KALERVO JÄRVELIN PERTTI VAKKARI
Kirjastotieteen j a informatiikan tutkimuskohteesta
Alustava näkökulma
Järvelin, Kalervo & Vakkari, Pertti, Kirjastotieteen ja informatiikan tut- kimuskohteesta: alustava näkökulma [On the object of library and information science: a preliminary view]. Kirjastotiede ja informatiikka 1 (3): 67—72. 1982.
The article discusses the object of study of library and information science (LIS). The traditional LIS is pointed out to be focusing too narrowly on the library and information service institutions. It is argued that the scope of LIS should cover the production of information, the dissemination of information, and information seeking and use. However, to determine the study object it is necessary to conceptualize these phenomena from a fruitful point of view. Whether a point of view is fruitful or not, depends on the goals of LIS. Two sets of goals are presented in the article: One is from the practical library and information work's point of view focusing on the analysis and design of means for communication. The other is from a theoretical point of view focusing on the essence of information produc- tion, communication, seeking and use, and on the relation of these to other phenomena (e.g. the relation of a person's work to his information seeking and use). It is recognized that there may be several different conceptuali- zations for the basic concepts leading to different approaches to the object of study. The number of disciplines within the general scope of LIS depends rather on the number of fruitful approaches to the object than on the number of institutions or means for dissemination of information.
Adresses: Department of Mathematical sciences, University of Tampere, PB 607, SF-33101 Tampere 10 (Järvelin); Institute of Library and Informa- tion Science, University of Tampere, PB 607, SF-33101 Tampere 10 (Vak- kari).
Historia ja nykytila
Kirjastotiede ja i n f o r m a t i i k k a (k & i) tietee- n ä j a t u t k i m u s a l u e e n a on n o u s s u t k ä y t ä n n ö n k i r j a s t o - j a i n f o r m a a t i o p a l v e l u t o i m i n n a n t a r - peista. Toimintojen tullessa y h ä m o n i t a h o i - semmiksi j a v a i k e a m m i n a r k i a j a t t e l u n h a l l i t - taviksi, otettiin a v u k s i tieteellinen t u t k i m u s . Sen t a r k o i t u k s e k s i n ä h t i i n sellaisten tulosten t u o t t a m i n e n , joiden a v u l l a laitoksen t o i m i n - t a a v o i d a a n k e h i t t ä ä j a h a l l i t a y h ä p a r e m m i n . Vähitellen a l a n t u t k i m u k s e n k o k o n a i s u u t t a alettiin k u t s u a kirjastotieteeksi j a i n f o r m a - tiikaksi. K o s k a k i r j a s t o - j a i n f o r m a a t i o p a l v e - l u t o i m i n t a olivat m u u t a m a v u o s i k y m m e n sit- t e n n y k y i s t ä v o i m a k k a a m m i n e r i y t y n e e t toi- sistaan, t e h t i i n niitä k o s k e v a a t u t k i m u s t a k i n toisistaan erillään. Historiallisen k e h i t y k s e n
m u k a n a a n t u o m a t o i m i n n a l l i n e n ero s i i r r e t - tiin i t s e s t ä ä n s e l v y y t e n ä tieteeseen j a t u t k i - m u k s e e n liittyväksi erotteluksi. P u h u t t i i n kirjastotieteestä sekä i n f o r m a t i i k a s t a erillisi- n ä tieteinä, joilla on oma t u t k i m u s k o h t e e n s a : k u m m a l l a k i n n i m e n s ä m u k a i n e n laitos, joiden t o i m i n t a j a t e h t ä v ä t yleensä miellettiin r a t - kaisevasti toisistaan poikkeaviksi. P r a k t i n e n , t o i m i n n a l l i n e n ero yleistettiin myös t i e d e t t ä ja t u t k i m u s t a koskevaksi. V a s t a viime vuosi- k y m m e n i l l ä on laitosten t o i m i n t o j e n j a t a v o i t - teiden s a m a n k a l t a i s u u t e e n a l e t t u k i i n n i t t ä ä r u n s a a m m i n h u o m i o t a (vrt. F o s k e t t 1974 &
1975). S a m a l l a on v o i m i s t u n u t ajatus k i r j a s - totieteestä j a i n f o r m a t i i k a s t a y h t e n ä i s t i e t e e n ä , j o n k a t u t k i m u s k o h t e e n a ovat n ä m ä p e r i a a t - teessa samoin toiminnoin j a t a v o i t t e i n t y ö s - k e n t e l e v ä t laitokset. Mm. T a m p e r e e n yliopis-
ton kirjastotieteen ja informatiikan laitoksen tutkinnonuudistustyöryhmä otti väliraportis- saan vuonna 1976 lähtökohdakseen yhtenäis- tiedeajatuksen.
Tieteenalan nykyinen itseymmärrys versoo edellä kuvatusta historiallisesta maaperästä, joka on käytännön voimakkaasti lannoittama.
Koulukuntaeroista huolimatta k & i:lle on ollut yhteistä käytäntöperäinen instituutio- keskeisyys.
1Instituutiokeskeisyyttä osoittaa se, että kirjastotieteen ja informatiikan tutki- muskohteeksi nähdään kirjasto- ja informaa- tiopalvelulaitos sekä niihin liittyvät ilmiöt.
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään ymmärtämään ja rat- kaisemaan laitosten käytännön ongelmia. Tie- teenalan ongelmat nousevat käytännön toi- minnasta ja sen toteuttamisesta. Tiede näh- dään vallitsevan käytännön palvelijaksi. Ky- seistä tapaa ymmärtää tieteen ja käytännön suhde Veikko Pietilä (1979, 8—9) on kutsunut teknokraattiseksi. Tässä näkemyksessä val- litseva käytäntö ja sen eri muodot otetaan annettuina itsestäänselvyyksinä, jolloin tie- teen tehtäväksi nähdään esimerkiksi noiden käytännön muotojen puitteissa annettujen tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen tai niiden puitteissa tapahtuvien toimintojen tehostaminen niiden toteuttamistapoja kehit- tämällä. Pietilä (mt.) huomauttaa, että insti- tuution tavoitteisiin sen olemassa olon perus- tana ei tällöin tartuta. Toisaalta tieteellä ei nähdä olevan käytännön ongelmista poikkea- via tutkimusintressejä.
Tradition kritiikkiä
Oletetaan, että kirjastotieteen ja informa- tiikan ainoana tehtävänä on kirjasto- ja informaatiopalvelujen parantaminen. Tarkas- tellaan, mitä kirjastotietein jän tulisi tutkia parantaakseen kirjasto- ym. palveluja (Churchman 1968, Churchman 1971, Kunz &
Rittel 1977):
1. Jotta palvelut vastaisivat asiakkaiden tarpeita on tiedettävä, mitä informaa- tiota tarvitaan, kuinka sitä käytetään ja kuinka etsitään — olisi siis tutkittava 'kuluttajia ja kulutusta'.
2. Kun palvelujen tehtävänä on hankkia, organisoida, tallettaa, hakea ja jakaa informaatiota, riippuu toiminta siitä, missä muodossa informaatiota on, mikä
1
Kokoomateoksen »Kirjastotiedettä ja informa- tiikkaa etsimässä» (1981) artikkeleissa esiintyvä näkemys on tästä kuvaava esimerkki.
on sen rakenne, missä ja miten sitä tuo- tetaan — olisi siis tutkittava 'tuotantoa'.
3. Kun samalla tiedonvälityksen toimi- alalla toimii muitakin instituutioita tai tiedonvälitysmuotoja, on tutkittava pal- velujen käytettävissä olevia keinoja suhteessa muiden palvelujen käyttämiin.
On siis tutkittava muitakin tiedonväli- tysmuotoja.
Vasta tältä pohjalta, informaation tuotan- non, välityksen koko kentän ja kulutuksen tuntien, hän voisi viisaasti pyrkiä palvelujen parantamiseen. Tuntematta näitä kirjasto- ja informaatiopalvelu vinoutuu. Niistä piittaa- maton palvelujen kehittäminen saattaa käyt- täjien kannalta olla epäonnistunutta.
Vaikka kirjastotieteessä ja informatiikassa pyrittäisiin pelkästään käytännöllisiin pää- määriin, olisi silloinkin epätarkoituksenmu- kaista rajoittaa alan tutkimus instituutiokes- keisesti kirjasto- ja informaatiopalveluihin.
Tämä rajaus on epämielekäs käytännöllisiä- kin tutkimuksen päämääriä ajatellen. Insti- tuutiokeskeisyydestä ja teknokraattisesta tie- dekäsityksestä seuraa se, että tutkimuksen kannalta k & i-palvelut muodostuvat toimin- nan subjekteiksi ja niiden käyttäjät, s.o. nii- den välityksellä tietoa hankkivat ihmiset toi- minnan objekteiksi. Sen sijaan, että heitä tarkasteltaisiin omien toimintakokonaisuuk- siensa ja niiden tavoitteiden asettamista läh- tökohdista käsin, heitä tarkastellaankin vain k & i-palvelun päämäärien kannalta — kiin- nostavaa on vain se, mikä on k & i-palveluille tärkeää, ikäänkuin jonkin palvelumuodon käyttö olisi itseisarvo. Näin saatu kuva ihmis- ten tiedollisesta käyttäytymisestä on ilmeisen kapea ja riittämätön. Tämän takia jotkin instituutiot ja niiden kehittämisedellytykset eivät riitä tutkimusalan ainoiksi lähtökoh- diksi.
Tutkimusalueesta ja -kohteesta
Ehdotuksemme siitä, millainen kirjastotie- teen ja informatiikan tulisi olla, on alustava.
Korostamme irtautumista k & i-instituutiosta sekä siirtymistä yleisemmällä tasolla tarkas- telemaan niitä tehtäviä, joita ne toteuttavat ja ilmiöitä, jotka niihin liittyvät. Edellä esi- tetyn perusteella kirjastotieteen ja informa- tiikan tutkimusalueelle sijoittuvat:
— informaation tuotanto
— informaation välitys ja välittyminen
— informaation käyttö ja hankinta
Vastaavia jäsennyksiä ovat esittäneet mm»
Menzel (1966) ja Wersig (1973).
Kirjastotiede ja informatiikka 1 (3) — 1982 Järvelin, Vakkari: Kirjastotieteen . . . 69 T ä l l a i n e n t u t k i m u s a l u e e n m ä ä r i t t e l y m e r -
kitsee mm., ettei esimerkiksi p u h u t a j o n k i n t i e t y n laitoksen käyttäjistä, v a a n t a r k a s t e l - l a a n t i e d o n h a n k i n t a a l a a j e m m a s t a p e r s p e k t i i - vistä. L ä h t ö k o h t a n a on tällöin i h m i n e n tie- toa t a r v i t s e v a n a ja sitä tavoitteellisesti h a n k - k i v a n a olentona. H ä n t ä t a r k a s t e l l a a n tiedon h a n k k i j a n a ja k ä y t t ä j ä n ä yleensä, r i i p p u - m a t t a siitä missä muodossa tai m i s t ä k a n a - vasta henkilö tietoa h a n k k i i . Tällöin on t u t - k i t t a v a tekijöitä, joista t i e d o n t a r p e e t v i r i ä v ä t j a j o t k a toimivat t i e d o n h a n k i n n a n l ä h t ö k o h - t i n a tai esteinä (esim. K u n z & Rittel &
S c h w u c h o w 1977, 57, 64—68). On siis t u t k i t - t a v a myös niitä rakenteellisia tekijöitä, j o t k a aina y h t e i s k u n n a n m i t t a k a a v a s t a l ä h i y m p ä - ristöön asti m u o v a a v a t t i e d o n h a n k i n t a a . Tie- d o n t a r v e t t a , - h a n k i n t a a ja k ä y t t ö ä ei voida m y ö s k ä ä n y m m ä r t ä ä t a r p e e k s i k a t t a v a s t i p a - n e u t u m a t t a ihmiseen tiedonkäsittelijänä, kos- ka edellä m a i n i t u t r i i p p u v a t olennaisesti j ä l - k i m m ä i s e s t ä seikasta (vrt. Belkin & R o b e r t - son 1976, 200—202). L ä h e s t y m i s t a v a n m u u t o s m e r k i t s e e l ä h t e m i s t ä pois k & i-laitosten sei- nien sisältä ja ihmisen t a j u n n a n ja tiedon prosessoinnin sekä t i e d o n h a n k i n t a a a i h e u t t a - vien t o i m i n t a k o k o n a i s u u k s i e n , k u t e n työn, t u t k i m i s t a .
T u t k i m u s a l u e e l l a on m i e l e s t ä m m e syytä e r o t t a a m i k r o - ja m a k r o t a s o n t u t k i m u k s e t . Mikrotason t u t k i m u s k o h d i s t u u yksilöiden ja p i e n r y h m i e n i n f o r m a a t i o n t u o t a n t o o n , k o m - m u n i k a a t i o o n ja k ä y t t ö ö n . Makrotason t u t k i - m u s taas k o h d i s t u u yhteisöjen ja y h t e i s k u n - n a n informaation t u o t a n t o o n , k o m m u n i k a a - tioon ja k ä y t t ö ö n . K u m m a l l a k i n tasolla ollaan k i i n n o s t u n e i t a informaation t u o t a n n o n , k o m - m u n i k a a t i o n sekä k ä y t ö n r a k e n t e e s t a ja toi- m i n n a s t a sekä niiden m ä ä r ä y t y m i s e s t ä . J a k o ei ole m i e l e s t ä m m e ehdoton. On kyse t a r k a s - telutasojen j a t k u m o s t a .
T u t k i m u s a l u e e n osoittaminen ei vielä m e r - kitse kirjastotieteen j a i n f o r m a t i i k a n t u t k i - m u s k o h t e e n m ä ä r i t t e l y ä . T ä m ä e d e l l y t t ä ä t u t k i m u s a l u e e n keskeisten käsitteiden, k u t e n informaatio, sen t u o t a n t o , k o m m u n i k a a t i o ja 2 Rescher (1973, 99—102) korostaa ajattelun ku- ten näkemisenkin tapahtuvan jostakin näkökul- masta. Ajattelun kohteet nähdään aina jostakin intellektuaalista perspektiivistä. Rescherin mu- kaan jokaisen olion tai asiain tilan kuvaus on kä- sitteellisesti perspektiivisidonnaista (perspectival) ja tämä pätee myös niiden tunnistamiseen. Käsit- teelliset viitekehyksemme ja niiden mahdollista- mat (käsitteelliset) näkökulmat ovat keskeisiä maailmamme hahmottamisessa. Edellä sanottu tarkoittaa sitä, ettei asioista, kuten kirjastotie- teestä ja informatiikasta tieteenalana, voida kes- kustella ilman (käsitteellisiin) näkökulmiin liitty-
k ä y t t ö , m ä ä r i t t e l y ä ts. käsitteellistämistä k i r - jastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n t a v o i t t e i d e n k a n n a l t a m i e l e k k ä ä s t ä ja hedelmällisestä n ä - k ö k u l m a s t a . T u t k i m u s k o h d e ei ole olemassa a n n e t t u n a ja y k s i n k e r t a i s e s t i poimittavissa, v a a n se m ä ä r ä y t y y ja sitä v o i d a a n t u t k i a a i n o a s t a a n v a l i t t u j e n käsitteellisten ja t e o - r e e t t i s t e n s i t o u t u m u s t e n k a u t t a sekä niiden a n t a m a s t a perspektiivistä.2
E m m e ole v a r m o j a , onko kirjastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n t u t k i m u s a l u e l l a löydettävissä y h t ä h e d e l m ä l l i s t ä k ä s i t t e e l l i s t ä m i s t a p a a vai t a r v i t a a n k o niitä useita. J ä l k i m m ä i s e s t ä seu- raisi, e t t ä t u t k i m u s k o h t e i t a ja ilmeisesti t i e - teenalojakin olisi useita. U s e u t t a ei k u i t e n - k a a n ole j ä r k e v ä ä p e r u s t e l l a n i i n k ä ä n t a r - peella käsitteellistää eri i n s t i t u u t i o i d e n t i e - d o n v ä l i t y s t o i m i n t a eri tavoilla. P i k e m m i n k i n erilaiset k ä s i t t e e l l i s t ä m i s t a v a t l i i t t y v ä t ilmiöi- hin informaatio, sen t u o t a n t o , k ä y t t ö tai k o m m u n i k a a t i o k o k o n a i s u u k s i n a . T a r v i t a a n e h k ä useita k o m m u n i k a a t i o n tai tiedon k ä y - tön käsitteitä samalla t u t k i m u s a l u e e l l a . Tie- teiden l u k u m ä ä r ä t u t k i m u s a l u e e l l a ei j o h d u erilaisten i n s t i t u u t i o i d e n v a a n erilaisten t a r - k a s t e l u k u l m i e n l u k u m ä ä r ä s t ä . O n g e l m a ei r a t k e a t a r j o a m a l l a kullekin k a n a v a l l e oma tiede, se on h u o m a t t a v a s t i monisyisempi.
T u t k i m u s a l u e e n h a h m o t t a m i s e l l e ei ole ole- massa m i t ä ä n tieteenteoreettisia sääntöjä.
Voidaan k u i t e n k i n kysyä, onko löydettävissä sellaista t a r k a s t e l u k u l m a a , j o k a yhdistäisi t u t - k i m u s a l u e e n i l m i ö k e n t ä n kirjastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n k a n n a l t a hedelmällisellä t a v a l - la. M i e l e s t ä m m e yksi keskeinen n ä k ö k u l m a kirjastotieteessä ja informatiikassa on t a r k a s - tella inhimillistä k o m m u n i k a a t i o t a tiedon t a r - peen ja h a n k i n n a n k a n n a l t a . H a h m o t u s p e - r u s t u u t u t k i m u s a l u e e n traditioon, m u t t a l a a - j e n t a a sitä. Se p e r u s t u u sikäli traditioon, e t t ä kirjastojen ja i n f o r m a a t i o p a l v e l u j e n t u t k i - m u s t a on jossain m ä ä r i n e l ä h d y t t ä n y t ajatus t i e d o n v ä l i t y k s e n helpottamisesta, m i k ä on j o h t a n u t t u t k i m a a n n ä i d e n laitosten k ä y t t ö ä ja t i e d o n t a r p e i t a . On t ä r k e ä ä l a a j e n t a a n ä k ö - k u l m a a tiedontarpeisiin ja - h a n k i n t a a n y l e e n - viä rajoituksia. Kirjastotieteen ja informatiikan strukturointi tapahtuu aina jostakin (käsitteelli- sestä) näkökulmasta. Myös Malmberg (1981, 9—13) korostaa tiedotusopin tutkimuskohdetta eritelles- sään, että jonkin tieteenalan tutkimuskohde jäsen- tyy aina joidenkin teoreettisten ja käytännöllisten sitoutumusten perusteella. Myös Sokolov (1981) esittää tieteen kohteen määräytyvän valittavan tarkastelukulman perusteella. Hän tosin ottaa kol- mijaon, kirjastotiede, bibliografiatiede, informa- tiikka, annettuna ja pyrkii sitten rekonstruoimaan niiden tutkimusalueet, -kohteet ja tarkastelu- kulmat.
sä. N ä i n e s i t e t t y n ä t i e d o n t a r p e i d e n ja - h a n - k i n n a n n ä k ö k u l m a on k u i t e n k i n vielä h y v i n yleinen. Sitä on t ä s m e n n e t t ä v ä eri lailla esim.
m i k r o - ja m a k r o t a s o j e n t u t k i m u s t a v a r t e n .3
Lienee s y y t ä h u o m a u t t a a , ettei tiedon h a n k i n - n a n j a - t a r p e e n n ä k ö k u l m a s t a t a p a h t u v a k o m m u n i k a a t i o n h a h m o t u s t a r k o i t a sitä, e t t ä t u t k i t t a i s i i n vain m a i n i t t u j a seikkoja. T ä r k e ä k y s y m y s on myös se, onko löydettävissä m u i t a hedelmällisiä, kokonaisvaltaisia j a m i e l e k - k ä i t ä t u t k i m u s a l u e e n käsitteellistämistapoja.
Tieteenalan tavoitteista
K ä y t ä n n ö n k & i - t o i m i n n a n k a n n a l t a kirjastotieteen j a i n f o r m a t i i - k a n t a v o i t t e i t a ovat m m . s e u r a a v a t yleiset t a v o i t t e e t :
— a r v i o i n t i p e r u s t e i d e n k e h i t t ä m i n e n j a n y k y i s t e n k o m m u n i k a a t i o m u o t o j e n (pal- velumuotojen) arviointi
— s u u n n i t t e l u - ja k e h i t t ä m i s p e r u s t e i d e n l u o m i n e n nykyisiä j a uusia k o m m u n i - k a a t i o m u o t o j a v a r t e n
— u u s i e n k o m m u n i k a a t i o m u o t o j e n k e h i t t ä - m i n e n k o m m u n i k a a t i o n tehostamiseksi.
K ä y t ä n n ö n k & i - t o i m i n t a a ajatellen n ä m ä t a v o i t t e e t t u l e e käsitteellistää t i e d o n t a r p e i d e n j a - h a n k i n n a n n ä k ö k u l m i s t a . K o s k a k & i - t o i m i n t a ei ole itseisarvo, on sen a r v i o i n t i - j a s u u n n i t t e l u p e r u s t e e t h a e t t a v a toiminnasta, j o t a se palvelee (ks. esim. J ä r v e l i n & V a k - kari, 53).
Kyseiset t a v o i t t e e t i l m e n e v ä t esimerkiksi Wersigin j a Nevelingin (1979, 18) i n f o r m a t i i - k a n m ä ä r i t e l m ä s t ä , j o n k a m u k a a n i n f o r m a - t i i k k a » p e r u s t u u käsityksille tiettyjen y h t e i s - k u n n a l l i s e e n t y ö h ö n osallistuvien i h m i s t e n t i e d o n t a r p e i s t a ja t u t k i i k o m m u n i k a a t i o p r o - sessin sellaisia organisointitapoja, j o t k a t y y - d y t t ä v ä t n ä i t ä t a r p e i t a » . P e r i n t e i s e s t ä insti- t u u t i o k e s k e i s e s t ä kirjastotieteestä j a i n f o r m a - tiikasta yllä m a i n i t u t tavoitteet e r o a v a t siinä, ettei h u o m i o t a rajoiteta kirjasto- j a i n f o r m a a - tiopalveluihin. K i i n n o s t u k s e n k o h t e e n a on k o m m u n i k a a t i o r a j o i t t u m a t t a sen joihinkin m ä ä r ä t t y i h i n t o t e u t u s t a p o i h i n . T o t e u t u s t a p o -
3 Tiedontarve ja -hankinta ovat monimutkaisia käsitteitä (ks. esim. Brittain 1982 tai Järvelin &
Vakkari 1981, 44). Ne voidaan määritellä monella tavalla. Näin ollen tiedontarpeiden ja -hankinnan yleinen näkökulma kattaa monenlaisia tarkastelu- kulmia.
4 Vastaava näkökulma on esitetty Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen tutkimuspoliitti- sessa ohjelmassa vuonna 1976, jossa »viestintä- luonteisia ilmiöitä» voitaisiin tutkia joko itsenäi- sinä ilmiöinä tai sille vastakkaisesta näkökul-
j e n (so. keinojen) k e h i t t ä m i s e l l ä p y r i t ä ä n k o m m u n i k a a t i o n p a r a n t a m i s e e n .
Se, e t t ä s a n o t a a n t a r k a s t e l t a v a n k i r j a s t o - j a i n f o r m a a t i o p a l v e l u i l m i ö i t ä suhteessa m u i - h i n y h t e i s k u n t a e l ä m ä n ilmiöihin ei vielä m e r k i t s e sitä, e t t ä sanojan n ä k ö k u l m a olisi j o k i n m u u k u i n kirjastokeskeinen. J o s n ä e t kirjaston k a n n a l t a u l k o m a a i l m a n asioita h a h - m o t e t a a n v a i n sen toiminnalle alisteisina, t a r k a s t e l u k u l m a on kirjastokeskeinen. N ä k ö - k u l m a s t a y h t e i s k u n n a l l i s u u s j ä ä p u u t t u m a a n , y h t e i s k u n t a t i e t e e l l i s y y s vielä e n e m m ä n . Yllä esitetyt kirjastotieteen j a i n f o r m a t i i k a n k ä y - tännölliset t a v o i t t e e t e r o t t a v a t sen p e r i n - t e e s t ä : o v a t h a n y h t e i s k u n t a e l ä m ä n m u u t ilmiöt kirjastojen y m . k a n n a l t a rinnasteisia e i v ä t k ä alisteisia.
Kirjastotieteessä j a informatiikassa t u n n e - t a a n y m m ä r r e t t ä v ä s t i a l a n n i m e n j a h i s t o r i a n p e r u s t e e l l a t a r v e t t a k e s k i t t y ä k i r j a s t o - ja i n - f o r m a a t i o p a l v e l u i h i n . Olisi k u i t e n k i n h e d e l - m ä t ö n t ä r a j a t a t u t k i m u s k o h d e n ä i d e n insti- t u u t i o i d e n p e r u s t e e l l a .
T e o r e e t t i s e m m a l t a k a n n a l t a kirjastotieteen j a i n f o r m a t i i k a n t a v o i t t e i t a ovat m m . s e u r a a v a t yleiset t a v o i t t e e t :
— etsiä v a s t a u s t a k y s y m y k s e e n , m i t ä in- f o r m a a t i o n t u o t a n t o , k o m m u n i k a a t i o j a k ä y t t ö k a i k k i n e e n ovat j a miksi ne ovat sellaiseksi m u o t o u t u n e e t
— l u o d a t u t k i m u s a l u e e l l a / t u t k i m u s k o h t e e s - t a h a n k i t u n tiedon p e r u s t e e l l a n ä k ö k u l - m i a niihin ilmiöihin, kokonaisuuksiin, joihin t u t k i m u s k o h d e l i i t t y y / r a j a u t u u . Esimerkiksi, m i t ä opimme tieteestä j a siihen v a i k u t t a v i s t a seikoista tieteellisen j u l k a i s u t o i m i n n a n , k o m m u n i k a a t i o n j a tieteellisen tiedon k ä y t ö n k a u t t a .4
— m i t e n t i e d o n t a r p e e t j a - h a n k i n t a liitty- v ä t erilaisiin t o i m i n t a k o k o n a i s u u k s i i n ? T ä m ä e d e l l y t t ä ä hedelmällisiä tapoja n ä i d e n t o i m i n t a k o k o n a i s u u k s i e n k ä s i t - teellistämiseen. Voimme esimerkiksi t a r - kastella h e n k i l ö n t y ö t ä o n g e l m a n r a t k a i - s u n a m i k r o t a s o l l a j a p y r k i ä osoitta- m a a n työn kuluessa esiintyvät t a r p e e t j a t a v a t niiden t y y d y t t ä m i s e e n .5
masta. Jälkimmäinen merkitsee, ettei »viestintä- luontoisia ilmiöitä» tutkittaisi niinkään viestintänä tai sen kannalta, vaan niiden samoin kuin mui- denkin havaittavien ilmiöiden avulla pyrittäisiin paljastamaan niitä yhteiskunnan syvemmän tason liikevoimia, joiden manifestoitumia ne ovat (Nor- denstreng 1978, 310).
5 Tätä selostetaan lähemmin lähteessä (Järve- lin & Vakkari 1981, 55—58). Selostus perustuu osittain Kunzin ja Rittelin tutkimukseen (1977) tutkimusprosessien tiedontarpeista.
Kirjastotiede ja informatiikka 1 (3) — 1982 Järvelin, Vakkari: Kirjastotieteen . . . 71 T ä h ä n a s t i s e t t u t k i m u s p o n n i s t e l u t t ä h ä n
s u u n t a a n ovat v ä h ä i s e t (vrt. B r i t t a i n 1982).
Kirjastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n t u t k i m u s - alueen ja k o h t e e n r a j a a m i n e n on vaikeaa, koska r a j a - a l u e e t k i i n n o s t a v a t m o n i a tieteitä j a sekä t u t k i m u s a l o j a . Ilmeisesti t i u k k a r a - j a a m i n e n ei ole edes j ä r k e v ä ä , koska r a j a - alueilla i n f o r m a a t i o n t u o t a n t o o n j a k ä y t t ö ö n l i i t t y v ä t ilmiöt ja toiminnalliset k o k o n a i s u u - det ovat kirjastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n k a n - n a l t a p e r u s t u t k i m u k s e n kohteita. K ä y t ä n - nöllisempien t a v o i t t e i d e n h y v ä k s i t e h t ä v ä soveltava t u t k i m u s v i n o u t u u i l m a n n ä i s t ä s a a t a v a a tietoa. K o m m u n i k a a t i o n t o t e u t t a m i - seen tarjolla olevat t e k n i s e t v a i h t o e h d o t ovat kirjastotieteessä ja informatiikassa k i i n n o s t a - via pääasiassa niiden k ä y t ö n n ä k ö k u l m a s t a .
Lopuksi
Kirjastotieteen ja i n f o r m a t i i k a n n y k y i n e n i t s e y m m ä r r y s on jossain m ä ä r i n i n s t i t u u t i o - keskeisen historiansa v a n k i . Rajoittuessaan vain n ä i d e n i n s t i t u u t i o i d e n t a r k a s t e l u u n se y l l ä p i t ä ä j a luo t e k n o k r a a t t i s t a t a r k a s t e l u - t a p a a t i e d o n v ä l i t y k s e n ja - h a n k i n n a n ilmiöi- hin. H a l u a m m e korostaa, e t t ä kirjasto- ja i n f o r m a a t i o p a l v e l u k e s k e i n e n t a r k a s t e l u t a p a on yksi m a h d o l l i s u u s käsitteellistää kiinnos- t u k s e n k o h t e e n a olevat ilmiöt. V a i h t a m a l l a t ä m ä n t a v a n yleisempään, tiedon t u o t a n t o a , v ä l i t y s t ä ja h a n k i n t a a yleisenä ilmiönä t a r - k a s t e l e v a a n l ä h e s t y m i s t a p a a n p y s t y t ä ä n l u o - m a a n tieteenfilosofisin k r i t e e r e i n 6 h e d e l m ä l - lisempi käsitteellinen v i i t e k e h y s : se sisältää k a i k k i kirjastokeskeisen l ä h e s t y m i s t a v a n seli- t y s y r i t y k s e t sekä osoittaa uusia r a t k a i s u a v a a t i v i a ongelmia. K i r j a s t o k e s k e i n e n l ä h e s - t y m i s t a p a v o i d a a n p a l a u t t a a osaksi yleisem- p ä ä käsitteellistä viitekehystä, jolloin edelli- sen käsitteet s a a v a t osittain u u d e n , k a t t a - v a m m a s t a k e h y k s e s t ä r i i p p u v a n t u l k i n n a n . S a m a l l a laajempi k e h y s r i k a s t u t t a a k i r j a s t o - keskeisen k e h y k s e n käsitteistöä t u o m a l l a t a r - k a s t e l u u n m u k a a n uusia k ä s i t t e i t ä ja r e l a a - tioita. Tieteellisesti h e d e l m ä l l i s e m m ä t t u t k i - m u k s e t sisältävät usein s u u r e m m a n sovellu- t u s a r v o n k u i n t i u k a s t i k ä y t ä n n ö n p ä ä m ä ä r i i n p y r k i v ä t selvitykset, v a i k k e i v ä t ensisijaisesti siihen t ä h t ä ä k ä ä n .
Lienee selvää, että e s i t t ä m ä s t ä m m e t a r k a s - t e l u k u l m a s t a k y s y m y s , m u o d o s t a v a t k o k i r - jastoihin liittyvä kirjastotiede j a i n f o r m a a t i o - p a l v e l u i h i n liittyvä i n f o r m a t i i k k a y h d e n vai
6 Kriteereistä esim. Popper 1975.
7 Vrt. tieteenfilosofiassa käyty keskustelu eri
kaksi (vai ei y h t ä ä n ) tiedettä, on v ä h ä m e r k i - tyksinen. Tieteenalojen l u k u m ä ä r ä r i i p p u u p i k e m m i n k i n h e d e l m ä l l i s t e n t a r k a s t e l u t a p o - jen (lähestymistapojen, p e r u s k ä s i t t e i d e n e r i - laisten m ä ä r i t t e l y t a p o j e n ) l u k u m ä ä r ä s t ä t u t - kimusalueella. A i n a k i n kyseessä on tällöin erilaisten p a r a d i g m o j e n k e h y k s i s t ä t a p a h t u - va t u t k i m u s a l u e e n t a r k a s t e l u .7
Lähteet
Belkin, N. & Robertson, N., Information science and the phenomenon of information. Journal of the American society for information scien- ce, 27: 197—204. 1976.
Brittain, J., Pitfalls of user oriented research, and some neglected areas. In: The 4th international research forum in information science. Proc.
Skrifter från Högskolan i Borås. 1982, 213—
227.
Churchman, C. W., The systems approach. Dell Publishing, New York, 1968.
Churchman, C. W., The design of inquiring sys- tems. Basic concepts of systems and organi- zation. Basic Books, New York, 1971.
Foskett, D., Education for information science: the question of a core curriculum. Documentaliste, 11 (1): 11—14. 1974.
Foskett, D., Survey of training programmes in information and library science. Unesco bulle- tin for libraries, 29 (1): 22—32. 1975.
Järvelin, K. & Vakkari, P., Tiedontarpeiden ja kirjastonkäytön tutkimisesta. Kaksi tutkielmaa.
Kirjastopalvelu, Mänttä, 1981.
Kunz, W. & Rittel, H., Zur Logik von Forschung und Dokumentation. Die Naturwissenschaften, 55 (8): 358—361. 1968.
Kunz, W. & Rittel, H., A systems analysis of the logic of research and information processes.
Verlag Dokumentation, Miinchen, 1977.
Kunz, W. & Rittel, H. & Schwuchow, W., Methods of analysis evaluation of information needs.
A critical review. Verlag Dokumentation, Miinchen, 1977.
Lakatos, I. & Musgrave, A. (eds.), Criticism and the growth of knowledge. Cambridge Univer- sity Press, London, 1970.
Malmberg, T., Tiedotustutkimuksen metodologiois- ta. Tiedotustutkimus, 4 (2): 3—20. 1981.
Menzel, H., Information needs and uses in science and technology. In: Cuadra, C. A. (ed), Annual review of information science and technology 3: 41—69. 1966.
Nordenstreng, K., Tiedotusoppi. Johdatus yhteis- kunnallisten viestintäprosessien tutkimukseen.
2. p. Otava, Hki, 1978.
Pietilä, V., Kirjastotieteen käytännöllisyydestä.
UDK ry:n tieteellinen julkaisusarja no. 8.
Tampere 1979.
Popper, K., The rationality of scientific revo- lutions. In: Harre, R. (ed.), Problems of scientific revolution. Progress and obstacles to progress in the sciences. Clarendon Press, Ox- ford, 1975, 72—101.
Rescher, N., Conceptual idealism. Basil Black- well, Oxford, 1973.
paradigmojen välisen kommunikaation mahdolli- suudesta (esim. Lakatos & Musgrave 1970).
Sokolov, A., Vergleichende Analyse des Objektes Wersig, G., Informationssoziologie. Hinweise zu und des Gegenstandes von Bibliothekswissen- einem informationswissenschaftlichen Teil- schaft, Bibliographie und Informatik. Zentral- bereich. Athenäum Fischer, Frankfurt (aM), blått fur Bibliothekswesen, 95 (11): 493—502. 1973.
1981. Wersig, G. & Neveling, U., Informaatiotiedettä Tutkintouudistustyöryhmän väliraportti. Tampe- kiinnostavat ilmiöt. UDK ry:n tieteellinen jul-
reen yliopisto. Kirjastotieteen ja informatiikan kaisusarja n:o 7. Tampere 1979 (alkuteksti laitos. Julkaisuja A: 8. Tampere 1976. 1975).
Tämän numeron kirjoittajat:
J ä r v e l i n , K a l e r v o , ass„ T a m p e r e e n yliopisto K a u p p i , Raili, prof., T a m p e r e e n yliopisto
K o k k o n e n , Oili, YL, J y v ä s k y l ä n yliopiston kirjasto L a a k s o v i r t a , Tuula, vt. apul. prof., T a m p e r e e n yliopisto
M a l m b e r g , T a r m o , S u o m e n a k a t e m i a n t u t k i m u s a s s . , T a m p e r e e n yliopisto Okko, M a r j a t t a , prof., T a m p e r e e n yliopisto
T u o r m a a , Jussi, y h t . yo, T a m p e r e e n yliopisto
V a k k a r i , P e r t t i , S u o m e n a k a t e m i a n tutkija, T a m p e r e e n yliopisto
Ohjeita kirjoittajille
Kirjastotiede ja informatiikka julkaisee oman oppiaineensa ja siihen läheisesti liit- tyvien tieteenalojen kirjoituksia: (1) artikkeleita, (2) katsauksia, (3) haastatteluja, (4) keskustelua, (5) raportteja, (6) kirjallisuus-esittelyjä ja -arviointeja sekä (7) Kirjasto- tieteen ja informatiikan yhdistyksen toimintaa esitteleviä kirjoituksia.
Laajempien kirjoitusten (1—3) alkuun sijoitetaan lyhyt englannin kielinen tiivistel- mä (abstrakti).
Kirjoitukset tarjotaan julkaistavaksi toimitukselle. Ne on kirjoitettava koneella yhdelle puolelle liuskaa ns. »kolmosvälikkeellä» (noin 30 riviä per liuska) jättämällä kullekin sivulle leveä marginaali. Kirjoitusten on oltava lopullisessa puhtaaksikirjoi- tetussa asussaan.
Kirjallisuusluettelon laadinnassa pyydetään käyttämään seuraavaa kaavaa:
— Esimerkkinä kirja: Rözsa, György, Scientific information and society. Mouton, The Hague, 1973.
— Esimerkkinä aikakauslehtiartikkeli: Inhaber, H. & Aivo, M., World science as an input-output system. Scientometrics, 1 (1): 43—64. 1978. (Jos vuosikertaa ei mainittu, ensimmäiseksi vuosiluku.)
Ennen kirjoitusten painattamista kirjoittajille lähetetään yksi oikovedos, joka on korjattuna palautettava mahdollisimman pian toimittajalle. Kaikista yhteyksistä kirja- painoon vastaa toimitus.
