Lasten hoidosta · DIGI

kna. Ajouäytelmä _oulopussa ja katselijat _mcucmHt kukin

kotiinsa

mietiskclemään,mitä

suurta

^{etua mie-}

lchiscu lmwitukseu

^rinnalla

todellisesti

^lieneekin

näistä maltion kustantamista kilpa-ajoista Suomeu

hcmosroduu

parautamisetsi. Kilpapaltiutojcn

saa-

jista ja palkintojen

suuruudesta

^{eu puhu mitään,}

sillä

^niiden

auvossa

^culäsnä ollut enkämyös

tahdo

tietoja muilta lamata. stmiuioitettawalle ^{ja kun-} nioittamalle ^{yleisölle jaettiin}

suomeksi

^{ja ruotsiksi,}

kaikessa somussa

^yhdelle

lehdelle

^painettua

Luettel-

oa

^niistä hemoisista, jotka _omat

osaa

^{ottanut (tie}

tysti: ottaneet) kilpa-ajoon Helsingissä _{13 p.}

Hel>

mikuuta 1878", jonka mukaan ei

suomalaisen

^tar-

mitse hankkia

^tietoa,mintä tarmaineukukin^kilpahe- monen oli,

hän

^kuu

scu

ilmankin näki jatiesi,mutta

jossa

häll scu

^{sijaau yhdessä}

sarekteessa

^lukee

sauall

..sukuperä" (ruots. ou:

kön"

sukupuoli) ja

siiuä

alla

sitte ^ruotsiksi

^joko

sto" tahi

hingst" ja kum-

maslnksclla

^{arlvelcc, mitä eläimiä ne} lieucmätkääu

ja

cimättöhäu

^kaikki

hemoset

^olleet

hcmoseulaatuista

sukuperää eli tamman marsoja.

Mämaiuitusta

silmäyksestä

erääseu osaau

^maam-

me eläinten

kasmatukscsta

^{ci olepitkä askel}

katso-

maan

kansamme

simistystyötä yleiseen, ja

kansan malistlls-seurau

^{toimia erittäin.}

Tähän

^antaakin

aihetta ^sanotun seuran

^{jäseuillc äskettäin jaeltu}

..Kansanmalistus-senran" —

jäsenluettelomuodclta 1875 1876 ^ynnäTili

scnran kahden ensimmäisen

^muo-

dcu maikulukscsta," että luyös

seuran

^{eilen pitämä}

muosipäimä. Wuosipäimän

toimitnkset

^alotti

esi-

mies puheella, jossa

hau huomautti

^perceu

simis-

tykscu tärkeyttä maltiou meucstyksen

turmaamiseksi

ja toimoi

seuran

toimikuntaa ci moitittaman siitä, ettei

se tarkoitustansa tähdätessään

^{aiua olekysyuyt:}

mitä se

maksaa?", _josta muuu

muassa

^{ou todis-}

tukscua se,

että

seurau

jäsenet, jotka

muosimaksuksi suorittamat

^{3 markkaa,}

^saamat

^kirjoja

lähes

^6mar-

kau edestä.

Sihtieriu muosikcrtomuksesta saatiin

nlUllu

mähäu seassa

^{tietää, että}

scurau

^Maratmiiiu-

mcis tilimuodeu

kuluessa

^{omat olleet 17,656 m.}

36 p. ja

makscttamat

^{15,868 m. 69 p. Myöstiu}

Hamiuau haara-osaston muosikcrtomns

^{luettiiu julli}

ja ilmoitettiin

siiuä

^muun

muassa,

että

osaston rahasäästö

tilimuodcu lopussa oli kokouaista 136

ui. 30 p. Senran jäscnlcn lnmustaantaa

sihtienu

kcrtoulus

seuraamat

tiedot: miiiue wuosipäiwäna oli jäscuiä 4,199, mutta niiden lutn on

sittemmin

nonsnut 5,053:ccu; kolmannen muodeu jäseniä ou ilmoittantnnut ^3,141

henkilöä:

^{nykyinen jäsenluku}

on 3,385. ^{Kuiuka tämä} ou ymmärrettämä? Sa- nokoon ^nyt,ken

osaa,

onko jäscnlnku ^encntynytmai

mähcntynyt. Mitä yllämainitussa jäsenlnettelossa

olcmaiu niinien

lnotettawaisnutccu

^{tulee, cu tiedä}

mnuta

sanoa,

_{kuin että}

_crääscn

pitäjään milkaistes- sani, jonka tarkoin ^tunnen, oleu hamaiunnt, että 30nimeu

seassa

on 4 määrää; mai licncmätkö ne nimien nnsipartisia mnntoksia, joten esiin, minun mieleeni monia nuornudeu ^milistoja palauttama nimi

Nämäsmäki"

^tästedeson

soima

^niinsomalta,

kuin

Nöuäsmäki"

kieltäinättäki

soi.

Helsingissä,

samoin

kninnlnnallakinmeidän

maassa,

.*>clfiuflitftä l<s p.nii.^clnuf.

Kirjeitä Helsingistä.

IV.

Ihtä

^{ja toista taas tekee mieleni pnhua. En-}

siksi

^en

saata

^olla

sanomatta

^{miclä pari}

sanaa

^tca-

tcri-oloistammc täällä.

Kaikcnkarmaiset sanoma^

lehdet

^{omat olleet} yksimielisiä siitä, että neiti

Fohströmin sekä suloista

^{laulua ettätaitamaanäyt-}

telemistä ^täytyy ihannetta, mutta

scu

^{ohccu paucc}

kukiu

lehti törmänsä

^mnkaan

lisämictclmiä

^uiiupä

muuan

ruotsinkielinen

^{lehti,tietysti}scntähdcn, ett'ci

sanotnn

^nuorcu laulajattarcu maine ilman

ansiotta kämisi

liian suureksi, autoi ^yleisölleuc

Marsin

^tär-

keät tiedot, että

se

^Vcrlininitalialainen opera, jo-

hon hän kohdakkoin

^{tulee tuulumaau,ou ninoastaau}

..satunnainen", ja että ..Unissa-kämijän" ^('.niksi ci Nncnkämijä^, jota myös on oikea ja tamallincn

sana

^{mastaamaan ..La} somnambula"?) rolli, jonka

toimittamisella

^neiti

Fohström

^uäiuä päimiuä ylei-

söä

ihastnttelce, on

..niitä huokeita

^{tchtämiä,joissa}

mast'alkajat

tamalliscsti

^astumat näyttämölle".

—

Nouma

Acht^

^{lienee jo} matkalla Uutariiu ja kuu- luu

saamau Vnda-Pcstissä criuomaiscu

^hymät

palkkaehdot, niin ^että moi tuloillansa elättää

setä itscusä

^että

michcusätiu

^ja lapsikullat.

Sanouialchdet

^{omat tienneet kertoa,kninka Es-}

panjassa nnorcn hallitsija-paritunnau

hääkuuniaksi

on ^pidetty juhlallisia solmiupuskijaisia", ja

samaau

aikaan ^myös

sanomissa nähdään

kertomuksia,tuiuta

siiuä

^ja

siiuä

Suomen taupuugissa

tahi

^pitäjässä

ou pidetty ..Kilpa-ajoja", ci kuitenkaan

sonneilla

eitä härilläkään, maikka ^nämät, niinkuiu eräs tuttu

sauomalehdcu

toiiuittaja

aikanansa

^{lansni, edusta».edusta»}

mat oikeata edistymistä", maan

hemosilla.

^Niinpä

nyt täälläkin Hclsinqissä taas oli ne

tamalliset

^kil-

pa-ajot

toissa

^{päimänä eli tämän knuu 13 p:uä,}

ja ue kuu tietysti olimat kaikiu puoliu ^paremmat uumalla pidettyjä, niin

licncchän

^niistä

sananen

sanottama.

Pohjais-salaumn amarallc jäälle oli laitettu soikeanpyörcä, lvirstaa pitkä juoksurata.

Sen keskikohdalla ^{maan pnolclla} oli tilpatuoma- rieu ylemä

katsauwlama

ja mastapäätä

sitä

^lippua

pari. Muuten ^ci, kumma kyllä, näkynyt lippuja ollenkaan, jotta

olisimat

jichlallisnlltta maata ylem-

mäksikiu

ilmoittaneet.

Ehkei

^koko

homma

^ollutkaan

juhlaksi aiottu? Olipa niinkin,

sitä selmästi

^todis-

timat aiuakiu kalliit pääsymaksut,4 mkkaa, 3 lutkaa 1: ^{50 ja 50 p., joita ostamaan} mennä

hullutteli

jommoinenkin joukko asianharrastajia,

sekä

^karma-

kaulns-hcrroja että samcttiuuttu^roumia,mntta

sun-

rin ja miisain mäti-joukko anneli

nähtämät

^yhtä

hywin

näkemänsä rahaa maksamatta seisoessaan

rantakadnlla ja pitkin jäätä. Ia ^{entäs nno} ken- raalit sitte,

sanomalehtien

toimittajat ja kirjcmaih- tajat

sekä

^mnut ylimykset, joille ^paraat etusijat

osoitettiin

^aiman

ilmaiseksi?

^{Eikö tno} kaikki todista että

hetki

^oli juhlallinen? Ääretön paljons

kansaa

oli liikkeellä, ja rahaumaksajain

seassa, siinä

^knn

istuttiin rautakadun reunustalle laitetuilla pcukki- löillä,

sai

^{kuulla, mitä}malittuja ylistyssanosa Mar-

sinkin simasnut

kannottarct laususkelimat,

eusiksikiu

eräästä kruunun ^{omasta ja}

tässä tilaisuudessa

^waau

näytteille ja tcikkaroimaan tuodusta

Norfolkin

oriista ja erittäiukiu

sen ihmetcltäwän

^luontcasti

heilumasta

^{hännästä, joka}

hcwosmichiä

^oudos-

tutti melkein jonhettoumudellansa. Mntta ^jopa pimpahtaa tnonmvicn kello. Kilpajuoksija N.o ^1,

silkkirunsukc

^ja numero olnmoilla, _alkaa nyt tästä kiitää eteenpäin, ja

samassa

silmänräpäyksessä

läh-

tee

mastaktaisclta

^{puolelta N:o 2,}

ruusukkeilleen

^ja

numeroineen,

wauhdikkaalle kulullcusa.

^Kolmeen

kertaau onratawirsta jnostawa ja ajaja ci

säästä kehoitils-

ja tornmushuutoja. Kellolla

kilahntetaan

yksi,

kilahntctaan

kaksi, pianpa on

kahdessa

^minuu-

tissa

^ja

mnutamissa scknnncissa ensi

^{wirsta ineu-}

tyuä. Tauimat juoksemat parastansa, kellu ilmoit-

taa 3, ^4, 5 ja 6 minnntia knlnnccn,miclä ^pieni

kilahdus

^{ja uyt on}

eusimmäiucu hcmoucu

^tehnyt

tchtämäusä; miclä 7:s miuuuti ja nyton toinenkin kilpansa päämaalissa.

Mi

tuomareista kääntyy katsclijain puoleeu ja huutaa ^(tietysti ruotsiksi):

N:o

^{1, 6 miuuutia 54 sekuntia; N:o} 3, 7mi- unntia 4

sekuntia."

^{Sen perästä}

huudetaau

^n:rot

3 ja 4, jälkimäiseltä pntos kenkä,

se

^{Mäistyy ra-}

dalta; _{edellistä taas} ci ole ollenkan. Sitte mcnc-

mät 5 ja 6: edellinen

tarmitscc

^{6min.52sek., jäl-}

kimäinen 7ulin.2

sek.

^{Sittetulee7:n ja}8:n ^muoro;

edellinen

tarmitsee

^{6 Nlin.59} set., jälkimäinen ci juoksckaau loppuun asti.

Kahdeksan ensimmäistä

numeroa ou tanlmoja. Nyt

lähtemät

^{n:ro 9 (ori)}

ja n:ro 10 stamma); edellinen 6min. ⁵⁰sek., jäl- kimäinen 7min.¹1

sek.

^(tämäonhymistä hnonoin).

Titte n:rot N ja 13, oriita molemniat; cdclliueu (sev omistaja ja ajaja on I.^Jaakkola, aina Län-

gelmäeltä ^asti) jnoksec jnostamansa 6

minuutissa

ja 9 sekunnissa, huolimatta siitä, että yksi kenqislä lentää tuo tuonnckin ja miclä miimmcincuMisrta on kuljettamana-, jälkimäiseltä ljouka omistaja on Mäntyharjnlaincn) menee 6 niin. 17

sek.

^Näiden

perästä n:ro ^N, stamma) ja14 lori);cdcll.^(>min.

45 sek., jälk. ⁶ min. 33

sek.

^{Sitte u:rot15ja16}

(oriit ^molemmat»; cdcll.

s»

_{niin. 54} sek., jälk. 6 min. 44

sek.

Sitte n:ro 17 (tamma) ja 18 sori, jonka omistaja onH.^MäyrinenRuomcdcltä ^saakka);

edell.

tarmitscc

^{aikaa 6 m. 43}

sek.

^{jälk. ainoas<}

taan 6 min. 11

sek.

^{Niiden perästä}

kaksi

^oritta,

n:rot 19 ^ja 30: edellinen kulkee

kolmimirstaiseu

radau 6

minuutissa

³⁷ sckuunissa, jälkimäinen pa-

ras

kaikista tällä kertaa,

Konsuli

^{A. Dcgcnerin 6}

mnodcu manha, _ainoastaan 9 korttelia ^ja4

'

tuu-

maa korkea, ^mutta mickas ^ja

sicmärakcntcincn rus-

keanpapurikko Duc"

s.

^o.

Herttua

^{juoksi 3 mirS-}

taa 6

minuutissa

^{ja 6}

sekunnissa.

^Sen

manhti

kiihtyy mirsta mirstalta ja knu on tnllnt

määränsä

päähän, niin ^yleisö, tnomarit ^{etupäässä,}

hurran- huudoilla tcrmchtii sitä ensimäiscksi

moittajaksi.

Wiilnmeiseksi hnudctaan

^{u:ro 31 (ori) jan:ro 4}

(tamma, joka^nytkenqäu

saatuansa ^lähtee

^nndcstaan);

edellinen

tarmitsce

^{7 m.4}

s.,

jälkim.6^m.53

s.

^Lo-

pnksi ajaa

karahutctaau

^{rata yhteeu kcrtaau kruuuun}

toisella Norfolkin

^{oriilla, joka}moi kerskata

tuuheasta hännästänsä

^ja

selmästi

^näyttää

^olemansa

jnoksijainsn-

Päijänne

Perjantaina 22 päiwä Helmikuuta

n.o l«. 1878.

Nlosannetaan Weilin ja ftlöös'inkirjakaupassa Inwäskylässä joka Tiistai ^jaPer- tilaushinnat:^{koko wuodeltaim.,} kolmcncljännekscltä m., puolelta2^m., neljän»

jantai-aamu,missä ^mnöskinilmoituksia wastaauotetaan10 p:stä pieneltäriwiltä.

—

5 nekseltä ^lm.

—

Postikonttoreissa: ^koko »vuodelta 5> m. <il ^p.,kolmcneljänn.

Toimittajat: 51. b'öus,waötuunalainen toimittaja,H.^Hcllqrc», F.^{Cantl». im. 5l p.,puolelta2m.} 52 p., neljännekseltä lm.N^p.

—

yksityiset numerot10^p.

($bV) Suomen kaartilta on tullut

>>.

_Diillc

sänkölen^

nättnfanoina, lähetetty

Perästä

lKonstantinopolista) pitkin wedenalaista Konstantinopolin _{ia Odessan}

wälillc wiritcttyä lantaa

hclmikuull

17.sta ^päiwältä

Pataljoonan päällikkö,_{etta kaikki yleensä woiwat}ewcresti V.Procopc

ilmoittaa'

faunen

^hylvin ia

käske-'

»at_taljoona

hartaat tenveisct silkulaisille

^{ja ystäwille} _Pa^

seisoo

tätä nykyä

Tschorlu'ssa,

_kaupmiki

Adriallopolm _ja Konstantinopolin

wäliscn snurcn

tien warrclla,

koilliseen Nodostosta

Marmora ^jär-

»en

_tnona ja

famalla

'""'"olla olewau Eriklin

pol)joi§puo(e((a.

Kilpa-ajoissa _{t. k.} ^v) _p.

saiwat

^pal-

Ori^ista:

I:scn

palkinnon 500m.

sai konsuli

^De-

qencr

2:sen

palkilinoll 3.',0,n.

rusthollari

I.Jaak- kola Lanqclmäcltä, N.nen palk. 2W m.

H

^Mäyri-

ncn Nnowcdcltä, 4:ucn palkinnon ,25

° _{m. »crra}

W.

Ahlström Porista.

Tammoista

ei annettu ensimmäistä eikä toista

palllutoa: 3:neu palkinnon_4:nnen ^,50 m.

sai

^A.

Ahström

palkinnon I<»0 m. A. Nandcll.

Pusnlasta.

Leppä Mäntyharjusta

olisi saanut _toisen

^pal-

kinnon 0 wuotiaasta tammastaan, _jos

se

^ei

olisi

mm

usein

^{rikkonnt, ja} warastanut. Mynttinen, lmmkaan Mäntyharjusta,

ausaitsi

6 »vuotiaalla tammallaan neljännen palkinnon, _josta kuitenkin

luopui,kostci

saavut

ensimmäisiä, kntcn oli toiwo- Kilfta-ajoissa _{Laukaan pitäjäässä wiime maa-}

nantaina

sai

maanwiljelijä

F.

Ekqwist, jonkamusta l0korttelia korkea tamma juoksiradan4m.₈sek

ensinmisen

^palkinnon;

toisen

^palkinnon

sai

Man-

Nlnen jonka päistärikkö ori juoksi

radan 4 m. l8

sek.

Kilpa-ajoissa _oli kaikkiaan17 kilpailijaa.

Kellntkoa

walitetaan Äbo

Uunderräettl'lser'issä"

Hurun puolen

saaristosta,

_{jossa jäät awat niin}

heittoja, että niillä, joiden

siellä

täytyy kulkea, on paljon waiwaa ja waaroja. Monia ^tapatur-

miajaat paremminon tapahtunut,rupeewat_eikäpitämään.enää _woiSamoinodottaa,Wiipu-että nn_ftcn,puolelta Koiwiston

saarelta

kirjoitetaanIlmari-

etta

siellä

^{asujamilla on katowuosi,} ttin jäät eiwat

suomen lahdella

^pidä_niinpitkälle, että^pää- Mnvat_maan. paraimmille apajapaikoille

silakoita

^wctä-

Ksnkursn _anmmltscn

_tchnnt lallppiav iv. ^A.

slättsjön

itubcöftt

fflupunaiéfo. _Olivat Hl)140 m 49 !'" uioifn ^is,;;:; !n

.

^c,s

ti^^^i^^^

5....^.- ^lertowat

^{Kcstiläu pitäjässä Oulun}

laama ruuan ja waatteen puutteeu mouiu paikoin wallttjewan. Mclkeen alastomiaparwia näkee wael- tawan ^pihastapihaan.

Tulewaisuudcu

^toiweetowat

uiyoskin heikot,

sillä suwitouou siemeucstä

on ^puute

ja rukiin

laihot

oliwat syksyttä

hnonot.

(©. ^NiSTl<.l

3ullpalo,a _{venäjällä tapahtui wiime wuodcu}

kuluessa

^{25,724; niistä} syttyi 14,430 tuntematto- malla tawalla, 6408 waromattomasta tulcupitelc-

mt|cötä_f »900 murhapoltosta _ja 896

ukkosen

sala^

maotli

saalis.

Talolliucu M.

F.

^Äli-

Wesilahdclla

^{on päiwä} aamulla

saanut

⁴

sutta haaskalta.

(S W

"

₎

Snomen Movpilaat _owat

saaneet

^terwchdys-

lenuätinsanomia

^{Lundin ja} Kristianian ylioppilas-

kunnilta Nuneberqin syntymöpäiwäu _johdosta.

(Mbl.)

Joku sana ^{tnlewan Kansakoulu}

kokouksen ^paikasta.

Wanhan

^{tawan ja}

asctustcu

^{mukaan tulee}

ensi

lcwäänä tietysti pidettäwäksi

maassamme

^yleinen

kansakoulu-kokous. Tähän saakka

^{owat yleiset lan-}

fakoulu-kokoukset

pidetyt Iywäskylässä, mutta tule- waa kokousta kuuluwat muutamat

ehdottelcwan Tammisaareen. ^Mahdotonta

on uskoa, ettäkokous

sinne

todellakin asetettaisiin,mutta josniin tehtäisiin, niin

olisi se

wast' oikein päin

seiniä.

Millä oike- udella woi^puoltaa

Tammisaarta

^Tuomen

eteläisintä

turva paikaksi

semmoiselle

kokoukselle, joka on yh- teinen koko Tuomen

asukkaille. Ulkomaalaisia ehkä woisi wähän

^{paremmin toiwoa}

Tammisaareen

^kuin

Iywästylään. Muttawähäpä lisäys meillä

sentään taitaisi

^tulla ulkomaalaisista, _waikka

osotettaisiinki heitä kohtaan

ⁿⁱⁱⁿ

suurta

kohteliaisuutta,_{että oman}

tansan

^{etu lykättäisi kokonaan syrjään.}

Mahdo-

tonta on myös käsittää,

miksi

^juuri

Tammisaari olisi ulkomaalaisille

^{niin sopiwa.}

Olisihan Helsinki

paljoa soviwampi.

Tammisaaren

sopiwaisuutta tä- män

suhteen

^{ci woi muutenkaau millään pätemällä}

syyllä ^puoltaa. On

siellä tosin ruotsalainen

^nais-

seminan ^waan

^wähäpä

se

^taitaa

waalassa

painaa, jos koko^maanetua

silmällä

^pidetään.Iywäskylä täytyy myöntää

ehdottomasti

^kalkein sopiwimmaksi

kansa-

koulu-kokous-paikatscmme.

Sehän

on parhaiten tes- ellä ^{maata, ja}

tawallisen

^edullinenkulkuncuwojcnti

suhteen. Huoveista

^on

siellä ^tahtonut

^{olla puute}

edellisissä

kokouksissa,

waan

^nyt on

seki haitta

^toi-

wottawasti ^poistunut, koska Iywäskyläläiset owat

näinä

wuosina warsin

^paljo rakentaneet;ja tokkopa

Tammisaaressakaan

^{lienee kowin wiljalla}

^hotellia?

Paras

^etu

kansakoulukokouksesta

^lienee

se,

että opet-

tajat

saawat

wirkistää itsiänsä,

saawat

tawata tut-

tawiansa,

waihtaa

ajatuksia jailmaista

tunteitansa.

Matkarahasto Suomalaisen

teaterin ^jäsenten taidon edistyttämistä _Marten on hiljakkoin

Helsin- ssissä

pidetyissä arpajaisissa lisääntynyt ^7,00?mar- kalla, joka oli puhdas tulo viistä. ^(Mbl.)

Wirolahdella

^rowastin

maalissa sai

^Tampereen

pastori Törnudd euimmät äänet. (Mbl.)

Maaseuduilta.

korpliahdelta l3p.

Helmikuuta.

^{Niinkuin lu-}

lila

ehkä

^tietänee, on pitäjämme 3 pcnintulmaa taupunssista

Hämeenlinnaan

^päin,

Päi-

jänteen rannalla. Nimi Korpilahti on

io

^maan

stlhteen

^soplmatmn,

sillä

^{korpea ci näy paljon ol-}

lenkaan,

waan sen

^{sijaan kauniita}

lehtometsiä.

^Tä-

män

muutoksen

^on

ahkera

^työ

matkaansaatlanut.

PltäMjämme on nykyaikaan W0 taloa ^ja luullak-

seni

500 torppaa, ja julkenenpawalchtelematta

sa-

noa, että maanwiljelijät owat niintarkkaantehneet Ne opettajat, jotta _owat syrjäisillä, _muusta maa-

ilmasta suljetuilla paittaluunilla,

tmwitsewat

^tie-

tysti varhain

sellaista

wirtistvstä. Mutta ^waikc-

ahan olisi esim.

^{Vapin rajoilta} tulla aiwan

was^

täiselle

^äärelle Suomea. Iywäskyläänkiontarpeeksi mattaa. Meri- ja rautatiet

tosin tetisiwät

^Tammi-

saareen matkustamisen

^{monesta paikoin}

_huokeaksi waan eihän

ne jokapaitkaan _ulctu. Iywäslylässä sopisi toimittaa yksin tein muitaki

asioita.

^Sieltä

saisi

koulukapincitaki. Wielä on muistettawa seki, että Ivwätylä on useammille

kansakoulun

opettajille ikäänkuin

wanha

^koti. Tenki

wuoksi

he

haluaisiwat sinne

^paremmin. Moniamuitafi syitä

woifi

^luetella

Iywäslylän puolustamiseksi, _mutta toiwomme

näjJ

dcnki ^jo liittämä-

3. *hw

lehtorin

^O.H.

Eleven

wirkaa toimittamaan

hänen

wirkawapautcnsa _{aikana on} Koulu-ylihallitus ₄ p. _t. k. määrännyt

w.

t.kap- palaisen A.

I.

A.

Lönnrotein, sekä

ylioppilaan K.

wahlström

ⁱⁿ toimittamaan awonaista kolleaan

wlrkaa

suuretieteessä

^ja

Ruotsin kielessä.

Talseerauslautafunta

^on

toissa

^{päiwänä mää-}

rännyt yhden _weroäyrin wastaamaan 200 markan tuloa.

Talalalnen

kauppalaisseura kuuluu aikowan hanllla

itselleen omituisen

paloruiskun

sekä sen ohessa

myöskin perustaa wapaaehtoisen palosammutuskun- nan.

Talonlanppa. Kauppias A. Turdiaincnmyiei-

len

talonsa

^{N:o 40}

tässä

kaupungissakauppiasW.

Wessman'ille.

Ellen

pldetylssä arpajaisissa tulipalossa

wa- hmloa

_{tiintä paitsi}puhdasta tuloa

karsineiden

seminarin-oppilaiden1,002_{markkaa 70penniä.}hywäksi

saa-

Si- on

samaan tarkoitukseen

^lahjana

saatu

m., joten

siis summa

^{ylipäätään tekee 1022m}

70 ^penniä.

on nykyisempinä aitoina ^perustettu kaikcllaisia,,yh-

tiöitä" ⁿⁱⁱⁿ paljon että on peljättäwä, jotta n.

s.

gr!"mderci"-tauti

warsin

^waltaa incidät. ^Niinpä

on nyt taas toimeen ^pantu Suomalan,cn woimis-

tclu-yhtiö",jouka

osakkeet

^{tietysti owat} yhtä hylvä-

hiutaisia

kuin noiden ennestäänkin olewain ^lauluy- htiöiden", ompelu-yhtiöiden" y. m.

s.,

jotka to- dellakaan eiwät olemuutakuin..yhdistyksiä",maikka niille ^joko itsepäisyydestä taikka taitamattomuudesta

annetaan määrä nimi. Luultawa ^on, että mai- nittu

uusi

^{yhtiö" myöson} tehnyt sääntöjen

esit-

yksen" ja ^pyytänyt

sekä saanutkin asianomaisen

wahwistuksen,maikka

se

^{maan on ollut} ehdoitus", joka on

saanut

^{olla monien}

_muutoksien

^alaisena,

ennenkuin

sitä ensimmäiscu

esityksen jälkeen onlvoitn

hywäksyä ja walmistaa.

Mitä

sotaan tahi rauhaan

^{tulee, joka}

seikka

^tie-

tysti yhä edelleen pitää

sekä

pöytäsoturitettä wal-

tiolliset

astiamvalajat _täydessä puuhassa, min

Hel-

singissä mannaankin

se

^puolue ou woittawampi, joka toiwoo

rauhaa

^{ja wakaampia} kurssioloja.

Mutta

sitäkään

^{ei woi kieltää,} että laiwastojen

lähettäminen"

Konstantinopoliin woi todellakin^olla

sitä

uudelleen tuleen

riehahtawan sodan

^raswojen

lähetystä", jota

ruotsinkieliset sanomalehdet

^tunne-

tulla tarkalla kieliaistillaan

osoittamat sanalla flottsändniua.".

Minun kuulteui on

kaikissa

^ta-

pauksissa, tulipa

sitte

^{mitä tuli,} ainakin

kohtuulli-.

nen hywitys kaikista Venäjän

urhoollisten sotilai-

den waiwoista, että

he

^edes

hetkeksi

^{pääsisiwät Tur-}

kin pääkaupunkiin, ja

siellä hiukkasen

^{edesnäkemään}

haremia", jos ei muutakaan tekemään.

LWM Kummallista, kuinka

sotaisia asioita

puunitessani ajatukseni pljöräfjtärocit

tafaifiu

teateri^olotyiu!

Kir^

jecui alkupuolella on minulta nimittäinjäänytmV im

nnohduksiiu se

^tärkeä uutinen, että

ruotsalaisen

tcatcrin ^nuden uutukainen johtokunta on ^päättänyt

näyttää (entisenkö palkan edestä?)

lviisi

^{näytäntöä}

wiikossa

^ja

ensi aluksi wanhoista ^{säästöistä}

^ottanut

esille kassapieesiksi" maailiuau mainion

näytelmä^

..Madame 'Hnaotc'

bottciii—^^^^^^Ait^^fl

Tämän päilväisiin kilpa-ajoihin oneilen ilmoi-

tettu 33

hewosta.

Eläinsuojelussenra kokountuu tänään ttÄo

<>

I- P. p. A. ^(Yirsenin

rawintolassa.

-I-

Kaswl-tictceu mainio_Vrl,as tutkija

Nuotsalaiucu

^prof.

sries

ou tämän kuun 8 p. kuollut ^Up- salassa, _{83 wuodcu ijässä,}

sata

^{wuotta jäljcmmä}

tum

hanen suuri

edelläkäwijänsä ja

maaumichcusä

kaswttleteeu järjestäjä Linne.

Entinen kirjakauppias _ja

Äbo Underrättelser

^iv

a mumamen

toimittaja _I.W. Lilliä ou tuollilt

Turussa

^{18 p. t. k.}

Vuunruhtlnas Perintöruhtinas

^{on eilen pa-}

lannut

sodasta Pietariin.

Tainaan aikaanpalasi-

wat

suuriruhtinaat _Vladimir

ja

Aleksei.

^Suuri-

ruhtinatar

^Maria

Feodorowna

(Taqmar) ja Ma- na

Pawlowna

oliwat heitä

wastassa

^Tynebur-

sslssa.

Moppllaswaliokunta.

Osakunnissa

^tapahtu-

neitten maalien jälkeen on yliopiston

rehtori

^mää-

rännyt_{tand. T.}nykyisenSirelius'en,wnoden waliokunnanhäm.,

fil.

^{kand. (5.}jäseniksi^Wainio'n.

fil.

!aw. ^tarj.,

tohtori

M. G. Schyberqson'in, läns.

j.maisten A. Strenq'in wiip.,

fil.

^kand.9j.Kos-

kisen, pohj. ja

uusmaalaiset

lääk.tand.

H.

m ja maisten V. Pippinq'in. Warajäscniksi ou wallttu: ylpl. O. Tiilikainen,

saw.

karj., ylplK.

Raitio, häm.,

fil.

kand. Gustafsson, länsf., laak. tand. G. Heinrieius, wiip. ja ylpl. A. ^Skoq- bcrq, pohj. Hsaliokunta oneilenpuheenjohtajakseen

walinnutmaisteri A.

H. Strena.'in.

^{(^ibl.)}

Uinnoituswarustntfia Harakan saarella Helsin-

gin

wieressä

Runninpuiston ulkopuolella on wii-

meisinä

_Wmne

kesänä

aikoinaMeneillä tuotiin

sangen

^pontewasti

sinne

^paljo

wahwistcttu

hiekkaa

wallechin

^{ja muurattiin} wallimajoja

sekä

ruutikel- larclta. Nyt on

kahden

wiiton ajan hywin tuhat- luku_walllen

hcwosia Väiwässä koroltutseksl.

Ellen hewosten^ollut hiekkaaluku

wetämässä wähen-

nettim

:»<>o:aan

^ja tänään lienee hickan tarwe ^täy-

Lasten hoidosta.

Tauti, joka Suomessa, ctenkiu

maaseuduilla usein

waiwaa^{lapsia, on n.}

s. riisi.

^Ei mitääu tauti ole

heti alussa

niin helposti ^{peruutettukuiutämä,}mutta ci liioin moni oleniintestäwä janiinivailen

saada

paraucmaau kuiu riisi,

silloin

^kuin

se

^onoikein ^juur-

tumaan pääsnyt.

Harlvoin riisi

^{kuolettaa, mutta}

se

tekee lapsesta

ikuisen waiwaiscn. Kokemnksiinsa

nojaten, woi alletirjoittannt antaa

scuraawia

^ucu-

lvoja tämän taudin

suhteen. Useimmiten

^alkaa

riisi

hampaiden puhkcamiscu ^{aikaau, lapscu}

toisella

^lvno-

della ^{ollessa, käy}

heikoksi

ja wäsyucctsi,

watsa

on

huonossa

^knnnossa,

maatessaan hän hikoclcc

^ja

mnulloinkiu ^on hiiviö

nihkeä. Wähitellen

^huononcc

lapsi huouoncmistaan,

watsa

^{pöhöttyysunrctsi,}

sa-

moin jäsenet nilvclicn kohdalta, lvaikta muntoin

sää-

ret,

käsiwarrct

^{jatakapuoletperäti}

laihtuivat.

^Wii-

mcin rinta-luu

saa

taivattomau muodon ja

selkä

menee koukkuun. Taudin

ensi alnssa

^ci

tanuitse

muuta, kilin ^{antaa lapselle} kalaöljyä ja kalkkilvettä,

jota

lvalmiiksi sctoitcttuna saadaan

apteekissa, ja jota

toisella

wnodclla olcwalle lapselle woi antaa .5 tai 4 kertaa päilvässä,

tcclusikalliucn

terrallaan.

Mutta ^jos tauti jo on pitemmälle mennyt, pitää lasta

sen ohessa

^myöskin

handottaman

^{jokolämpöi-}

sessä

lipcähcuttccssa tai mallashauteessa, _ja lapsen koko ruumis woidcllaanpäiwittäin n.

s.

^{riieu woi-}

") Kuun.läljcttiijii älköön pnhnfuifo, cttd offttlttte hinfiii:

peittäneet pl,'i»> Ijaiuntefemiänftt N'iittauksia,fcitä tavfoite*

taan.

Pio ^Nono.

Se riita, joka wiiinc aikoina erittäinkin ^etelä Europassa on ollut

kiihko-katolistcu

^eliUltramon-

tanien ja

Protestanttilaisten

lvälillä, on niin ^mer- killinen ja tärkeä, _että

katsomme

^sopilvaksi

tehdes- sämme

^autaapicucn

kuwallksen sen miehen

^elämästä,

joka

manituösa taistelussa

^on puolcltausa ollut ka-

tolisen

^maailman heugclliscuä johtajaua ja päämie-

hen a.

Paaivi Pio

^)ionolnono^on

Suomeksi:

^{yhdeksäs)oli}

syutyuyt w. 1792. Ennen paalviksi tulemistaanoli

hänellä

^{ollut nimenä}GiowanneMaria kreiiviMas- tai

Ferrctti. Ensinnä olisi hänellä

^ollut

halu

^ru-

lvcta sotilaaksi, mutta

heitto

tcrwcytcnsä esti

hänet

siitä, ja

hän

kaslvatettiin

sentähden

hengelliseen

sää-

tyyn, oli jonknn aikaa lähetyssaarnaajana

Ehilissä

etelä Amerikassa,

tchtiiu sitten

pian piispaksi ja

lvihdoin kardinalitsi

^jalvuouna1846 paalvilvaalissa enimmät äänet

saatuansa

krnuuattiin paalviksi. Hä- nen

maalinsa

Italian

kansa

^väki

suurella

^tyytymyk-

sellä

^{ja ilolla, kuu} edellinen paawi Gregorio ^XVI oli ollut

»vihattu

^ja

Pio

^{oli tunnettu} lempeästä ja

armeliaasta

lnonnonlaaoustausa

^jatoiwottiin

^hänen hallituksensa

tillclvan olemaan lvapaamiclisen. En-

simmäisiuä hallituksensa

^aikoina

siltä

^{näyttikin,mntta} ci kaulvan lviipynyt, kuu yleinen mielipide rnpesi

häntä

^wieromaau. Kapinoista rikkaana ^lvuonua 1848

hau

pakoitcttiiu _antamaan wapaamielincu ministcristö.

Pio tähän

tyytymätöunäpakeni Ruo- masta. Täällä uyt pantiin toimeen kapinallinen

hallitus

^{ja paawi} julistettiin pannuksi

hallituksesta

pois. Mutta Itäwallau ja Rauskau sotajoukot, joilta paawi pakolaisena oli apua hakenut, woitti-

wat kapinalliset _ynnäniidcu

liittolaisen

^Sardinian

kuninkaan ^ja paawi palasi

wuonna

1850Ruomaan.

Jota enemmän

hän

^nyt

hallituksessaan

^wapaamic-

lisyydcn

wastustamisclla

^wicroitti

kansalaistensa

mielet itsestään,

sitä

^{enemmin uc} rupcsiivat kään- tymääu Sardinian luuinkaan Viktor ^Emannettu puolccu, ^joka näyttiwapnamiclistcnpyrintöjenkau- uattajatsi Italiassa, ja jotkut paalviu lvallau a-llc kuuluivistamaista liittyilvät tämänkuninkaan lval- takuutaau.

Vihdoin

^{w. 18<!0, kuu} Viktor ^Ema- nuel oli woittanitt ^paawin sotajoukot, ci tälle jää- nyt muuta tuin kolmas

osa

^{maistaan:tätäkin}

^saat-

toi

hän

^{säilyttää ainoastaan} Ranskalaisten

sota-

lväcu alvulla.

Asia

^{ci ollut}

sillä

^{autettu, että}

hän

pani »voittajansa pannaan. Tuma cuncn niintcn-

Tnrkkilaisten ^pakoa Konstanti-

nopoliin

Venäläisten walloittainiltaduilta kuwaawatkirjeeuwaihtajat

tahi uhkaamilta „

_{Times" ja}

_..Köln. seu-

Zeitung"

lehtiin

^mitä

kauheimmaksi

tapaukseksi

tässä sodassa.

^Avuamme kirjeenkirjoittnjain kirjeessä Tammiklmn 25 p:ltä

itsensä

^kerloa:

Ileinen

^{pako on kolmena}

»viimeisenä

^päilvänä

noussut

korkeimmallceu. Ei ^wähempää kuin

»viisi

sadasta

pakolaisesta on kuolleet ^nälkään, »viluun

tahi tukehoukseen

^{ja »voipi} lukea ihmeeksi, ettei

use-

ampia _olejoutunut Tuonen tuwille.

Wiimeksi

^tänne

tulleilla juvilla näin kuinka

kansaa

^oli istnnut tiu-

haan

^»vaunujeu

»välisille

cstimellekiu. Siellä oli- wat

he

²⁰ tnnnin aikana

kärsineet

^{»vilua, eikä ollut}

kuitenkaan ketään ^pudonnut alas.

Toiset

^olilvat

lautoja

asettauect

^{estimieu päälle ja} niiden ylitse rakentaneet jonkinlaisen^puukaton.

Näissä

^kurjissa

suojuksissa »virui äitejä woiwotelleu ja »väännellen

itseään

synnytystuskissa, kuolewia sotamtehiä,

haa-

»voissaan

kylinänwihatja

kuoliaaksi

puserrettuja ime-

»via ^lapsia. Jota ^euempää näistä retkistä ^saapi tietää,

sitä

^enemmin ihmissydäntä

särkee.

^Wiime

päilvinä »vedettiin lvauuuista ulos 21kuolluttalasta ja 45 wailuon ruumista;

wiimcksimainituista

^oli

moni synnytys

waiwoihiu

uäälltyuyt. Eräsmat-

kustawainen, jota oli

seurannut tämmöisellä

^junalla kertoi minulle

seuraalvau

^{tapautseu, jouka}

itse

^oli

nähnyt: Muuan äiti oliottanut

kanssaan

»vaunui-

hin ^kaksi

^{lasta, jotkawielälcpäsiwät}äidin rinnoilla Knn

hän

^{huomasi, ettei ollut} tilaa kuminallenkin heistä, ja ettei

hänen

^riutuneet

woimansa

^riittäneet

kauemmin kumpaakin elättämään,

heitti hän

^itkien,

waanpäättäwästi yhdeulapsista ulos»vaumm ikku- nasta_sadottain,lumeen!

Samanlaisia

^tapauksia

»voisi

^kertoa

jos

tahdottaisi»

koota niitä. Waan mi-

hin

^{toimiin pitäisi ryhtyä tämän}

kanhean rahlvas-

joukou

suhteeu?

^{Oilvasti kuivaa}

se turkkilaisia

oloja, että

hallitus

^{ivasta uyt}

herättää

^{tästä kysy-}

mystä ja käy

asiata

^tuumimaan!

Ehkä muukalaiset lähettiläät

^joajoissa

huomauttilvat

Turkin

hallitusta

mitä oli tapahtuma, ei

se

^yleiscu

häiriön

^aikana

joutanut ajattelemaan

lähimmäistä

^{aikaa. Sittc}

tuli pakolaistullva ja nyt kun tarttuivat taudit jo

kuulnlvat

riehuman

^ajattelee

hallitus

tarpeenmukaisia keinoja. Kuumetauditoivat jouäyttäytyucct ja lääkä- rit^euuustawatpahiuta. ztoustautinopolion

tosin

^kau-

puuti, johon sopii

kaksikertaa

^enemmän pakolaisia,

sitä

^todistaa pitkät tyhjät kadnt jaautiottalot,^joka

samalla

^kuwaa Osmannien waipnwaa ivaltaa. Tä-

hän

^{asti on} ponvarikaartti täällä ylläpitänytkiitet- tälvää järjestystä

kauheassa häiriössä.

^Mainitta-

ivaa

uskonkiihkoa

^{ei ole} uäyttäytyuyt eikä ^pclkuri- maisnutta kcskisäädyissä. Ainoastaan ylhäisimmät säädyt olvat

siiliä kohdeu

antaneet häpiällisen

esi-

pirtissm

nuottamics.

maillaan olewat torwct nutuiksi, ^{että tuskin} on tymmentätään" taloa, joiden maalla löytyisi tapan alaa ojittamatonta

suota.

^{Tämäpä onfin niin}

^es-

tänyt

hallan

tuhotöitä, että

monessa

^{talossa, jossa}

halla

^ennen

^lähes

^join

^wuosi

teki pahaa,

fairoot

nyt jo itäwiä ohria ja kauroja. Nyt onkin taas

ahkeruus

^{niin kiintynyt pellon tekoon, että pienis-}

säkin taloissa ^saawat

pelloistaan 70^tynnyriä

wuo- teessa

jywä-wiljaa.

Pellot

^omat

enimmäkseen ^fa-

wimaita,

warsinki

^{Päijänteen rannalla, löytyy}

tultenkin

kiwensekaisia

multamaitakin, mutta ahke- ruus on

siinäkin ^kohden

^{nioiton saanut,}

^sillä sem-

moisillakaan

pelloilla ci

nähdä

ainoatakaan kiwirau-

niota,waanwoiniitäwaitka wältilläkyntää. Tietääk-

jeni

on pitäjässämme 7 taloa,^jotkaomattehneet¹⁴

sylta

Pitkät

^{nawetat pelto} kiwestä. Kiwinawctoita

tosin sitä

^{paitse on 30}talossa, jotka _{eiwät ole} peltokiwestä.

Asumatonta

^{maata löytyyKorpilah-}

della wielä niin paljon, etta

woitaisiin

^{taloja li-}

sätä nom

^{80. Sillä täälläon ruuniin}parffimetfää 12 manttalin ^{maa, joka on} kaikki niinkuin luotua talonpaikoiksi. Tästä ^on

suuria

^{haittoja niille ta-}

loille, joiden maat owat

sekoitetut

^{ruumin maan}

kanssa. Jos ^waan hallitus antaisi

^lupaa

^finne

^ta-

loja tehdä, niin kyllä

miehiä

löytyisi, jotka eiwät

arostaisi

^{tarttua auraan ja lapioon, wicläpä moni}

poika

iloisemmasti

tiwääriintin tarttuisi, kun

isällä olisi

^oma

maansa.

^Luulisinpä

sen hallituksellekin

olewan hyödyllisempätä, ^{etta maa}

tulisi asutuksi

^ja

kansa

^warttuisi, koska wielä on niinpaljonirtainta

[anfgq.

Toiste

lisää.

^Kirjoitti

Kaitasaaren

^nuotta-

V "Sotimin.

teella, jota

tehdään scuraawalla

^taivalla:

' ..

^tuop-

piin »viinaa sipullctaau1/?kynsilaukkaaleisipulia), jota

scisotetaau

^{»viikon wcrran}lämpöisessäpaikassa,

kortitussa

putelissa-,

sen

^jälkeen puristetaan kynsi- lautat pois, ja »viinaan pannaan nyt 2luotia kan-

»verttiä, 2 l.piruupaskaa ja noin puoli jumprua pnhdistcttua tärpättiä.

Putelli

^{korkataan taaskin,}

pudistellaan

usein

ja pidetään lämpöisessä. Tällä joka päilvä »voidellaan lapsen kokoruumis,jaanne-

taan

aamuisilla

^maidon

kanssa sisäänkin

^{Is)v 20}

tippaa. Mutta jos

selkää

^{jo on koukkuun »vetänyt,}

pitää siihen,

missä

^{kyttyrä korkein on,}

asetcttamau

noin kymmenen pennin suuruinen ^{pansluuka, joka} on ^pidcttälvä auki N kuukautta. Nnuau puolesta iilkööu tältä taudilta

rasitetuille

lapsille anuettako peruja eikä ^myöskään jauhoista keitettyä »velliä eikä puuroa syödä. Maito ja liharuuat, »voileipä ja

suolainen

^{kala olvat}

sitä

^»vastaan

tcrivcellisiä.

^Wielä

tahdon lisätä sen,

_{ett'cikenenkään}pidälnulctteleman taika-neulvoilla tämän taudin paraneman.

Tosin

allekirjoittaneestakin on lelviuuyt

se

^{huhu, että}

hän katsomisella"

^parantaa

riisitaudilta

^{waiwattujalap-}

sia, niinkuin ^myös,että

hän katsoo"

riien »voiteita.

Tämän »vakuutan »varmasti olclvan pelkkää taika- uskoa, jossa ei lainkaan ^perää ole. Jokainen »voi yhtähywin lapsen

tcrwccksi

katsoa", _kun

»vaan sitä

yllämainitnlla talvalla tarkasti ^hoitaa, ja jokainen woi

samaten

,/katsoa" riicnwoidetta, k»m

sitä

^»vaail

täniäu selityksen jälkeen tekee.

—

_nu

— .

hokas keino oli jo woimatou. Kun ^taasw.1870

Saksalaiset

^woittiwat

Ranskalaiset

^{tykkänään, niin}

Piktor Emanuel walloitti Ruoman ja teki

sen

^pää-

kanpungitsccn. _Kun nyt paawin maallinen malta näin oli kukistunut, _täytyi hänen ^kaikin mokomin kokea lawcntaa ^jawoimistuttaahengellistä

waltaansa katolisien

^{mielien yli. Siinä}

suhteen hänelle

^olikin

awuliasna hänen

asemansa,

jota

hänen maallisen

»valtansa

kadottua rupesi uäyttämääu

useiden

^kato- listcu

silmissä

^marttyriu tapaiselta.

Rahaa

^koot-

tiin

»vuosittain suuria summia.

^Tätä

uouscwaa

uskonnollista intoa

hän

^kcti

tiihoittaa

kaikilla kei- noilla, mitä hänellä

»vallassaan

^{oli. Hän antoi}

kaksi

^{uutta koko meidän ajan} »valistunutta käsitys- tapaa loutkaalvaa uskonkappaletta: opin ..Ncitsy Maarian

saastuttamattomasta sikiämisestä"

^ja

Paa»-

vin erehtymättömyydestä". Erittäinkin»viime mai>

nittn, knn

se

^jnliStaa

tawalliscn ihlniscn

^erehtymät-

tömäksi, on nostanut

suurta

^{melua ja jakauut}ka-

toliset ^kahteen

lahkokuntaan, joistatoinen tätä uutta oppia tuuuustaa, toinen kieltää.

Kuka ^uyt walittaneen tämän likcmmä!62 wuotta

lkauwcmmin kuin kukaan

hänen

edellään! hallin- neen paawin sijaan,

se

on kysymys, jonka päätty- mistä Europau

waltiomichet suurimmalla

^uteliai-

suudella, miltei lcwottomalla mielellä odottamat.

Siitä rippnu, josko tnota

Pio

Nouou

henkiin he

rättämää, uuden ajan pyrilinöille ja

»valistukselle

wihollista,

kiihkokatolisuutta

^yhä wiritellään ja tä- ten luodaan sytykettä

waltiollisiin lewottomnuksiin

Europassa.

(Lähetetty.)

*)

Keskisuomen

päälnupnntissa. Kaupunkimme lisääntyypäiwä päiwältä huoneilla,asujamilla, ruo- ka-kaupoilla, juoma-paikoilla ja kaikilla

senlaisilla.

Täällä ^{on julkisia} juoma paikkoja hywin paljou näin pieneksi kyläksi. Mutta ^eipä

mahtane

^piisata, koska salakapakoita on hywin monta, en tiedä onko usiampi kuin julkisia. Mutta ^{wasta edespäiu} tie- dän senkin, jos elän.

Kyllä salakapakan pitäjät rikastumat yö-aikoina ja kirkkoaikoina, kuu ei ^julkiset ole auki, jamoni

pitkämatkanen kirkkomies ^ottaa, paha kyllä,

salaka-

pakasta lurukupin,

saapa

_wielä pullon poweensakin piiskattua" (niin

kutsutaan sitä

^{miinaa, jota}

sala-

kapakassa myödään,jossa wettä on ^puoleksi). Mutta wielä pahempi, kuu

naiset

^{miestenrinnalla juowat,}

pelaawat korttia, laulawat, wieläpä tappelewatkin.

Tämä on julmaa kuulla,

sillä

^{nainen on julmempi}

juowuksissa kuiu mies. Mntta eroitan

naiset

^nais-

paroista, enkä

tässä

^siistejä

tahdo

^loukata.

Toiwotau ^{waau, että nuo}

irtauaiset wähcnisiwät

ja että siistit, erittäiukin palkolliswäki warjelisiwat

itseänsä

^niiden

seurasta

^ja salakapakat

katoaisiwat.

Siwullincn.