23.8.2017 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Puhelin 0295 021 000
http://www.ely-keskus.fi/uusimaa
PL 36
00521 HELSINKI
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta.
Ilmoituksen tekijän nimi
Lemminkäinen Oyj Salmisaarenaukio 2 00180 Helsinki
Kunnostettavan alueen sijainti
Osoite:
Puusepäntie 11, 04360 Tuusula Kiinteistötunnus:
858-411-7-66
Kiinteistön omistaja
Lemminkäinen Oyj
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Alueen pohjavedessä on todettu kloorattuja liuottimia vuodesta 2001 lähtien. Maaperän ja pohjaveden pilaantuminen klooratuilla liuottimilla on tapahtunut nk. Kinishallien alueella. Kinishalleissa on harjoitettu monen- laista toimintaa. Kinishalli I:ssä on valmistettu vuodesta 1985 alkaen Terrazol-nimistä ainetta, jonka valmistuksessa on käytetty mm. trikloori- eteeniä ja tetrakloorieteeniä. Ennen tätä Kinishalli I:ssä on toiminut mm.
Kinis Oy:n konepaja, jonka toiminnan yhteydessä on saatettu käyttää kloorattuja liuottimia. Halli on rakennettu 1970-luvulla ja sitä on laajennet- tu myöhemmin.
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §
Maksu
880 €Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukainen ilmoitus pilaantu- neen maaperän puhdistamisesta toimitettiin Uudenmaan elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukselle 6.7.2017.
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kiinteistö sijaitsee Tuusulan kunnassa Sammonmäen teollisuusalueella osoitteessa Puusepäntie 11 (Liite 1.). Kunnostettava alue sijaitsee kiinteistöllä olevan Kinishalli I:n lounaiskulmassa.
Alueelle on 5.4.2017 vahvistettu osayleiskaava Focus. Osayleiskaavan mukaan alueelle tulee liikennealue sekä palvelujen ja hallinnon alue.
Aikaisemmat päätökset
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.4.2016 päi- vätty päätös (UUDELY/3989/2016), joka koskee pilaantuneen pohja- veden pumppausta, käsittelyä ja tarkkailua.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
- Lemminkäinen Infra Oy, Tuusulan Sammonmäki, Pilaantuneen maan tutkimukset, kunnostustarpeen arviointi ja kunnostussuunnitelma. Pöyry Finland Oy, 3.7.2017.
- Lemminkäinen Infra Oy, Sammonmäki, Maaperätutkimukset vaiheet I–
III. Pöyry Finland Oy, 21.6.2017.
- Lemminkäinen Oyj, Sammonmäki, Tuusula, Uuden suojapumppauskai- von ja puhdistuskontin vaikutusten seuranta, Vuosiraportti 2016. Pöyry Finland Oy, 28.2.2017.
Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet
Kunnostettavan alueen maaperä on tehtyjen tutkimusten perusteella pääosin hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttistä moreenia. Alue on kokonaan asfaltoitu ja asfaltin alla on mursketäyttöä. Maakerrosten paksuus alu- eella on 1–3,5 metriä. Maan pinnantaso on kunnostusalueella välillä 50–
50,5 m mpy ja kallion pinnantaso välillä 47–49 m mpy.
Kunnostettava alue sijaitsee Mätäkiven I-luokan pohjavesialueen ete- läisellä osa-alueella B. Pohjavesialueen raja kulkee Kinishallien lounais- puolella, missä sijaitsee myös vedenjakaja. Pohjavesi virtaa jakajalta lounaaseen ja koilliseen. Kunnostettavalla alueella ei ole tutkimuksissa todettu pohjavettä vaan alue on todennäköisesti kokonaan kuivan kallion päällä. Pohjaveden pinnankorkeus on kunnostettavan alueen läheisyy- dessä noin tasolla + 47,5 m mpy.
Alueen pintavedet virtaavat kunnostettavan alueen pohjoispuolella si- jaitsevaan Skålbackinpuroon.
Pohjaveden pumppaus, puhdistaminen ja tarkkailu
Kloorattujen liuottimien suojapumppausta tehtiin aluksi Lemminkäisen vedenottamolla tarkoituksena estää liuottimien pääsy HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtyä) Kuninkaanlähteen vedenotta- molle. Lemminkäisen vedenottamo sijaitsee noin 700 metriä ja Kunin- kaanlähteen vedenottamo noin 800 metriä Kinishalleista koilliseen. Lem- minkäisen vedenottamon suojapumppauskaivon sijainti on esitetty liit- teessä 2.
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus antoi 27.4.2016 päi- vätty päätöksen (UUDELY/3989/2016) koskien klooratuilla liuottimilla pilaantuneen pohjaveden pumppausta ja käsittelyä kiinteistöllä 858-411- 7-11. Kiinteistö sijaitsee Puusepäntien vastakkaisella puolella Kinishal- leihin nähden. Päätöksessä oli edellytetty pumppauksen jatkamista tois- taiseksi myös Lemminkäisen vedenottamolla ja pohjavesitarkkailua alu- eella laajemmin. Tarkkailuun kuuluvista pohjaveden havaintoputkista put- ket SK18 ja SK19 sijaitsevat Kinishalli I:n lounaispuolella lähellä pilaan- tunutta maa-aluetta. Putket sijaitsevat pumppauskaivosta ylävirtaan. Ha- vaintoputkien sijainnit on esitetty liitteessä 2.
Kiinteistölle 858-411-7-11 rakennettiin keväällä 2016 siiviläputkikaivo alueelle, jolla pohjaveden virtaus keskittyy kapeaan kalliopainanteeseen.
Kaivon sijainti on esitetty liitteessä 2. Pumpattu vesi johdetaan konttiin asennetun aktiivihiileen perustuvan puhdistusyksikön kautta läheiseen avo-ojaan, josta vesi purkautuu Skålbäckinpuroon. Uudenmaan elinkei- no-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksen mukaan pohjaveden käsittelylaitteisto tuli suunnitella ja mitoittaa siten, että ojaan johdettavan veden tri- ja tetrakloorieteenin summapitoisuus ei ylitä pitoisuutta 10 µg/l.
Vuonna 2016 ja alkuvuodesta 2017 uudesta pumppauskaivosta puhdis- tuskonttiin johdettavassa vedessä havaittiin ennen puhdistusta 1,1-di- kloorietaania, 1,1,1-trikloorietaania, 1,1-dikloorieteeniä, cis-1,2-dikloori- eteeniä, trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä vaihtelevia määriä. Liuot- timien yhteismäärä vaihteli kaivon vedessä vuoden 2016 aikana välillä 30–54,1 µg/l ja pumpatun veden määrä oli 8,3 m3/vrk. Käsittely-yksiköstä poistuvassa puhdistetussa vedessä ei ole havaittu kloorattuja liuottimia vuosina 2016–2017.
Uuteen pumppauskaivoon nähden pohjaveden virtauksen alavirran puo- leisista havaintoputkista ja Lemminkäisen vedenottamon kaivosta voi- daan tulevaisuudessa seurata pumppauksen vaikutuksia kaikista sel- keimmin. Toistaiseksi saatujen tulosten perusteella näyttäisi siltä, että uuden pumppauskaivon vaikutuksesta alavirran puoleisten seurantapis- teiden tetrakloorieteeni- ja trikloorieteenipitoisuudet olisivat kääntyneet laskuun. Tämä osoittaisi pumppauksen toimivan suunnitellulla tavalla.
Vielä ei kuitenkaan voida tehdä selkeitä johtopäätöksiä pumppauksen vaikutuksesta alavirran puolella sijaitsevissa seurantapisteissä, koska uusi pumppauskaivo on ollut toiminnassa vasta vähän aikaa.
Havaintoputkessa SK18 todettiin vuonna 2016 tetrakloorieteeniä kesä- kuussa (2 µg/l) ja marraskuussa (9,1 µg/l). Syyskuussa 2016 pitoisuus jäi alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajan (1 µg/l). Putkessa on aikaisempina tarkkailuvuosina todettu vaihtelevia pitoisuuksia erityyp- pisiä kloorattuja liuottimia, mutta vuonna 2016 pitoisuudet jäivät alle la- boratorion analyysimenetelmän määritysrajojen. Huhtikuussa 2017 to- dettiin tetrakloorieteeniä (6 µg/l), trikloorieteeniä (1,9 µg/l) ja 1,1,1-trikloo- rietaania (12 µg/l). Tetrakloorieteenin pitoisuudet ovat pysytelleet jok- seenkin samalla tasolla koko tarkkailuhistorian ajan lukuun ottamatta vuonna 2009 todettua korkeaa pitoisuutta 7 500 µg/l.
Havaintoputkessa SK19 todettiin pieniä pitoisuuksia tetrakloorieteeniä kesäkuussa 2016 (1,3 µg/l), marraskuussa 2016 (5,2 µg/l) ja huhtikuussa 2017 (9 µg/l). Syyskuussa 2016 pitoisuus jäi alle laboratorion analyysi- menetelmän määritysrajan (1 µg/l). Putkessa on todettu aikaisempina tarkkailuvuosina vaihtelevia pitoisuuksia erityyppisiä kloorattuja liuottimia mutta vuosina 2016 ja 2017 pitoisuudet ovat jääneet alle laboratorion analyysimenetelmän määritysrajojen. Tetrakloorieteenin pitoisuudet ovat pysytelleet jokseenkin samalla tasolla koko tarkkailuhistorian ajan.
Vuosina 2016 ja 2017 tehdyt maaperä- ja huokosilmatutkimukset
Kinishallien ja niiden eteläpuolella sijaitsevan vanhan Lemminkäisen maalitehtaan alueilla tehtiin maaperäkairauksia, asennettiin huokosilma- putkia ja tehtiin maaperään koekuoppia vuosina 2016 ja 2017. Tutkimus- pisteiden sijainnit on esitetty liitteissä 3 ja 4.
Maaperään tehtiin yhteensä 21 kpl kairapisteitä. Kairauksissa otetuissa maanäytteissä ei todettu laboratorioanalyyseissä tetra- tai trikloorietee- nejä.
Huokosilmaputkia asennettiin alueelle yhteensä 43 kpl. Huokosilmanäyt- teissä todettiin laboratorioanalyyseissä tetra- ja trikloorieteenejä useam- massa tutkimuspisteessä. Selvästi korkeimmat pitoisuudet todettiin Kinis- halli I:n lounaispäädyssä huokosilmaputkessa H30. Putken huokosil- massa todettiin laboratorioanalyysissä kloorattuja liuottimia yhteensä 111 mg/m³ (josta tetrakloorieteeniä 110 mg/m3).
Huokosilmatutkimuksien perusteella tehtiin maaperään kolme koekuop- paa huokosilmaputken H30 ympärille. Koekuopista otetuissa maanäyt- teissä todettiin laboratorioanalyyseissä tetrakloorieteeniä 0,03–
1,4 mg/kg. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen alempi oh- jearvo ylittyi näytteissä KK1/0,2–0,5 m (1,4 mg/kg) ja KK2/0,2–0,5 m (0,63 mg/kg).
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Alueelle on laadittu valtioneuvoksen asetuksen 214/2007 mukainen maa- perän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Arvioinnissa on huomioitu todettujen haitta-aineiden ominaisuudet sekä alueen käyttö ja erityspiirteet. Arvioinnin perusteella kunnostamalla korkeimmat kloori- eteenipitoisuudet Kinishalli I:n lounaispuolella vähennetään pilaantunei- suudesta aiheutuvaa riskiä pohjavedelle ja hallin sisällä työskenteleville.
Arvioinnin mukaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen tet- rakloorieteenin alempi ohjearvo on riittävä kunnostustaso.
Kunnostettavan alueen arvioitu pinta-ala on 90 m2:ä ja arvioitu kunnos- tettavien maamassojen määrä 220 m3:ä. Koska kallionpinnan taso nou- see Kinishalli I:n lounaispuolella, pilaantuneisuuden ei arvioida jatkuvan kauas rakennuksesta. Rakennuksen alapuolisia maita ei tässä vaiheessa kunnosteta.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen
Kinishalli I:n lounaispuolisen alueen maaperä esitetään kunnostettavaksi massanvaihdolla. Kunnostustavoitteeksi esitetään tetrakloorieteenille valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista alempaa ohjearvotasoa 0,5 mg/kg. Myöhemmin, rakennusten purkujen yhteydessä, tutkitaan ja mahdollisesti kunnostetaan muut ulkoalueet ja rakennusten alapuolinen maaperä. Tällöin laaditaan tarvittaessa erillinen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta.
Pilaantunut maa kaivetaan kokonaan pois kallionpinnan tasoon. Maape- ränäytteiden mukaan pilaantuneita massoja on etenkin maaperän pin- taosissa täyttömaan alapuolella. Kunnostettavalla alueella kulkee sähkö- kaapeli pihavalaistukselle sekä vesijohto, jotka on tarkoitus tukea kaivu- töiden ajaksi. Pilaantuneet maamassat kuljetetaan pois alueelta asian- mukaiseen sijoituspaikkaan (alustavasti jatkokäsiteltäväksi Nurmijärvelle Nordic Enviconin pilaantuneiden maiden käsittelypisteeseen).
Kunnostusta valvoo sertifioitu näytteenottaja, jolla on kokemusta kunnos- tusten valvonnasta ja kenttämittauksista. Kunnostus arvioidaan aloitet- tavaksi syyskuussa 2017. Työn kestoksi arvioidaan muutama viikko.
Työn aikainen näytteenotto
Pilaantuneen alueen laajuus tarkennetaan kunnostuksen yhteydessä kenttämittauksilla (PID-mittaus) sekä aistihavainnoilla. Osa työnohjaus- näytteistä varmennetaan laboratorioanalyyseillä.
Työnaikainen maaperän puhtaus varmennetaan jäännöspitoisuusnäyt- teillä, jotka otetaan kaivannon pohjalta ja seinämästä. Kaikki jäännös- pitoisuusnäytteet varmennetaan laboratorioanalyyseillä. Kenttämittauk-
sien ja laboratorioanalyysien tarkoitus on selvittää kunnostustavoitteiden saavuttaminen.
Kaikkien kenttämittauksien ja tehtyjen analyysien tulokset esitetään kun- nostuksen loppuraportissa.
Pilaantuneen veden käsittely
Tehtyjen tutkimuksien perusteella kunnostettavalla alueella ei esiinny pohjavettä. Tämä riippuu kuitenkin kunnostettavan alueen lopullisesta laajuudesta. Maaperässä olevat klooratut liuottimet ovat helposti veteen liukenevia. Tarvittaessa kaivantovesi pumpataan umpisäiliöön ja puhdis- tetaan aktiivihiilikäsittelyllä.
Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy
Kaivun yhteydessä huolehditaan kaivantojen vakavuudesta ja estetään sortumat pitämällä kaivannon seinämät tarpeeksi loivina ja käyttämällä tarvittaessa tuentaa. Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ennen töiden aloittamista.
Työmaalla käytetään tarpeellisia henkilökohtaisia suojavarusteita. Työ- maa eristetään ja ulkopuolisten tahaton pääsy alueelle estetään.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Lem- minkäinen Oyj:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdista- mista Tuusulassa osoitteessa Puusepäntie 11 sijaitsevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 858-411-7-66, ja hyväksyy sen seuraavin mää- räyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-ainekset, joiden tetrakloorieteenin pitoisuus ylittää 0,5 mg/kg.
1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaiset kynnysarvot tai alueen taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuk- sina muita haitta-aineita kuin tetrakloorieteeniä, on maaperän pi- laantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kysei- set maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1.
mukaisen kunnostustavoitteen saavuttamiseksi tai muusta syystä, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, lii- kenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.
1.3. Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa säilytettäviä rakennuk- sia tai muita rakenteita vaarantamatta kaikkea määräyksen 1.1. mu- kaisen kunnostuksen tavoitetason ylittävää maa-ainesta, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
1.4. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluvirano- maiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maape- ränäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivet- tavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näyt- teet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa- ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty.
Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on ana- lysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuk- sissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen kallioon päättymättömistä seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tar-
kasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kai- vualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näy- tettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen
5. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaan- tuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vas- taanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltore- kisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraa- vasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset.
Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukai- sesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsi- teltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväk- sytty kyseisen jätteen käsittely.
Pilaantuneen veden käsittely
7. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.
Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla.
Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä.
Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsitel- täväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siir- toasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle.
Pohjavesitarkkailu
8. Ennen kunnostuksen aloittamista on otettava pohjavesinäytteet vähintään havaintoputkista SK18 ja SK19. Mikäli Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.4.2016 päivätyn päätök- sen (UUDELY/3938/2016) määräyksen 3.3. mukainen pohjavesinäyt- teenotto on tehty enintään kuukausi ennen kunnostustöiden aloit- tamista, ei erillistä näytteenottoa tarvitse tehdä.
Pohjavesinäytteiden analyysitulosten sekä maaperän kunnostustöi- den aikana tehtyjen havaintojen ja mittausten perusteella on arvioi- tava, onko em. päätöksen määräyksen 3.3. mukainen tarkkailu riit- tävä vai onko kunnostusalueen läheisyydessä tarpeen tehdä lisä- tarkkailua kunnostustöiden vaikutusten seuraamiseksi. Arviointi on liitettävä määräyksen 9.3. mukaiseen kunnostuksen loppuraporttiin.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloit- tamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamis- ajankohta.
9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista.
9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnos- tustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostus- alueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenotto- menetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännös- pitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuk- sessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden ana- lyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä.
Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäris- tökeskukselle ja Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomai- selle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta.
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek- sella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia si- sältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi.
Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaan maaperän ja poh- javeden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistami- seen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteis- ta ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa
tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon.
Kunnostusalueella tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu alueen maaperässä kohonneita pitoisuuksia tetrakloorieteeniä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty tetrakloorieteenin kynnysar- voksi 0,01 mg/kg, alemmaksi ohjearvoksi 0,5 mg/kg ja ylemmäksi ohjear- voksi 2,0 mg/kg.
Ilmoituksessa esitetyn mukaisesti päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi tetrakoorieteenille valtioneuvoston asetuksen 214/
2007 mukainen alempi ohjearvotaso. Kunnostustaso on katsottu riittä- väksi alueelle laaditun riskinarvioinnin perusteella. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvon tai alueen taustapitoisuuden ylittä- vinä pitoisuuksina muita haitta-aineita kuin tetrakloorieteeniä, on maape- rän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uuden- maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arvi- ointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapa- uksessa poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisen kunnos- tustavoitteen saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.)
Mikäli maaperästä ei ole mahdollista poistaa esim. rakennuksen sortu- misvaaran vuoksi, kaikkea kunnostuksen tavoitepitoisuuden ylittävää maa-ainesta, on asiasta edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim. haitta-aineita sisältävän alueen eristämisestä, sen aiheuttamien riskien arvioinnista sekä mahdollisista riskinhallinta-, tarkkailu- ja/tai jatkokunnostustoimenpiteistä. (Määräys 1.3.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä esim.
erottavan/eristävän rakenteen toteuttamisesta. (Määräys 1.4.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivu- syvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsitte- lyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-ai- neseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavano- maiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohon- neita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittely- paikkoihin toimitettavat maa-ainekset. (Määräys 2.)
Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kyl- teillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisäl-
tävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa- aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Jätelain (646/2011) 121 §:n mukaan jätteen haltijan on laadittava siir- toasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mu- kana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle.
Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määrä- ys 5.)
Jätelain (646/2011) 29 §:n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määrä- ys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaan- ottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maa-ainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haitta-ainepitoi- suuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmu- kaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 6.)
Jätelain (646/2011) 8 § edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mah- dollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajär- jestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudel- leenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 6.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa tervey- delle tai ympäristölle. (Määräys 7.)
Päätöksessä on edellytetty pohjavesinäytteenottoa vähintään kunnos- tusaluetta lähimmistä havaintoputkista ennen kunnostustöiden aloitta- mista sekä mahdollisen lisätarkkailutarpeen arvioimista kunnostuksen ai- kana saatujen tietojen perusteella. Tarkkailulla seurataan maaperän kun- nostustoimenpiteiden vaikutusta pohjaveden laatuun. Uudenmaan elin- keino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 27.4.2016 päivätyn päätöksen (UUDELY/3938/2016) määräyksen 3.3. mukaan alueella tehdään pohja- vesitarkkailua kahdesti vuodessa (syksyisin ja keväisin). (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 9.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen virano- maisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistus- tarpeen arvioinnista (214/2007)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisis- ta suoritteista vuonna 2017 (1554/2016)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liiken- ne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puh- distamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 16 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Lemminkäinen Oyj Jame Welin (sähköisesti)
Tiedoksi
Pöyry Finland Oy, Jari Ruohonen/Tomi Friman (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti)
Tuusulan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Tuusulan kunnan ilmoitustaululla ympäris- tönsuojelulain (527/2014) 85 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oi- keuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joi- den oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 5.
Hyväksyntä
Tämä päätös on hyväksytty sähköisesti. Päätöksen on esitellyt ylitarkas- taja Hanna Valkeapää ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen.
Liitteet Liite 1. Kunnostusalueen sijainti
Liite 2. Pohjaveden havaintoputkien ja pumppauskaivojen sijainnit Liite 3. Maaperäkairauspiteiden sijainnit
Liite 4. Huokosilmaputkien ja maaperän koekuoppien sijainnit Liite 5. Valitusosoitus
Ratkaisija Suominen Vesa 22.08.2017 11:40
0
Lähde: Maanmittauslaitos
1,7
ETRS-TM35FIN 1,7 km
1: 34 891 0,87
Huokosilmaputkien sijiannit
Koekuoppien sijainnit
Valitusviranomainen
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muu- tosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäi- vä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seu- raavana arkipäivänä.
Valituksen sisältö
Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija- na on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.
Valituksen liitteet
Valituskirjelmään on liitettävä
- ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille
Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204
65101 Vaasa
Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760
Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi
Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00 - 16.15
