• Ei tuloksia

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS 2012"

Copied!
13
0
0

Kokoteksti

(1)

MUSTFINNTRÄSKETIN NATURA-ALUEEN SUDENKORENTOSELVITYS

2012

Terhi Sulonen 13.8.2012

(2)

TIIVISTELMÄ

Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää Mustfinnträsketin Natura-alueen kolmen järven sudenkorentolajisto ja runsaus. Työssä selvitettiin ensisijaisesti alueel- la mahdollisesti esiintyvät direktiivilajit sekä uhanalaiset lajit. Alueella ei ole aiemmin tehty suden- korentoselvityksiä. Selvitys tehtiin kesällä 2012. Mustfinnträsketin Natura-alue sijaitsee Paraisten kunnassa. Alue käsittää kolme lähekkäin sijaitsevaa pikkujärveä, joissa kasvillisuus on rehevää.

Alueen pinta-ala on 113 ha. Työn toimeksiantaja toimi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympä- ristö- ja luonnonvarat vastuualue. Selvitys kuuluu Euroopan unionin rahoittamaan Euroopan maa- seudun kehittämisen maatalousrahaston tukemaan VELHO-hankkeeseen, jonka toteuttaja on Varsi- nais-Suomen ELY-keskus.

Selvityspäiviä oli yhteensä 9 aikaväleillä 31.5-8.6., 24-28.6., ja 18.7-21.7. Kaikki alueella tavatut lajit ovat tyypillisiä ja yleisiä Lounais-Suomessa. Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkoren- toselvityksessä ei havaittu luontodirektiivin lajeja eikä uhanalaisia lajeja. Yhteensä kaikilta alueilta havaittiin kolmetoista sudenkorentolajia.

(3)

SISÄLLYSLUETTELO

Sisältö 

TIIVISTELMÄ ... 2 

Johdanto ... 4 

Menetelmät... 4 

Selvitysalueet ja havaittu sudenkorentolajisto ... 5 

Mustfinnträsket ... 5 

Gräggböleträsket ... 6 

Lampisträsket ... 8 

LIITE 1. Musfinnträsketin Natura-alueen rajat ja selvitysalueen ruutujako... 10 

LIITE 2. Sudenkorentojen runsaus ruuduilla 27-90... 11 

LIITE 3. Sudenkorentojen runsaus ruuduilla 93-204... 12 

LÄHTEET... 13 

(4)

Johdanto

Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksen tavoitteena oli selvittää vuoden 2012 ke- sällä Mustfinnträsketin Natura-alueen kolmen järven sudenkorentolajisto ja runsaus. Työssä selvi- tettiin ensisijaisesti alueella mahdollisesti esiintyvät direktiivilajit sekä uhanalaiset lajit. Työn toi- meksiantaja toimi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue. Sel- vitys kuuluu Euroopan unionin rahoittamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tukemaan VELHO-hankkeeseen, jonka toteuttaja on Varsinais-Suomen ELY-keskus. Alueella ei ole aiemmin tehty sudenkorentoselvityksiä eikä Luonnontieteellisen keskusmuseon Hatikka- tietokannasta löydy sudenkorentohavaintoja alueelta.

Menetelmät

Työssä selvitettiin Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentolajisto. Laskenta-ajankohdat suun- niteltiin arvolajiston lentoaikojen mukaan. Järvien muu sudenkorentolajisto ja runsaus arvioitiin em.

lajeihin painottuvien menetelmien perusteella.

Laskenta kohdistui koko Natura-alueeseen ja se tehtiin otoslaskentana, jossa selvityskohteet on jaet- tu 200 m x 200 m ruutuihin (kartta liitteessä 1). Ruudut selvitettiin kolmesti kesän aikana. Lasken- nan kohteena ovat erityisesti ruudut, jotka ovat potentiaalisia sudenkorentojen esiintymisympäristö- jä mm. avovettä, luhtia tai niittyjä. Laskenta suoritettiin jalkaisin rannalla ja veneellä vesialueilla, vaikeapääsyisissä paikoissa laskenta suoritettiin kiikarilla.

Lajinmääritys tapahtui sekä kiikareilla, että haavilla pyydystäen. Sudenkorentonäytteitä ei kerätty ja lajintunnistusta varten pyydystetyt yksilöt vapautettiin. Mahdollisuuksien mukaan lajistosta ja alu- eesta otettiin valokuvia. Sudenkorentolajien runsaus arvioitiin kuusiluokkaisesti seuraaviin luok- kiin: 0= kesän aikana 0 yksilöä, 1=1-2 yks., 2=3-9 yks., 3=10-99 yks., 4=100-999 yks., 5=1000 yks.

Selvityskerrat ajoitettiin mahdollisimman aurinkoisiin ja tyyniin päiviin. Selvityspäiviä oli yhteensä 9 aikaväleillä 31.5-8.6., 24-28.6., ja 18.7-21.7.

(5)

Selvitysalueet ja havaittu sudenkorentolajisto

Mustfinnträsketin Natura-alue sijaitsee Paraisten kunnassa. Alue käsittää kolme lähekkäin sijaitse- vaa pikkujärveä, joissa kasvillisuus on rehevää. Alueen pinta-ala on 113 ha. Alueen järvet ovat Mustfinnträsket , Lampisträsket ja Gräggböleträsket. Järvistä Mustfinnträsket on ruovikkoisin ja Lampisträsket sekä Gräggböleträsket ovat avoimempia, vain osittain rannoiltaan ruovikoituneita järviä.

Laajoissa ja tiheissä ruovikkoalueissa sekä kalliorannoilla sudenkorentolaji- sekä yksilömäärät oli- vat vähäisiä. Parhaita alueita sudenkorentojen havaitsemiseen olivat rantaniityt ja –luhdat.

Kaikki alueella tavatut lajit ovat tyypillisiä ja yleisiä Lounais-Suomessa. Viimeisenä kartoitusjakso- na heinäkuun puolenvälin jälkeen alueella havaittiin loppukesän lajeista (mm. puna- ja tummasyys- korennot) ainoastaan nuoria yksilöitä. Tästä voidaan päätellä loppukesän lajien runsastuneen vasta kartoituksen loputtua. Mustfinnträsketin Natura-alueen sudenkorentoselvityksessä ei havaittu luon- todirektiivin lajeja eikä uhanalaisia lajeja. Yhteensä kaikilta alueilta havaittiin kolmetoista lajia, lajit on esitelty taulukossa 1 ja niiden runsaus alueittain liitteissä 1 ja 2.

Taulukko 1. Mustfinnträsketin Natura-alueella havaitut sudenkorentolajit.

sirokeijukorento Lestes sponsa

keihästytönkorento Coenagrion hastulatum sirotytönkorento Coenagrion pulchellum isotytönkorento Erythromma najas okatytönkorento Enallagma cyathigerum ruskoukonkorento Aeshna grandis

siniukonkorento Aeshna juncea vaskikorento Cordulia aenea

ruskohukankorento Libellula quadrimaculata merisinikorento Orthetrum cancellatum tummasyyskorento Sympetrum danae punasyyskorento Sympetrum vulgatum isolampikorento Leucorrhinia rubicunda

Mustfinnträsket

Mustfinnträsket on matala ja ruovikoitunut järvi. Järven Natura-alueen pinta-ala 63 ha, vesiala 22,2 ha ja kokonaisrantaviiva 2,9 km. Järveä ympäröivät laajat ruovikot ovat vaikeakulkuisia ja tästä johtuen järveä ei päästy tutkimaan veneellä. Alue tutkittiin ruovikkoa ympäröivältä osalta. Tiheässä ruovikossa sudenkorennot eivät juurikaan viihdy. Ruovikkoista rantaa ympäröiviltä lehtoalueilta havaittiin enimmäkseen hentosudenkorentoja. Mustfinnträsketin alueelta havaittiin koko kartoitus-

(6)

alueen ainoa merilajeja edustava yksilö, nuori merisinikorento. Alueelta havaittiin yhdeksän suden- korentolajia, lajit on esitelty taulukossa 2.

Taulukko 2. Mustfinnträsketin alueella havaitut sudenkorentolajit sirokeijukorento Lestes sponsa

keihästytönkorento Coenagrion hastulatum sirotytönkorento Coenagrion pulchellum isotytönkorento Erythromma najas okatytönkorento Enallagma cyathigerum siniukonkorento Aeshna juncea

merisinikorento Orthetrum cancellatum tummasyyskorento Sympetrum danae punasyyskorento Sympetrum vulgatum

Kuva 1. Sirokeijukorento Mustfinnträsketillä

Gräggböleträsket  

Gräggböleträsk on runsasravinteinen järvi, jonka länsi- ja itäreunoissa on ruovikoituvaa luhtaniittyä, mutta joka muutoin on varsin avoin. Pohjoisrannalla on kapea rantaniitty ja eteläranta on melko jyrkkä ja avoin. Natura-alueen pinta-ala on 24 ha, vesiala 13,4 ha ja kokonaisrantaviiva 1,7 km.

Varjoisalla etelärannalla tavattiin vain vähän sudenkorentoja kun taas rantaniityillä lajeja ja yksilöi- tä oli runsaammin. Alueelta havaittiin kymmenen sudenkorentolajia, lajit on esitelty taulukossa 3.

 

(7)

Taulukko 3. Gräggböleträsketin alueella havaitut sudenkorentolajit sirokeijukorento Lestes sponsa

keihästytönkorento Coenagrion hastulatum sirotytönkorento Coenagrion pulchellum isotytönkorento Erythromma najas ruskoukonkorento Aeshna grandis siniukonkorento Aeshna juncea

ruskohukankorento Libellula quadrimaculata tummasyyskorento Sympetrum danae punasyyskorento Sympetrum vulgatum isolampikorento Leucorrhinia rubicunda

   

Kuva 2. Gräggböleträsketin rantaluhtaa

Kuva 3. Sirotyttöpari Gräggböleträsketin rantaluhdalla

 

 

(8)

Lampisträsket

Lampisträsket on matala järvi, jonka itäpäässä on pieni metsäinen saari. Järven lounaispäässä on rantaniittyä ja ruovikkoa. Alueen pinta-ala 26 ha, vesiala 14,1 ha, kokonaisrantaviiva 2,5 km. Eniten sudenkorentoja esiintyi rantaniityillä ja niiden ympäristössä. Varjoisalla etelä-rannalla sekä metsäi- sissä osissa sudenkorentolajeja ja -yksilöitä havaittiin vähemmän. Alueelta havaittiin kymmenen sudenkorentolajia, lajit on esitelty taulukossa 4.

Taulukko 4. Lampisträsketin alueella havaitut sudenkorentolajit sirokeijukorento Lestes sponsa

keihästytönkorento Coenagrion hastulatum sirotytönkorento Coenagrion pulchellum isotytönkorento Erythromma najas okatytönkorento Enallagma cyathigerum ruskoukonkorento Aeshna grandis

vaskikorento Cordulia aenea

ruskohukankorento Libellula quadrimaculata tummasyyskorento Sympetrum danae punasyyskorento Sympetrum vulgatum

Kuva 4. Lampisträsketin lounaisrannan rantaniitty

(9)

Kuva 5. Vaskikorento, Lampisträsket

(10)

LIITE 1. Musfinnträsketin Natura-alueen rajat ja selvitysalueen ruutujako

(11)

LIITE 2. Sudenkorentojen runsaus ruuduilla 27-90

0= kesän aikana 0 yksilöä, 1=1-2 yks., 2=3-9 yks., 3=10-99 yks., 4=100-999 yks., 5=1000 yks.

(12)

LIITE 3. Sudenkorentojen runsaus ruuduilla 93-204

(13)

LÄHTEET

Karjalainen, Sami 2010. Suomen sudenkorennot. Kustannusosakeyhtiö Tammi.

www.ymparisto.fi > Lounais-Suomi > Luonnonsuojelu > Natura 2000 > Natura-alueet > Parainen >

Mustfinnöträsket, FI0200108 [viitattu 10.8.2012]

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Suon ja pellon välissä ei ole ojaa, ja myös pellon alaosa on paikoin hyvin märkä.. Alempana ojan vieressä oleva suureksi

Lehdoissa esiintyy useita vaateliaita ja harvinaisia kasvilajeja, joista erityisen merkittäviä ovat tikankontti sekä levin- neisyydeltään itäiset lehtoukonhattu ja

7.1 Vaikutusten merkittävyys Kiskonjoen latvavedet Natura-alueen suojeluarvoille Natura-alueelle kohdistuvat vaikutukset sijoittuvat luontodirektiivin luontotyypeistä pääosin

Natura-alueen suojelu- ja hoitotoimilla tähdätään valkoselkätikan säilyttämisen lisäksi myös muiden eliölajien sekä arvokkaiden luontotyyppien säilyttämiseen..

Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Talaskankaan Natura 2000 -alueen eheyteen arvioidaan korkeintaan vähäisiksi, sillä voimajohto sijoittuu Natura-alueen

Haasteena on, että Kyrönjoen suiston tehtävä suistoalueena on ottaa vastaan joen kuljettamia kiintoaineita, mutta samaan aikaan mataloituminen ja runsas kasvillisuus huonon- tavat

Huurunlampi-Sammakkolampi-Huurunrinteen alue on biologisesti ja maisemallisesti erittäin mer- kittävä luontokokonaisuus. Täydennysalueen lehtoja sisältävien osien lähteisyys

Hiidensaaren metsä on valtakunnallisesti uhanalaisen valkoselkätikan ja myös liito-oravan elinympäristöä.. Kohteen muu eläinlajisto on