Kauppias Perkiomaki:
»Ei nykyisin enää tingata
tositarkoituksellaa
A ikojen m yötä ovat kaup ank äyntitavatk in m u u t
tun eet. E nnen vanhaan silloin k in kun P erkiöm äet 1950 m uuttivat Pyhäjoelle ja aloittivat om an liikk een pidon, pyhäjokiset olivat kovia tinka^jia. H in taa puhuttiin h alvem m ak si to sitark oitu k sella. Ja k aiken kaikkiaan hinta oli ostam isessa niitä ratk aisevim p ia tekijöitä.
K auppias Leevi P erkiöm äen m uk aan ^jat ovat m uu ttun eet. T ingataan toki tänäk in p äivänä, m utta ei sam alla tavalla kuin en n en . -U sein tingitään vaan eh k ä siksi, että se on tapa tai sitten h alutaan saad a aikaan jotain k esk ustelua, P erikiöm äki toteaa. N ykypäivän
tekstiilik aup assa h inta ei enää ole ratkaisevin tek ijä.
A siakkaat ovat hyvin valistu neita. M u otitietoisu u s on hintaa ratkaisevam pi. Hyvin esim erk ik si televisiossa m ainostettu tuote tek ee k au p p an sa, sitä kysytään.
Ajat ovat sikälikin m u u ttu n eet sen 27 vuoden aik an a, jolloin Perkiöm äet ovat kaup pan sa p itä n eet, että en n en
ostivat vanhem m at lap silleen vaatteet n iin ku in Leevi Perkiöm äki san oi »kutakuinkin ripp ik oulu ik ään sa a k ka". Tänä päivänä van hem m at kysyvät lap siltaan haluavatko he täm än tai tuon jo k ohta k un lap set ovat oppineet p u h u m aan . N iin pä nykynuoret ovat esim erk- kiksi farkkujen su h teen niin m erk k itietoisia, että ostetaan tietyn m erkin m u k aan , vaikka toinen k ohta paljon h alvem pikin tuote istu isi paljon p arem m in.
Kauppiaspariskunla Perkiömäki työskentelee liikkeessään pitkää päivää. Vapaa-ajan viettoon kuuluu mökillä olo ja kalastus- harrastus, johon Pyhäjoella onkin hyvät mahdollisuudet.
P e rik iö m ä e n te k s tiilita lo ss a on tä llä h e tk e llä k a k s i m yyjää o m a s ta ta k a a j a k a k s i v a k in a is ta vie
ra s ta . L isäk si ta rv itta e s s a p a lk a ta a n k iire a p u la isia . K irja n p id o t ja m u u t k ir ja h o m m a t j a o sto t Leevi P e rk iö m ä k i h o ita a itse.
K u n m y y n tity ö h ö n k in o sa llis tu u , ta h to v a t n ä m ä jä ä d ä v a p a a -a ja n osalle.
»Kadehdin melkein alaisiani«
Y rittä jä n e lä m ä on ty ö n tä y te istä . T a v a n o m a ise t to ise n p a lv e lu k s e s
sa v a a d itta v a t p ä iv ä tu n n it j a v iik k o tu n n it eiv ät o m a s sa y rity k se ssä p iis a a a lk u u n k a a n . H o m m a a on
m o n e n m o ista j a k u n to isilta ty ö a ja t lo p p u u , j a t k a a o m a väki.
Leevi P e rk iö m ä k i m y ö n tä ä k in , e ttä jo s k u s h ä n ih a n k a h d e h tii a la is ia a n . H eillä o n sä ä n n ö llis e t ty ö a ja t, v a p a a p ä iv ä t k e s ä lo m a t ja k e s ä lo m a lta p a lu u n jä lk e e n m a k s e ta a n k a k s in k e rta in e n p a lk k a , k u n tu lee tö ih in .
T o is a a lta y rittä m is e ss ä ra s k a a n j a p itk ä n ty ö p ä iv ä n v a ijo lla k in
V oi v a p a a s ti jä r je s tä ä a ik a n s a j a ty ö n sä . O s to je n o n n is tu m in e n m u o d in m u k a a n on m yös yksi h a a s te . -Se on m ie le n k iin to ista Jo s n ä k e e , e ttä o n o n n is tu n u t. Ja jo s ei jo ss a in ole o n n is tu n u t, sen m a k s a a sitte n r a h a lla , P e rk iö m ä k i n a u r a h ta a . A le n n u s m y y n n e issä m en ee ta v a r a a u se in jop<
alle o m ie n o sto h in to je n .
Valikoimaa täytyy olla
Kun pitää tekstiililiikettä m aa
laispaikkakunnalla, on valikoi
maa oltava. Kaupungissa voi asiakas käydä hakemassa eri tavarat eri liikkeistä, maaseudul
la ei liikkeitä ole samalla tavalla ja niinpä valikoimat on oltava.
Perkiömäen tekstiilitalossa vali
koimaa on. Aina nuDDineulasta kumisaappaisiin. Kaikkea, mitä päällä pidetään. On lankoja, kankaita, jalkineita, nahka-asu- ja. pukuja, lastenvaatteita ja pal
jon muuta. Myymäläpinta-alaa on 240 neliömetriä, m utta sekin tuntuu tällä hetkellä ahtaalta.
Paikka on keskustan parhaita ja paranee vielä, kun viereen uuden tiesuunnitelman mukaan tulee parkkipaikka-alue.
L a a ja v a lik o im a on P e rk iö m ä e n m u k a a n m yös ra site . V a ra sto o n täy ty y in v e sto id a . T o is a a lta m a a se u d u lla to im iv a lla k a u p p ia a llä on h u o m a tta v a e tu k a u p u n g in y k sity iseen k a u p p ia a s e e n v e rra t
tu n a . U s e a t t e h ta a t a n ta v a t t u o t te ita a n m y y n tiin s a m a lla p a ik k a k u n n a lla vain jo h o n k in m ä ä r ä t tyyn liik k e e se e n . M a a s e u d u lla to im iv a te k s tiilik a u p p ia s voi siivi
lö id ä p a r h a a t te h ta a n v a lik o i
m iin sa.
»Kuin sukulais- taloon«
N ykyisin o n k a u p a n k ä y n ti te k s tiilia la lla m u u ttu n u t s ik ä lik in , e ttä e n ä ä ei h e in ä n te k o a ik a ole h ilja ista . K ie lo sa a re n le irin tä a lu e tu o p a ik k a k u n n a lle o sto v o im a is
ta v ä k e ä , v a rsin k in n o rja la is ia on k e s ä llä p a ljo n j a he o sta v a t k o tiin viem isiksi m yös v a a tte ita . K e sä ä v ilk a s tu tta v a t m yös R u to s ista t u levat e n tise t p y h ä jo k ise t. H e tu le v a t t u ttu u n k a u p p a a n »kuin su k u la is ta lo o n , sa n o v a t k ä sip ä i- vää ovella«.
P e rk iö m ä e t tu liv a t P yhäjoelle O u la is is ta 1950 j a p e ru stiv a t e n sim m ä ise n o m a n liik k e e n sä . V u o n n a 1968 r a k e n n e ttiin n ykyi
nen to im ita lo e n tise lle to n tille . M ie le ssä kävi m u u tto s u u r e m p a a n p a ik k a a n , m u tta P yhäjoelle k u ite n k in jä ä tiin . P y h äjo en k u n ta on Leevi H erk iö m äen m u k a a n y rittä jä y s tä v ä llin e n k u n ta . E rä s syy P y h ä jo e lla v iih ty m iseen on o llu t m eri j a k a la s tu s h a r ra s tu s , jo h o n k o k o p e r h e o n in n o s tu n u t.
