kokous 2/2021

(1)

Maanläjitysalueiden vaikutukset vesiin sekä haittoja ehkäisevät kalataloudelliset

kunnostukset

Anna‐Liisa Kivimäki, Joona Clergeaud ja Oula Tolvanen Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Uudenmaan vesien‐ ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

1.10.2021

(2)

Hankkeen tavoitteet

• Hankkeen tavoitteena oli selvittää pilaantumattomien ylijäämämaiden käsittely‐, varastointi‐ ja läjitysalueiden

mahdollisia vaikutuksia pienvesien, virtavesien ja pohjavesien laatuun.

• Esiselvitysvaiheessa kartoitettiin erityyppiset maanläjitysalueet, tehtiin paikkatietoanalyysi ja koottiin tarkkailutuloksia => Joona Clergeaudin pro gradu (HY Geotieteiden ja maantieteen osasto).

• Vesien laadun seuranta useilla eri menetelmillä kolmessa seurantakohteessa (mullanvalmistusalue Riihimäellä,

maankaatopaikka Nurmijärvellä, Tuusulanjoki välillä Myllykylä‐

Solbacka, jossa useita erityyppisiä maa‐ainesten käsittelyalueita).

• Kutusoraikkojen täsmäkunnostusmenetelmän (puusuisteet)

(3)

Kuva: Esiselvityksessä kartoitettujen läjitysalueiden kokonaistulos paikka‐

tietoanalyysissä (mukaillen Clergeaud 2020a ja 2020b).

Paikkatietoanalyysillä pyrittiin tunnistamaan ne kohteet, jotka sijaitsevat pohjavesi‐ ja pintavesi‐

vaikutusten sekä vaelluskalojen

lisääntymisalueiden kannalta herkillä alueilla.

Paikkatietoanalyysiä voidaan käyttää työkaluna alustavassa suunnittelu‐

vaiheessa, kun vertaillaan läjitysalueen vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja, ja

päätetään miltä osin on tehtävä tarkempia selvityksiä.

PAIKKATIETOANALYYSI

(4)

Vesinäytteenotto ja sedimenttikeräimet

• Vesinäytteenotto (pohjavesi, ojavesi, jokivesi), 6 näytekierrosta syksystä 2019 syksyyn 2020

pH, sameus, väriluku, happipitoisuus, sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, alkaliteetti, COD_Mn, liuennut orgaaninen hiili (DOC), nitraatti‐, nitriitti‐ ja ammoniumtyppi, kok.fosfori, liuk.

kok.fosfori, liuk. fosfaattifosfori, alkuainepaketti (Al, As, B, Ba, Be, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, Hg, K, Mg, Mn, Mo, Na, Ni, P, Pb, S, Sb, Se, Si, Sr, Ti, Tl, U, V, Zn), heterotrofinen pesäkeluku, koliformiset bakteerit sekä orgaaniset haitta‐aineet (öljyhiilivedyt C₅‐C₄₀, PAH‐yhdisteet).

• Vesinäytteenotto passiivikeräimillä (Sorbicell VOC, CAN ja NiP) Tuusulanjoella ja valikoiduissa pohjaveden havaintoputkissa.

Altistusjaksot (9 vrk ja 18 vrk) huhti‐ ja syyskuussa 2020.

• Sedimenttikeräimet Tuusulanjoessa. Altistusjaksot 2 vk lokakuussa 2019 ja toukokuussa 2020

kiintoaine, orgaanisen aineen määrä, laaja alkuainepaketti, PAH‐yhdisteet, kokonaisfosfori,

(5)

Pohjavesinäytteenottoa Riihimäen

seurankohteessa

mullanvalmistusalueella

Kuva: A.‐L.Kivimäki

(6)

Passiivikeräinten asennus

(7)

Sedimenttikeräimet ennen asennusta. Lego‐palikoilla täytetyt Whitlock‐Vibert

‐mätirasiat on kiinnitetty painoina toimiviin tiiliskiviin.

Sedimenttikeräimet asennettiin Tuusulanjokeen kolmeen paikkaan.

Samoille paikoille asennettiin myös passiivikeräimet.

Ylin (Tjoki‐Ylä) toimi taustapisteenä, Alin (Tjoki‐Ala) oli kaikkien

läjitysalueiden alapuolella.

Jokaisella altistuspaikalla oli kolme rinnakkaista sedimenttikeräintä.

Kuva: M.Hyrsky

(8)

Jatkuvatoimiset anturimittaukset

•

Jatkuvatoimiset anturimittaukset OPUS‐ ja EXO‐

moniparametriantureilla (EXO3) pintavesien laadun äkillisten vaihteluiden jäljittämiseksi.

•

Veden pintaa eli vesikerroksen syvyyttä mitattiin STS‐

paineanturilla.

•

Mittausasemilla mitattiin ojaveden/jokiveden lämpötilaa, sähkönjohtokykyä, sameutta, nitraatti‐typpeä (NO

₃

‐N) ja liuennutta orgaanista hiiltä (DOC).

•

Mittausasemat asennettiin kahteen ojaan ja Tuusulanjokeen syksyn 2020 ylivirtaamakaudeksi (7.9.‐11.11.2020).

•

Laadunvarmistusnäytteet laboratoriomäärityksiä varten

(9)

Anturimittausasema Riihimäen

seurantakohteessa

mullanvalmistusalueen alapuolisessa ojassa

Anturimittausasemien asennuksesta

ja datapalvelusta vastasi Luode Consulting Oy.

Kuva: J.Clergeaud

(10)

Tuloksia: Vaikutukset pintavesiin 1/2

• Ojavesissä taustapitoisuutta suurempia pitoisuuksia seuraavien laatumuuttujien osalta: sähkönjohtavuus, kloridi, sulfaatti, DOC, kupari, nikkeli. Osassa myös kohonneita kadmium‐, lyijy‐,

molybdeeni‐ ja sinkkipitoisuuksia.

• Kohonneet pitoisuudet olivat pääasiassa maltillisia ja

ääripitoisuudet lyhytaikaisia, eikä merkittävää vaikutusta jokiveden laatuun läheisessä jokiuomassa todettu.

• Raudan ja mangaanin pitoisuudet seurantakohteiden ojavesissä vaihtelivat suuresti. Rautaa kulkeutui ojavesiin sekä

partikkelimaisena rautana että liukoisena (rauta‐humus‐

kompleksiyhdisteet).

(11)

Esimerkki raskasmetallien pitoisuuksista pintaveden havaintopaikoilla ‐ Nikkeli

Punaisella on merkitty suodattamattomien näytteiden pitoisuudet, vihreällä liukoiset pitoisuudet (0,45 µm suodatus). Huomaa: VS‐OjaP3 07/2020 poikkeuksellisen korkea arvo 16 µg/l

(12)

Tuloksia: Vaikutukset pintavesiin 2/2

• Öljyhiilivetyjä C₁₀‐C₄₀ esiintyi ajoittain kaikkien kolmen seurantakohteen ojavesissä.

• Havaitut öljy‐yhdisteet koostuivat pääasiassa raskaista jakeista C₂₁‐C₄₀ (seassa mahdollisesti luonnon humusta?).

• Usean öljyhiilivetyhavainnon yhteydessä ojavesinäytteissä

jäljitettiin myös PAH‐yhdisteitä. Suurin havaittu PAH‐yhdisteiden kokonaispitoisuus oli 1,7 µg/l, joka todettiin heinäkuussa 2020, kun kuivan kauden jälkeen tullut rankkasade huuhtoi ojaan

runsaasti kiintoaineista, ja siihen kiinnittyneenä PAH‐yhdisteitä (ja raskasmetalleja).

(13)

Tuloksia: Vaikutukset pohjavesiin 1/2

• Myös pohjavesissä esiintyi taustapitoisuutta suurempia sähkönjohtavuuden arvoja.

• Pohjavesien laadussa näkyi orgaanisen aineksen kuormitus, ja sen biohajoamisen välilliset vaikutukset (niukasti happea,

nitraatin ja sulfaatin pelkistyminen, heterotrofiset mikro‐

organismit).

• Maankaatopaikan täyttömaakerroksissa hygieeninen laatu heikko (E.coli).

• Maankaatopaikan alueella liuenneen raudan ja mangaanin pitoisuudet sekä täyttömaakerroksissa että kalliopohjavedessä ylittivät merkittävästi STM:n talousvesiasetuksen 1352/2015 laatutavoitteiden mukaiset raja‐arvot.

(14)

Esimerkki raskasmetallien pitoisuuksista pohjaveden havaintopaikoilla ‐ Nikkeli

(15)

Tuloksia: Vaikutukset pohjavesiin 2/2

•

Taustapitoisuutta suurempia pitoisuuksia todettiin liuenneen arseenin, kadmiumin, koboltin, kromin, kuparin, lyijyn,

nikkelin, sinkin ja strontiumin pitoisuuksissa.

•

Ympäristönlaatunormien ylityksiä esiintyi toistuvasti koboltin, nikkelin ja sinkin osalta.

•

Keskiraskaita öljyhiilivetyjakeita C

₁₀

‐C

₂₁

ja raskaita jakeita C

₂₁

‐ C

₄₀

esiintyi ajoittain, tyypillisesti syksyn näytteenottokierroksilla.

•

Merkkejä pienimolekyylisten ja helppoliukoisimpien PAH‐

yhdisteiden (esim. naftaleenin ja fluoreenin) kulkeutumisesta

pohjaveteen. Todetut pitoisuudet olivat kuitenkin pieniä, eivätkä

ne ylittäneet pohjaveden talousvesikelpoisuuden ja kemiallisen

tilan arvioinnissa käytettäviä viitearvoja.

(16)

Tuloksia: Sedimenttikeräimet

•

Syksyn 2019 altistusjaksolla selviä eroja eri altistuspaikkojen välillä, mutta keväällä 2020 erot olivat vähäisiä.

•

Syksyllä 2019:

o Kiintoaineen kok.määrä ja orgaanisen aineksen määrä suurimmat havaintopaikalla Tjoki‐Ala.

o Useimpien alkuaineiden pitoisuudet suurimmillaan havaintopaikalla Tjoki‐Ala.

o Kaikkien tutkittujen PAH‐yhdisteiden pitoisuudet olivat suurimmillaan havaintopaikassa Tjoki‐Ala. Passiivikeräimissä PAH‐yhdisteiden

pitoisuudet olivat alle määritysrajan. => Alinta ojauomaa pitkin kulkeutuu kiintoaineskuormitusta, jonka mukana kulkeutuu partikkeleihin kiinnittyneenä PAH‐yhdisteitä.

(17)

PAH‐yhdisteet Tuusulanjoen sedimenttikeräimissä

Sedimenttikeräintulokset syksyn 2019 altistusjaksolta (PAH‐yhdisteet, kolmen rinnakkaisen keskiarvot ja keskihajonnat) Tuusulanjoen altistuspaikoista Tjoki‐Ylä, Tjoki‐Keski ja Tjoki‐Ala.

(18)

Maanläjitysalueiden tarkkailussa huomioitavaa

• Pintaveden havaintopaikkojen suunnittelussa tulisi huomioida

kulkeutumisreitit eri ojia pitkin vesistöihin, virtaamien vaihtelut ja vaikutusalueella mahdollisesti sijaitsevat vaelluskalojen

lisääntymisalueet.

• Vesien laadun velvoitetarkkailuissa analyysivalikoimaa olisi syytä laajentaa ja yhtenäistää.

• Pilaantumattomien ylijäämämaiden läjitystoimintaan pitää sisällyttää käytäntö, jolla varmistetaan, että alueille kuljetettavat maa‐ainekset on perusteltua luokitella pilaantumattomiksi (kokoomanäytteet,

kriittisten haitallisten aineiden tunnistus, kenttätestit ja –mittarit).

(19)

Kalataloudelliset kunnostukset

• Tuusulanjoen seurantakohteille rakennettiin syksyllä 2019 puisia virranohjaimia eli suisteita. Käytetyt suistetyypit olivat

altakaivajasuiste ja virtaa tiivistävä virranohjainsuiste.

• Altakaivajasuiste pakottaa veden virtauksen suisteen alitse sorapohjan sisälle, jolloin veden virtaus nostaa soraikon sisällä olevan hienoaineksen ylös ja kuljettaa sen soraikon taakse.

• Virranohjainsuiste kaventavaa uomaa, mikä kiihdyttää veden virtausta suisteen kohdalla. Tämä estää soraikkoon tapahtuvaa sedimentaatiota.

• Puusuisteiden toimivuuden arviointia varten tehtiin

sähkökoekalastuksia, virtausnopeusmittauksia, soraikkojen tiiviysmittauksia sekä kuduntarkkailua.

(20)

Tuusulanjoelle rakennetut puiset virranohjaimet eli suisteet.

Ylemmässä kuvassa altakaivaja‐tyyppinen, alemmassa virranohjain

.

(21)

Tuloksia: Kalataloudelliset kunnostukset 1/2

• Puusuisteilla toteutetut kunnostukset onnistuivat hyvin. Suisteiden kunto tarkastettiin useaan otteeseen rakentamisen jälkeen. Kaikki suisteet kestivät syksyn 2019 korkeat virtaamat, mutta alin

altakaivajasuiste irtosi talven aikana. Elokuussa 2020 suisteet huollettiin ja korjattiin tarvittavilta osin.

• Mitatut virrannopeudet muuttuivat odotetulla tavalla. Soraikkojen kuohkeudet kasvoivat eniten alimpaan soraikkoon rakennetun

Solbacka 3 ‐altakaivajasuisteen takana, ja vähiten sen viereisellä käsittelemättömällä vertailualalla.

• Sähkökoekalastuksissa Tuusulanjoen alaosan Solbackan koealoilla taimentiheydet laskivat vuonna 2020 selvästi vuoden 2019 tasosta.

Molemmilta koealoilta saatiin kuitenkin sekä kesänvanhoja (0+) että vanhempia taimenia.

(22)

Tuloksia: Kalataloudelliset kunnostukset 2/2

• Hankkeessa kertyneen kokemuksen perusteella puusuisteiden rakentaminen on erittäin käyttökelpoinen menetelmä hiekan kertymisestä kärsivien yksittäisten kutusoraikkojen

kunnostamiseen alueella, jossa kiintoainekuorma on suurta.

• Puusuisteet soveltuvat parhaiten kohteisiin, joissa on laaja‐alaisia yhtenäisiä kutusoraikkoja, joissa virran kiihdyttäminen

kivimateriaalin avulla olisi tarpeettoman työlästä.

• Tuusulanjoessa virtaaman suuret vaihtelut ja tulvajaksot aiheuttivat ongelmia, ja suisteita jouduttiin korjaamaan.

(23)

Syksyllä 2019 rakennetut puusuisteet alivirtaamakautena.

Kuvat O.Tolvanen.

(24)

Kiitokset hankkeen rahoittajille!

Raportti on saatavilla VHVSY:n nettisivuilla

http://www.vhvsy.fi/sivut/Julkaisut

(25)

Uudenmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous 2/2021

Teams 1.10.2021

Uudenmaan ELY-keskus

(26)

Vesienhoidon toimenpideohjelman ja

vesienhoitosuunnitelman viimeistely

(27)

Yleisaikataulu 2021-2022

• 14.5.2021 Kuuleminen päättyi

• 5-8/2020 Palautteen kokoaminen. Yhteenvedot netissä

• 26.5.2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

• 4.6.2021 Vesienhoitoalueen ohjausryhmä (katsaus palautteeseen, aikataulut)

• 5-10/2021 Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman viimeistely

• 8-9/2021 Tarkistukset tietojärjestelmissä

• 1.10.2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous

• 15.10.2021 Vesienhoitoalueen ohjausryhmä hyväksyy vesienhoitosuunnitelman

• 10/2021 Vesienhoitosuunnitelmat ympäristöministeriöön

• 10-11/2021 Asiakirjojen käännös

• 12/2021 Valtioneuvosto hyväksyy suunnitelmat

• 1-2/2022 Suunnitelmien ja ohjelmien julkaisu (taitettuna julkaisusarjassa)

(28)

Valtioneuvoston päätöksen valmistelu

• Elo-syyskuussa käyty YM:n johdolla sektoreittain sidosryhmätapaamisia

• Maa- ja metsätalous

• Energiateollisuus

• Teollisuus ja vesiviljely

• Luontojärjestöt

• Kuntasektori

• Keskusteluissa puhututti erityisesti

• Luokittelu ja sen oikeellisuus, luvitus ja ympäristötavoitteet

• Toimenpiteet: alueiden käyttö, ympäristövirtaamat ja kalankulkua helpottavat toimet

(29)

Valtioneuvoston päätöksen valmistelu

• Päätösvalmistelu YM:ssä käynnissä, päätöksen liitteeksi tulee tiivis perustelumuistio, jossa yhteenveto kaikista vesienhoitosuunnitelmista

• Taustaryhmä valmistelussa (YM, MMM, VHA-ELYt, SYKE)

• Valmistelu tiiviissä yhteistyössä merenhoidon VN-päätöksen kanssa

• Tarvittaessa myös linjauksia kuulemispalautteen huomiointiin liittyen

• Käydään lokakuussa kahdenvälisiä ylijohtajatason keskusteluja muiden ministeriöiden kanssa (MMM, TEM, LVM, STM, VM)

• Valtioneuvostoon marras-joulukuun vaihteessa yhdessä merenhoidon kanssa

(30)

Kuulemispalautteen käsittely

• Palautetta saatu ja käsitelty kolmella tasolla: valtakunnallinen, VHS, TPO

• Käsittely yhteistyöryhmissä vesienhoitoalueella

• 4.6. vesienhoitoalueen ohjausryhmässä käyty läpi kuulemispalautetta

• Elokuun loppuun mennessä palauteyhteenvedot julkaistu internetissä

• VHA2

• Kuulemispalautteen tiivis yhteenveto vesienhoitosuunnitelmiin

(31)

Sektorioppaita ja toimenpiteitä/kustannuksia päivitetty

• Valtakunnalliset sektoritiimit kokoontuneet ja päivittäneet oppaat kuulemispalautteen perusteella

• Pieniä muutoksia teksteihin (esim. toimintaympäristön muutos)

• Muutoksia erityisesti joihinkin ohjauskeinoihin ja myös joitakin uusia ohjauskeinoja esitetty

• Uutena toimenpiteenä maataloudessa kerääjäkasvit. Vastaavasti ravinteiden käytön hallinta poistunut.

• Muutoksia toimenpiteiden yksiköihin, esim. metsätaloudessa yksiköitä muutettu osassa toimenpiteitä määrä/kausi muotoon määrä/vuosi. Vastaavaa maataloudessa ja kalankasvatuksessa. Riippuu siitä onko investointi- ja/tai käyttökustannuksia. Myös yhdyskuntien osalta tehty tarkistamista

investointikustannusten laskennassa.

• Maatalouden perustoimenpiteiden kustannukset vesienhoitoalueittain saadaan keskitetysti lokakuussa

• Päivitetyt oppaat laitetaan internetiin todennäköisesti syyskuun loppuun mennessä:

• https://www.ymparisto.fi/fi-

fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas

(32)

VHA2-vesienhoitosuunnitelman tarkistaminen

• Osa 1. Vesienhoitoalueen osiot

• Kaikki osat tarkistetaan

• TILA-PAINE-TOIMENPIDE-POIKKEAMA –lukumäärät päivitetään taulukoihin ja teksteihin

• Suurin osa kartoista tarkistetaan

• Paljon tekstitarkistuksia tehty, vielä osa tekemättä: mm. sektorikohtaiset toimenpiteet, ohjauskeinot, tekstit

• Lisätty toimenpideosioon vesienhoidon viestintä ja vesitietoisuuden lisääminen

• Karkea arviointi toimenpiteiden vaikutuksista, arvioitu VEMALA-mallilla

• Sidosryhmäyhteistyö ja kansalaisten kuuleminen –luku päivitetty

• Palauteyhteenveto ja suunnitelmaan tehdyt päivitykset - luku kirjoitettu

• Ympäristöselostus päivitetty SOVA-kuulemisen perusteella

• SYKE tuottaa syyskuussa kootusti euromääräiset hyötyarviot vesienhoitoalueittain

• Huomioitu komission 2. vesienhoitosuunnitelmien arviointikertomuksen palaute

• Uudet hankkeet: Liite, johon kaikki hankkeet. Näistä merkittävät tarkemmin tekstiosassa

• Osa 2. Valtakunnallinen osio

• Puuttuvat ja tarkistettavat tekstit laadittu VHA-SYKE-YM -yhteistyöllä, käännösvaiheessa

(33)

Uudenmaan toimenpideohjelman tarkistaminen

• Tehty erityyppisiä ristiin tarkistuksia ja täydennetty puuttuvia tietoja (vesien tila, paineet jne.)

• Merkitystä erityisesti EU-raportoinnissa, ei vaikutusta toimenpiteiden suunnitteluun tms.

• Ekologisen luokittelun aineistojen tarkistuksia tehty -> muutama luokan muutos

• Ei vaikutuksia toimenpiteisiin

• Valtakunnallisten toimenpide- ja kustannuslaskentamuutosten vaikutus VHS:n ohella myös TPO:hon

• Yhdyskunnat, kalankasvatus, maatalous, metsätalous

• Uudenmaan maatalouden sektoritiimissä sovittiin tavoitteesta kerääjäkasveja koskevan toimenpiteen osalta (kuulemisen jälkeen tullut uusi toimenpide).

(34)

Uudenmaan toimenpideohjelman tarkistaminen

•

Kuulemisen jälkeen tehdyt muutokset ekologisen tilan luokkiin

•

Ylimmäinen: Hyvä -> Hyvä- (riskissä)

•

Bonäsbåset: Tyydyttävä -> Hyvä- (riskissä)

•

Iso Torava: Tyydyttävä -> Hyvä- (riskissä)

•

Lehmijärvi: Tyydyttävä -> Hyvä- (riskissä)

•

Taasianjoen yläosa: Välttävä -> Tyydyttävä

•

Taasianjoen alaosa: Tyydyttävä -> Välttävä

(35)

Uudenmaan toimenpideohjelman tarkistaminen

•

Pintavesiä koskevia tekstimuutoksia

• Maatalous, toimenpidetekstiin päivitystä CAP-suunnitelman osalta

• Yhdyskunnat, häiriötilanteisiin varautumiseen täsmennystä

• Laitosten kapasiteettia ei kuitenkaan voi mitoittaa huippuvirtaamien mukaan, vaan viemäriverkostojen vuotovesimääriä pyritään pienentämään verkostoja saneeraamalla ja sekaviemäröinnistä luopumalla.

• Haja-asutusta koskevaan tekstiin täydennystä

• Jatkossa näillä ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla puhdistusta tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa tai joilla jäteveden käsittelyssä on vielä puutteita määräyksistä tai vaatimuksista huolimatta.

• Haja-asutusta koskevassa suunnitteluohjeessa (www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas) valtakunnalliseksi ohjauskeinoksi esitetään: Toteutetaan haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvontaa ja neuvontaa jätevesien käsittelyn ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi sekä kehitetään ympäristö- ja rakennusvalvonnan yhteistyötä kiinteistökohtaisten ratkaisujen valvonnassa niin haja-asutusalueella kuin taajamissakin.

• Alueidenkäyttö

(36)

Toimenpide Määrä Investoinnit suunnittelukaudelle 2022–2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset

vuodessa(1000 €)

Vuosikustannus (1000 €)

Perustoimenpiteet

Laitosten käyttö ja ylläpito (as)

1 680 031 244 000 244 000

Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (suunnitelmien lkm)

107 99

Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (tarkkailuohjelmien lkm)

7 3 Viemärien vuotovesien vähentäminen ja

suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen

(saneeraavien laitosten lkm) 22

23 167 640 9 115

Yhteensä 167 640 244 000 253 115

Täydentävät toimenpiteet

Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen (as muuttuvan luvan piirissä)

452 541 100 051

7 853 7 853

Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn

keskittäminen (AVL) 9 600

30 000

Yhdyskunnat

(37)

Toimenpide Määrä Investoinnit suunnittelukaudelle 2022–2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €)

Muut perustoimenpiteet

Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamisen tarpeen arviointi lupien tarkistamisen yhteydessä (kpl ympäristölupia)

1 0 0 0

Vesiviljelyn koulutus ja neuvonta (hlöä/vuosi) (hlöä/suunnittelukausi)

1 6

0 0,2 0,2

YHTEENSÄ 0 0,2 0,2

Kalankasvatus

(38)

Maatalous

Toimenpide Määrä Investoinnit

kaudella 2022–2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €)

Perustoimenpiteet

Valtionneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen

rajoittamisesta (ha)

180 000

Eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoituspäätösten mukaiset toimenpiteet

300 Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet (ha) 180 000

Ehdollisuuden vaatimukset (ha) 180 000

Ehdollisuuden vaatimusten tuottamaton ala (ha) 8 000 1 800 1 800

Suojavyöhykkeet (ha) 2 850 996 996

Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit (ha) 10 000 1 878 1 878

Luonnonmukainen peruskuivatus (hankkeiden lkm) 60 3 000 260

Kosteikot (ha) 150 796 69 138

Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto (ha)

36 000 5 790 5 790

Talviaikainen kasvipeite (ha) 130 000 6 500 6 500

Kerääjäkasvit (ha) 35 000 3 500 3 500

Ravinteiden käytön hallinta (ha) 170 000 11 600 11 600

Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen (ha)

10 000 350 350

Lannan prosessointi (m³/v) 20 000 40 40

(39)

Metsätalous

Toimenpide Määrä Investoinnit

kaudella 2022–

2027 (1000 €)

Käyttö- ja ylläpitokustannukset

vuodessa (1000 €)

Muut perustoimenpiteet

Kunnostusojituksen vesiensuojelu ja suunnittelu osana suometsänhoitoa (ha)

700 53 4 8

Yhteensä 53 4 8

Uudistushakkuiden suojakaistat (ha) 414 1 780 23 180

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen – tehostettu vesiensuojelusuunnittelu (ha/vuosi) (ha/kausi)

2 500 20 20

Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen –

eroosiohaittojen torjunta (kpl vesiensuojelurakenteita)

120 220 20

Koulutus ja neuvonta (hlöä/vuosi) (hlö/suunnittelukausi)

270 1 630

50 50

Yhteensä 2 000 93 270

YHTEENSÄ 2 050 100 280

(40)

Uudenmaan toimenpideohjelman tarkistaminen

•

Pohjavedet

(41)

Uudenmaan toimenpideohjelman tarkistaminen

Pohjavedet

•

Toimenpiteitä ei ole muutettu

•

Tarkistetaan tekstit ja kartat

•

Huonon kemiallisen tilan

pohjavesialueita 24 kpl

(42)

Uudenmaan toimenpide- ohjelman tarkistaminen

•

Pohjavedet

•

Seuranta esitetään pohjavesialueina

•

Kuten VHA2 kartoissa

•

Ei enää pohjavesiasema pisteinä

(43)

(44)

eTPO (luonnos sisällöstä)

• Sivusto kaksiosainen: tekstisisältöiset toimenpideohjelmat ja karttanäkymät

• Toimenpideohjelmasivustolla yhteinen yleisteksti koko Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmille ja aluekohtaiset tekstit, joissa esitellään tarkemmin eri alueiden vesienhoidon toimenpiteitä.

• Suunnitellut toimenpiteet esitetään myös karttanäkymänä ja taulukkomuodossa.

• Karttanäkymä muodostuu kahdesta osasta: vesitiedosta ja toimenpiteistä.

• Vesitiedossa näytetään vesistöihin liittyvää dataa, kuten esimerkiksi vesistöjen ekologista tilaa tai arvio pohjavesien tilasta.

• Toimenpiteet-näkymässä kartalla visualisoidaan ELY-keskusten toimenpideohjelmiin liittyviä toimenpiteitä, jotka on suunniteltu vesimuodostumakohtaisesti.

• Pohdinnassa, miten valuma-alueille suunnitellut toimenpiteet esitellään kartoilla

(45)

Merenhoidon toimenpideohjelman päivitys

vuosille 2022-2027

(46)

Merenhoidon toimenpideohjelman viimeistely

Toimenpideohjelman muokkaus

• Alatyöryhmät tehneet kuulemispalautteen edellyttämät muutokset oman teemansa osalta (1.9.

mennessä)

• Myös riittävyys- ja kustannusanalyysit tarkistettu

• TPO:n sihteeristö muokannut yleiset osat (Tiivistelmä, luvut 1-4, 6, viitteet, Liite)

• TPO:n lopullinen versio esillä TPO-ryhmän kokouksessa 16.9. → viimeistelyyn

Kuulemispalautteen käsittely ja vastineitten laatiminen

• Palaute luokiteltiin neljään kategoriaan (A, B, C, D)

• B,C ja D laadittu vastineet, viimeistely vielä kesken

• Alatyöryhmät laatineet vastineet teemansa osalta, sihteeristö yleisten osioiden osalta

(47)

Muutokset merenhoidon toimenpideohjelman tekstiin

Palautteen vaikutuksesta mm.

• Lukua 1 karsittu ja toistoa vähennetty

• Teemakohtaisia täydennyksiä ja korjauksia kaikkiin lukuihin

• Luku 6 Toimenpideohjelman toteutus: selkeytetty ja yhtenäistetty mahdollisia rahoituslähteitä, lisätty tekstiä vedenalaisten kulttuurikohteiden huomioimisesta

Lisäksi

• Tekstiä päivitetty vastaamaan nykyhetkeä

• Tekstiä on yleisesti yritetty yhtenäistää ja selkeyttää eri teemoissa (kuten lakien ja asetusten viralliset nimet)

• Tarkennettu mikä merenhoidon toimenpideohjelman 2016-2021 uusien toimenpiteiden tilanne on

• Lukua 7 Arvio tavoitteiden saavuttamisesta ja tarve tavoitteista poikkeamiselle on muokattu (Cesiumille ei aseta poikkeusta)

(48)

Muutokset merenhoidon toimenpiteisiin

Poistettu toimenpiteet:

• Itämeren typenoksidien rajoitusalueen (NECA) tehokas toimeenpano ja valvonta (TPO2022-REHEV10)

→ esitetyt asiat toteutuvat jo nykyisen lainsäädännön pohjalta

• Merenpohjan merkittävien luontotyyppien ja elinympäristöjen suojeleminen (TPO2022-POHJA1)

→esitetyt toimet siirretty osaksi luontotoimenpiteitä Suojelualueverkoston laajentaminen meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi (TPO2022-

LUONTO1) ja Merellisten suojelualueiden suojelun tehokkuuden parantaminen (TPO2022-LUONTO2)

o Pieniä tarkennuksia ja täsmennyksiä moniin toimenpiteisiin

(49)

Jatkoaikataulu

• Toimenpideohjelman viimeistely parhaillaan käynnissä (myös kuvituskuvien valinta)

• Suomenkielinen versio taittoon tällä viikolla. Muutokset ruotsinnettavaksi myös tällä viikolla, taittoon sen jälkeen

• Ruotsinnos valmis lokakuun lopulla ja molempien kieliversioiden taitto marraskuun puoliväliin mennessä

• Valtioneuvosto hyväksyy marras-joulukuussa

• Julkaistaan Ympäristöministeriön julkaisuja -julkaisusarjassa

• 2 tausta–asiakirjaa, parhaillaan merenhoidon TPO-ryhmällä kommentoitavana, julkaistaan merenhoidon www-sivuilla toimenpideohjelman yhteydessä (suomeksi)

• Kuulemispalauteyhteenveto ja vastineet palautteisiin viimeistelyvaiheessa. Julkaistaan merenhoidon www-sivuilla

• Merenhoidon TPO –ryhmällä vielä yksi kokous, jossa arvioidaan työtä ja prosessia ja

(50)

Avustukset vesien- ja merenhoidon toimenpiteisiin

• Vesistökunnostusten avustushaku auki 18.10 - 30.11.

• Maa- ja metsätalouden vesienhallinnanavustukset samaan aikaan

• Kaupunkivedet-teeman viemäriylivuotoja koskeva haku aukeaa lokakuussa

• Tukea vesistökunnostusverkostoista

• Uudenmaan vesistökunnostusverkoston toiminta käynnistynyt

• Rannikkovesien kunnostusverkoston tapaaminen 16.11.

• Vesistökunnostajien aamukahvit kuukauden viimeinen perjantai

• Rahatpintaan.fi päivitettävänä

(51)

Muut asiat

(52)

PISARA

• Meri- ja pohjavesiosioiden kehitys käynnissä, sisävedet aloitetaan v. 2022

• Meriosion 1. tuotantoversio julkaistaan syksyllä, tarkempi suunnitelma tulossa

• https://ahp2.ymparisto.fi/pisara/#/areas

• Tullaan avaamaan pääsy kuntien ja muiden hallinnonalojen asiantuntijoille tai sellaiseksi rinnastettaville henkilöille.

• Mahdollistaa pisaran täysimääräisen käytön

(53)

Merenhoidon kolmas kierros käynnistyy meren tilan arvioinnilla

2024

2027

2026

- Meren tilaa kuvaavien indikaattorien

tarkastelu ja tulosten analysointi v. 2022

- Raportin kirjoittaminen v. 2023

- Kuuleminen tammi- helmikuu 2024

- Meren tila –raportin julkaisu loppuvuonna 2024

(54)

Seuraava yhteistyöryhmän kokous

• Kokouksen ajankohta ja paikka:

• Huhti-toukokuu?

• Tapaaminen kasvokkain ryhmän jonkun jäsentahon vieraana?

• Tutustumiskohde?

• Aiheina esim.

• Vesienhoidon toimenpideohjelman toteutus