• Ei tuloksia

Ilkkuva informaatio näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ilkkuva informaatio näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Ilkkuva informaatio

Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys kokoontui kevätkesällä 1980 pariksi päiväksi Kiljavalle pohtimaan informaation olemusta.

Alustajat edustivat eri tieteitä ja tarkasteli- vat informaatiota oman tieteenalansa käsite- aparaatissa. Yhteistä näille tarkasteluille oli, että informaatiolle viime kädessä annettiin tietoa välittävä ja järjestävä tehtävä. Sen avulla ihminen »järjestää» suhdettaan sisäi- seen ja ulkoiseen todellisuuteen.

Seminaarissa ei löytynyt vastausta kysy- mykseen siitä mitä informaatio on. Tuskinpa sitä kukaan osallistujista edes odotti. Pikem- minkin seminaari antoi osanottajille val- miuksia osata odottaa lisää näkökulmia tie- teen ja tekniikan eri sektorien tutkijoilta, niiltä, joita Kiljavalla ei kuultu, ja niiltä, jotka vasta ovat tulossa uusine näkökulmi- neen.

Lukijan käsiin nyt saatettavassa lehtemme vihossa on kolme Kiljavan kokouksessa pi- dettyä esitelmää tekijäin uudelleen muokkaa-

mina. Ensi katsannolla ne näyttävät olevan etäällä toisistaan; jokainen kuitenkin rajaa informaation käsitettä omalta taholtaan. Ne ovat yksi poiminto tieteen laajalta vainiolta kuvastaen informaation käsitteen kytkeyty- mistä mitä moninaisimpiin peruskysymyksiin.

Jäikö seminaarin tulokseksi vain joukko erillisiä esitelmiä, voidaan kysyä. Päätulok- sena pitäisin sitä, että informaation käsitteen monisäikeisyys puhtaan teoreettisesti ja tut- kimuksen käsitevälineenä avautui läsnäoli- joille. Teknisesti ymmärretty informaatio on viime vuosikymmeninä ollut voittoisa. Homo habilis, kätevä ihminen, on saanut sen val- jastetuksi käyttöönsä. Homo sapiens, ajatte- leva ihminen, vasta tavoittelee kokonaiskäsi- tystä informaatiosta. Väistäessään tavoitteli- joitaan informaatio ilkkuu ylpeälle, nöyrälle ja avoimelle se lienee lempeämpi.

Tampereella 18. 2. 1982

Marjatta Okko

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Itseanalyyttinen keskustelu kirjastotieteestä ja informatiikasta on taas voimistunut. 22 Siinä lienee takavuosina ollut ainakin ulkopuolisen mielestä itsepuolustuksen makua. Näin

Niiniluodon (1985, 1987) mukaan suunnitte- lutieteiden tarjoaman välineellisen tiedon pe- rustyyppinä ovat tavoitteiden ja keinojen suh- teita ilmaisevat ehdolliset lauseet,

Nourin (1985, 268) mukaan vuonna 1980 julkaistuista tutkimusartikkeleis- sa historiallisen metodin osuus oli 7 %. Vähe- nemisestä huolimatta kymmenyksen osuus osoittaa

Ylikirjastonhoitaja Oili Kokkosen kirjoitus täy- dentää dokumentoimattoman tiedon osalta kiinnostavasti ja relevantisti kirjastotieteen ja informatiikan syntytapahtumia.

Pyrkimys edistää oikeutta tietoon kirjastotie- teen 'pääintressinä' on myös luonteeltaan yh- teiskunnallinen arvo, joka toteutuu tai jota to- teutetaan jossain yhteiskunnissa,

Tieteenalan omakuvan, etenkin kokovartalokuvan luomista vaikeuttaa osaltaan vielä se, että kirjastotieteen ja infor- matiikan tutkimusta tehdään myös muualla kuin alan

tuksenmukaisena sen vuoksi, että se toisi laitok- sen piiriin henkilöitä, joilla työkokemuksensa kautta olisi hyvä kirjastoalan substanssin tunte- mus. Oletettiin, että osasta

Kun otetaan huomioon, että kirjastosektoril- la ammatillinen pätevyys laidasta laitaan — kir- jastoamanuenssista kirjastonjohtajaan — on ase- tettu aineopintojen suorittamisen tasoon