Koulu ja urheilu - mission impossible? Romar, Jan-Erik

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

Koulu ja urheilu - mission impossible?

Romar, Jan-Erik

Published in:

Portilta portille 2008-2009; Rukan Alppikoulu

Published: 01/01/2009

Link to publication

Please cite the original version:

Romar, J-E. (2009). Koulu ja urheilu - mission impossible? Portilta portille 2008-2009; Rukan Alppikoulu, 10-11.

General rights

Copyright and moral rights for the publications made accessible in the public portal are retained by the authors and/or other copyright owners and it is a condition of accessing publications that users recognise and abide by the legal requirements associated with these rights.

Take down policy

If you believe that this document breaches copyright please contact us providing details, and we will remove access to the work immediately and investigate your claim.

This document is downloaded from the Research Information Portal of ÅAU: 07. Apr. 2022

rs

_,

,i.:i

..1

-:ll

Koulu ja _urheilu r _mission impossible?

Yksi alppikoulun

tärkeimmistä tehtävistä on se, että urheilijoilla on mahdoilisuus yhdistää koulunkäyn- ti ja urheileminen. Tämä on nuorelle urheilijalle suuri haaste ja vaatii pal- jon aikaa ja panostusta. Alppihiihto asettaa omat erityisvaatimuksensa koska kilpailukausi

on

kouluvuo- den aikana, lajiharjoittelu tapahtuu monesti kaukana koulusta ja varus- tehuolto vaatii paljon aikaa.

Aikaisemmin on todettu että nuo-

rilla

urheilijoilla on joskus epärea-

listiset

odotukset tulevasta urhei- lijaurastaan

ja

mahdollisuuksista ansaita elantonsa

urheilul

avulla.

Lisäksi

nuoret urheilijat

joutuvat myös tinkimään vapaa-ajan vietosta ja kaverisuhteista, koska harjoittelu ja kilpailut vievät paljon aikaa. Toi- saalta moni urheilija menestyy hyvin koulussa

ja

oppii myös tehokkaas.

ti

hyödyntämään käytössä olevan ajan. Tämän artikkelin tarkoihrs on selvittää miten Suomen alppikou- lurr urheilijat pystyvät yhdistämään

koulurkäyrLrLin j a urheilemisen.

Tähän tutkimukseen osallistui ⁴⁹ urheilijaa (15 tyttöä ja 34 poikaa), jot-

ka täyttivät urheiluun ^ja kouluunliit-

tyvän

kyselylomakkeen. Aineistoa kerättiin keväällä 2004 Rukan (15)

alppikoulussa sekä kevääIlä 2008

Rukan (11) ja Tahkon ⁽²³⁾ alppikou- lussa. Viisitoista urheilijaa opiskeli ensimmäistä

vuotta, 17

urheilijaa toista vuotta, viisi kolmatta vuotta ^ja

11 urheilijaa viimeistä vuotta. Nuor- ten maajoukkueeseen kuuluivat Ru- kan-08 ryhmästä kolme urheilijaa, Tahkon-O8 ryhmästä kolme urheili- jaa, ja Rukan-O4 ryhmästä yhdeksän urheilijaa. Melkein kaikki urheilijat

ilmoittivat,

että heillä

on

tarkoitus suoritta lukion neljässä vuodessa ja urheilijat olivat keskimäärin poissa koulusta

noin

70 päivää lukuvuo- den

aikala.

He harjoittelivat keski- määrin kymmenen kertaa viikossa, kun olivat koulupaikkakurnalla.

Koska urheilijoilla oli paljon pois- sa oloja koulusta; odotettiin heidän

tekevåia koulutehtäviä harjoiitelu- ja

kilpailumatkojen aikana. Noin 40 _% urheilijoisia ilmoitti, että he tekevät koulutehtäviä melkein joka ^kerta ja

noin 10 % ilmoitti tekevänsä erittäin harvoin koulutehtäviä kun he ovat harjoitusleireillä. Sen sijaan, kilpai- iumatkojen aikana

yksi

^koimasosa

ilmoitti

^tekevänsä koulutehtäviä erittäin harvoin.

Tästä huolimatta 43 % kaikista ur- heilijoista oli erittäin gytyväisiä tai tyytyväisiä omaan koulumenestyk- seensä. Yksi kolmasosa

ei

^osannut

sanoa ja 20 ^o/, olivat tyytymättömiä koulumenestyksiin. Urheilijat suo-

rittivat keskimäärin noin ¹⁴ kurssia lukuvuoden aikana (tähän

ei

^oie

laskettu

alppivalmenluskursseja).

Kurssien keskiarvo

oli

^Ruka-ryh-

mällä 7,4

,

Tahko-ryhmäLlä 7,9 ^ja Ruka-O4 ryhmäIlä 8,0. Tytöillä oli korkeampi keskiarvo

ja

enemmän kursseja

kuin pojilla.

Vastaavasti urheilijoiila, jotka oiivat tyytyväisiä koulumenetykseensä,

oli

korkeam-

pi

keskiarvo

ja

enemmän ^kursseja

kuin

koulumenetykseensä

WtY'

mättömillä urheilijoilla. Suurin ^osa urheilijoista aikoi pvrkiä yliopistoon tai mennä armeijaan heti lukion jäI- keen. Kolme neljäsosaa urheilijoista

suunnitteli

yliopistotutkintoa pi demmäilä tfitäimellä.

Noin

puolet Ruka-

ja

TahkorYh-

mien

urheilijoista

ilmoittivat

^että

paras urheilusaavutus

oli

osallistu- minen SM-kisoihin

ktrn

^{taas noi-n} puolet Ruka-04 ryhmästä

Piti

^Par- haana saavutuksena osallistumista kansainvälisiin mestaruuskisoihin' Sama

ilmiö

heijastuu mYös siihen kuinka tyytyväisiä urheilijat ^olivat omaan urheilumenestykseensä, sii- lä 40 % Ruka-O4 urheilijoista ^ja vam

77 ^o/o Ruka-ja Tahkoryhmästä olivat tyytyväisiä. Samalla

tulivat

^esrrn

.iÅåitloiautr korkeat

urheilulliset odotukset, kun 46 % RukarYhmästä ja26 %TahkorYhmästä olivat tWtY- Rurais At-PPtrout-u

-.\il ^.,

,:;"-

_{." :}

:r l:.

:;I ^H

frix$Fn

10

Ponrilre PoRrllLe 2008-2009

mättömiä ^taj erittäin tyytymättömiä

lrrt't

"ilusu

uuutu ksiinsa' Urheilij ^{oid en} f,.uruuuun kauden tavoite

oli

^joko

1ruru^pi sijoitus SM-kisoissa

'

^rnaa-

tukktte-eaustus

tai

menestYminen 't ansainvalisissä arvokisoissa ^Yksi

.r'reliasosa urhellijoista tavoitteJi pir- t

atit

tnt'.ai*ellä Olympia- tai MM- mitalia ja noin 20 % _PYtki ^ammat- tiurheilijaksi'

Melkein kaikki urheilijat ^{(87 "h)}

oli

sitä mieltä ^että alppilukio helpottaa

urheilun ja kouiun

Yhdistämistä' Toisaalta, kysyttäessä miten urheilu

on vaikuttanut koululkäyntiin' ^koki

60 % urheilijoista urheilu haittaavan koulunkäYntiä. Lisäksi, vähän Yli puolet urheilijoista ilmoitti ^{että koti-} lunkaynti ^{on vähän} tai kohtaiaises-

ti

heikeniänyt kilpailutavoitteiden saavuttamista.

Urheilijoita pyydettiin myös arvi- oimaan ^missä määrin erilaiset seikat vaikuttavat heidän viihtyvyyteensä alppilukiossa. Tärkeimmät ^seikat, jotta he viihtyisivät koulussa olivat menestys urheilussa, taitavat val- mentajat, mukavat kaverit, ja

hwät

harjoitteluolosuhteet (kuvio 1)' Ur- heilun merkitys ^tulee varsin selvästi esiin Ruka-O4 ryhmän kohdalla, ^mis- sä menestys urheilussa

ja

taitavat valmentajat korostuvat verrattllna muihin ryhmiin. ^Sen sijaan tervevs-

huoltopalvelut ja

koulunkäyntiil

liittyvät

seikat eivät olleet tärkeitä kouluviihtyvyyden ^kannalta.

Nämä tuiokset osoittavat alppilu- kioiden olemassaolon tärkeyden ^ja sen että on monta ^asiaa mitä _Pitää muistaa koulunkäynnin ja urheilun osalta. Luokaton lukio, jonka urhei-

lijat

suorittavat neljässä ^vuodessa näyttää olevan toimiva koulumuoto, varsinkin kun ottaa huomioon urhei- lijoiden runsaat poissaolot koulusta' Sen

lisäksi urheilijat

harjoittelivat noin kymmenen kertaa viikossa jo- hon kaiken kaikkiaan kuluu vähin- tään 20

-

^{25 tunti} viikossa. Näiden

tietojen

perusteella

jokainen

voi ymmärtää, kuinka vaativa ^tehiävä urheilun ^ja koulun yhteensovittami- nen on urheilijoille. ^Tässä tarvitaan

kaikkien

ympärillä olevien ^ihmis-

ten tuki. VanhemPien Pitää ^PYstYä tukemaan vaikka he ovat ^kaukana koulusta. Valmentajien luoman tur- vallinen valmennusympäristö, ^mis- sä on hyvä Yhteenkuuluvuus ^sekä kavereiden kannustava tuki. Lisäksi korostuu opinto-ohjaus ^{sekä opetta-} jien myönteinen ^asenne urheilemi- seen,

jotta

kurssien suorittaminen onnistuu.

Vaikka koulukäynti ^on rikkinäistä, on moni urheilija tyytyväinen kou- lumenestykseensä

ja

osoitti ^selkeää kiinnostus yliopistollisiin opintoihin' Nämä urheilijat eivät viiheksy kou- lutuksen merkitystä ja ovat hankki- massa opiskelun

kautta

ammatin' Tosin, onhan heillä se rinelma kulta- mitallista ^ja ammattilaisurheilijauras- ta, mutta niin pitää ollakin. Urheili- joiden tapa käydä itsenäisesti koulua antavat heille tietyt selviytymistaidot ja kontaktit, mitä varmasti tarvitaan

hrlev ^a ssa amrna ^tbi elämässä.

Alppikoulun haku- ja valintaPro- sessilla pyritään takaamaan, että ur- heilijat ovai iahjakkaita ^ja motivoitu- neita. Näillä urheilijoilla oli ^korkeat tavoitteet mutta he oiivat silti

kriitii-

siä ja eivätkä aina tyytyväisiä omiin saavutuksiinsa. Heille urheileminen

on tärkeää ja he Panostavat Paljon aikaa ja rahaa urheiluun ja näkevät hyödyn alPPilukion ^suomista mah- dollisuuksista. He tietävät ^{että vas-} taavanlainen satsaus

ei

onnistuisi kotipaikkakururalla.

Silti

urheilijoi- den kaksoisroolin, koulusta suoriu- tumisen ja urheilussa onnistumisen, eteenpäinviemiren ^{on haastarza teh-} tävä.

Jan-Erik Romar

trRuka-04 ERuka ^EETahko

Hcnasqs Tailåvit Yilmefllajåt

tluhavåt kaYettt HyYä härtoilteluolosuhb€{

Atunlnefl Oplshelun iå harionelun

Opettailen aeeftte€i

h/våt opett.Jst Menrs$s Hlel€nkllilolsel

TerveyrhuolioPalvelut

1234

Kuaio 1. L)rheilijoiclen aroio alppilulciossa aiihtyayyteen aaikr'itauista tekiiöistä' Ponrnra PoRrtllr ^2008-2009

5

Ruraru AlppircouLu

11