pp.,11—1 päim}

ja3-5 ^{j. pp.}

Jos posti tulee yllä mainituillaajoilla,pv delaan tonttoori^{suljettuna tarpeen} mutaan.

Kirjelaatitoltyhjennetään:

SunnuM. t:lo 6 j.pp.

Maanant.

„

6 aam. 6i. pp.

Tiistaina „ 6e. pp. ja 6j.pp

Kesliw.

„

6e. pp. ja 6j. pp.

Toistama

„

6e. pp. ja 6j. pp.

Perjantaina„ _{6 j. pp}

Laumani.

„

6e.pp. ja 6j. pp.

Postltontloorm ulkopuolella olenia laatikko welamaha ^ennenpostinlähtöä.

Posti lähtee:

Joka päiwä 8 j. p.Keuruulle

Maanantaina k:lo U e.pp.Laukaaseen,Kongin- kankaalle ja Viita-

saarelle.

Tiistaina l:lo 6 e. pp.

„ „

8 e.pp._{8 e. pp.}JämsäänLeimonmäelle.Uuraisille,Karstulaan, Kimijärmelle ja Saa-

rijarmelle.

„

8e. ^pp.Lllutaaseen.

Keskim, Torst.

K 8

^e.pp. Uuraisille, ©aarijär=

melle, äßiitafoareUe ^ja

l^^^Wl

Pihtiputaalle.

Lauwant!t-lo^B „ „

Be.^e.pp.pp. Lautaaseen,^Jämsään. Kongin- kankaalle, Saaiijäi- tuelle, Karstulaan ^ja Kilvijänvelle.

Posti ^tulee:

Solapäiroä e. pp.Keuruulta.

Sunnunt. l:lo le.pp.Leiwonmäelta.

Maanani.

„

_5V2 nam.©aarijärraeltä, Lau- taankautta.

1,, 6 e. pp.Jämsästä ^ja

I „

^{7j. pp.} SaariJannelta ^Uu=

raistenkautta.

H,

^5,₃₀ e.pp.^Laukaasta,Kongin- kankaalta ja Niitä- saarelta.

1., 7 j. pp. Saarijänveltä, Uu=

iäisten kautta.

I „

5

V2

^{aam.Laukaasta.}

1,,_{6 e.}pp.Jämsästä.

Tiistaina

Keskin,

Torstaina Laumant,

Kurssit.

pantti

Helmitulm

^{2 p.}

Vuamen

Dl^pr.titucSfi. OlStoturSp.

m.249: M.

Pietari 244

Lontoo l.n. 25: 30

90 p. 25: 15 25: 05

Pariisi ^l.n.100:

—

90 p. 99: 30 98: 70.

Antn-erpi l.n. 99: ^90.

90 p. 99: ^{20. 98: «0} l. n.124:40.

90 p. 123: 20.

Hampuri Lybetti

122: 60 l. n. 124:^40,

90 p. 123: 20. 122: 60.

Berliini l.n.124: ⁴⁰

90 p.

— ^—

_{122: 60.}

Frankfurt

^{a. M, l.n.124: 40}

90 p. 122: 60.

Amsterdam ^{l. n.}209:

—

90 p.208:

-

l. n. 139: 40 l. n. 139: 40.

I. n. 139: 40

206: ^40, 138: 60 138: 50 138. 5N

Tukholma Kristiania Kovenhamina

Matkustawaifia.

Seurahuoneella:Kauppamatkustaja

Hul-

daMallinHelsingistä.

Rouma Girsenin luona: Kauppamat- kustaja SchumacherHampurista.

Vtsi^tyisessä

asunnossa:

^MontoonTu-

runen^Mipurista,talossa^{n:o 120.}

Kokouksia.

fllaigfeitrait

Wuofikolous

^pide

tään keskinnikkona

helmikuun

^{3 p,}

tello

6j^pu^Raittiusßawinto-

las

s a^^^D^^^^^^^^^^^V

1-1

Huoneita wuotrattawanai

Talossa

Nio 44 tuleman

kesäkuun

l:étä päimästä,

isommalle

perheelle.

— Ehdoista

rooibaan sopia

joutsen' n kan

sn

153

Palvelukseen halutaan

raitis ja

rehellinen

^{täysin tottunut hy-}

wä ja milkas tukimies saapi

ensim- mäisen miehen

^{paikan tukku ja wä-}

hityis kauppa

liikkeessä

^kun

lähettää

^to-

distuksensa

^ja

maatuuliksensa

N.

^Pöyhöselle

Kuopioon.

158 1-2

Erinäisiä ilmoituksia.

Kilzllllljllt

pidetään Petäjämedenkirkonkylässä Kir- rinjärmellä maanantaina

Helmikuun

^8p.

Oriit ja tammat kilpailemat yhteisistä palkinnoista.

Hemoset

^jaetaan

^kahteen

luokkaan. Wanhempaan luokkaan kuu- lumat

miisimuotiset

^ja

sitä

^manhemmat,

nuorempaan

nelimuotiset

^ja

siitä

^nuo-

remmat.

Kolmatta

metämille ^myönne- tään 5

sekunnin

^{ja toisten}metämille

11)

sekunnin

alennus kilometrille. Rata ajetaan

kahteen

^kertaan.

Palkinnotta

jaetaan neljä

kummassakin ^luokassa.

Ajoissa noudatetaan maltion sääntöjä.

Hemoset

kirjoitetaan Sikalan

talossa.

Samassa tilaisuudessa

pannaan toi- meen

Arpajaiset

iltaman

kanssa tormisoittokunnan

^hy-

mäksi.

^Ohjelmaan kuuluu: Puhe,

esi-

telmä, laulua näytelmä

„ _Pahassa

pu-

lassa"

^jamäliaikoina

tormisoittoa. ^Lo-

puksi

tanssia.

Sijaan >ääsymaks! p.ai-

luisilta

^{ja 25 p.} palkollisilta jalapsilta Arpaliput

maksamat

²⁵

Petäjllivedella

Helmik.

^{1 1892}

16? ^I—2

Emil Malmberg

Vl2lllmii-in!<2tu 2

nimittää kaikenlaisia asioita viras- toissa,kassoissa ja pankeissa, y.m.

Bllelsinki.

Vladimirinkatu Postiosoite

N:o 2.

Sähköosoite: Helsinki.

26 11—0

(W. S. L. ¹kr 5 rim.)

D^"

'V4BO^NimismiesH.^L.Fröjdman'illeKi-

mijärmellä lähettämäni aroonaisen»valtakirjan,

eräässä Oikeus ^asiassa,täten kuoletan moi- mattomaksi. Jämsä 18'/292.

I. ^N. Fiirlin.

KauppiasJämsässä'

I—l 163

Tiistaina Helmikuun 2 ^p:nä

toimeen panee

Luistinradan

johtokunta

radan ylläpitämisen hyväksi

Seurahuoneella.

Soittoa (jouhiorkesteri, torvisoitto- kunta), Pilakertomus, Lausuntoa,

Kiertotähden

kohtalontietoja, Kup- letteja, j.m. ja

ly Tanssia. "HUU

Stf* ^Sali

korisleltuH

Iltama alkaa k:lo '/^{28 i.p,}

Koulunuori- Pääsymaksu 1^markka,

soita 50 penniä.

164 i-i

IMäMän ^lääkäri-

piirin jalo.

Waikka

tästä

asiasta

jo pää-asiassa olemme

lausuneet

mielipiteemme,

tah-

domme

sen

mielä kerran ottaapuheeksi, tällä kertaa ainoastaan lyhimmittäin huomauttaen, kuinka löyhälle ^pohjalle

perustuu

se

^anomus, jonka Iymäskylän

maltuumiehet

^omat

lääkintöhallitukselle lähettäneet —

_janyt omat päättäneet

lähettää senaattiin —

_{ja jossa pyyde-}

tään piirilääkärin asuinpaikan muutta- mista uudelleen Iymäskylään.

Waltuumiesten

anomus

^perustuu

kol-

meeneri

kohtaan. Ensimäisessä kohdassa

medotaan

siihen:

^{että I:kylän kaupunki}

on koko

Laukaan kihlakunnan

^keskuspis-

teenä,

sinne

^tekee

maatansa muosittain

monta matkustusta,

siellä

löytyy

uscoita

kouluja (joiden

sanotaan

^{oleman tykkä-}

nään

mailla

termeydenhoitotarkastusta).

Sitäpaitsi on^kaupungin

lähistöllä

^monta

suurta saha-

^ja tehdaslaitosta, _joissa työskentelee

satamääriä

^työmiehiä.

Ia

kun

tähän

^mielä

lisäksi

^{tulee, että mel-}

kein kaikki muut

tehdaslaitokset

^lääkäri-

piirin alueella omat sijoitetut

sen

^eteläi-

seen ^osaan,

^nim. Petäjämedellä1^rau-

tatehdas

^{ja 1}

sahalaitos,

likylän pitä- jässäuseampia

sahalaitoksia,

_1maamme suurimpia paperitehtaita ja

nahkatehdas

ja

Laukaassa ²

sahalaitosta,

—

_kun

sitä

^mastoin pohjoisissa pitäjissä on ai- noastaan 1 ^pieni

rautatehdas

^Karstu-

lassa, joka nykyjään seisoo,ja

Wutasaa-

rella l. mastaperustettu pienempi

saha-

laitos, niinlienee jo t

ässäkin

^kyllin

syytä

asunnon muuttamiseen."

Siinä ne perusteet, joihin maltuu- miesten pyynnön

ensimäinen kohta

^no-

jaantuu. Mutta

meidän

mielestämme omat

sellaiset

^{perusteet näin yleisessä,}

koko

lääkäripiiriämme

koskemassa

^asiassa,

mahasta

^{armosta. Kylläkai niitä löy-}

dettäisi

^piinn

eteläiseltä

puolelta mielä muitakin ansioita,

ehkä lisää

tehtaitakin,

mutta

eihän

piirilääkäri liene mitään erityinen

tehdaslääkäri. ^Ia

^{mitä tulee}

maltuumiesten

malitukseen

^{siitä,ettäkau-}

pungissamme olemat koulut omatlää-

kärinhoidon

puutteessa, niin ei

sillekään

ole mielestämme tällä kertaa ^pantama erityisempää ^painoa,

sillä sellaisessa ^asi-

assa

^kuinonpiirilääkärin

asunnon

^muut-

teleminen, on

katsottama

^{ainoastaankoko}

suuren

^{yleisönetua,}

huolimatta

^kouluista

ja

sahoista.

Sanalla

sanoen:

^{meistä I:kylänmal-}

tuumiestenpyyntö näyttää perustuman lujaksi

itsekkäälle

^pohjalle:

s.

^o.

_he

^omat

tahtoneet

lujaksi pitää

silmällä

ainoas-

taanI:kylän kaupungin ja

läheisen

^ym-

päristönetuja. Mutta ajateltuahan

—

josmaan

olemme siksi

tasapuolisia näin yleisessä

asiassa —

miten kämisi

lääkä-

ripiirin pohjoispuolen asukkaille,jospii- rilääkärin

asunto

^taas

tulisi

^I:kylään

mulkatuksi.

^{Koko tuo}

suuri

pohjoispuoli jäisi

silloin

todellakin ilman kaikkea ter-

meydenhoitoa, jäisi

mähine tehtaineen

päimineen. Eikä nematkustukset, ^joita

sieltä maatansa muosittain tekisi

^Iymäs-

kylään, paljon

auttaisi

^{yleisessä ter-} meydenhoidossa.

Ia

^{tuskinpa tuo pii-} rilääk rikään puolestaan

ennättäisi

^pitää

juuri mitään

huolta

posjoispuolen kan- sasta,

sillä hänellähän

maltuumiesten

anomuksesta

^päättäen

^olisi

^{jo niin}

hir-

meän paljon tekemistä Iymäskylänkau- pungin

kouluissa

^ja

maaseurakunnan tehtaissa

^ja

sahoissa.

Toinen kohta maltuumiesten anomuk-

sessa

^käy

samaan ^suuntaan

^kuin

^ensi-

mäinenkin, _{mutta kerrotaan}

siinä

^tar-

kemmin, kuinka nykyisenainoankaupun- ginläätärimme aika on tärkki. „Eimoi tullakysymykseenkään",

sanotaan

^kirjoi-

tuksessa,

että hän ^möisi

ulottaa lääkä- ritointaan ulkopuolelle kaupunkia.

Ia

jos

hän

^joskus

sairastuisi tahi

^muutoin

tulisi satunnaisesti

^estetyksi

Mirkaansa

hoitamasta, _{jäisi taas} m.m. tuo

sama

ympäristö,jonnemaltuumiesten

mukaan.

hän

^{ei moi}

^ulottua

^tointansa,

^ilman

lääkäriä.

Tässä

^onjotakinristiriitaista.

Mitä taas tulee

maltuumiesten

^kirjoi-

tuksen

^{kolmanteen kohtaan, jossa miita-}

taan siihen, ettälääkäripiirinpohjoisim-

mat kunnat omat

saaneet runsaita

^apuja

kunnanlääkärien palkkaamiseksi, niinei

sillekään

^pykälälle

—

_{jokamuutoin on}

asiallisin

koko

anomuksessa —

moi aina- kaannykyaikanapannapaljonpainoa,sillä eipä näy lääkärit niinkään

höllässä

^ole-

man tulemaan

kunnanlääkäreiksi

^piirin pohjoispuolen pitäjiin. Olisi siis

sit-

tenkin

suuri

kohtuuttomuus, jos poh- joispuolen pitäjiltä

mietäisiln heidän

ainoa turmansa, piirilääkärinsä Saari- järmellä.

Olemme ^lyhyesti

koettaneet kumota

niitä perusteita, joiden nojalla maltuu-

miehet

^anomat piirilääkärin

asunnon

muuttamista Saarijärmeltä Iymäsky- lään. Olemme olleet

samaa

^mieltä,

luin

useimmat

Keski-Suomen kunnat, joiden mieltä

maltuumiehet

^{omat kysy-}

neet.

Ia mahtaakin kohtuus

^{olla nii-}

den puolella, ^jotta puolustamat piiri

lääkärin

^nykyistä asuntopaikkaa, kos-

lahan

^niinkin

läheinen

^{kunta kuin}

esimerkiksi —

_{jolle todella}^Iymäskylän

maaseurakunta olisi

^{kouraan tuntumaa}

hyötyä asuntopaikan

muuttamisesta

^Iy-

mäskylään

—

katsoo

^ku.tenkin

kohtuu-

den

maalimaksi

puolustaa asuntopaikan pysyttämistä Saarijärmellä, joka

sitten-

kin on enemmän keskellä piiriä,

kuin

Iymaskylän kaupunki.

Me

^olemme täten tuoneet

esille ^kan-

tamme

tässä

koko Keski-Suomelle tär-

keässä

kysymyksessä.

Ia

^{lopuksi me}

main pyydämme yhtyä

maltuumiesten anomuksen

loppulauseisin, joissa pyy- detään lääkäripiirin

kahtia

jakamista ja

toisen

lääkärin asuntopaikaksi Iymäsky- lää.

Minna Canth siweelli-

syyspyrinnöistä.

Kirjailija Minna

Canth

^{piti äsket-}

täin Suomen Naisyhdistyksen

kokouk-

sessa esitelmän

^aineesta:

Kuinka ^möisi

Suomen Naisyhdistys

tehokkaimmalla

lamalla edistää

simeellisyyspyrintöjä

maassamme".

Kosta

esitelmä

epäilemättä

ansaitsee tulla

lameamminkin tunnetuksi,_otamme

sen tähän suomennettuna Hemmet och samhället"

lehdestä.').

Esitelmän

^{pitäjä alottaa}

huomaut-

tamalla, että

sanallasi

^{meellisyys ei tar-}

koiteta yksinomattain sukupuolien wä- listä suhdetta, maan että tämä

käsittää

ainoastaan yksityiskohdan, ^pienen

osan

lamealle ulottumasta

simeellisestä kehi-

'» Suomennos ..Pohjalaisen",

j £ n 1 t ^.AJt§-M~ A IW-A«W -A.^J~Jt,A_ -f- f f T/^~\HV /I" IToimittavat iltapostissa saapu-

f

^C\ O1^TT3O

T^>

^At

V^

^O

I T^VO Cl TO XIL lJ

^VJ

iVX I

^neet kiireelliset asiakirjat sev-

VJCX OlltJll ^{(X Olltyll} 111 ^dll HE LSINGISSA

^r»"» päivänä ennen kloU

WJ^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^^M ^{asianom.. paikkaan.}

—

Matkustavat pvydettäissä ^maagin-

■FabianmkHlU ^'6\ dulle. Sähkö-osoite:Castren.Helsinki.'

nimituomari Lakitiedetten kand.

14 — _1892. Keski-Suvmi. Tiistaina Helmikuun ²

^p:nä■

tyksestä.

Ia koko

tämä kehitys täytyy

käsittää

ennenkuin moi myötämaikuttaa

siihen

^että sukupuolten

suhteet ^muodos-

tumat

toisellaisetsi

^{kuin nyt omat, että}

ne tulemat raittiimmiksi, puhtaammiksi ja

suurempaan

sopusointuun

sekä hen-

kisten että ruumiillisten

luonnonlakien

kanssa, jotta tämä

suhde

^tulee

ihmis-

kunnan jamalistuneen

aikakauden

ar-

moiseksi.

Nuoden

1883

maltiopäimillä

lausui

piispa

Johansson

^melkein

^seuraamat sanat:

Oppia, tietoja tamoitamme,

sie-

lun

ulkonaisia

^kykyjä

haluamme

^mää-

rättömästi

kehittää,

mutta hengenydin jätetään

huomioon

^ottamatta,

sen

^ja-

lostuttamisesta

^{emmemälitä.}

^Ia

^mel-

kein

samaan

^aikaan

lausui Henrik ^Ib-

sen eräässä

^Norjan työmäcnkokouksessa:

nyt

tarmitsemme

^juuri aatelisihmisiä,

en tarkoita säädyn,

enkä rahan —

_ei,

en edes järjenkään aatelia, maan sydä- men,

tahdon

^{ja tunteen}

^aatelia.

^Näis-

sä molemmissa lauseissa

^on

sama

^perus-

ajatus, ne

sisältämät saman

^symällisen

käsitteen.

On

siis

^tapahtunut

se

^kum-

ma,että

oikeauskoisu

^aden

mahtuma

^edus-

taja ja edistyksen

suuri

^{puoltaja omat}

tietämättään ojentaneet

toisilleen

käten-

sä. He

^{omat kukin}

tahollaan ^kuunnel-

leet ajan maltimotykytystä ja

keksineet

saman

^totuuden.

^Ia _heihin

^yhtyy

muita

muosisatamme

^etemimpiä

miehiä.

Renanin koko elämäntyö on

eheä,

jär-

kähtämättömään simeelliseen

^moimaan

perustuman, lempeyden ja mapauden ylistys.

Ia idässä etsii

^profeetta

^Tolstoi

ilmoille kristinopin ytimen, rakkauden

uskonnon ikuisesti

elämän aatteen.

Omatko nämä

muosisatamme suuret

henget joutuneet

harhaan!

^Eipä

suin-

kaan!

Meidän tarmitsee

^{main luoda}

katsahdus

ympärillemme,

tullaksemme makuutetuiksi heidän

sanojensa symästä totuudesta.

Ihmissuku

^{on tamatto-}

masti mennyt eteenpäin

aineellisessa

^ja

henkisessä

^{suhteessa, mutta tuon edis-}

tyksen

simeellistä ^laatua

^ei

^ole huolittu

tarkemmin

tutkia ja

koetella.

^Kehitys on

sen muoksi ^ollut

yksipuolista,

sopu- sointu

^tullutsäretyksi. Itsekkäisyys,moi- tonpyynti,kunnian-jamallanhimo, nau-

tinnonhalu

^omat

usein ^olleet kiihoitti-

mina hyödyllisissä yrityksissä ja pyrim noissa, ja niitä ^{on tämän} perustuksella puolustettukin. Ne omat niinmuodoin

saaneet

^{mapaasti mallita}

inhimillisissä

oloissa, _joihin kaikkiin omatkin

leimansa

painaneet.

Seuraukset

^{eimät ole jää-}

neet tulematta.

„ Valistunut aikakausi"

antaa

surkean

kuman elämästä ^taimaan- kappaleellamme.

„

Kaikkien

sota

^kaikkia

mustaan" on

sen

tuntomerkki:

Ihmi-

nen, luomakunnan ^kunnia, makaannut- taa

murha-aseella

kieltämättömän ^ete- mämmyytensä muiden olentojen rinnal- la maan päällä. Jalomielisyyden, yh- teishengen ja

keskinäisen amuliaisuuden suhteen

^on

hän sitämastoin useaa ^eläin-

tä ^alempana.

Luonto

pitää

kuitenkin huolen

^siitä,

ettäluojan

tahto huolimatta

^luotujen

lakkaamattomista hairahduksista, huoli-

matta pahan ylimallasta kuitenkin tulee

saamuttamlllln

^{lopullisen moiton. Kaikki}

niitä

inhimillisissä

yrityksissä on ^pahaa,

sisältää itsessään hämiämisen

^tuomion.

Rangaistus

sim

cellisten lakien rikkomi-

sesta

^ei

^olekaan

^jäänyt

^{tulematta. Ih-}

miset seisomat

^tänään

aseellisina toisi-

aan mastassa, _mies miestä,

kansa

^kan-

saa

^ivastaan. Vihamielisyyspyrkiikaik- kialla maltaan eikä rakkaus. Valtiol-

lisessa elämässä

^{näemme riitaaja tais-}

telua, yhteiskunnassa

samoin. Ia sur-

keinta

kaikesta ^{on, että} tämä ^pahan kylmö, nämä itsekkäisyyden hedelmät,le- mittämät myrkkyä

autteellisiinkin

^pyrin-

töihin,niin mieläpäuskonnollisiin,jois-

sa

^{ei ainoastaan kirkko}

seiso

^kirkkoa

mustaan

katkerassa taistelussa

^maan

myös

lahko lahkoa

^mostaan.

Sellainen on aika, jona nainen

he-

rää

tietoisuuteen ihmisarmostaan!

On- ko ^tämä

seikka historiallinen sormimiit-

tllus?

Tuleeko hänen tehtämäkseen

^hy-

wittäii, _mitä

ihmiskunta simeellisessä suhteessa

^{on rikkonut?}

Tuleeko hän

edustamaan sydäntä yhteiskunnallisessa, Valtiollisessa,

henkisessä

^ja

uskonnolli-

sessa ^elämässä?

Suuri^runoilija

Ibsen

^antoi

„

No-

rassa"

^Pohjolan

naisille

mapautuksen aatteen.

Hän

^{myös on}

miimeisessä

näytelmässään,

Hedda

^Gabler,

osoitta-

nut, mitä ^{eri teitä}

naisella

^{on malitta-}

mana. Onko nainen esiintymisellään luoma

uusia

walistusteitä", kuten

Ib-

sen tässä teoksessaan ^ennustaa?

^Onko

hänellä

olema nöyrän,

ulkonaisesti

^wä-

häpätöisen,

huomaamatta

^jääneen

Thean simeellinen

^{moimu, onko}

hänen ^tehtä- mäkseen suotu ihmissumun

pelastaminen

simeellisestä

perikadosta ja

sen

^johtami-

nen

uusia

^{teitä myöten mapauteen ja}

rakkauteen?

Tahi —

onko pahan moima ^tartut- tama hänet, _onko

hän

^joutuma

samoil-

le harhateille, joita

monilukuiset

^joukot

nykyään _astelemat? Onko

hänen

^te-

konsa kiihoittimeksi

^tulema itsekkäisyys,

nautinnonhalu,

ylpeys,

mallan-

ja kun-

nianhimo?

^Onko

hänestä

^{tulema on-}

neton

olento

^kuin

Hedda

^{Gabler, joka}

joutuu

hämiöön?

^Onko jumalkipenyt

hänessä sammuma,

onko

hän

^menettä-

mä

luonnolta saamansa ominaisuudet

ja tulematko ^ne siemenet, jotta luojaon kylmänyt

hänen sielunsa

^{symyyteen, tu-}

kahtumaan

^ja

hento oras

kuimettumaan?

Eikö

siis hänen

esiinlymisellään

tule

olemaan mitään ^merkitystä

ihmiskun-

nan

historiassa?

Onko

hänellä ^olema

^moimaa

tehtä- mänsä

täyttämiseen, mai onko

hän

^kaa-

tuma ennen aikaansa, kuolema

simeelli-

sen

^kuoleman?

Näihin

kysymyksiin mastaamat tule- mat

muosisadat.

^Meidän

melmollisuu-

tenamme on ^pitää

silmällä edessämme

olemaa

suurta

tarkoitusperää antamat- ta

sen

^{maisten piimien tai}

maisen su-

mun

sitä himmentää.

Luonnollistahan

^{on, että}

useastikin

horjahdamme, maan olkoon meillä

sil-

loin

se

^{sydämen nöyryys ja puhtaus,}

se simeellinen ^rohkeus,

^{että tunnustam-}

me

mirheemme sekä itsillemme

^ettämuil-

le.

Silloin olemme

taasen ^oikealla

^to-

lalla ja moimme makamampina ^astua eteenpäin.

Kuinka meidän tulee

somittaa simeel-

lisyysautettll

sen kaikissa

yksityisseikois-

sa

^elämään ympärillämme,

sitä

^emme

»'aata

tässä tilaisuudessa

^{ottaa keskus-}

teltamaksi.

^Meidän täytyy tyytyä

ensi askeleen

ottamiseen, käymällä

käsiksi sii-

hen,

missä

^{paha esiintyy} pahimmillaan.

Luulen

meidän oleman yksimieliset siitä, että kysymys ^etupäässäkoskee sukupuol- ten

malisen suhteen

puhdistamista. Mut-

ta tämäkin kysymys on niin ^monipuo- linen, niinkietoutunut, että minun puo- lestani täytyy tunnustaa

olemani

ai- man kykenemätön,

sitä

edes

lähimail- leen selmittämään.

^{On kuitenkin jotain}

mannaa: me ^emme

saa

^ollayksipuolisia, jos

tahdomme

menestyksellä työskennellä aatteemme hymäksi.

Innossamme

^em-

me

ehkä

^{aina ole ottaneet huomioon,}

että

sillä

^on taloudellinenkin puolensa ja että

sillä

^{myös on}luonnonlakeja ^pe- rustuksena, luonnonlakeja, joita ei

saa

rankaisematta

^{riitoa, olkoonpa maikka}

missä suhteessa.

Kuinka kaikki ^nämä

seikat —

kenties mielä

sen lisäksi

^mo-

net muut

—

saatetaan

sopusointuun

toistensa

^kanssa,

siitä

^{pitäisimeidän lä-}

himmässä tulemaisuudessa

^päästä

sel-

mille.

Suomen naisyhdistys on

etumaisim- maksi

tarkoitusperäkseen

asettanut hau-

reuden poistamisen. Sillä on naisyh- distys ottanut juuri tärkeimmän aske- leen, juuri

sen,

joka nykyisissä

oloissa

kaikkein

ensiksi

on olettama.

luwllslylllhelmik ^{2 p.1892,}

— _{Uusi maantie. Senaatissa}

_on

päättynyt

se

riitajuttu, jokakoskeemaan-

tienrakentamistaSaarijärmeltä jaKars- tulasta Myllymäen

asemalle ^Waasan

rautatiellä. Mainitut

asematiet

^tulee

tehtämiksi

^kolmen

^muoden kuluessa

^mii-

me lokakuun 22 ^p:stä lukien.

Teitten

suunnat ^omat, tiet. Suomal.,

seuraa-

mat: Saarijärmen

kirkolta Matosalmen

poikki

Mahlun

järmen eteläpuolitseNää- tään talon

kautta

Myllymäelle; Kars- tulan kirkolta

Riuttasalmen

^poikki

Puo- limatkan

kautta Näätään talon

seutu-

mille, yhtyäkseen

siinä

Saarijärmeltätu- lemaan

tiehen.

Naltioapua on myönnetty tien ^te-

koon

Saarijärmen ja Uuraisten ^pitä- jille 12,000 mk.,

Karstulan

^pitäjälle 16,000 mk., _{Keuruun ja Multian} pi- täjille

sekä

Pihlajamedenkappelille Saa- rijärmen tiestä 7,500 mk.,

Ntsärin

^pi-

täjälle

samasta

^{tiestä 4,500}

mk.

^ja Karstulan tiestä kummallekin

miimeksi mainituille tientekolahoille

^{6,000 mark-}

kaa,

—

_elikkä

Kruununmaiden siis

^{yhteensä 46,000 mk.}käyttämi- nen. Nastoin

metsänhoitohallituksen

epäämää

lausuntoa

^on

senaatissa

^mää-

rätty, että Naapasaaren

kruununmaiden sekä

^Winolan

kruununmaalla

Karstulan

pitäjässä

olema

^räme ia

suo

^joutumat

uudistalon perustamisen

wuoksi

^pois kruunulta.

—

Perltaustyö. Tie- ja

»vesira-

kennusten ylihallitus on puolustanut

Jämsän

^joen perkkaamista _Päijänteen ja

Jämsän

kirkonkylän millillä, jotatyö-

tä ^warten

kulunkiarwio nousee

^30,300

markkaan.

—

Hiippakunnan

sanomia.

^(Por

woon.) Ohdolle^Askolan kappalaisenMirkaan on ^pantuainoa hakija,sikäläinen w. t. kappa- lainen

—

R. Ilmonen.

_{Nimityksiä h.}

_m.Kruununni-

mismiehen

^mi.kaa

Piikkiössä

^on

hake-

nutm. m.

homioik-auskultantti

^A.

Fors-

blom.

— Luistinradan

^johtokuntaon

todellakin osottanut

erinomaista ja

kii-

tettämää ^intoa puuhatessaan

nuorisolle ratoksi

ja mirkistyksetsi liukuilemispaik- kaa jäällä. Näinä kauniina iltapäimi- nä ken

sattuukin radalle kaivelemaan

^ja

siellä

^näkeekymmenittäin nuoria posket punaisina ^ja

ihastuksesta

kiitelemän tois-

tensa ^ohi,

^sydänmarinaankin

halla hel-

tyy

nähdessään

nuorten näin

iloitse-

man

muistellessaan

^{omia nuoruu-}

den päimiään. Mutta maikeata ^on täs-

sä

kaupungissa ylläpitää jotain

humit-

tamaa yritystä.

Eihän

^{nyt enää}

^sel- laisia

^auta kannattamaan,

sanomat

^toi-

set,

toiset

^taas mälinpitämättömyydes-

sään

uinailemat. Sen

muoksi

^kuuluu- kin jo sisäänpääsymaksuista kerääntynyt

summa

oleman lopussa ja jotta rataa ydä edelleen

moitaisiin kunnossa

^pitää

on tietysti maroja

hankittama.

^Toi-

mossa

^että

armoisa

^yleisö

suosiollisin sil-

min

katselee

^{tätä todella jaloa puuhaa,}

toimeenpannaan nyt tänä iltana Seu-

rahuoneella

iltama radan ylläpitämisen hymäksi. Ohjelma, joka on luettamana

toisessa

^paikassa

lehteämme

^lupaa

haus-

kan illan. Kehottamme siiis

^kaupunki-

laisia

^{jo ohjelman}

^muoksi

^{mutta etu-}

päässä _yritystä

kannattaakseen

^lukui-

sasti

^tänä

iltana kokoontumaan

Seura-

huoneelle. —

Raittiussenra

^piti

kokouksensa

miime

sunnuntaina lukusalilla. Veisat-

tiinmirsi, luettiinrukous,pastori

Schö-

neman piti puheen, juotiin teetä ja lo- puksi puhui mielä ylioppilas

Schöne-

man.

—

Naisseuran muosikokous

^pide-

tään

huomenillalla

^{kello 6 j. pp. rait-}

tiusramintolassa. —

Influentfa

^{on alkanut jo liik-}

kua kaupungissammekiu. Useat ^omat

si-

tä jo sairastaneet,

toiset ^sitä

^parasta

aikaa^potemat.

-

Kansantajuisen

esitelmän

kansanopistoista ^piti

Hämäläis osakun-

nan stipendiaatti 'IrjöForsgren miime pyhänä jumalanpalmelulsen jälkeen

I:

kylän

maaseurakunnan

^{pitäjän tumalla.}

Väkeä oli kokoontunut

esitelmää ^kuule-

maan

runsaanlaisesti.

^Joitakuita

osak-

keita lupasimat läsnäolijat merkitäpitä- jän

asiamiesten listoihin.

- Arpajaiset ja

iltama

^pide- täänPetäjämedenkirkolla

tormisoittokun-

nan hymäksi maanantaina tämän kuun 8 ^p. kilpa-ajojen päätyttyä. Ohjel- maan, joka onpainettuna

lehtemme

^etu-

simulla, _kuuluupuhe,

esitelmä tormisoit-

toa,

tanssia

^ju R. Kiljanderin kirjoittama,

hauska

^ja onnistunut näy- telmä

«Pahassa Pulassa".

Jämsän kuulumisia.

Hätä-aputoimia. Jo ennen K. S:ssa mainittujen rahankeräysten

lisäksi

^päätti

Jämsän

kuntakokous

Tammik. 30

^{p. rumeta} hätäaputoimiin oman maan

nälkää karsimille.

Ide"

yhdistyksen

Rukousko-

kous

oli Tammik. 30

^p.

Jämsän

^Seu-

rahuoneella. Herra

Kärkönen Tampereel- ta piti onnistuneen

esitelmän

^kirjalli- suudesta; luettiin

seuran sanomalehti

«Oras", ja lopuksi oli keskustelua.

Samana ^päimän aamulla

pani

seura

^toimeen

kelkkaretken Palo-

mäen

taloon. Lähtö

^{tapahtui k. 6 to-}

rilta.

Hetken

aikaa lasketeltua edellä mai- nitun

talon lähellä olemassa

^mäessä,

mentiin

sisään aamukahmille. Pari

^ly-

hyttä

esitelmää

^ja

muorolausuntoa saa

tim myös kuulla. Kello^kymmenettäkäy'

dessä lähdettiin

^kotoa

kahden ^{astuskele^}

maan,

tuumiskellen: tehdään se tällai-

nen retki mielä

toisenkin

^kerran,

^koska

se _—

^näin

hauskalta

^tuntui.

Jämsän ^koskelta

kirjoitetaan meille

Jämsän koski, joka sijaitsee noin

6:den km.

^päässä

kirkolta

^Petäjä- medelle päin, oli ^ennen paikkakunnan kuulu

sahalaitoksistaan

^ja

Korwen"

miinakaupoista. Nykyään on

sahaliike

kokonaan lakannut maan

sen

^{sijaan on}

ahkerassa

^täynissä

massatehdas,

jossaei pyhänäkään lemälii.

Mitään

si

^{mist y}

s

laitost a, niin kuin kansakoulua, lukutupaa

tahi

lainakirjasto, ei

tehtaalla

^ole.

—

_Ny-

kyjään omat salakapakat

hamiämään

päin, maikka ei mielä

ihan

^sukupuut-

toon.

Kuinka

sitkeitä manhat

kapakoitsijat omat ammatistaan luopumaan,

sen

^nä-

kee

seuraamasta henkilöstä.

^Noin

ehkä wuosi sitte sakotettiin

^mainittua

henki-

löä

kihlakunnan ^oikeudessa

^miinan

myynnistä 500mark. jonka suorittami-

seksi

myytiin

hänen huoneensa.

^Waan

parannusta ei tullutkaan,_miinaa myy

hän

^{yhä, josta}

^kuuluukin

^tulemantaas

edesmastaukseen — _saa

nähdä

^joko

^sit-

ten lakkaa. Kummallisempaa on mielä kun mainittukapakoitsija on suutari, ja hymiä jalkineita kuuluu

tekemänkin,

kun maan miinakaupalta joutaa.

Jos.

^Ala—

Mellan

^{isäntä, jonka} maalla miinakaup- paa harjoitetaan,

olisi

kruununmiesten apuna, niin

olisi

^helpompi

saada ^siitä

loppu, maan niin,itämää kyllä,_ei

asi-

an laita ole.

— Kitunut koira.

Wiime mark kinoiden aikaan ^ampui eräs kotiaan palaama markkinamies kolme kertaa koi-

raansa

Keljon kylässä. Mutta koira ^ei kuitenkaan mielä

silloin

kuollut. Aina miime

sunnuntaihin

^{astioli koiramaan-}

nut puolikuolleena nietoksessa, josta

sen

eräs

henkilö huomasi

^jalopetti

^sitten

^ki-

tuneen ja

kärsineen

elukan elämän.

— lufluentsassa

oiwallinen,

tekisi-

pä mieli

sanoa

aiwan ominainen^pa- rannuskeino on lämmin

muode.

Ver- rattain

mahalla

^{ja nopeasti pääsimät}

nimittäin taudistaan ^{ja mieläpä} säilyi-

mät

kaikista lisätaudeistakin ^melkein

poikkeuksetta kaikki ne, jotka

heti sairas-

tuttuaan

saatiin

turmauttumaan muo-

teesen

^{ja pysymään} siinä, niin kauan kuin kuumetta kesti, kertoo

kokemuksis-

taan

tohtori

N.

Idman.

Kyllä se ^{on totta.}

Keski-Suomen

9

num. kirjoittaa

Her-

ra

A. F."

kirjeenwaehtaja

H":n ^il-

moituksen

^johdosta

kllnsanovistoasill

Jämsässä", pelästyen sitä, ^että

Jämsä-

läisten kansanopisto puuha muka

eh- käisi

^ja

laittaisi tokeita"

Keski-Suomen kansanopisto puuhalle. Oikean^käsityk-

sen saamiseksi

on lyhyt selitys ^tarpeelli-

nen.

Useampi

Jämsäläinen

^{hymin tietää,}

kaikesta ..lyhyinäköisyndestä" yhteisistä

asioista

huolimatta, että

ensimmäinen

on olema Keski-Suomen kansanopisto.

Siinä ei ole mitään

„

hajaannuksen" ei- kä

tokeiden"

^{sijaa. Mutta niin lyhyt-}

näköisiä

^{emme ole,ettemme}

samalla ^loisi huomiotamme tulemaisuuteen

^ja

siihen näkökohtaan,

minkä

maikutuksen

^tulema

Keski-Suomen kansanopisto tekee paik- kakuntaamme.

Kun olemme myöntäneet,että tule- malle Keski-Suomen kansanopistolle

so-

pima paikka on,

katsoen

koko laajaan KeskuSuomeen, Laukaan kirkonkylässä, niin

olemme samalla

huomanneet, jotta ympäristöömmeperustetut

kansan

^opis-

tot omat jättäneet

meidät

^liijan loitolle.

Mikä

^on

silloin

^muu

edessä ^kuin

^luottaa

omiin moimiin mastaisuudessa,

se

^{on: oman} kansanopiston perustami-

seen, _sillä

_meidän 12,000kuntalaistam- me eimät tahdo, eimätkä moi^jäädäkor- keammasta opetuksesta osattomiksi,

sillä

hymin tietäen, että paikkakuntamme ja koko

kansamme

^onnija

tulemaisuus

^riip-

puu

kansamme

^{opista ja} simistysmää-

rästä.

Samalla kun puuhaamme

nuorisom-

me ^opin ja tiedon

lemittämisessä, sa-

malla

laskemme

tukemia perustuksia paikkakuntamme _ja

kansamme

^henkisen,

aineellisen

^ja

taloudellisen

maurastumi-

sen

^ylemään

rakennukseen.

^Karumaam-

me on ^ja tulee olemaan

sitä

^anteliaam-

oi, mitä ymmärtämäisemmin tätä mä- häosaista,mutta

hellää

^äitiä

hoidamme

ja

sitä

^enämmän tulee meiltä riittä-

mään ^{ylijäämää}

kansamme

^ja

nuorisom-

me opetukseen.

Tulemaisuuden

^aurin-

komme ruskoittaa

sitä

moimallisemmin, kun jokainen

kansalainen

^{tuntee ja tie-}

tää, että

hän

^{on yksi}

säde tuossa

^rus-

kossa

^{ja että}

sen

^{malo käy}

sitä

^loista-

mammaksi

^ja horjumattomammaksi _mitä enämmän

itse

^{kukin omaa}

matoansa

^ke-

hittää.

Meitä ^ei

somi

^ollenkaan syyttää yh-

teisen

Keski-Suomen kansanopiston ^este

„ tokeiden"

rakentamisesta,

sillä

^jomiime muonna ^kirjoitin

„

Suomalaisessa" niis- tä paikoista, ^joihin Keski-Suomen

kan-

sanopisto

olisi

sijoitettama ja

ehdoitin

^tu-

leman kansanopiston paikaksi

Laukaan

kir- konkylää eli Muuramen ^kylääKorpilah- della.

Viimeisessä

kansanopistokokouksessu JymäskylässäKorpilahdenjaJämsän^mu-

litsemat asiamiehet

^olimatyksimielisetsiitä, (masiustaessaan Jymäskyläläisten py- rinnöitä) että kansanopisto on ennem-

min mietämä meidän ^puolesta Laukaa-

seen,

ennen kuin

se laitettaisiin

^Äijälään

taikka Iymäsjärmen ympäristöön,syistä jokaon

ehkä

^{jokaiselle tuttu. Tämä}

osoit-

taa, että Korpilahtelaisetia

Jämsäläiset

omat

katsoneet

^{ainoastaan yhteistä hy-}

mää,

heittämällä

^{syrjään omat edut.}

Tulema

Keski-Suomen kansanopisto ei moi ajan pitkään antaa sijaa paisu- mille tiedon

haluisille.

^{Se tulee tyy-}

dyttämään

ensi

alkua." On

silloin

malttamatonta perustaa toinen ja

sil-

loin ^on meidän muoromme

sillä se

^on

päimän

selma

^asia, ettei meitä uina syrjäytetä" yhteisistä eduista. Me olemme kyllä ottaneet

huomioon kansan-

opisto

kustannukset

^ja

^nähneet Herra Y. F." ^esittämän

^8,000markan

siassa

6,000 markkaa

muotuisia

^{menoja. Sa-} malla tiedämme, että maltioantaa apua noin 3,000 ^markkaa,

silloin

^on

meillä

jäännös 3,000 _markkaa

edessämme.

Kolmen

tuhannen ^markan kokoamiseen

emme

tarmitse

^{muuta kuin eteenpäin}

pyrkimän kunnan ja parikymmentä

asiaa harrastaman

^kunnon

kansalaisen

^nimen

listaan.

Kuin

^nytmielä

huomioon

^otam-

me, että naapurinammeon

sellaiset

^kun-

nat kuin Korpilahti jaKuhmoinen, joilla on kyllin

lukuisasti

^tiedon

haluisia

^poi-

kia ja tyttäriä ja kaikin puolin moimut (jollei K.-S. kansanopisto

tulisi

^Korpi-

luhdelle) yhtyä

asian

toteuttamiseen, on

se

^helposti

suoritettu.

Että ^{tämä on}

tulemaisuuden

^{asia, ei-}

kä

saa

^nyt

häiritä

Keski-Suomen kan- sanopiston perustamishommaa, on ai- man luonnollista, maan emme moi ol- enkaan ^{taata, että}tuntumme

kuntana"

ottaen

huomioon

^{nämä asiat,eikäyhdis-}

tyisi yhteisistä muroista mitään

suorit-

tamaan maan luulen, että tamalla tai

toisella

^autamme

asiaa siinä määrässä

kuin

muutkin loitommalla

olemat

kunnat.

Osoittakoon

^nyt Lautaan kunta

sitä

jaloutta, kuin

esimerkiksi

^pieniLeimon-

mäki ja

Hirmen

^{salmi, joista edellinen}

myönsi

muosittain

^1,000 markkaa jos kansanopisto

sinne

tulee.

Laukaalaisilla

on hymät toimcet puolellaan,^maanwä- linpitämättömyys moi

sen siirtää

^johon-

kin muualle,

sillä ^komin

^{syrjässä ei ole}

Leimonmäkikään.

Niinkuin tästä selmiää, ei

suinkaan Jämsän tulemaisuuden merhoon

^kätket-

ty kansanopisto ole Keski-Suomen kan- sanopiston tiellä, _niinkuin

H." ereh-

dnttämästä

sanomalehtiuutisesta möisi

luulla,maan on

silläkin

perusteensa.

S. K.

Ne

sanat

^nimimerkki

H.":n ^uutises- sa,

_jotka

_saattoimat

allekirjoittaneen vää-

asinllisesti ihmettelemään

Jämsäläisten kansanopistopuuhia,kuuluiwat,,Me Jäm-

säläiset

^olemme ajatelleet, jos emme yhtyi

sikaan ^kenenkään kanssa

^maan

laittaisimme

^opiston omin moimin."

Liijan aikaista on

mielestäni

^myöskin nimimerkki S. Km _mietteet siitä, että

lämsaläillä Jämsän tuleman kansan-

opiston

kannattamisen tähden

^ei

^olisi

nytsyytä yhteisistä muroista kuntana ryhtyä

kannattamaan

Keski-Suomen kansanopistoa. Vaikka S.K.eikä Jäm-

säläiset itse

^pidäktään puuhiaan Keski- Suomen masta alkaneita kansanopisto- puuhia

häiritsemina,

^{niin luulen,että}

löytyykuitenkin paljon niitä paikkakun- talaisia, jotka todella moimat

käsittää

Jämsäläisten^mietteet

häiritsemiksi.

^Kuu-

luuhan

^nimittäin jo joksikin tarkoilleen määriteltyyn Keski-Suomen kansanopis-