Finn Recycling Oy Metallitie 11 31760 Urjala
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA FINN RECYCLING OY:N URJALAN NUUTAJÄRVEN
JÄTTEENKÄSITTELYHANKKEESEEN
HANKE
Finn Recycling Oy:n osoitteessa Pruukinraitti 8-12, Nuutajärvi, toimivan jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan muuttaminen.
HANKKEESTA VASTAAVA
Finn Recycling Oy Pruukinraitti 8-12 31160 Nuutajärvi ASIAN VIREILLE TULO
Hankkeesta vastaava on pyytänyt 20.4.2021 Pirkanmaan ELY-keskukselta päätöstä siitä, edellyttääkö jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan
muuttaminen ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.
ELY-KESKUKSEN RATKAISU
Finn Recycling Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan
muuttaminen, Pruukinraitti 8-12, Urjalan Nuutajärvi, ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.
Hankkeen ja sen ympäristövaikutusten kuvaus sekä asian käsittely ja ELY-keskuksen ratkaisun perustelut on esitetty seuraavassa.
HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT
Hankkeesta vastaava on toimittanut Pirkanmaan ELY-keskukseen seuraavat hanketta koskevat asiakirjat:
Lausuntopyyntö YVA-menettelyn soveltamistarpeesta 20.4.2021.
Hankkeesta vastaava on toimittanut ELY-keskukselle YVA-lain 12 §:n ja YVA-asetuksen 1 §:n edellyttämät tiedot hankkeesta 20.4.2021 ja täydentänyt tietoja 23.6.2021, 2.7.2021, 26.10.2021, 27.10.2021, 2.11.2021 ja 21.12.2021. Asiasta on käyty neuvotteluja 30.6.2021 ja 29.11.2021.
Asian osalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa on vireillä myös ympäristönsuojelupahakemus, josta Pirkanmaan ELY-keskus on antanut hakemusta lausunnon 12.1.2022. Lausuntoa ja lupahakemuksen tietoja liitteineen sekä laitoksen ennaltavarautumissuunnitelmaa on käytetty myös lähtötietoina tässä päätöksenteossa.
HANKKEESTA VASTAAVAN ESITTÄMÄ KUVAUS HANKKEESTA Sijainti
Finn Recycling Oy:n Nuutajärven laitos sijaitsee noin 7,5 km päässä Urjalan keskustasta lounaaseen, Nuutajärven kylän keskustassa Pruukinraitilla. Finn Recycling Oy:n omistamalla kiinteistöllä (887-427-1- 692, Lasihaka) sijaitsee Nuutajärven entisen lasitehtaan rakennukset.
Suunnittelualueella on voimassa Nuutajärven asemakaavamuutos (2005).
Asemakaavassa hankealue on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten alueeksi (T). Asemakaavassa alue on merkitty 1 luokan pohjavesialueeksi.
Pohjavesialue ei ole enää Urjalan kunnan varavedenhankintakäytössä.
Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt 5.4.2019 rajausratkaisun (dnro PIRELY/8345/2017), jossa pohjavesialueen luokitus on poistettu.
Pirkanmaan maakuntakaava 2040 tuli voimaan 29.5.2017 ja se kattaa myös Urjalan Nuutajärven alueen. Maakuntakaavan mukaa kohdealue sijoittuu valtakunnallisesti merkittävälle rakennettuun kulttuuriympäristöön, maakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle (Mam), matkailupalvelujen alueelle (RM) sekä arkeologisen perinnön ydinalueelle.
Finn Recycling Oy:n Kiinteistöllä on kaksi erillistä rakennusta: mänkihalli ja vanha lasitehdasrakennus. Märkähiertolaitteisto sekä sisävarastoja
sijaitsee vanhassa lasitehdasrakennuksessa. Lisäksi lasitehdasrakennuksessa on toimisto ja neuvottelutiloja.
Hankealue rajautuu Pruukinraitin, Pitkämäentien, Tehtaantien ja
Nuutajärventien väliin. Ympäristössä on runsaasti maataloutta. Kiinteistön eteläpuolella kulkee Nuutajärventie, länsipuolella on asutusta ja liiketiloja, pohjoispuolella on Nuutajärven lasikylän toimintoja ja liiketiloja sekä itäpuolella on asutusta. ja. Etäisyys lähimpään asutukseen on vajaa 100 metriä. Kohteen sijainti on esitetty kuvassa 1.
Kuva 1. Laitoksen sijainti peruskartalla
Nuutajärven laitos sijaitsee noin 200 metrin päässä Nuutajoesta, joka laskee Rutajärveen. Alue sijoittuu Kokemäenjoen päävesistöalueelle, sekä Vanajaveden–Pyhäjärven valuma-alueeseen 35.2 (1. jakovaihe) kuuluvalle Tarpianjoen valuma-alueelle 35.28 (2. jakovaihe) ja siinä edelleen
Nuutajoen valuma-alueeseen 35.287 (3. jakovaihe). Lähin luokiteltu pohjavesialue (l-luokan pohjavesialue Laukeela, 0488701) sijaitsee noin 5 kilometrin päässä kohteesta koilliseen.
Lähin luonnonsuojeluohjelmaan kuuluva alue sijaitsee noin 900 metrin päässä koillisessa Rutajärven Ratalahden takana. Rutajärven etelä– ja itärannoilla on lisäksi muita pieniä yksityisiä suojelualueita.
Toiminnan kuvaus
Finn Recycling Oy:n Nuutajärven hiekkalaitoksella saa käsitellä olemassa olevan luvan mukaisesti valimoteollisuuden fenolihartsihiekkaa 22 000 t vuodessa termisellä elvytyslinjastolla. Hankkeesta vastaava hakee lupaan muutosta sekä käsiteltävien hiekkalaatujen että käsittelymenetelmien osalta. Fenolihartsihiekan terminen elvytys on aiemman luvan mukaista ja kaikki muu uutta toimintaa.
Elvytettävien hiekkojen määrä kasvaisi 45 500 tonniin vuodessa.
Vastaanotettavia hiekkalaatuja ovat valimoteollisuuden fenolihartsihiekan lisäksi furaani- ja tuorehiekat sekä voimalaitoshiekat eli leijupetihiekat ja teollisuuden vesileikkaushiekat. Termisen elvytyksen lisäksi hiekkoja on tarkoitus käsitellä mekaanisesti märkähiertokäsittelyllä sekä kuivata.
Märkähiertokäsittely on YVA-lain liitteen 1 kohdan 11 b mukaan
tavanomaisen jätteen kemiallista käsittelyä, koska märkähiertoprosessissa käytetään neutralointikemikaalina rikki- tai suolahappoa.
Nykyiseen toimintaan verrattuna muutosta olisi myös kosteiden hiekkojen eli asiakkaalla pihalla varastoitujen hiekkojen ja vesileikkaushiekkojen esikäsittely seulomalla ja niiden varastointi välivarastointialueella. Lisäksi varastomääriin haetaan muutosta.
Välivarastointikenttä ja hankealueen etelä-, itä- ja länsireunoille sijoittuva maavalli on rakennettu erillisellä MRL:n mukaisella luvalla (lupatunnus 21- 00061-MAI). Kentän rakentamiseen käytettyjen betonimurskeen ja
valimohiekkojen käyttö on tehty MARA-asetuksen mukaisella rekisteröinti- ilmoituksella, josta Pirkanmaan ELY-keskus on tehnyt ilmoitusmerkintä ympäristösuojelun tietojärjestelmään (dnto PIRELY/12404/2021).
Vastaanotettavia hiekkoja käsitellään märkähiertotekniikalla ja termisellä elvytyksellä tai kuivataan. Käsittelyn vaiheet valitaan tuotteen tarpeiden mukaan.
Terminen elvytys tehdään modulaarisella laitteistolla, joka on sijoitettu konttiin ja toimii suljetussa kierrossa. Täten toiminta ja laitteistot sekä niiden riskit vastaavat aiempaa toimintaa. Aiempi mänkihallissa sijaitseva terminen elvytyslinjasto jää varajärjestelmäksi.
Olemassa olevan luvan mukaisesti laitoksella käsitellään pelkästään kuivaa hiekkaa, joka siirretään säiliöautosta suoraan varastosiiloon ja siitä käsittelyyn. Nyt haetaan muutosta, jotta voitaisiin ottaa vastaan ja käsitellä myös asiakkailla ulkona säilytettyjä kosteita valuhiekkoja (ns. pihakasoja).
Pihavarastojen kosteat hiekat toimitetaan välivarastokentälle kuorma- autoilla. Näiden hiekkojen käsittely alkaa välivarastokentällä seulonnalla ja tarvittaessa murskauksella. Käsittelyyn saapuvat kuivat hiekat puhalletaan suoraan sisälle käsittelyyn, kuten voimassa olevassa luvassa on kuvattu.
Noin 30 arkipäivää vuodessa paikalla on murskain, joka murskaa saapuneen kostean paakkuhiekan. Murskattu paakkuhiekka ajetaan seulan läpi normaaliin tuotantoon
Käsittelyyn saapuvien hiekkojen maksimivarastointimäärään haetaan muutosta 200 tonnista 2 000 tonniin. Lisäksi märkähierretyille
välituotteiden välivarastoinnille haetaan lupaa yhteensä 8 500 tonnille.
Käsiteltävät jätteet ja maksimivarastomäärät sekä niiden muutokset olemassa olevaan lupaan on esitetty taulukossa 1. Taulukossa on huomioitu myös välituotteena varastoitavat hiekkamäärät.
Toiminnanharjoittaja ottaa vastaan vain tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltuja hiekkoja.
Nykyisten lupamääräysten mukaan käsittelemätöntä ja käsiteltyä hiekkaa saa varastoida vain siiloissa, nyt lupaa haetaan hiekkojen varastoinnille seuraavasti: käsittelyyn saapuvat kosteat hiekat (pihakasat)
välivarastoidaan varastokentällä ennen käsittelyä; märkähierrettyjä hiekkoja varastoidaan välivarastokentällä sekä sisävarastoissa;
elvytysprosessin läpikäynyt hiekka, valmis tuote, varastoidaan siiloissa.
Finn Recycling Oy:n hiekkalaitos toimii yhtäjaksoisesti arkisin sunnuntain klo 22 ja perjantain klo 22 välillä. Tuotantopäiviä kertyy vuodessa noin 220.
Termisen elvytyslaitteiston ylösajo kestää noin tunnin ja sen
käsittelykapasiteetti on n. 5—10 t/h. Märkähierron käsittelykapasiteetti on n. 4 t/h. Koetoiminnan perusteella päiväkapasiteetti on 90 t.
Märkähiertolaitteistolla käsiteltävä hiekkamäärä on siten vuodessa 19 800 t.
Nuutajärven hiekkalaitoksen käsittelyissä saaduilla tuotteilla voidaan korvata neitseellinen hiekka. Käsitellyt hiekat eivät sisällä sideaineita tai suoloja.
Märkähierto
Märkähierto tapahtuu mekaanisella märkähiertolaitteistolla, jossa hiekan sisältämä hienoaines pestään pois. Prosessissa käytetään
neutralointikemikaalina rikki– tai suolahappoa, joka lopuksi huuhdellaan hiekasta puhtaalla vedellä prosessin aikana. Toiminnassa käytettävä laitteisto ja käsiteltävät materiaalit ovat samoja kuin koetoiminnassa, joten
haettava luvanmukainen toiminta tulee olemaan samanlaista kuin koetoiminta.
Pesuprosessissa kuiva hiekka siirretään vastaanottosiilosta kuljettimella, tai vastaavasti kostea hiekka siirretään syöttösuppilosta kuljettimella ulkoa sisälle. Sisällä hiekkaa siirtää ruuvikuljetin, jossa hiekan siirtyessä hiekan pH -arvoa säädellään rikkihapolla. Tämän jälkeen hiekka pestään
mekaanisessa hiertimessä. Pesun aikana hiekasta erotellaan pesuylite ja pesualite.
Prosessissa on suljettu vesikierto, joten prosessista ei synny jätevettä.
Märkähiertolaitteisto käyttää hiekan lisäksi vettä ja neutralointikemikaalia.
Neutralointikemikaalina toimii rikkihappo tai suolahappo, joita varastoidaan tehdasrakennuksessa valuma-altaan päälle sijoitetuissa IBC-konteissa 3 000 litraa kerralla eli 3 IBC-konttia. Vuoden aikana kemikaalia arvioidaan kuluvan 10 000 l.
Märkähiertoprosessissa on suljettu veden kierto, jossa kiertää vettä 200 m3. Vettä sitoutuu hiekkaan. Koetoiminnan perusteella lisävettä tarvitaan n.
7% käsiteltävää hiekkatonnia kohti. Laitteisto toimii sähköllä.
Prosessissa syntyvä alite kerätään kallistetulle vesitiiviille lavalle, jossa hienoaines erottuu nesteestä vajoamalla lavan pohjalle. Vesi palautetaan vesienkäsittelyjärjestelmän kautta prosessiin. Alitteena kertyvä savimainen liete varastoidaan vesitiiviillä lavalla, joka säilytetään sisällä hallissa.
Lietettä syntyy arviolta n. 0,5-1 % käsiteltävän hiekan määrästä eli noin 150 t vuodessa ja se toimitetaan tarvittavat luvat omaavalle
vastaanottajalle.
Välituote eli märkähierretty hiekka siirretään kuljettimella pihalle, josta se viedään pyöräkuormaajalla välivarastointikentälle. Märkähierrettyjä hiekkoja varastoidaan yhteensä korkeintaan 8 500 t kerralla.
Märkähiertomenetelmän käyttöönoton myötä termisen elvytyksen kapasiteetti ei kasva.
Ympäristön kannalta suurin riski on kiinteistön tuhoutuminen tulipalossa.
Toisena suurena riskinä on tuotantolaitoksella käytettävän nestekaasun vuoto sekä märkähierron prosessiveden päätyminen viemäriin.
Märkähiertomenetelmän suurimman riskin muodostaa myös kemikaalien mahdolliset roiskeet tai valumat IBC-suurpaukkausta vaihtaessa tai astian rikkoutuminen. Piha-alueella liikkuvat työkoneet ja niiden mahdolliset öljyvuodot. Hankkeesta vastaava on toimittanut ELY-keskukselle
ennaltavarautumissuunnitelman, jonka ELY-keskus hyväksyi 15.12.2021.
Toiminnan loputtua koneet ja laitteet poistetaan, samoin raaka-aineet.
HANKKEESTA VASTAAVAN ARVIO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA ESITYKSET LIEVENTÄMISKEINOISTA
Meluvaikutukset
Hankkeesta vastaavan mukaan toiminnasta aiheutuvan melutason ei arvioida ylittävän sallittua tasoa lähimmissä häiriintyvissä kohteissa eikä toiminnasta arvioida syntyvän tärinää. Tämän vuoksi melulla ja tärinällä ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia. Toiminnan muutoksen vaikutukset melupäästöihin ovat vähäiset ja alueen ympärille rakennettavat maavallit vaimentavat melupäästöjä entisestään.
Termisestä elvytystoiminnasta tehdyn melumallinnuksen perusteella toiminnan keskiäänitasot eivät ylittäneet ohjearvotasoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Moduraalisen laitteiston melupäästöt ovat arvion mukaisesti samaa tasoa tai hieman pienemmät kuin vanhempaa tekniikkaa olevat mänkihallin laitteiston melupäästöt. Modulaarisen laitteiston melutasot on tarkoitus selvittää mittaamalla, jolloin saadaan varmistettua arvioin oikeellisuus. Mekaanisen elvytyksen (märkähiertolaitteiston) ei ole havaittu nostavan kokonaisäänitasoja.
Kauhakuormaajaliikenne tehdasalueella lisääntyy. Käytössä on kolme kauhakuormaajaa, joista uusimman käyntiääni on hiljaisempi.
Välivarastointikentällä tehtävä seulonta ei lisää merkittävästi melupäästöjä.
Kentän ympärille lännen, etelän ja idän suuntaan rakennettavan noin 4 metriä korkean maavallin on tarkoitus estävää melun leviämistä.
Hakkeesta vastaavan mukaan toiminnan muutos ei lisää melupäästöjä, vaan todennäköisesti keskiäänitasot lähialueilla laskevat maavallin
meluestevaikutuksen johdosta. Toiminnasta aiheutuvan melutason ei siten arvioida ylittävän annettuja ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa.
Pumppuauton purku- ja lastaustilanteet lisääntyvät nykytilanteesta.
Lastauksen ja purun melu ei tule lisääntymään muutoksen myötä, ainoastaan lastaus ja purkukerrat lisääntyvät. Nykyisin alueella käy keskimäärin neljä autoa päivässä, kun autojen määrä ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa 10-15 autoon. Nuutajärventiellä, josta käännytään Tehtaantielle edelleen hankealueelle, oli vuonna 2019 keskimääräinen liikenneviraston laskema liikenne 609 ajoneuvoa vuorokaudessa
Hiekkalaitoksen toiminnasta ei synny tärinää.
Ilmapäästöt
Laitoksen toiminnasta aiheutuvat puhdistetut savukaasupäästöt ovat vähäisiä, eikä niillä voi katsoa olevan merkittävää vaikutusta ilmaan tai ilmanlaatuun. Alueella syntyy päästöjä ilmaan liikenteen
pakokaasupäästöistä sekä termisestä elvyttämisestä syntyvistä
savukaasupäästöistä. Termisessä elvytyksessä valimoilla hiekkaan lisätyt sideaineet palavat pois ja hajoavat noin 600–800 asteessa. Termisessä käsittelyssä ei synny tuhkaa. Hiekan kuivauksessa syntyy vesihöyryä.
Termisessä käsittelyssä syntyvät savukaasut ohjataan suodatinlaitoksen läpi ennen ohjaamista ulkoilmaan. Suodattimen takuuarvo on <5
mg/m3 hiukkaspäästöjä. Kuivauksessa syntyvät höyryt (vesihöyry) käsitellään omassa syklonissa. Furaanihiekan termisessä elvytyksessä syntyy rikkipäästöjä, joten suodattimeen lisätään kalkkia. Furaanihiekan elvytys– ja kalkin lisäyskokeesta on tehty päästömittaus syyskuussa 2021.
Toiminnan muutoksen ei arvioida vaikuttavan merkittäväksi laitoksen savukaasupäästöihin. Toiminta tulee alittamaan nykyisen luvan
määräyksen 9 mukaiset päästörajat myös toiminnan muutoksen jälkeen.
Kuivauksessa syntyvät höyryt (vesihöyry) käsitellään omassa syklonissa.
Pölyn poistokohteita ovat kuivatusuunin sykloni, elvytysuunin savukaasujen suodatus, siilojen pölynkeräys. Termisen elvytyksen jälkeisessä seulonnassa pölynpoisto on toteutettu kohdepoistona eli imurilla.
Laitoksen ilmapäästöjä tarkkaillaan olemassa olevan luvan mukaisesti.
Poistoilmaa tarkkaillaan jatkuvatoimisesti, jotta palamisprosessi voidaan pitää optimaalisena. Jatkuvatoimisesti tarkkaillaan myös savukaasujen happipitoisuutta ja hiilimonoksidia (häkä). Jatkuvatoimisten
mittausten lisäksi termisen elvytyksen poistoilmasta suoritetaan vuosittain laajempi savukaasupäästöjen mittaus, jolloin kaasuista mitataan
CO2, NOx, SO2, fluoridit (vetyfluoridina), formaldehydi, fenolit,
TVOC, hiukkaset, PCDD/F-yhdisteet, PAH-yhdisteet sekä raskasmetallit.
Hiekan kuivauksessa syntyvä vesihöyry johdetaan syklonin kautta poistoilmaksi omaa piippua pitkin. Höyrystä mitataan kertaluontoisesti toiminnan käynnistyttyä CO2, NOx, SO2 ja hiukkaset. Jatkotarkkailun tarve päätetään yhdessä valvovan viranomaisen kanssa saatujen tulosten perusteella.
Termisen elvytyksen fenolihiekan päästömittaukset on tehty kesällä 2021.
Furaanihiekan elvytys– ja kalkin lisäyskokeesta on tehty päästömittaus syyskuussa 2021. Mittaustulosten perusteella ympäristöluvan nykyiset ilmapäästöjen pitoisuusraja-arvot alittuivat, lukuun ottamatta vanhan elvytysuunin hiukkaspitoisuus, joka ylitti ympäristölupapäätöksen raja- arvon selvästi. Furaanihiekan elvytyksessä kalkin lisäyksellä oli vain vähän vaikutusta termisen elvytyksen rikkidioksidipäästöihin. Tulosten perusteella jatketaan furaanihiekan termisenelvytyksen prosessin säätöä.
Laitoksen välivarastointikentälle saapuva hiekka on kosteaa, joten hiekan käsittelystä ja välivarastoinnista välivarastokentällä ei aiheudu merkittäviä pölypäästöjä. Märkähierretyistä hiekoista on pesty hienoaines pois, joten materiaali ei pölyä siirtojen aikana eikä kasalla ollessaan, vaikka se olisi kuivaa. Tehtaalla on oma tehdaspalokunta, joka voi tarvittaessa ehkäistä pölypäästöjä vesisumun avulla tai kastelemalla käsiteltävää hiekkaa tai välivarastokentän hiekkakasoja, mikäli ne kuivuvat. Liikenteestä aiheutuvia
pölypäästöjä vähennetään pitämällä kiinteistön piha-alue ja kulkureitit puhtaana keräävällä harjakoneella, jossa on pölynsidonta.
Kippauksista ja välivarastointikentällä tapahtuvasta seulonnasta syntyviä pölypäästöjä ehkäistään pitämällä välivarastointiajat riittävän lyhyinä, jolloin hiekka pysyy kosteana.
Käsittelemättömät hiekat, ns. valimoiden pihakasat, ovat tuulettuneet asiakkaiden pihoilla. Näin ollen mahdolliset hajut ovat haihtuneet jo pois.
Käsitellyt hiekat eivät haise ja ovat verrattavissa neitseelliseen
materiaaliin. Hankkeesta vastaavan mukaan koetoiminnan aikana ei ole havaittu hajuhaittoja.
Päästöt ja päästöjen estäminen maaperään, pinta- ja pohjaveteen
Toiminnan ei arvioida aiheuttavan päästöjä maaperään eikä pohjavesiin.
Laitoksen toiminnalla ei ole arvion mukaan vaikutuksia vesistöön tai sen käyttöön.
Käsittelyä odottavat hiekat sekä esikäsitellyt hiekat välivarastoidaan varastokentällä, joka on päällystetty tiiviillä asfaltilla (asfaltin laatu AB22 ja paksuus 60 mm) ja varastokenttiä kiertää lännen, etelän ja idän suunnilla vesitiivis betonireunus. Osa märkähierretyistä hiekoista varastoidaan sisätiloissa.
Välivarastokentän hulevedet johdetaan sakkapesällisten sadevesikaivojen kautta uuteen pyöreänmuotoiseen betoniseen laskeutusaltaaseen.
Laskeutusaltaan jälkeen on suljettava näytteenotto- ja sulkuventtiilikaivo, josta vedet ohjataan hulevesilinjaa pitkin Nuutajokeen. Viivästysaltaan purkuputki on mitoitettu niin, että tienvarsiojaan alueelta purkautuvan huleveden määrä vastaa nykyisen tilanteen mitoitussateen virtaamaa.
Lasketusaltaan suodatusosa on tarkoitus rakentaa vaahtolasimurskeesta.
Altaasta ei ole rakennepiirustuksia. Suodatusosan on tarkoitus olla liikuteltava, jotta se voidaan nostaa ylös puhdistusta varten. Suodattimen pesuvedet imetään säiliöautoon
Vaahtolasin pH:n on 10. Suomessa ei ole vielä referenssikohdetta
vaahtolasin käytöstä suodatinrakenteissa. Hankkeesta vastaavan mukaan kohteesta on tarkoitus tehdä referenssi ja ajatuksena on alustavasti ollut tehdä myös pienimuotinen tutkimus suodatinrakenteen toimivuudesta ja vaikutuksista hulevesien laatuun. Käyttötarkoituksien osalta
hiekoitusmurske on ympäristövaikutusten osalta varsin vastaava kuin suodatinrakenne.
Kunnalliseen jätevesiviemäriin ohjataan ainoastaan toimisto– ja sosiaalitiloissa syntyvät jätevedet.
Viivästysaltaan altaan viivästystilavuuden mitoituksessa on käytetty rankkasateen määränä 167 l/s*ha ja sateen kestona 30 minuuttia. Tämä
on sade, joka toistuu kymmenen vuoden välein. Tulvatilanne on laskettu 50 vuoden välein toistuvana, ja sen sademäärä on käytetty 256 l/s*ha ja kestona 50 minuuttia. Tällöin mitoitusohjeen mukaisesti tontilla
viivytettäväksi vesimääräksi rankkasade- ja tulvatilanteessa saadaan 201 m3. Mikäli huomioidaan ilmastomuutoksen vaikutus rankkasateisiin ja lasketaan 50 % lisäys sateen voimakkuuteen, niin viivästysaltaan mitoitustilavuudeksi rankkasade ja tulvatilanteessa saadaan 345 m3. Altaan toteutunut viivytystilavuus on 186 m3, mutta tarpeen vaatiessa sulkuventtiilikaivo voidaan sulkea ja altaaseen on mahdollista padottaa 560 m3 vettä. Piha-alueen ympärillä kiertävät betonielementit tehdään tiiviiksi, jolloin esimerkiksi tulipalon sammutusvesiä voidaan padottaa hallitusti alueelle noin 1500 m3.
Hiekan termisessä käsittelyssä ei käytetä vettä. Märkähiertolaitteistossa kiertää (suljetusti) 200 m3 vettä. Onnettomuustilanteessa vuotaneen veden pääsy jätevesiviemäriin, johon lasitehdasrakennuksen lattiakaivot on yhdistetty, voidaan estää viemäreiden sulkumatoilla tai sulkemalla sulkuventtiili. Jätevesiviemärin sulkukaivo sijaitsee tehdasrakennuksen päädyssä Pruukinraitin varressa. Kaivon sulkemiseen tarvittava aika on arviolta noin 5 – 10 minuuttia. Tällöin vesi voidaan padottaa
jätevesiviemäriin ja imeä sieltä imuautolla. Todellisuudessa nopein ja helpoin tapa estää jätevesien päätyminen jätevesiviemäriin ja sitä kautta jäteveden puhdistamolle on pysäyttää tehtaan lähellä oleva
jätevesipumppaamo, mikä onnistuu yhdelle puhelinsoitolla ja sulkeminen saadaan toteutettua parissa minuutissa.
Normaalitilanteessa hiekkalaitoksella ei synny päästöjä maaperään tai pohjaveteen. Toiminnan vaikutuksia alueen pohjaveteen tarkkaillaan olemassa olevan luvan mukaisesti. Pohjavesien tarkkailutulokset eivät ole ylittäneet pohjaveden ympäristönlaatunormeja muilta osin, kuin pisteen NW4 metallipitoisuuksien osalta. NW4 on savikerrokseen asennettu havaintopiste, eikä siten edusta alueen pohjaveden tilaa. Tämän vuoksi pohjaveden tarkkailua varten on asennettu uusi havaintoputki
virtaussuunnassa toiminnan alapuolelle. Uudesta pohjavesiputkesta PVP1 26.1.2021 otetussa vesinäytteessä alittuivat muut pohjaveden
ympäristölaatunormit paitsi metyyli-tert.butyylieetterin (MTBE) pitoisuus, jonka oli µg/l 17.
Hulevesiä tarkkaillaan olemassa olevan luvan mukaisesti. Vireillä olevassa lupahakemuksessa on esitys pohja- ja hulevesien tarkkailuun.
Hankkeesta vastaava on esittänyt tuloksia Pruukinraitin hulevesikaivon vedenlaadusta. Kaivoon johdetaan mm. tehtaan kattovedet ja kaivosta vedet johdetaan edelleen Nuutajokeen.
Nuutajoen virtaaman on arvioitu olevan keskimäärin 1-1,5 m3/s.
Pruukinraitin hulevesikaivossa näytteenottohetken virtaamat olivat pieniä 17.11.2020 (virtaama 1,5 l/s) ja 12.4.2021 (virtaama 3,0 l/s) verrattuna Nuutajoen virtaamaan. Myös haitta-ainepitoisuudet olivat vähäisiä.
Sähkönjohtavuus ja pH olivat analyysitulosten perusteella kaupunkialueelle normaalien pintavesien tasolla. Hulevesinäytteen kemiallinen hapenkulutus
ja metallien pitoisuudet olivat reilusti alle alempien BAT-AEL -arvojen verrattaessa niitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU mukaisissa BAT-päätelmissä annettuihin päästötasoihin jätteenkäsittelyn suorille päästöille vesistöön. Kaikki yksittäin analysoidut VOC-yhdisteet sekä dioksiinit ja furaanit olivat alle määritysrajojen.
Formaldehydiä näytteessä ei myöskään esiintynyt ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet olivat alhaisia verrattuna teollisuusalueiden hulevesien keskivertopitoisuuksiin.
26.10.2021 Pruukinraitin hulevesikaivosta otetussa näytteessä oli pieniä pitoisuuksia VOC-yhdisteistä, fenolisia yhdisteitä, formaldehydiä ja raskasmetalleja. Virtaama näytteenottohetkellä oli 0,15 l/s.
Väliarastokentän hulevesiä ei johdeta Pruukinraitin hulevesikaivoon vaan varastokentän alueen sakkapesällisten kaivojen kautta viivästysaltaaseen.
Viivästysaltaan kautta johdettavista vesistä ei ole vielä tarkkailutuloksia.
Hankkeesta vastaava on vireillä olevassa lupahakemuksessa esittänyt pitoisuusraja-arvoja viivästysaltaan lähtevän veden pitoisuuksiksi:
Jätteet
Esiseulonnassa syntyy jätteenä ylitettä ja märkähierrossa lietettä.
Termisessä elvytysprosessissa muodostuu sivutuotteena mineraalifilleriä ja metallia. Lisäksi seulonnoissa syntyy sivutuotteena metalleja. Ylitettä syntyy esiseulonnassa 1-5 % käsiteltävästä hiekasta ja sitä varastoidaan kerralla enintään 100 t. Märkähiertoprosessissa syntyy lietettä arvion mukaan noin 300 t vuodessa. Kiinteä savimainen liete varastoidaan vesitiiviillä lavalla korkeintaan 15 t kerrallaan. Liete toimitetaan
asianmukaiset luvat omaavalle vastaanottajalle. Termisessä käsittelyssä syntyy sivutuotteena mineraalifilleriä (FinnDust®) vuodessa noin 230 t.
Sivutuote varastoidaan kannellisilla lavoilla. Sivutuotetta varastoidaan kerrallaan noin 40 t. Sivutuote myydään rakennus– ja
rakennusaineteollisuudelle uudelleen käyttöön.
Metalleja syntyy sivutuotteena seulonnoissa ja märkähierrossa. Metalleja varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella kerralla enintään 100 t ja ne toimitetaan kierrätykseen.
Normaalitoiminnassa ei synny muuta jätettä. Mikäli toimintaan liittyvissä kunnostus-, rakennus– tai muussa vastaavassa toiminnassa syntyy muita jätteitä, ne toimitetaan tarvittavat luvat omaaviin vastaanottopaikkoihin.
Tarvittaessa vastaanottopaikkoihin toimitetaan kaatopaikkakelpoisuusselvitykset.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin sekä rakennettuun ympäristöön
Laitoksen toiminnalla ei ole arvion mukaan vaikutuksia ympäröivään luontoon, suojelukohteisiin tai Natura 2000 –alueisiin.
Maakuntamuseo katsoo 26.1.2021 Finn Recycling Oy:lle antamassaan lausunnossa, että hiekanpuhdistuslaitos laajennuksineen soveltuvat aiotulle paikalle, eikä toiminta ole ristiriidassa alueen
kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Lasitehtaan maisemallisen
kokonaisuuden säilymiseksi maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna henkilöliikenteen kulun ohjaamista tontille Pruukinraitin puolelta, vaikka kuljetusliike ohjataankin Tehdaskadulta. Hiekanpuhdistuslaitoksen tonttia reunustamaan suunnitellut puuistutukset soveltuvat maisemaa
jäsentäväksi elementiksi. Puulajeissa tulisi suosia perinteisiä,
tehdasalueella ja erityisesti Pruukinraitilla jo käytössä olevia lajeja, kuten koivua. Hankealueeseen ja sen välittömään ympäristöön ei liity
arkeologisia kulttuuriperintöarvoja, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole hankkeesta myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
huomautettavaa.
ASIAN KÄSITTELY
Viranomaisten kuuleminen
Pirkanmaan ELY-keskus on pyytänyt 19.11.2021 Urjalan kunnan ympäristönsuojelu- ja ympäristöterveysviranomaisten ja Pirkanmaan pelastuslaitoksen lausunnot YVA-menettelyn tarpeesta.
Tampereen kaupungin ympäristöterveydellä eikä Pirkanmaan pelastuslaitoksella ollut lausuttavaa asiasta.
Valkeakosken ympäristönsuojelu lausui seuraavaa.
Asiakirjoissa esitetään, että toiminta aiheuttaa melu- ja ilmapäästöjä sekä päästöjä vesistöön. Kiinteistön varastokentällä varastoidaan käsiteltyjä ja käsittelemättömiä hiekkoja. Välivarastointikentän hulevedet johdetaan viivästysaltaaseen ja edelleen hulevesiviemärin kautta vesistöön, Nuutajoki.
Hulevedestä on otettu kaksi näytettä eikä tämän lyhyen seurannan/
käyttöjakson tuloksissa nouse esiin erityisiä ympäristövaikutuksia. Itse prosessissa ei synny jätevesiä ja märkähiertolaitteiston suljettuun kiertoon
tullaan liittämään jätevedenpuhdistusyksikkö, joka toimii flokkaus ja
flotaatiomenetelmällä. Pohjavedenlaadun seurantaa on tehty vuosina 2018 ja 2020.
Päästöjä ilmaan syntyy termisen elvytyksen savukaasupäästöistä, kuljetusten tuomasta liikenteestä sekä hiekan kuivauslaitteistosta.
Liikenteen lisääntymisen tuomat päästöt ja kuivauslaitteistosta tulevan vesihöyryn päästöjen osalta ympäristövaikutuksien kohoaminen ei ole suurta. Termisen elvytyksen uuden ja vanhan laitteistojen savukaasuista on tehty
päästömittaus. Esitettyjen päästömittausten osalta nykyisen voimassa olevan luvan raja-arvot alittuivat tuloksissa. Ympäristönsuojelu ei kommentoi
päästöjen muutosta kokonaisvaikutuksia, mikäli esitetysti aletaan elvyttämään useampia jakeita valimohiekkoja.
Toiminnan laajentumisen yhteydessä, kun esitettyjen toiminta-aikojen puitteissa aletaan käsittelemään vastaanotettuja ja käsiteltyjä hiekkoja varastokentällä sekä kapasiteetin noston myötä, melu alueella tulee kasvamaan. Ottaen huomioon alueen kaava, lähtökohtaisesti melun aiheuttaminen on sallittua.
Valkeakosken ympäristönsuojelu katsoo, että asiakirjoissa on huomioitu kaikki toiminnan tunnetut ympäristövaikutukset. Kemiallisen
jätteenkäsittelyn (märkähierto) haitallisia ympäristövaikutuksia ehkäisee tehokkaasti
prosessin suljettu jätevesikierto.
Hankkeesta vastaavan kuuleminen
Hankkeesta vastaava ei antanut vastinetta.
ELY-KESKUKSEN RATKAISUN PERUSTELUT
Finn Recycling Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen toiminnan
muuttaminen, Pruukinraitti 8-12, Urjalan Nuutajärvi, ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.
YVA-menettelyn soveltaminen hankeluettelon perusteella
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä
ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteenä 1 olevassa hankeluettelossa.
Finn Recycling Oy:n hiekkalaitoksen toiminnan laajentamishanke ei ole YVA-lain liitteen 1 mukainen hanke. Märkähiertolaitteiston kapasiteetti 90 t/vrk on alle liitteen kohdan 11 b kapasiteettirajan 100 t/vrk.
Termisen elvytyksen osalta ympäristövaikutusten arviointimenettely ei ole tarpeen YVA-lain liitteen 1. hankeluettelon perusteella, koska uudessa hankeluettelon (voimaan 1.2.2019) jätehuoltoa koskevat kohdat eivät enää koske laitoksia, joissa jätettä käsitellään vain fysikaalisesti.
YVA-menettelyn soveltaminen yksittäistapausharkinnan perusteella
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia
merkittäviä ympäristövaikutuksia.
Päätöksenteossa otetaan lisäksi huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne. Päätöksenteon perustana olevista tekijöistä säädetään YVA-lain liitteessä 2 ja YVA-asetuksen 2 §:ssä (YVA- laki 3 § 3 mom.).
Suunnitellun hankeen koko on noin 90 % YVA-lain liitteen 1 hankeluettelon kohdan 11 b kapasiteettirajasta.
Hankkeen sijainti, ominaisuudet ja vaikutusten luonne
Suunniteltu hanke sijoittuu Nuutajärven taajaman keskustaan ja etäisyys käsittelylaitoksesta lähimpään asutukseen on noin 100 metriä. Hanke sijaitsee alueella, joka on asemakaavassa osoitettu teollisuus- ja
varastorakennusten alueeksi (T), jolla on merkitty 1 luokan pohjavesialue.
Pohjavesialueen luokitus on poistettu 5.4.2019.
Nuutajärven kylä on Pirkanmaan maakuntakaavan maakunnallisesti arvo- kas maisema-alue ja hanke sijoittuu Nuutajärven lasitehtaan alueelle, joka on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Hankeen mukainen toiminta ei ole ristiriidassa alueen kulttuuriympäristöarvojen kanssa maakuntamuseon 26.1.2021 antaman lausunnon mukaan.
Lasitehtaan maisemallisen kokonaisuuden säilymiseksi maakuntamuseo pitää hyvänä ratkaisuna henkilöliikenteen kulun ohjaamista tontille Pruukinraitin puolelta, vaikka kuljetusliike ohjataankin Tehdaskadulta.
Hiekanpuhdistuslaitoksen tonttia reunustamaan suunnitellut puuistutukset soveltuvat maisemaa jäsentäväksi elementiksi. Puulajeissa tulisi suosia perinteisiä, tehdasalueella ja erityisesti Pruukinraitilla jo käytössä olevia lajeja, kuten koivua. Hankealueeseen ja sen välittömään ympäristöön ei liity arkeologisia kulttuuriperintöarvoja, eikä maakuntamuseolla näin ollen ole hankkeesta myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta
huomautettavaa.
Urjalan kunta on lausunnossaan 15.2.2021 hankkeesta vastaavalle todennut, että teollista toimintaa ja varastointia voidaan pitää
asemakaavan mukaisena tontin käyttötarkoituksena. Lausunnossa lisäksi todettiin mm., että rakennettavan maavallin muotoa voidaan/tulee
sopeuttaa paremmin maisemaan ja ympäristön maaston koron ja muodot tulee säilyttää ja säilyttää ympäristön puustoa. Piha-alueen asfaltointi vaikuttaa alueen hulevesien imeytymiseen ja hakkeessa pitäisi selvittää hulevesien vaikutus kuivatusjärjestelmiin mm. tiealueella ja hulevesien muut ympäristövaikutukset.
Ottaen huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti, vaikutusten luonne sekä hankkeesta vastaavan esittämät lieventämistoimet, hankkeen toteutuminen ei aiheuta todennäköisesti sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka olisivat verrattavissa YVA-lain liitteessä 1 mainittujen
ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävien hankkeiden vaikutuksiin.
Märkähierto sijaitsee sisätiloissa ja prosessissa on suljettu vesikierto.
Kuivauslinjasto sijaitsee myös sisätiloissa mänkihallissa. Toiminta sijoittuu alueelle, joka alueen asemakaavassa on osoitettu tämän tyyppiselle toiminnalle.
Mekaanisella märkähiertolaitteella pestään käytetyn valuhiekan,
voimalaitoshiekan ja vesileikkaushiekan sideaineita ja hienoainesosia pois.
Kyseessä on suljettu veden kierto eikä prosessissa synny pois johdettavia jätevesiä. Kiertovesi käsitellään konttiin rakennetulla flotaatiolla.
Flotaatiossa syntyy lietettä arviolta n. 0,5-1 % käsiteltävän hiekan määrästä eli noin 150 t vuodessa ja se toimitetaan tarvittavat luvat omaavalle vastaanottajalle. Välituote eli märkähierretty hiekka siirretään kuljettimella pihalle, josta se viedään pyöräkuormaajalla
välivarastointikentälle. Märkähierrettyjä hiekkoja varastoidaan yhteensä korkeintaan 8 500 t kerralla. Osa märkähierretyistä hiekoista varastoidaan sisätiloissa.
Märkähiertoon liittyvä hiekkojen kuljetus alueelle ja käsittelyyn sekä varastointi välivarastointikentällä lisää liikennettä, melua, hulevesien likaantumista ja mahdollisesti myös pölyämistä. Vaikka toiminnan laajeneminen alueella lisää liikennettä, liikennemäärien lisäys ei ole merkittävä Nuutajärventien liikenteeseen verrattuna. Pölyn osalta lisäys ei ennalta arvioiden ole merkittävä, sillä varastokenttiä puhdistetaan ja varastohiekkoja kastellaan tarvittaessa. Melun leviämistä varten varastokentän ympärille rakennetaan maavalli. Välivarastointikenttä on asfaltoitu, ympäröity vesitiivillä betonireunuksella ja viemäröity.
Viemäröidyt hulevedet johdetaan viivytysaltaaseen. Rankkasateiden varalta tehdasalueella on kapasiteettia pidättää vesiä. Hanke ei ennalta- arvioiden sisällä erityisiä suuronnettomuus- tai katastrofiriskejä.
Yksittäistapausharkinnassa on huomioitava esitetyt haittojen lieventämistoimet hanke ei vaadi YVA-menettelyä, jos hankkeesta
vastaava pystyy osoittamaan, että se teknisillä tai muilla ratkaisuilla pystyy
ehkäisemään hankkeensa muutoin merkittäväksi muodostuvat ympäristövaikutukset.
Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että hanketoimija on esittänyt hankkeen suuruuteen nähden riittäviä lieventämistoimia ilma-, melu- ja vesipäästöjen osalta. Märkähierrosta ei aiheudu suoria vesipäästöjä eikä se lisää ennalta arvioiden nykytilanteeseen verrattuna merkittävästi melua tai ilmanlaatua pilaavia päästöjä. Hulevesivaikutusten sekä pöly- ja meluhaitan
vähentämiseen voidaan kiinnittää huomiota lupamääräyksissä, kuten hiekkojen varastointimääriin ja -tapaan, varastokenttien puhdistukseen, varastokasojen kasteluun ja toiminta-aikoihin.
Hankkeen yhteisvaikutukset
Se seikka, että hankealueelle suunniteltu märkähierron kapasiteetti on lähellä hankeluettelon rajaa, voisi yhdessä muiden tekijöiden kanssa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Kuitenkin, kun arvioidaan suunniteltua hanketta kokonaisuutena, ELY-keskuksen tekemän tarkastelun perusteella merkittäviä haitallisia
ympäristövaikutuksia tai yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa ei todennäköisesti aiheudu.
Nuutajärven taajaman alueella ei ole muuta toimintaa, jonka kanssa hankkeella voisi olla merkittäviä yhteisvaikutuksia. Yhteisvaikutuksia muodostuu ainoastaan Finn Recycling Oy:n olemassa olevan termisen elvytyksen ja suunnitellun toiminnan kanssa ilmapäästöjen ja melun osalta.
Hanke ei esitettyjen tietojen perusteella lisää alueen ympäristökuormitusta merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna ja hankkeen aiheuttama lisäys alueen liikenteeseen on suhteellisen pieni.
Pirkanmaan ELY-keskus katsoo, että hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne eivät yksittäin tai yhteisvaikutukset huomioon ottaen ole sellaisia, että ne voisivat aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan YVA-laissa tarkoitettuja merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Mikäli hanke muuttuu nyt esitetystä tai sitä myöhemmin laajennetaan, tulee YVA- menettelyn tarve arvioida uudestaan.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
Vaikka hankkeeseen ei sovellettaisi arviointimenettelyä, on
hankkeesta vastaavan sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeensa ympäristövaikutuksista siinä
laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää (YVA-laki 31 §).
SUOSITUKSIA JATKOTOIMENPITEIKSI
Hulevesien hallinta
Pirkanmaan ELY-keskus suosittaa, että lasketusaltaan
suodatinmateriaaliksi valitaan materiaali, joka on todettu toimivaksi hulevesien kiintoaineen suodatukseen. Lasketusaltaalta lähtevän hulevedenlaatua ja määrää tulee tarkkailla tehostetusti riittävän pitkän aikaa altaan käyttöönoton jälkeen, että voidaan varmistua altaan
toimivuudesta. Myös niin sanotun Pruukinraitin hulevesikaivon vedenlaatua on syytä tarkkailla. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle
vaarallisista ja haitallisista aineista 1022/2006 mukaan liukoisen kadmiumin päästöraja-arvo ei saa ylittää 10 µg/l pitoisuutta kuukausikeskiarvona laskettuna. Päästöraja-arvo määrätään
ympäristöluvassa ja sen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.
Pöly ja melu
Hankkeesta vastaavan on syytä kiinnittää jatkossa erityistä huomiota ulkona tehtävien toimenpiteiden ja varastoinnin pölyn- ja meluntorjuntaan.
Tähän voidaan kiinnittää huomiota myös lupaehdoissa.
Sopeutuminen kulttuurimaisemaan
Hankealuetta ympäröivä maavalli tulee sopeuttaa ympäristöön maakunta- museon ja Urjalan kunnan edellyttämällä tavalla.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA-laki 252/2017): 3, 11, 12, 13, 31, ja 37 § sekä liitteet 1 ja 2.
Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (YVA- asetus 277/2017): 1 ja 2 §.
MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaavan muutoksenhakuoikeus
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä.
Muiden tahojen muutoksenhakuoikeus
Se, jolla on oikeus hakea muutosta hanketta koskevaan lupapäätökseen, saa hakea muutosta tähän päätökseen, jolla on katsottu, ettei
ympäristövaikutusten arviointimenettely ole tarpeen. Muutosta voidaan hakea vasta siinä vaiheessa, kun edellä mainitusta päätöksestä on mahdollisuus valittaa (YVA-laki 37 § 2 momentti).
ASIAKIRJAN HYVÄKSYNTÄ
Asia on käsitelty Pirkanmaan ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat- vastuualueen Yhdyskunnat ja luonto -yksikössä. Päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Anneli Vainonen ja ratkaissut Yhdyskunnat ja luonto -yksikön lakimies Riina Arffman. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti ja merkintä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa.
TIEDOTTAMINEN
Tämä päätös lähetetään saantitodistuksella hankkeesta vastaavalle, sähköpostilla.
Päätöksestä kuulutetaan (30 pv) ELY-keskuksen verkkosivuilla
Pirkanmaan ELY-keskuksen verkkosivuilla Kuulutukset -osiossa: www.ely- keskus.fi/pirkanmaa > Ajankohtaista> Kuulutukset. Päätös on sähköisesti nähtävillä myös ympäristöhallinnon verkkosivuilla
http://www.ymparisto.fi/YVA-paatokset/Pirkanmaa.
Lisäksi kuulutuksesta ilmoitetaan (30 pv) Urjalan kunnan sähköisellä ilmoitustaululla
TIEDOKSI sähköpostilla
Urjalan kunta (kaavoitus)
Valkeakosken ympäristönsuojelu
Tampereen kaupungin ympäristöterveys Pirkanmaan pelastuslaitos
Liitteet Valitusosoitus
V A L I T U S O S O I T U S Valitusviranomainen
Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valituskirjelmä osoitetaan valitusviranomaiselle ja se on toimitettava valitusajassa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kirjaamoon.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaan- tipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tiedoksisaantipäivän osoittaa saantitodistus.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta,
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan sekä
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä,
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta, - asiamiehen valtakirja sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Valituskirjelmän toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuullaan lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä tai sähköpostilla.
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä klo 16:15 mennessä, riippumatta toimitetaanko valitus postitse vai sähköisesti. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden kirjaamon aukioloaika on klo 8.00–16:15.
Hämeenlinnan hallinto-oikeus, Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna Kirjaamo: 029 56 42210 (asiakaspalvelu)
Puhelinvaihde: 029 56 42200 Faksi: 029 56 42269
Tietoliikennekatkon sattuessa puhelin 050 407 3429 (lisämaksuton) Sähköpostiosoite: hameenlinna.hao@oikeus.fi
Oikeudenkäyntimaksu
Oikeudenkäyntimaksu on 270 euroa.
