n 227 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015
LECTIO PRAECURSORIA
Miksi pitäisi tutkia ammattiliittojen suhtautu- mista maahanmuuttoon? Aiheen yhteiskun- nallista merkitystä voi perustella useastakin näkökulmasta. Ensinnäkin ammattiliittojen suhtautuminen työmarkkinoiden tulokkaisiin – tässä tapauksessa maahanmuuttajiin – ker- too siitä, mitä ja keitä ammattiliitot edustavat.
Toiseksi ammattiliittojen tulevaisuus on riip- puvainen siitä, onnistuvatko ne löytämään rat- kaisuja maahanmuuttokysymyksiin. Toisin sa- noen, ammattiliittojen reaktiot kertovat niiden kyvystä tai kyvyttömyydestä uudistua globa- lisoituvassa maailmassa. Kolmanneksi aiheen mielenkiintoisuutta ja tärkeyttä voi perustella yleisen maahanmuuttopolitiikan näkökulmas- ta: Suomessa ammattiliitoilla on vaikutusval- taa valtion maahanmuuttopolitiikkaan ja maa- hanmuuttajien asemaan.
Toivottavatko ammattiliitot maahanmuut- tajat tervetulleiksi vai pitävätkö ne maahan- muuttoa uhkana? Turvautuvatko ammattilii- tot protektionismiin, jossa oman kansallisen tai etnisen ryhmän edut asetetaan muiden edelle vai pyrkivätkö liitot entistä laajempaan edunvalvontaan kattaen myös maahanmuut- tajat? Entä miltä ammattiliitot näyttäytyvät maahan muuttaneiden työntekijöiden silmis- sä? Ovatko ne toimijoita, jotka he voivat kokea omakseen?
Näihin kysymyksiin etsin vastauksia väi- töskirjatutkimuksessani. Keskityin tutkimuk- sessa kahteen suomalaiseen ammattiliittoon:
Rakennusliittoon ja Palvelualojen ammatti- liittoon (PAM). Valitsin nämä kaksi ammatti- liittoa, sillä ne edustavat aloja, joille maahan-
muuttajat työllistyvät tyypillisesti Suomessa.
Suomalaisten ammattiliittojen lisäksi tutkin Viron ammattiyhdistysliikkeen suhtautumis- ta rajat ylittävään työvoiman liikkuvuuteen.
Tutkimuskohde on tärkeä, sillä Suomen ja Viron työmarkkinat ovat sidoksissa toisiin- sa, josta konkreettisena esimerkkinä ovat Tallinnan ja Helsingin väliä pendelöivät vi- rolaiset rakennustyöntekijät. Tutkimuksessa tarkasteltiin niin ikään työnantajien ja heidän etujärjestöjensä näkemyksiä maahanmuutos- ta, sillä niiden toiminta vaikuttaa ammattiliit- tojen toimintaympäristöön ja toimintaedelly- tyksiin. Haastattelin myös ravintola-, siivous-, ja rakennusalalla työskenteleviä maahan- muuttajia kartoittaen heidän näkemyksiään ammattiliitoista ja Suomessa työskentelystä.
Näillä aineistoilla vastasin tutkimukseni päätutkimuskysymykseen, eli siihen, mitkä ovat Rakennusliiton ja Palvelualojen ammat- tiliiton maahanmuuttoon liittyvät strategiat.
Strategialla tarkoitan suhteellisen vakiintu- neita toiminnan muotoja, jotka liittyvät eri toimijoiden muodostamaan, jatkuvasti muut- tuvaan toimintaympäristöön. Eri toimijoiden edun mukaista on vaikuttaa toimintaympäris- töönsä siten, että se vahvistaa niiden asemaa.
Tutkimukseni on tapaustutkimus missä hyödynnetään useita eri aineistoja ja tietoläh- teitä. Päätutkimusaineisto koostuu 78 tutki- mushaastattelusta. Haastattelin ammattiliitto- jen edustajia, Suomessa työskenteleviä maa- hanmuuttajia, työnantajia ja työsuojeluviran- omaisia. Osallistuin myös ammattiliittojen se- minaareihin sekä tilaisuuksiin, joista keräsin
Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto
Rolle Alho
228 n
Lectio praecursoria
Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015 havaintoaineistoa. Tutkin myös ammattiliitto-
jen ja työnantajajärjestöjen kannanottoja, joita olivat muun muassa niiden tiedotteet ja ulos- tulot mediassa. Aineisto analysoitiin laadulli- sen sisällönanalyysin menetelmällä.
Ammattiliittojen suhtautuminen maahanmuuttoon ja –muuttajiin
Ammattiyhdistysten suhtautumista maa- hanmuuttoon kuvataan usein kielteiseksi ja tämä pitää osittain paikkansa historiallises- ti. Ammattiliitot ovat usein vastustaneet maa- hanmuuttoa, koska ne ovat katsoneet maahan- muuttajien uhkaavan jäsenkuntansa asemaa.
Historiassa on myös kansainvälisiä esimerk- kejä siitä, että ammattiliitot ovat ajoittain suh- tautuneet jopa rasistisesti maahanmuuttajiin ja etnisiin vähemmistöihin. Asia ei kuitenkaan ole näin yksipuolinen. Aikaisempi kansainvä- linen tutkimus osoittaa myös, että ammat- tiliitot ovat parantaneet maahanmuuttajien usein heikkoa työmarkkina-asemaa. Monissa tapauksissa ammattiliitot ovat hyväksyneet maahanmuuton rajoitusten höllentämisen, sillä ne ovat katsoneet maahanmuuton hyö- dyttävän kansantaloutta. Tietyt ammattilii- tot, esimerkiksi Yhdysvalloissa, ovat nähneet maahanmuuttajat voimavarana, jonka avulla ne ovat yrittäneet vahvistaa heikentynyttä yh- teiskunnallista asemaansa.
Toisaalta myös idealistiset syyt ovat jos- kus saaneet ammattiliitot kannattamaan li- beraalia maahanmuuttopolitiikkaa. Joissain maissa (esimerkiksi Espanjassa ja Italiassa) ammattiliitot ovat auttaneet heikossa ase- massa olevia paperittomia maahanmuuttajia.
Maahanmuuttajat ovat lisäksi olleet mukana rakentamassa ammattiyhdistysliikettä. Tästä esimerkkinä suomalaiset ammattiyhdistysak- tiivit 1900-luvun alkupuolella Yhdysvalloissa.
Aihepiirin aiempi tutkimus sijoittuu pää- asiassa Yhdysvaltoihin ja Länsi-Euroopan ns. vanhoihin maahanmuuttomaihin. Myös Suomen tilannetta on tutkittu jonkin verran (mm. Paananen 1999; Ristikari 2013). Tiina
Ristikarin väitöskirja vuodelta 2013 käsitte- li suomalaisten luottamusmiesten asenteita maahanmuuttajia kohtaan. Aiemmin Seppo Paanasen väitöskirja vuodelta 1999 sivusi Rakennusliiton luottamusmiesten suhtautu- mista rakennusalan ulkomaisiin työntekijöi- hin. Näiden lisäksi on toteutettu muutamia suppeampia tutkimuksia. Esimerkiksi Mats Nylundin (2008) tutkimus valotti sitä, miten Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö lob- basi vuosituhannen alussa siirtymäaikalain, jonka avulla työperäistä maahanmuuttoa ra- joitettiin uusista EU-maista vuosien 2004 ja 2006 välillä.
Kaikkiaan aikaisempi suomalainen tutki- mus on osoittanut ammattiyhdistysliikkeen käyttäneen eräänlaista portinvartijan roolia vaikuttaessaan valtiolliseen maahanmuutto- politiikkaan. Tämä on käytännössä tarkoit- tanut protektionistisen työperäisen maahan- muuttopolitiikan puolustamista ja edistämis- tä. Mainittakoon kuitenkin, että eri ammatilli- silla keskusjärjestöillä on ollut osittain erilai- set painotukset: korkeakoulutettujen amma- tillisen keskusjärjestön (Akava) suhtautumi- nen maahanmuuttoon on ollut liberaalimpaa verrattuna Suomen ammattiliittojen keskus- järjestöön (SAK).
Tutkimuksessani havaitsin, että ammatti- liitot käyttävät edelleen portinvartijaroo- lia liittyen työperäiseen maahanmuuttoon.
Eri tyisesti Rakennusliitto ja Palvelualojen ammat tiliitto puolustavat aktiivisesti nykyi- siä kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuuttorajoituksia. Kolmansilla mail- la tarkoitetaan muita kuin EU- ja Eta-maita.
Ammattiliitot ovat osaltaan olleet estämäs- sä työperäisen maahanmuuton rajoitusten purkamista. Nykyisissä rajoituksissa on hait- tapuolensa. Ne tekevät kolmansien maiden kansalaisten asumisesta Suomessa luvanva- raista, mikä hankaloittaa heidän elämäänsä esimerkiksi työ- ja oleskelulupiin liittyvien vaatimusten takia. Suomessa etenkin työnan- tajajärjestöt ovat vaatineet nykyistä liberaa- limpaa työperäistä maahanmuuttopolitiikkaa, koska niiden näkemyksen mukaan lisääntynyt
n 229 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015
LECTIO PRAECURSORIA
työvoiman tarjonta parantaisi yritysten ase- maa. Sekä ammattiliitot että työnantajajärjes- töt puolustavat maahanmuuttokantaansa kan- sallisella intressillä syyttäen toisiaan kapeasta oman edun ajamisesta.
Monipuolinen kuva ammattiliittojen ja maahanmuuttajien suhteesta
Tutkimukseni antaa kaikkiaan aikaisempaa tutkimusta monipuolisemman kuvan am- mattiliittojen toiminnasta. Ammattiliittojen strategiat eivät rajoitu työperäisen maahan- muuton rajoitusten puolustamiseen. Niillä on myös käytössään strategioita, jotka puolus- tavat ja kohentavat maahanmuuttajien työ- markkina-asemaa. Liitot esimerkiksi tiedotta- vat yleisimmillä maahanmuuttajakielillä suo- malaisista työehtosopimuksista. Lisäksi liitot ovat kohdentaneet suoramarkkinointia maa- hanmuuttajaväestölle saadakseen uusia jä- seniä. Maahanmuuttajajäsenten määrä onkin kymmenenkertaistunut sekä Rakennusliitossa että PAMissa viimeisen kymmenen vuoden ai- kana. Sama trendi koskee myös muita suoma- laisia ammattiliittoja. Pidän tätä osoituksena siitä, maahanmuuttajien parissa on tarvetta ammatilliselle edunvalvonnalle. Tämä käsitys saa vahvistusta maahanmuuttajahaastattelu- jen perusteella.
Maahanmuuttajien aseman puolustami- nen on siis ammattiliittojen omassa intressis- sä ja ammattiliitot ovatkin nostaneet maahan- muuttajien kohtaamia erityisongelmia julki- seen keskusteluun. Ammattiliittojen edun ja valtaresurssien (valtaresursseista ks. Korpi 1978; 1998) mukaista ei ole syntyperäisen vä- estön ja maahanmuuttajien työehtojen eriyty- minen. Toisaalta tällainen kehitys on jo jossain määrin Suomessa toteutunut. Haastattelemani maahanmuuttajat kertoivat, että on yleistä, että maahanmuuttajat tekevät samoja töitä kuin syntyperäinen väestö heikommin työeh- doin. Haastattelemieni työantajien näkemyk- set olivat osittain yhteneväisiä tämän tulkin- nan kanssa.
Tutkimani liitot kuvaavat kategorisesti maahanmuuttajat hyväksikäytetyiksi. Tällä tarkoitetaan nimenomaan työehtojen polke- mista. Maahanmuuttajahaastattelut antavat kuitenkin monimuotoisemman kuvan tilan- teesta. Osa haastelluista nimittäin vertasi työ- ehtojaan lähtömaan tilanteeseen. Esimerkiksi haastatelluille virolaisille työntekijöille Suomi edusti Viroa työntekijäystävällisempää maata, jossa palkat ovat korkeammat ja muutkin työ- ehdot paremmat. Ammattiliittojen ja maahan- muuttajien tulkinnat eivät siten ole täysin yh- teneväiset. Rakennusliiton ja PAMin kategori- nen tapa määritellä maahanmuuttajat hyväk- sikäytetyiksi tai riistetyiksi ei joka tapaukses- sa kuvaa maahanmuuttajien omaa tilanteen- määrittelyä.
Maahanmuuttajien näkemys ammattilii- toista oli käytännönläheinen: he olivat liitty- neet jäseniksi silloin kun he katsoivat jäsenyy- den tuovan konkreettista hyötyä. Tässä mie- lessä maahanmuuttajien näkemys ammatti- liitoista ei poikkea syntyperäisen väestön nä- kemyksistä. Toisaalta haastatellut painottivat, että maahanmuuttajien tieto ammattiliittojen roolista Suomessa on usein olematon. Kuten eräs suhteellisen varakkaasta perheestä kotoi- sin oleva intialainen työntekijä asian ilmaisi:
”Minun maassani minun yhteiskuntaluokkani ihmisillä ei ole tapana kuulua ammattiliittoon”.
Tutkimieni ammattiliittojen strategiat maa- hanmuuttokysymyksissä ilmentävät niiden vahvaa asemaa kolmikantaisessa päätöksente- kojärjestelmässä. Esimerkiksi Rakennusliitto on aktiivisesti vaikuttanut maahanmuuttoon ja ulkomaiseen työvoimaan liittyvään lain- säädäntöön sitä itseään hyödyttävällä tavalla.
Molemmat liitot pyrkivät aktiivisesti yhdessä SAK:n kanssa vaikuttamaan julkiseen mielipi- teeseen maahanmuuttokysymyksissä.
Ammattiliittojen erot ja arvot
Tutkimukseni osoittaa, että eri ammattiliittojen strategioissa on eroja. Rakennusliitto on otta- nut käyttöön pitkälle vietyjä maahanmuuttajil-
230 n
Lectio praecursoria
Tervetuloa töihin? Ammattiliittojen strategiat ja työperäinen maahanmuutto
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 13 (3) – 2015 le suunnattuja erityisstrategioita. Se on perus-
tanut toimipisteen Tallinnaan sekä oman am- mattiosaston maahanmuuttajille. PAMin maa- hanmuuttajille suunnatut erityisstrategiat puo- lestaan rajoittuvat vieraskieliseen viestintään.
Lisäksi maahanmuutto näyttäytyy eri- laisena kysymyksenä eri ammattiliitoille.
Rakennusliitolle kansallisten työmarkkinoi- den asteittainen avautuminen on ongelma, sillä maassa tilapäisesti työskentelevät maa- hanmuuttajat liittyvät harvoin liiton jäseniksi.
Rakennusliiton on myös vaikea valvoa maassa tilapäisesti työskentelevien työehtoja. PAMin edustamilla aloilla maahanmuuttajat sen si- jaan asuvat pysyvämmin Suomessa, mikä hel- pottaa PAMin edunvalvontaa.
Vastaavatko strategiat liittojen julkilausut- tuja arvoja? Tasa-arvo on molempien liittojen keskeinen julkilausuttu arvo. Mikäli asiaa kat- sotaan kansallisesta näkökulmasta, on perus- teltua väittää, että tutkimieni ammattiliittojen strategiat kohentavat maahanmuuttajien syn- typeräistä väestöä heikompaa asemaa ja näin edesauttavat tasa-arvoa. Strategioiden ulko- puolelle jäävät kuitenkin kaikista epävarmim- missa tilanteissa olevat maahanmuuttajat, joista ääriesimerkkinä ovat niin sanotut pape- rittomat työntekijät. Toisaalta mikäli asiaa tar- kastellaan globaalista näkökulmasta, voidaan hyvin perustein väittää, että liittojen strategia estää työperäistä maahanmuuttoa EU- ja Eta- alueen ulkopuolelta. Tämä merkitsee sitä, että tasa-arvo ei toteudu globaalilla tasolla, koska strategia estää kolmansien maiden kansalais- ten vapaata liikkuvuutta.
Ammattiliitoille maahanmuutto näyttäy- tyy ennen kaikkea kysymyksenä työehdoista, ja maahanmuuton merkitys on kasvanut enti- sestään 2010-luvulla. Tässä uudessa ja osittain vaikeassa tilanteessa liitot ovat onnistuneet kehittämään uusia strategioita, joilla ne puo- lustavat maahanmuuttajien asemaa. Toisaalta joillain strategioilla on päinvastainen ulottu- vuus, sillä ne rajoittavat kolmansien maiden kansalaisten liikkuvuutta ja oikeutta työs- kennellä Suomessa. Maahanmuutto näyttäy- tyy osittain erilaisena ilmiönä eri toimialo-
jen ammattiliitoille. Liitoilla on mahdollisuus tehdä toisistaan poikkeavia valintoja maa- hanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä kuten Rakennusliiton ja PAMin vertailu osoittaa.
Maahanmuutto vie ay-liikkeen perimmäis- ten kysymysten äärelle, kuten kenen etua aje- taan ja keitä ovat ”me”?
Lectio Preacursoria
Rolle Alhon sosiaalipolitiikan väitöskirja Inclu
si on or Exclusion? Trade union Strategies and Labor Migration tarkastettiin Turun yli- opistossa 29.8.2015. Väitöskirja on julkais- tu Siirtolaisuusinstituutin Migration Studies C27 julkaisusarjassa: Väitöskirja on ladatta- vissa osoitteesta: http://www.doria.fi/hand- le/10024/113738
Kirjallisuus
Korpi, W. (1978) Arbetarklassen i välfärdskapita- lismen: arbete, fackförening och politik i Sverige.
Bokförlaget Prisma i samarbete med Institutet för social forskning. Tampere: Vastapaino Korpi, W. (1998) Power resources approach vs. ac-
tion and conflict: on causal and intentional ex- planations in the study of power. Teoksessa J.S.
O’Connor & G.M. Olsen (toim.) Power Resource Theory and the Welfare State: A Critical Ap- proach. Toronto: University Press, 37–65.
Paananen, S. (1999) Suomalaisuuden armoilla. Ul- komaalaisten työnhakijoiden luokittelu. [At the mercy of Finnishness: classification of foreign la- bour market recruits]. PhD thesis, University of Helsinki.
Nylund; M. (2008) “Erään uhkakuvan anatomia:
Virolainen vierastyövoima, uutisvälitys ja SAK.”
Teoksessa M. Helander (toim.) Going Global.
Ay-liikkeen menestysresepti globaalissa ajassa?
Helsinki: Minerva kustannus Oy. 189–204.
Ristikari, T. (2013) Finnish Trade Unions and Immi- grant Labour. PhD thesis, University of Tampere.
