Käytön ja hoidon periaatteet vesihallinnon hallinnassa olevilla yleisillä vesialueilla

1980:22

KÄYTÖN JA HOIDON PERIAATTEET VESIHALLINNON HALLINNASSA OLEVILLA YLEISILL VESIALUEILLA

VESI HAL L TUK SEN MONI 5 TE SARJA

1980:22

KÄYTiiN JA HOIDON PERIAATTEET VESIHALLINNON HALLINNASSA OLEVILLA YLEISILL VESIALUEILLA

Vesihali itus 1980

KÄYTiiN JA HOIDON PERIAATTEET VESIHALLINNON HALLINNASSA OLEVILLA YLE IS ILL VES ALUEI LLA

1, Yleinen vesi alue ja sen saa r e t

Yleinen vesialue ksitt Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikolla kylien vesi rajan ulkopuolella olevan Suomen alueveden sekä sisvesil l

Iso-Saimaan, Pijnteen, Höytiisen, Koitereen, Lappajrven, Oulujrven, Ylikitkan ja Inarin suuret selt.

Yleisten vesialueitten hallinta ja hoito kuuluu vesihall innosta annetun lain mukaan vesihallitukselle.

Kaikkien yleisten vesialueitten rajoja ei ole vie1 käyty, mutta suon tettujen rajanIyntien sekä laissa v1 irajasta vedessä olevien yleisen vesialueen mritelmn perusteella on suoritettu yleisten vesialueiden ja. niihin kuuluvien saarten luettelointi ja merkitseminen 1:50 000 mittakaavaisille kartoille.

Meren yleisell vesialueella on 775 saarta, joiden koko vaihtelee alle 1 ha:sta yli 10 ha:iin, ja niiden yhteispinta-ala on 1 990 ha. Osa nist3 on muiden kuin vesihall intovi ranomaisten hallinnassa oles,ia erityiskyttöön erotettuja saaria.

Saarista on v. 1972—75 tehty luonnontieteellinen tutkimus. Siihen on kuulunut kartoitus 1:5 000 mittakaavaan sekä selvitys saarten pinnan—

muodostuksesta, kasvillisuudesta, linnustosta ym. elimistöst, saarten nykyisestä kytöst, ja sen soveltuvuudesta virkistyskytt&n tai suo jel utarpeesta.

2, Yleisten vesialueiden suojelu

Suojelun tarkoituksena on maamme ainutlaatuisen ulkosaaniston ja siihen liittyvän merialueen samoin kuin suurten jrvenselkien silyttminen mahdollisimman luonnontilaisinajamaisemallisesti omaleimaisina. Aluei den käyttö tulee sopeuttaa thin tavoitteeseen. Luonnon hiriintyminen ja kuluminen tulee supistaa mahdol 1 isimman vhi in kiyttö tarpeen

2.

mukaan ohjaamalla sekä tarpeellisilla rajoitus- ja rauhoitustoimen—

pitel 1 1.

Kokoalueella tulee kiinnitterityisesti huomiota luonnon jamaise man suojeluun. ErTtyisisuoje1ua1ueita tulisi perustaa 1hinnkasvis—

ton, linnuston ja hylkeiden suojelemiseksi sekä tutkimusta varten.

Myös geologisesti tai historiallisesti merkittvt kohteet tulisi suo jella. Kalojen lisntymisolosuhteet on turvattava. Lintuluodot ja

—saaret tulisi rauhoittaa pesimisaikana, ja kasvillisuuden suojelu—

alueet ja hy1jekaritsis1lyttympiri vuoden rauhoitettuihin alueisiin.

Maa—alueiden suojelualueisiin tulee tarvittaessa kuulua nit ympröi—

v1li vesialueella suojavyöhykkeet, joilla liikkuminen on rauhoi tus—

aikana kielletty muutoin kuin kalastusta varten tai htsatamina käy tettess.

3. Yleisen vesi alueen kyt tö ja sen

ohjaaminen

- Kalastus ja metsästys

Ammattimaisen kalastuksen harjoittamismahdollisuudet tulee yleisi1l vesialueilla turvata. Lain suomat mahdollisuudet kotitarve- ja virkis—

tyskalastuksen harjoittamiseen tulisi myös silytt. Ammattikalastusta palvelevia tarpeellisia rakennuksia ja rakenteita tulee voida edelleen luvanvaraisesti pystytt tarkoin harkittuihin soveltuviin paikkoihin maiseman edellytysten mukaisesti. Mahdollisuuksien mukaan rakennuksi in tulisi saada yleiseen käyttöön tarkoitettu tila.

Ka1avesi tulisi hoitaa mm. istutuksin, rauhoituksin ja ka1astusjrjes- telyin alueellisesti laadittavien suunnitelmien perusteella. Hoitotoi—

menpiteiden rahoitusmahdollisuudet tulisi jrjest.

Metsstyslain sallima yleinen metsstysoikeus yleisill vesialueilla tulisi pisntöisesti siilytt. Sen sopeuttamiseksi luonnonsuojelun tavoitteisiin tarvitaan alueellisia, ajallisia sekä lajikohtaisia rauho 1 tus toi menp i te i t.

3.

- Veneily ja muu virkistyskyttö

Virkistyskyttö tulee ohjata pasiassa thn soveltuville suuremmille saarille. Rantautuminen tai ankkurointi tulee olla rauhoitusrajoitusten puitteissa sallittua myös muille sellaisille saarille ja luodoille, jotka soveltuvat esim. virkistyskalastukseen tai tarjoavat suojaisen

sataman.

Yleisistä vesialueista tullaan laatimaan tarvittavat kartat heti, kun vesi rajankyntitilanne sen tekee mahdolliseksi. Karttojen 1 isksi pyri tn laatimaan opasvihkosia sekä asettamaan virkistyskyttösaariin maisemaan sopeutuvia tiedotus- ja opastauluja ja rauhoitusalueille a.o. tiedotustauluja.

Retkeily- ja muu palveluvarustustaso tulee asettaa kunkin saaren luon taisten edellytysten ja kulutuskestvyyden mukaisesti siten, että saaret voidaan posaltaan silytt luonnontilaisena. Polut ohjataan arimpien kasviil isuusalueiden ohitse,

Maissa tapahtuvaa yöpymist varten tulee perustaa tel ttailupaikkoja, joiden minimivarustuksiin tulee kuulua huollettu keitto— ja tulenteko- paikka sekä kuivakyml ja muu tarvittava jtehuolto. Kaivo ja poltto puuhuolto pyritn jrjestmn joittenkin tel ttailupaikkojen yhteyteen.

Pysyväksi katsottavaa telttailua ei tule sallia. Retkeilysaarten lisäksi tulee tilapinen yöpyminen olla mahdollista luonnon tarjoamissa suoja—

satamissa, mik1i erityistä rauhoitusta ei ole. Retkeilyyn tarkoite—

tuissa saarissa olevat sopivat rakennukset pyritn kunnostamaan autio tuviksi. Myös uusien rakentaminen yleiseen käyttöön esim, yhteisöjen toimesta voi tulla kysymykseen.

Retkeilysaarilta tulee varata hiekkarannat tai muuten uimiseen erityi sesti soveltuvat alueet uimapaikoiksi.

Luonnonsuojelulain nojalla annettujen liikkumisrajoitusten lisäksi venei1y voidaan tarpeen mukaan ohjata venel i ikennelain mukaisilla nopeus- tai liikkumisrajoituksilla trkeimmill suojavyöhykkei1l, esim. hylje- ja lintuluotojen lihivesill. Veneily varten tulee vene—

reitit retkeilysaariinmerkitipienoismerikarttoihinsek tarvittaessa osoittaa lyhyiti venevylii rantautumisen helpottamiseksi.

-.- 0)D0)(0 <— 7(00(0 0):3L..D rrt(0‘0 CD0 o—. D—L.. rri’—.0] 0]-.(1) (00)r- Drtw:c CD— —rt(0 C(0-<(0 0(03 3-. V0)2 CC1—. 00— L...-< 0)r rt 0)U0.): —0)-<oi: 0)0)02 DU 0)—.D(0 —0:— 0— CL0)0) CL(0-—. (0—C(1 D(0(0 (0u DU C(-t0]0] -‘ci: <.t 0)-. 0)3-— 30]C0) (0V) DCL(0u (00D0) D— O— —‘0(0 (1) (00) 1w: DL. .-<0)(0 0: CLD -<—0 D(0—. rt. 0)27Z 30)0 (J0)3 1— 00) L.. (0 :3 -‘(flrt3 0]0]0)-<C0)C rt-<C)f) (0(0ct7’—. 0)D3—‘0—.(0 (0—.rt0)0)2—.tt-D DU(0rtD0) C(0(0L..•- QL..rt0)LI0] 0]—.C r0)D0(0(0 0)uC0)—.‘—.D DC——‘0)r’t-D 0(0—.CL—.CC (1(0D(0V)— —.Cf)D—.(0rt -<(0rt0)—.(0(0 (0rt-D cl-•DL..C(0 CL0)—tD:3). 0]:(00) (0 -0]:7V 0)-)M7—.0] —.00L.- cl-D0—.0)(0 0)(0D—.D <0)2C—.flcl cl-(0(0 -DC—. <C0)cl-CL 0)0—.(0 0)—3CD D(00)CL Cf)--—‘0)cl Ucl-U)(J7•0) 00)(0-‘(0i -D30)D< (00)7cl-(0 cr0)(00) cl-0)JD0)—. C—.D0) <cl-UC3 —c—.(0u L..cl-ct-. —.fl)(0UL. —.—.D0)20 :3 —--<cl-cl-(1)cl- 0)3-.C—.cl- ——0) -DCi’(0—3 —.<0)(0(0—. (00)‘.D D—0Ci)(0 —.—0)D 3cl-0—0) C0)0)—rt 030-.C rt0)2:3D—— 0cl-Ci’(0—(0 —.0)-(0(0 Ci)0:-. —.3Dcl-D 0)0)23rt0)C cl-C(0—.0 0-.— Ci)(0 0cl’

— — 0)

cl-(0—-cl-(1)-< 0)-‘C0)0]0)— —:3—-0)(0 -7C•0)(07•,—, 0Ci)Ci’<7—.Ci) —.(0cl-(00)—(0 c-1-(00]——.—cl CD0)(0W <C ‘<L..—.0)Ci(0 (00)0]0)0) :3-L.—.—. 30)•0)Ci’0) cl-C0)—.— 7cl-D7C 0)CD(00)0(0 —.C0:3——(0 Ci)DCi)Z— (0cl-C00) cl-cl-0)7Dcl- 0)0)1!)cl-<C -‘-—.0)0)— 0);--‘0)0)—.(0 ?0(0—D(0 (0-.cl-L. Dcl-0)-<3D cl-C(0—(0< (0—.(0•,Ci’ (0u—0]—.(0< ci-(0-<Ci’Dcl- (0Ci)(0cl-7ci ctD0)w:c0)2 C0)cl- —•_(0< (0—.—O—.CD (0C—cl-0)0)2 —0)7 Q0)0]—.Ci) 0cl-U’7:•0]: —.ci-0):icl-0)Q) ii)0C-<‘<—D cl-3cl-<1110)ci- 0)0)—.7ZCi,0 0)cl-00)2cl-—. cl-C-<c Ccl-t!)(0 D<ci-cl-cl-(1) C—.000)cl- 0—.—. :3Ci’Ii’ 0—.(0.ci- cl-0)C0) CL.cl- DW07(0 ct(0—. 0373ct —.C(00)C0) Ci)—.DCi’Ci’3 (0—3cl-cl-0) cl-—CC0)cl- 0)7Ci)cl C.Ci)cl-0 0)Ci’(000)3 0)cl-—.——. (00)3cD D-‘cl-—.(00) —.CD(0 ——cl-D —-.0) 0)Ci’0) L..-L..D< (0(0W0—. cl-(0cl-cl-— cl-Dcl-cl-cl-7Z (0C(0cl-—. (0<L....—.0) D(00)CL3rl Ci’D(00)-< 0)2(07:30)u Ci)(0D7Z (00]-— Dcl-0)0)L.< Ci’0)-<L...0) —.3u—.cl Ci)—.0)cl- —.—.Ci’cl-0 (030) 0).•.—0) -.0c0 Ci’-.Cl)-. (0—cl-cl-cl-— Ci)C0)C0 cl-(0•—0) —.(0(03 (00)L. 30)20)0)2 0)7:--l-—.3cl- DWr-l-0)2cl cl--<(0(0 (0-i-—.L...—.(0 cl-CL(0—.cl- (00)(0Ci’CL (0L..-i-(0 D—.0)2DC w:<0):— L.0]3(0 Q0Ci’7:C(0 cl-Dci-W0 (00)-<CL0 Y00)ci-0-< CDDcl-Ci) 00]0w:cl-7: —Ci’cl-3C—. cl-ccl-W30)2 0(00——. -ocl-—Ci)3 0)cl-cl-w:D0) —0)C0) <<—(0—.CL (00)(00 —(0—.0— Ccl--.— —.07L.——. CL—.(00)2—Ci’ (03Ci)cl-0)C D—.7cl-C cl-—.(0 -Dci-gl--.—1Ci) —‘0)cl-0)— —.3Q—(0 -0)0)2(0<D —.0)-. —.3(-i-3 0)0)cl-C O0) cl-7:<0) (000)0) :3 -Ci)0‘0 (00)0)—.(0 cl-0)Cci-cl 7:’tCi)(07: (0—.cl-—.(0 cl-WD—. o<—-< —0)—.Ci’ —.cc0)Ci)0) Ci)Ccl-W0) ——.cl-) (0<0)cl- 0)(0—.(0 cl-0)cl-D -D(0 3W-i77: 0)W0)(00) :3’Ci’:33-< CLcl-tl-Q)cl- 0W0]—02 —C—D —3cl-0): —--<Ccl Ci,03Cl)C —.Ci)-.C 0)v0< O‘<1L..0) :3’0)— -l-L.-O— (00]—. —.— Ci)<0)C 7(0C CD3cl- —(00]cl —.—.0) (0CLCi) cl--(0(0< CD30 Ci)0]—. <7:0)CL (0—.0) :3—.0) (0DCi)D •0:30 —•O<< —cl-(0(0 0)-<—Ci) Ci)ci--. ‘0CD 1.--.0)<0) 0-.-.- ci-7:0)— ci-7— 0]0L..:3 L.0) 00)0 :3’0:3 0)cl- cl-CW0 CC:3—. cl-cl-3 0)(0 3CD --01 (0

0) 7:- (0 :3 :3 C 7:- Ci) (0 cl L... 0] :3 CL (0 :3 cl cl- 02

5.

Pohja-aineksen nostoon tulee myönt lupa vain perusteltujen tarpeiden ja pohjankytön kaikkinaisten vaikutusten selvittmisen jälkeen. Pohja—

aineksen tKytöst saatavat varat tulisi kytt alueen hoitoon, ensi sijaisesti kalakannan hoitotoimenpiteisi in.

Mahdollisessa ruoppausmassojen 1jityksess vesialueella on noudatet tava samoin edellä olevia periaatteita.

- MetstaloudellTnen käyttö

Yleisten vesialueitten saarilla ei ole sanottavaa metsta1oudellista merkitystä. Saanen puustoon kohdistuvien hoitotoimenpiteiden tulee

lhte luonnon ja maiseman suojelun lähtökohdista.

— Tutkimus

Maamme vesialueet saanineen ovat niin kansallisesti kuin maailman laajuisestikin merkittv tutkimuskohde.

Sekä vesimilj5öt ksittelev perustutkimus että ymprist5muutosten seurantaan keskittyv soveltava tutkimus tarvitsevat alueita, joilla tutkimuksen kytnnön suoritus on mahdollista. Erityisesti tarvitaan ns. vertailualueita. Tutkimus edellytt eriasteisia rauhoitustoimen—

piteit alueiden luonnon silyttmiseksi.

L a i n s d n n ö n

j

Yleisten vesialueiden hoidon ja käytön jrjestmiseksT on trke, että alueen vesirajankynnit saatetaan nopeasti loppuun.

Yleisten vesialueiden ja niihin kuuluvien saanen hallintaa koskevat, vielä jljell olevat epselvyydet tulee poistaa.

Yhteistyöss eri viranomaisten ja käytön ja suojelun etupiirien edusta jien kanssa tulee laatia yleisten vesialueiden käyttö- ja hoitosuunni—

telmat. Nit suunnitelmia laadittaessa tulee trken lht5kohtana ottaa huomioon valtioneuvoston peniaateptökset kansallispuistojen

perustamisesta sekä seutukaava.

Lainsdntö tulee tarkistaa siten, että hali innollinen toiminta on yhdenmukaista ja alueiden kyttö koskevilta episelvyyksilti viltytin.

Erityisesti menette1yi rauhoitusp5tösten aikaansaamiseksi tulisi yksinkertaistaa ja mahdollisuuksia monipuolistaa.