VALKEALAMMEN OSA-ALUEEN HOITOSUUNNITELMA
Pohjois-Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät –Life Hanna Kondelin ja Kaija Eisto
Elokuu 2003
1. Johdanto
Suunnittelualue sijaitsee Juuan Polvelassa, noin 3,5 km Polvelan kylältä luoteeseen, Tahkovaaran tien varressa. Pinta-alaltaan tämä valtiolle luonnonsuojelutarkoitusiin han- kittuun alue on noin 103 ha ja siihen sisältyy Valkealammen lehtojensuojeluohjelman ja Juuan lettojen/Valkealammen alueen soidensuojeluohjelman kohteet sekä suojeluohjel- miin kuulumattomia alueita. Kohde on Metsähallituksen hallinnassa eikä siitä ole vielä perustettu luonnonsuojelualuetta. Valkealammen alue sekä neljä muuta luonnonsuoje- luohjelman kohdetta muodostavat Polvelan luontokokonaisuus –Natura-alueen
(FI0700012; liite 1), jonka yhteispinta-ala on 414 ha.
Hanna Kondelin (Joensuun yliopisto) ja Kaija Eisto (Metsähallitus, Itä-Suomen luonto- palvelut) ovat laatineet tämä Polvelan Natura-alueen hoitosuunnitelman, joka sisältää kahden pellon ennallistamistyön. Alueen muita luonnonhoito- ja ennallistamistöitä var- ten laaditaan tarvittaessa erillinen suunnitelma. Tämä suunnitelma on laadittu ”Pohjois- Karjalan lehdot, tikkametsät ja luonnonmetsät”-Life-projektin yhteydessä.
Lettojen tilanne on eteläisessä Suomessa huolestuttavan huono: viljavina maina niitä on kuivatettu ja raivattu pelloiksi ja niityiksi. Tässä suunnitelmassa määritellään ennallis- tamisen tavoitteita ja menetelmiä kahden viljelykseen raivatun pellon luonnontilan pa- lauttamiseksi. Tavoitteena on palauttaa pellot mahdollisimman pitkälti turvetta tuotta- vaksi reheviksi lettosoiksi.
2. Nykytila ja ennallistamisen tavoite
Ennallistettavat pellot sijaitsevat kahdella eri valuma-alueella (liite 2 ja 3). Tyypillistä valuma-alueille on runsaskalkkisuus ja tästä johtuva rehevyys kasvillisuudessa. Maasto on pieni- ja jyrkkäpiirteistä ja pintavesien valumasuunnat ovat melko monimutkaiset.
Alue on ollut monipuolisessa maanviljelyskäytössä. Sekä soilla että metsissä on merk- kejä viljelystä, laidunnuksesta ja niitosta. Maatalouskäytön loppuminen on vesitalouden muutosten ohella tekijä, joka vaikuttaa alueen kasvillisuuteen tällä hetkellä.
2.1 Polvela 1 ("latopelto", kuvio 42.1)
Pellolla on viisi sarkaa, joiden väliset ojat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Peltosarat ovat perusteellisesti muuttuneet alkuperäisestä luonnontilasta, ja turve on melkoisesti tiivistynyttä ja pitkälle maatunutta. Pelto on todennäköisesti ollut alun perin ainakin suurimmaksi osaksi lettoa, mutta lettokasvillisuudesta ei ole mitään jäljellä. Ojien var- silla kasvaa runsaasti koivua ja pajuja. Saroilla ei ole puustoa, mutta paikoin on runsaas- ti pienikokoisia koivun taimia. Sarkojen kasvillisuus vaihtelee karhunsammalvaltaisista laikuista nokkosten ja mesiangervon korkeisiin kasvustoihin. Pellon eteläosasta laske- vassa ojassa on vanha majavan pato, joka on aiheuttanut pellon alapuolella olevan suon tulvimisen ja puuston kuolemisen. Tämän vuoksi siitä ei voi päätellä, minkälaista suota pellon alaosassa on aikoinaan ollut. Suon ja pellon välissä ei ole ojaa, ja myös pellon alaosa on paikoin hyvin märkä. Alempana ojan vieressä oleva suureksi osaksi suolla
kulkeva kärrytie on osittain pensoittunut, mutta osittain se on vielä hyvin märkä ja let- toinen.
Pellon ennallistamisen tavoitteena on tilanne, jossa kasvittomalle hyvin märälle tur- vealustalle alkaa syntyä lettokasvillisuutta. Tähän pyritään poistamalla maatunut pinta- turve ja siinä olevat peltorikkakasvien juuret ja siemenet. Samalla pyritään poistamaan koivun ja pajujen juurakkoja, jotta vesataimia ei syntyisi. Ojien tukkimisella ja vesien johtamisella pelto pidetään kasvukauden ajan niin märkänä, että siinä voivat kasvaa vain suokasvit. Pellolle valuu vesiä sekä ympäröiviltä kivennäismailta että valuvesiuomien kautta pellon kaakkoispuolen letoilta. Vesien määrä suhteessa pellon kokoon on melko suuri, ja pellon alaosa on suhteellisen tasainen. Siksi pelto on mahdollista saada hyvin märäksi, kunhan padot ovat riittävän korkeita ja tiiviitä. Pellon lähistöllä on melko laa- jalti lettoja, joilta lettolajit voivat levitä ennallistettavalle pellolle, eikä lettokasveja tar- vitse istuttaa tai kylvää.
2.2 Polvela 2 ("suikalepelto", kuvio 23)
Kapea suikalepelto sijaitsee notkossa, joka luonnontilaisena on todennäköisesti ollut märkää korpea. Nyt pellolle on istutettu kuusia, ja aluskasvillisuus on tyypillistä kostean rehevän entisen pellon korkeaa kasvillisuutta. Valtalajeina useimmissa kohdissa ovat mesiangervo, kastikat ja nokkonen. Sammalia on hyvin niukasti. Vedet valuvat pääasi- assa keskimmäistä ojaa myöten, mutta keväällä kaikki ojat vetävät hyvin.
Pellon valuma-alueet eivät ole suuria, mutta peltokin on hyvin kapea, joten sen kautta valuu runsaasti vettä pinta-alaan nähden. Pellon pohjoispuolen kautta vedet valuvat ojaa pitkin pohjoiseen, kun taas eteläpuolella pellolta ei lähde laskuojaa, ja veden kulku pel- lon päässä on hidastunut. Ennallistamisen tavoitteena on lähinnä luonnontilaisen puus- ton luominen.
3. Ennallistamisen toteutus
”Latopellon” ennallistamistoimet kohdistetaan pellon eteläiseen puoliskoon ladon etelä- puolelle noin yhden hehtaarin alalle kuviolle 42.1 (liite 2). Tältä alueelta Metsähallituk- sen metsätalouden metsurit kaatavat puuston ja raivaavat pensaikon syksyllä 2003. Puu- tavara karsitaan, kuljetetaan pellolta pois ja käytetään polttopuuna Keihäsjoen luonnon- suojelualueella. Risut kasataan ja poltetaan pellolla.
Marraskuussa 2003 maansiirtoyrittäjä aloittaa kaivinkoneella pintamullan kuorinnan pellon itäisimmästä nurkasta. Pintaturve kuoritaan noin 30 sentin syvyydeltä. Osa tur- peesta käytetään ojien tukkimiseen. Patoja tehdään n. 15 metrin välein, n. 5 metrin le- vyisiksi. Kukin pato rakennetaan siten, että se on selvästi ojaa korkeampi ja ulottuu pit- källe saralle. Vierekkäisiin ojiin tehdään padot eri kohdille. Loput mullat, arviolta run- saat 2500 m3, kasataan pellolle ja kuljetetaan pellolta pois talven 2003-2004 aikana.
Kuljetusuraa on mahdollisesti tarpeen jäädyttää, että pinta kestäisi kuljetuksen.
”Suikalepellolta” kuviolta 23 noin puolen hehtaarin alalta kaadetaan istutuskuuset tal- ven 2003-2004 aikana, muita toimenpiteitä ei tässä vaiheessa tehdä. Kenttäkerroksen kasvillisuus on lähellä luonnontilaisen korven kasvillisuutta, lukuunottamatta rehevöi- tymisen aiheuttamaa nokkosen runsautta. Ojien tukkiminen vain lisäisi rehevöitymistä, ainakin hetkellisesti, joten siihen ei ole syytä ryhtyä. Ojat tukkeutuvat aikaa myöten itsekseen, jolloin pohjakerros palautuu luonnontilaan.
4. Ennallistamisen vaikutukset Natura-alueelle
Polvelan luontokokonaisuus –Natura-alueen pinta-alasta on luontodirektiivin mukaisia luontotyyppejä tietokantalomakkeen mukaan seuraavasti: boreaalisia luonnonmetsiä 42
%, humuspitoisia lampia ja järviä 11 %, puustoisia soita 5 %, kasvipeitteisiä silikaatti- kallioita 4 %, boreaalisia lehtoja 3 %, lettoja 2 %, vaihettumissoita 2 %, kasvipeitteisiä kalkkikallioita 1 %, pikkujokien ja purojen vesikasvillisuutta 1 %, siniheinäniittyjä < 1
% ja lähteitä < 1 %. Ennallistamistoimet eivät kohdistu direktiivin luontotyyppien alu- eelle. Ennallistamisen tavoitteena on parantaa erityisesti lettojen tilaa ja lettolajiston elinolosuhteita ja pitkällä aikavälillä lisätä lettojen pinta-alaosuutta Valkealammen alu- eella. Pellon lähialueella on useita tikankonttiesiintymiä, joiden olosuhteiden toivotaan entisestään paranevan ennallistamisen myötä. Ennallistamisen vaikutus ulottuu siten kaikille ympäröiville suoalueille lähes kolmen hehtaarin alalle.
Ennallistamistyöt eivät siten heikennä niitä luontoarvoja, joiden perusteella alue on si- sällytetty Natura 2000-verkostoon.
5. Seuranta
Hanna Kondelin on perustanut ”latopellolle” kolmelle saralle kolme ruutua kullekin ennallistettavan alueen yläpäähän, keskivaiheille ja alapäähän (liite 3). Pellon itäpuolel- la olevalle luonnontilaiselle letolle on perustettu kolme kasvillisuusruutua. Lisäksi siellä seurataan tikankontin yksilömääriä ja kukintaa yhdessä kohdassa (liite 4). ”Suikalepel- lolle” perustettiin kolme kasvillisuusruutua alkaen pellon keskiosasta etelää kohti.
Seurantaruudut ovat 1 m2 kokoisia ja ne on tehty ruutunarua apuna käyttäen. Kulmat sijoitettiin suurin piirtein pääilmansuuntien mukaisesti. Pohjois- ja eteläkulmiin sijoitet- tiin muoviputket. Puuston tiheys mitattiin relaskoopilla eteläkulman kohdalta sekä pie- nellä että isolla hahlolla. Ison hahlon antama luku kuvaa lähipuuston varjostavaa vaiku- tusta, kun taas pienen hahlon lukema kuvaa puuston määrää laajemmalla alalla. Valta- puuston korkeus arvioitiin silmämääräisesti. Pensaiden ja puiden taimien määrä arvioi- tiin n. 15 metrin säteellä ruudusta. Arvio on peittävyysarvio, ja sellaisena hyvin karkea mittari. Maaston kaltevuus mitattiin ruudun kohdalta alaspäin kaltevuusmittarilla käyt- täen asteikkona 1:20. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuus arvioitiin prosenttipeittä- vyyksiä käyttäen.
Polvelan tikankonttiseuranta tehtiin kolmesta osakasvustosta, joiden rajauksesta piirret- tiin kaavakuva (liite 4). Osakasvustojen versot laskettiin, erikseen kukkineet ja kukki- mattomat. Kehittyvien siemenkotien määrä merkittiin myös muistiin.
Seuranta-aikataulu
Ruudut inventoidaan seuraavan kerran ennallistamisen jälkeisellä kasvukaudella. Mikäli kohteilla näyttää tapahtuvan nopeita muutoksia, on syytä toistaa seuranta vuoden kulut- tua. Sen jälkeen seuranta voidaan tehdä 2-3 vuoden välein niin kauan kuin katsotaan tarpeelliseksi. Jos muutokset näyttävät alkuvaiheessa olevan hitaita, voidaan ensimmäi- sen seurannan jälkeen pitää heti 2-3 vuoden tauko, ja sen jälkeen toistaa seuranta 5 vuo- den välein. Life-projektin päättymisen jälkeen seurannoista vastaa Metsähallituksen Itä- Suomen luontopalvelut.
6. Kustannukset
Puuston kaato ja pensaikon raivaus toteutetaan METSO-rahoituksella, kaikki muut työt Life-projektin rahoituksella. ”Latopellon” ennallistamisen kustannukset ovat taulukossa 1. ”Suikalepellon” ennallistamiseen arvioidaan kuluvan kaksi henkilötyöpäivää, joten kustannukset ovat noin 400 €.
Taulukko 1. ”Latopellon” ennallistamisen kustannukset
Työlaji htpv/h yksikköhinta
€
kustannus yhteensä €
Puuston raivaus, pensaikon raivaus 14 200 2800
Risujen poltto 20 180 3600
Puuston kuljetus alueelta 160
Pintamullan kuorinta ja kasaus 40 h 57,50 2300
Ajouran tamppaus ja jäädytys 1000
Mullan kuljetus pois alueelta 10000
Läjitysalueen valmistelu, sis jäädy- tys
700
Työnjohtokustannukset 10 250 2500
Yhteensä 23060
Liitteet
Liite 1: Polvelan luontokokonaisuus –Natura-alue.
Liite 2: Ennallistettavat peltokuviot 42.1 (”latopelto”) ja 23 (suikalepelto).
Liite 3: Ennallistamisen seuranta-alojen sijainti.
Liite 4: Tikankonttiseurannan aineistoa vuodelta 2002.
