Yksityishenkilö, Natura-alueen maanomistaja (osaomistaja), toteaa, että Lapinlahden kunnan alueella voimajohdon reitille sijoittuu Kanervaharjun suojelualue. Se kuuluu valtioneuvoston 27.6.1996 tekemän periaatepäätöksen mukaiseen vanhojen metsien suojeluohjelmaan.
Kanervaharjun metsä sisältyy myös Euroopan komission 13.1.2005 tekemään päätökseen Suomen Natura 2000 -verkostoon kuuluvista alueista. EU:n suojelutavoitteena metsien osalta on mm. luonnonvaraiset vanhat metsät, jotka ovat häviämässä maapallolta. Vanhat metsät edistävät luonnon monimuotoisuutta monella tapaa ja sitä ei millään tavalla saisi vähentää tässä ajassa, jossa luonto tuhoutuu ja eläin- ja eliölajit kuolevat sukupuuttoon pelottavalla vauhdilla.
Kanervaharjun metsä on yksi niistä alueista, jotka edistävät luonnon ja sen monimuotoisuuden säilymistä seuraavillekin sukupolville. Fingridin suunnittelema voimajohto sijoittuisi tälle
suojelualueelle niin, että metsää jouduttaisiin kaatamaan usean hehtaarin alueelta, joka on todella vankkaa ikimetsää. Jos näin tehdään, tapahtuu korvaamatonta menetystä tälle suojelualueelle, vaikka YVA-selvitykset muuta todistelevat. Metsä alueella on ainutlaatuista. Asia, joka myös mietityttää, on puusto, joka hakattaisiin linjan tieltä pois. Puustosta maanomistajat ovat saaneet korvauksen, mutta maapohjasta ei. Henkilö kysyy, miten silloin määritellään kenen puut ovat koska puusto kasvaa em. maapohjalla? Asia tulisi selvittää lainopillisesti, kysyttävä ehkä
ympäristöministeriöstä. Fingrid järjesti 15.6. tiedotustilaisuuden, jossa sai kysyä asioista ja sieltä vastattiin, että puusto voisi mahdollisesti jäädä maastoon. Henkilö kysyy, miten isot puumäärät, jotka kaadetaan linjan tieltä voivat jäädä maahan maatumaan, koska ne olisivat linjan
rakentamisen tiellä eikä linja-alueella voisi liikkua. Kuutiomäärissä tarkasteltuna henkilö arvioi puuston arvoksi satoja tuhansia euroja. Henkilö haluaa tietää, kenelle rahat päätyvät, koska jonnekin puut täytynee alueelta toimittaa ja myydä. Luonnolle menetetty arvo tässä tapauksessa on kaikkein suurin, jota ei rahalla voi mitata ja joka ei koskaan enää siltä osin palaudu ennalleen, jos puut hakataan pois. Henkilö kertoo mielipiteenään, että luonnonsuojelualue tulee säilyttää ennallaan. Se on ainutlaatuista vanhaa metsää ja ainutlaatuisia luontoarvoja sisältävä alue, jollaista ei koko Suomessakaan enää juurikaan näe. Kun on vaihtoehto, jossa suojelualue voidaan kiertää ja voimajohto tehdä itäpuolelle, niin silloin se tulisi toteuttaa. Mikäli kuitenkin päätetään toteuttaa vaihtoehto, jossa tälle suojelualueelle mennään, haluaisin tietää mitkä ovat oikeuteni valittaa asiasta tai onko sitä, ja mikä on se taho, jonne valitus tehdään? Henkilö pyytää, että häneen oltaisiin yhteydessä hyvissä ajoin sen osalta, miten asiat etenevät ja millaiseen ratkaisuun on päädytty.
Metsähallitus Tel. 0206 39 4000 PL 94 (Vernissakatu 4) www.metsa.fi
FI-01301 Vantaa, Suomi Finland Y-tunnus / Business ID: 0116726-7
Pohjois-Savon ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
ASIA: Metsähallituksen luontopalvelujen lausunto Fingrid Oyj:n Vaala–Joroinen 400+110 kV voimajohtohanketta (Järvilinjan vahvistaminen) koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja siihen sisältyvistä Natura-vaikutusten arvioinneista
Viite: Pohjois-Savon ELY-keskuksen lausuntopyyntö POSELY/331/2020, 24.5.2021
Metsähallituksen asema lausunnonantajana
Metsähallitus antaa lausuntonsa hankealueelle ja sen lähelle sijoittuvien Natura 2000 -alueiden ja luonnonsuojelualueiden haltijana sekä maakotkan suojelusta valtakunnallisesti vastuullisena tahona. Lausunnossamme huomio kohdistuu erityisesti Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien, Tervaruukinsalon, Mäkrämäen metsän ja Sorsaveden saariston Natura 2000 -alueisiin.
Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura 2000 -alue ja soidensuojelualue
Natura-arvioinnissa on arvioitu Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura-alueen osalta hankevaihtoehtoja, joista ensimmäisessä Natura-alueelle sijoittuvaa nykyistä 110 kV voimajohtokäytävää levennettäisiin sekä länsi- että itäpuolelta noin 7 m yhteisleveyteen 62 m, ja joista toisessa Natura-alue kierrettäisiin suojelualueen itäpuolelta. Tällöin uuden, lähinnä ihmisen muokkaamaan ympäristöön Vuolijoentien varteen sijoittuvan voimajohtoalueen pituudeksi tulisi noin 6,7 km. Tässä vaihtoehdossa myös nykyinen 110 kV voimajohto siirtyisi Natura-alueen itäpuolelle, ja sen nykyistä maastokäytävää Natura-alueella vapautuisi noin 1,9 km. Nykyisen johtokäytävän leventämisen ja Natura-alueelle rakennettavan uuden voimajohdon vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin aapasuot arvioidaan vähäisiksi, vaikutusten kohdistuessa lähinnä johdon pylväspaikkoihin.
Vaikutukset Natura-alueen arvokkaalle linnustolle arvioidaan monien lajien osalta kohtalaisen kielteisiksi, mikäli johto rakennetaan Natura-alueelle. Merkittävää heikennystä luonnonarvoihin ei arvioinnin mukaan kuitenkaan tapahtuisi.
Natura-alueen kiertävän vaihtoehdon vaikutukset luonnonarvoihin olisivat vähäisiä ja tilapäisiä keskittyen purkuaikaan. Metsähallitus huomauttaa, että Natura-alueen
Metsähallitus Tel. 0206 39 4000 PL 94 (Vernissakatu 4) www.metsa.fi
FI-01301 Vantaa, Suomi Finland Y-tunnus / Business ID: 0116726-7
kiertävä vaihtoehto oletettavasti vähentäisi myös nykyisestä johtokäytävästä Natura- alueelle aiheutuvia heikentäviä vaikutuksia parantaen siten Natura-alueen suojeltujen luontoarvojen tilaa ja alueen eheyttä. Voimajohdon vaikutukset luontotyyppeihin ovat vähäisiä, mutta erityisesti Natura-alueen arvokkaan linnuston elinolosuhteiden kannalta nykyisen voimajohtolinjan purkaminen Natura-alueelta ja uuden linjan sijoittaminen alueen itäpuolelle olisivat huomattava parannus. Metsähallitus katsoo, että Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien osalta voimajohtohanke tulee toteuttaa Natura- alueen itäpuolelta kiertävän vaihtoehdon mukaisesti.
Tervaruukinsalon, Mäkrämäen metsän ja Sorsaveden saariston Natura 2000 - alueet ja luonnonsuojelualueet
Natura-arvioinnissa on käsitelty kattavasti voimajohtoalueen vaikutuksia Tervaruukinsalon (FI0500023), Mäkrämäen metsän (FI0600102) ja Sorsaveden saariston (FI0600030) Natura 2000 -alueiden luontotyyppeihin ja lajistoon.
Tervaruukinsalon osalta todetaan Natura-arvioinnissa, että itäisestä vaihtoehdosta ei aiheudu vaikutuksia Natura-alueelle, ja läntisestä vaihtoehdosta aiheutuvat vaikutukset arvioidaan erittäin vähäisiksi heikennyksiksi. Läntisen vaihtoehdon toteutumisen myötä Natura-arviointiin on kirjattu, että 0,4 hehtaarin alalla Natura-luontotyyppi harjumetsät muuttuu. Metsähallitus katsoo kuitenkin, että läntisen vaihtoehdon toteutuessa harjumetsät-luontotyyppi häviää 0,4 ha alalla. Puuston poiston myötä alue ei enää täytä Natura-luontotyypin kriteereitä muilta osin kuin geologisen muodostuman kautta, jolloin sen edustavuus harjumetsänä muuttuu luokkaan D = ei merkittävä. Vaikka kyseessä on vain noin 0,1 % luontotyypin harjumetsät kokonaispinta-alasta Natura- alueella, ei häviämistä voi jättää huomioimatta, kun se kohdistuu alueen keskeiseen suojeluperusteluontotyyppiin. Pohjavesivaikutteisten luontotyyppien ja lajien osalta Natura-arviointi on yhteneväinen aiemman Natura-tarveselvityksen kanssa, eli niihin ei katsota kohdistuvan vaikutuksia edes silloin, jos läntisempi vaihtoehto toteutuu.
Tervaruukinsalon luonnonsuojelualue on perustettu ympäristöministeriön asetuksella Etelä-Savon maakunnan luonnonsuojelualueista (205/2019). Perustamisasetuksessa todetaan, että ”Tällä asetuksella perustettuihin luonnonsuojelualueisiin sovellettavista rauhoitussäännöksistä säädetään luonnonsuojelulain 17 a §:ssä”. Läntisen reittivaihtoehdon toteutuminen tarkoittaisi perustetun luonnonsuojelualueen näkökulmasta uuden linjan rakentamista, joka ei alueen rauhoitussäännösten puitteissa ole mahdollista. Uuden linjan rakentaminen vaatisi muutosta perustamisasetukseen.
Mäkrämäen metsän osalta läntisen reittivaihtoehdon seurauksena luontotyyppi luonnonmetsä muuttuu noin 0,5 hehtaarin alalta ja luontotyyppi puustoiset suot noin 0,1 hehtaarin alalta. Järvilinjan voimajohtohankkeen Natura-alueelle sijoittuvan läntisen reittivaihtoehdon kielteiset vaikutukset Mäkrämäen metsän Natura 2000 -alueen eheyteen arvioidaankin kohtalaisiksi. Järvilinjan voimajohtohankkeen
Metsähallitus Tel. 0206 39 4000 PL 94 (Vernissakatu 4) www.metsa.fi
FI-01301 Vantaa, Suomi Finland Y-tunnus / Business ID: 0116726-7
reittivaihtoehto, joka kiertää Mäkrämäen metsän Natura 2000 -alueen ei aiheuta kielteisiä vaikutuksia Natura-alueen eheyteen. Voimajohto sijoittuu Natura-alueen itäreunalle sen ulkopuolelle nykyiselle johtoalueelle.
Sorsaveden saariston osalta itäisen reittivaihtoehdon seurauksena luontotyyppi puustoiset suot muuttuu noin 1,3 ha alalta ja läntisen reittivaihtoehdon osalta noin 0,5 ha alalta. Molemmissa reittivaihtoehdoissa vaikutukset arvioidaan vähäisiksi keskittyen luontotyypin reunaosiin. Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Sorsaveden saariston Natura 2000 -alueen eheyteen arvioidaan vähäisiksi. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille arvioidaan korkeintaan vähäisiksi ja tilapäisiksi. Lisäksi hankkeesta aiheutuu vähäisiä heikentäviä vaikutuksia usealle suojeluperusteena olevalle lintulajille ja kohtalainen heikentävä vaikutus kanalinnuille.
Tervaruukinsalon ja Mäkrämäen metsän osalta Natura-arvioinnissa todetaan, että voimajohdon itäisestä reittivaihtoehdosta ei aiheudu kielteisiä vaikutuksia Natura- alueille. Sorsaveden saariston osalta molemmissa reittivaihtoehdoissa vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille arvioidaan korkeintaan vähäisiksi ja tilapäisiksi, jonka lisäksi hankkeesta arvioidaan aiheutuvan vähäisiä heikentäviä vaikutuksia usealle suojeluperusteena olevalle lintulajille. Voimajohdon reittivaihtoehtona on joko itäinen tai läntinen vaihtoehto koko voimajohdon matkalla.
Metsähallitus katsoo, että kokonaisuutena tarkastellen voidaan itäistä vaihtoehtoa pitää vähemmän kielteisenä kuin läntistä vaihtoehtoa Tervaruukinsalon, Mäkrämäen metsän ja Sorsaveden saariston osalta.
Tämän lausunnon ovat allekirjoittajan ohella valmistelleet erikoissuunnittelijat Tommi Kinnunen ja Anni Rautio.
Kuusamossa 19.7.2021
Metsähallitus, Pohjanmaan-Kainuun Luontopalvelut
8.7.2021 POPELY/1498/2021
POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Veteraanikatu 1, PL 86, 90101 OULU
Kutsunumero 020 63 60020
www.ely-keskus.fi/pohjois-pohjanmaa Veteraanikatu 1
90100 OULU Viestikatu 1
90100 OULU Valtakatu 4 84100 YLIVIESKA Pohjois-Pohjanmaa
Pohjois-Savon ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
Lausuntopyyntönne (POSELY/331/2020)
Lausunto Fingrid Oyj:n Vaala-Joroinen 400+110 kV voimajohtohankkeen (Järvilinjan vahvistaminen) Natura-arvioinneista (Painuanlahti ja Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet)
HANKE
Fingrid Oyj on osana Vaala-Joroinen 400+110 kV voimajohtohankkeen (Järvilinjan vahvistaminen) YVA-menettelyä laatinut luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mu- kaiset Natura-arvioinnit yhdeksälle eri Natura-alueelle, joista kaksi sijaitsee Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella. Yhteysviranomaisena hankkeen YVA- menettelyssä toimii Pohjois-Savon ELY-keskus, joka on pyytänyt Pohjois-
Pohjanmaan ELY-keskuksen lausuntoa YVA-selostuksesta ja POPELYn toimialueella sijaitsevien Natura-alueiden arvioinneista. YVA-selostuksesta POPELY antaa erillisen lausunnon.
Voimajohto sijoittuu pääsääntöisesti nykyisten voimajohtojen vierelle.
NATURA-ARVIOINNIN AINEISTO JA MENETELMÄT
Natura-arvioinnin lähtötiedoiksi todetaan seuraavat:
- Natura-alueiden tietolomakkeet (Ympäristöministeriö 2018)
- uhanalaisten lajien esiintymätiedot, alueelliset ELY-keskukset (2020) - huomionarvoisten petolintujen rengastus- ja pesätiedot Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen aineistot (2020 ja 2021)
- Metsähallituksen kuviotiedot Natura-alueiden luontotyypeistä (2021) - Fingrid Oyj:n tähän hankkeeseen teettämät luontoselvitykset
- Fingridin Järvilinjan YVA-ohjelmavaiheessa laaditut Natura-arviointien tarveharkin- nat
(AFRY Finland Oy 2020) ja niiden viranomaislausunnot
- kartta- ja ilmakuva-aineistot, viranomaistahojen ylläpitämät karttapalvelut ja avoimet tietoaineistot (Metsähallitus 2021, Suomen ympäristökeskus 2021, Laji.fi 2021)
- Järvilinjan hankesuunnitelma.
ARVIOINNISSA TODETUT VAIKUTUSMEKANISMIT JA VAIKUTUSALUE
Arvioinnin mukaan suoria vaikutuksia luontotyypeille ja lajien elinympäristöille kohdis- tuu johtoalueen raivauksesta ja pylväiden perustuksesta. Ennen voimajohdon raken- tamista johtoalueen puusto hakataan ja johtoaukea raivataan. Toiminnan aikana joh- toaukea pidetään avoimena raivaamalla se noin 5–8 vuoden välein. Reunavyöhyk- keen puusto käsitellään 10–25 vuoden välein: harvennetaan, latvotaan helikopterilla tai päätehakataan. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2–4 metriä helikopterisahauksella.
Pitkäaikaisia vaikutuksia aiheutuu uusille pylväspaikoille, raivattavalle ja avoimena pidettävälle johtoalueelle sekä säännöllisesti käsiteltävän johtoaukean reunavyöhyk- keelle.
Pylväspaikka voi paikallisesti salvata pintavesiä. Luonnonuomiin tai lampiin/järviin ei voimajohdon rakentamisen arvioida aiheuttavan vaikutuksia.
Voimajohdolle raivattavan ja puuttomana pidettävän johtoaukean lisäksi läheisyyteen syntyy reunavaikutteista ympäristöä. Reunavaikutuksen arvioidaan yltävän keskimää- rin 2–3 puun pituuden verran sulkeutuneeseen metsään, mikä vastaa noin 50 metriä.
Reunavaikutuksen voimakkuus vaihtelee erityyppisten ympäristöjen välillä. Peitteisillä alueilla reunavaikutus voi ulottua useiden kymmenien metrien etäisyydelle. Reuna- vaikutus voi vähentää tiettyjen lajien tiheyksiä tai aiheuttaa jonkin lajin siirtymisen ko- konaan reunan läheisyydestä toisaalle. Toisaalta reuna-alueella ympäristöt ovat usein monipuolisempia käsittäen sekä avointa että sulkeutuneempaa ympäristöä, mi- kä voi lisätä tiettyjen lajien tiheyksiä tai alueelle voi tulla uusia lajeja.
Uusien pylväspaikkojen kasvillisuus häviää rakentamisen aikana ja paikasta riippuen lajikoostumus voi muuttua. Myös työkoneiden kulkureiteillä kasvillisuus kuluu, mutta palautuu vähitellen ennalleen. Herkkiä kasvillisuuden kulumiselle ovat esimerkiksi suot. Avosoilla ja harvapuustoisilla soilla voimajohtopylväiden väliin jäävän johtoalu- een kasvillisuuden ei arvioida kuitenkaan juuri muuttuvan. Puustoisilla soilla puuston poisto lisää etenkin varpujen ja heinien kasvua. Pylväspaikkojen läheisyydessä kas- villisuus muuttuu kosteuden suhteen vaatimattomamman lajiston eduksi.
Säännöllisten raivausten takia avoimina pysyvät johtoaukeat voivat toimia korvaavina tai vaihtoehtoisina elinympäristöinä niittyjen vähenemisestä kärsineille lajeille ja oji- tuksen seurauksena ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille.
Metsäympäristöjen linnustolle voimajohdon rakentamisesta aiheutuu lievää pesi- mäympäristön menetystä sekä tilapäistä häiriötä työkoneiden melusta sekä ihmisten lisääntyvästä liikkumisesta alueella. Voimajohdon käytön aikana häiriötä aiheutuu 5–
8 vuoden välein toteutettavasta johtoaukean raivauksesta ja 10–25 vuoden välein tehtävästä reunavyöhykkeen puuston käsittelystä. Pääosin karuilla ja talousmetsäval- taisilla kangasmailla ja ojitetuilla rämeseuduilla linnuston elinympäristöjen arvioidaan monipuolistuvan johtoaukealle muodostuvien lehtipuutaimikoiden myötä.
Linnut voivat törmätä voimajohtoihin, mikä voi aiheuttaa linnun kuoleman esimerkiksi sähköiskun tai kuolettavan loukkaantumisen kautta. Törmäysriski on merkittävin lajeil- la, joilla on pieni siipipinta-ala suhteessa ruumiin painoon sekä suurilla ja isoiksi par- viksi kerääntyvillä lajeilla tai hämärä- ja yöaktiivisilla lajeilla. Potentiaalisia törmääjiä ovat joutsenet, hanhet, sorsat, kanalinnut, kurjet, kahlaajat ja petolinnut. Merkittävien pesimä-, ruokailu- tai levähtämisalueiden läheisyydessä törmäysriski on suurempi.
Lisäksi voimajohtopylväät ja johtimet saattavat houkutella petolintuja sopivan korkei- na ympäristön tähystyspaikkoina. Tällöin ne ovat vaarassa törmätä johtimiin tai pyl- väiden haruksiin saaliin kiinnittäessä niiden huomion. Tutkimusten mukaan ilmajoh- toihin tapahtuvista törmäyksistä suuri osa tapahtuu alemman jännitetason (alle 110 kilovoltin) voimajohtoihin. Laskennallisen törmäysriskin voidaan esittää kasvavan, kun törmäyksen mahdollistavia virtajohtimia on enemmän ja yhteispylväässä johtimia on myös useammalla tasolla. Käytännössä johtimien määrän muutoksella on kuitenkin voimajohtokokonaisuuden näkyvyyttä parantava vaikutus ja siten johtimien määrän li- säys vaikuttaa törmäysriskiä vähentävästi. Lisäksi paksummat voimajohdot (400 kilo- volttia) havaitaan paremmin. Suurjännitteisten voimajohtojen rakenteet sijaitsevat myös etäällä toisistaan, jolloin sähköiskun vaaraa ei käytännössä synny.
Eläimistön kannalta voimajohtoaukeat ovat hirvieläinten suosimia ruokailualueita ym- päri vuoden. Tietyt lajit, kuten metsäjänis, taas karttavat talvella avoimia lumen peit- tämiä johtoaukeita. Myyrille ja muille piennisäkkäille johtoaukeat tarjoavat metsänuu- distusaloihin verrattavissa olevia elinympäristöjä. Runsaat pikkujyrsijäkannat voivat houkutella alueille petolintuja ja pienpetoja (kuten esimerkiksi kettu, kärppä ja lumik- ko).
Tavanomaiseen ja yleiseen eläinlajistoon voimajohtohankkeilla ei yleensä ole haitalli- sia vaikutuksia. Virtavesien ominaispiirteisiin ei aiheudu muutoksia, mikä vaikuttaisi esimerkiksi saukon elinympäristöihin. Liito-oravaesiintymiä voimajohdon rakentami- nen voi heikentää. Voimajohtoaukea muodostaa avoimen alueen, jonka ylittäminen on liito-oravalle hankalaa.
Vaikutusaluetta on arvioinnissa tarkasteltu myös Natura-alueittain, mikä ilmenee jäl- jempänä lausunnossa.
NATURA-TIETOLOMAKKEEN TIEDOT EU:N NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULU- VASTA ALUEESTA, PAINUANLAHTI FI1200801 (SPA), Vaala
Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tiedot Natura-alueesta Natura-tietolomakkeen pohjalta. Natura-tietolomake on esitetty Natura-arvioinnin liitteenä.
Painuanlahti on Oulujärven lahti, joka lajistoltaan ja parimäärältään lukeutuu par- haimpiin pohjoissuomalaisiin lintuvesiin. Alueen laajuus on 937 hehtaaria. Alueella on erityisen suuri merkitys muutonaikaisena levähdysalueena. Painuanlahdella pesii ete- läisten rehevien lintuvesien lajistoa. Lahti on kasvamassa vähitellen umpeen. Ilma- versoiskasvillisuuden ehdoton valtalaji on järviruoko; enimmillään ruovikot ovat sato- jen metrien levyiset. Rannan saraniittyjen ja ruovikkojen välissä on järvikortteikkoja.
Hiekkarannat ovat vähentyneet säännöstelyn aloittamisen jälkeen. Kelluslehtistä ja
uposvesikasvillisuutta on niukasti. Yleisimpiä ovat palpakot, ärviät, ahvenvita ja kei- holehdet.
Alueen suojeluperusteena olevien lajien (47 lintulajia, joista 2 uhanalaista) suojeluta- voitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
- alueella vallitsevien lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
- alueella vallitseva lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla,
- lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpi- tein,
- lajien elinympäristön laatua tai lajien populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennal- listamis- ja hoitotoimenpitein.
Kyseessä on valtakunnallisen lintuvesiensuojeluohjelman kohde, josta on tarkoitus muodostaa lintudirektiivin ja luonnonsuojelulain mukainen linnustonsuojelualue. Vesi- alueen suojelu toteutuu vesilain nojalla.
NATURA-TIETOLOMAKKEEN TIEDOT EU:N NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULU- VASTA ALUEESTA, RUMALA-KUVAJA-OUDONRIMMET FI1200800 (SAC/SPA), VAA- LA JA SIIKALATVA
Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tiedot Natura-alueesta Natura-tietolomakkeen pohjalta. Natura-tietolomake kokonaisuudessaan on esitetty Natura-arvioinnin liittee- nä.
Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet on laaja aapasoiden ja keitaiden muodostama koko- naisuus. Alueella on laajalti matalajänteisiä, suureksi osaksi hyvin vetisiä rimpinevoja.
Keskiosassa on runsaasti avorimpiä. Paikoin on ruoppa- ja sammalpintaisia rimpiä.
Laiteilla on sara- ja kalvakkanevoja. Suo on kokonaisuudessaan melko rehevä, ja ruohoisuus ilmenee kasvillisuudessa kaikkialla. Niukat rämereunukset ovat melko ka- ruja.
Suo on linnustollisesti hyvin arvokas, mitä korostaa sijoittuminen lähelle Oulujärveä.
Arvokkaaseen linnustoon kuuluu useita lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten esim.
kaakkuri ja kuikka, jotka ovat Suomessa silmälläpidettäviä. Alueella pesii lisäksi uhanalaisia petolintuja, lokkeja ja vesilintuja. Suolinnuston laji- ja parimäärät ovat runsaat.
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun otta- matta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkit- tävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja
kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
Alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys. Luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallista- mis- ja hoitotoimenpitein.
Alue kuuluu valtakunnalliseen soidensuojelun perusohjelmaan. Alueen ydinosa (2809 ha) on jo suojeltu soidensuojelualueena. Koko alueen suojelu toteutetaan luonnon- suojelulailla sekä luontodirektiiviin perustuen että lintudirektiivin mukaisena linnuston- suojelualueena. Vesiluonnon suojelu toteutuu vesilain nojalla.
HANKKEEN VAIKUTUKSET PAINUANLAHDEN NATURA-ALUEESEEN NATURA- ARVIOINNIN MUKAAN
Hankkeen sijoittuminen suhteessa Natura-alueeseen
Natura-arvioinnin mukaan voimajohto sijoittuisi lähimmillään noin 515 metrin päähän Natura-alueen länsireunasta nykyiselle johtoalueelle sitä leventäen. Nykyisen voima- johtoalue levenee itäpuolelle noin 19 metriä ja sen leveydeksi tulee yhteensä noin 84 metriä. Voimajohtoreitti sijoittuisi noin kolmen kilometrin matkalla alle yhden kilomet- rin päässä Natura-alueesta. Voimajohto levenee noin 19 metriä Natura-alueen suun- taan, kun nykyinen 110 kV Nuojua-Vuolijoki korvataan 400 + 110 kV voimajohtora- kenteilla. Kaikki rakenteet sijoittuvat Natura-alueen ulkopuolelle ja hankkeen vaiku- tukset suojeluperusteina olevaan linnustoon ovat välillisiä.
Hankkeen vaikutukset Painuanlahden Natura-alueen suojeluperusteisiin
Linnustolle aiheutuu hankkeesta erityisesti muuttoaikoina törmäysriski, mutta se arvi- oidaan suhteellisen alhaiseksi ottaen huomioon lintujen pääasiassa etelä-
pohjoissuuntaisen muuton ja voimajohdon sijoittumisen Natura-alueen ulkopuolelle.
Voimajohdon korkeuden kasvaessa nykyisestä aiheutuu useille lajeille lievä törmäys- riski, mutta se arvioidaan lieväksi johtuen voimajohdon sijoittumisesta linnustollisesti merkittävien alueiden, kuten peltojen, vesistöjen ja soiden ulkopuolelle.
Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen laatuun ei arvi- oida aiheutuvan vaikutuksia. Voimajohdon rakentamistöiden aiheuttaman melun ja lii- kenteen vaikutukset linnustoon arvioidaan korkeintaan vähäisiksi.
Arvioinnin mukaan hankkeella olisi korkeintaan vähäinen vaikutus kurjelle. Muille suo- jeluperusteena oleville lintulajeille hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia.
Yhteisvaikutukset Natura-arvioinnin mukaan
Vaalaan sijoittuva Prokon Oy:n Painuan kanavan tuulivoimapuistohanke sijoittuu noin 2,6 kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta länteen. Tästä arvioidaan muodostuvan
jossain määrin este- ja törmäysvaikutuksia Painuanlahden linnustoon. Yhteisvaiku- tukset arvioidaan vähäisiksi, perusteena mainitaan suuri etäisyys hankkeiden välillä.
Vaikutukset Natura-alueen eheyteen
Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Painuanlahden Natura 2000 -alueen eheyteen arvioidaan korkeintaan vähäisiksi, mutta todennäköisemmin hankkeesta ei aiheutuisi vaikutuksia Natura-alueeseen. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suoje- luperusteena oleville lintulajeille arvioidaan korkeintaan vähäisiksi. Luonnonarvojen ei arvioida heikentyvän merkittävästi.
Vaikutusten lieventämismahdollisuudet
Voimajohdon vaikutuksia linnustolle voidaan vähentää lisäämällä huomiomerkintöjä johtoihin. Huomiorakenteille ei kuitenkaan arvioida olevan tässä kohtaa tarvetta, kos- ka voimajohto ei ylitä avoimia alueita, jotka muodostaisivat törmäysriskin suurikokoi- sille, törmäysherkille lajeille (esimerkiksi hanhet, joutsenet ja suuret petolinnut).
HANKKEEN VAIKUTUKSET RUMALA-KUVAJA-OUDONRIMMET NATURA- ALUEESEEN NATURA-ARVIOINNIN MUKAAN
Hankkeen sijoittuminen suhteessa Natura-alueeseen
Nykyinen 110 kilovoltin voimajohto ylittää Rumala-Kuvaja Oudonrimpien Natura- alueen itäosan noin 1,9 kilometrin matkalla. Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajoh- tohankkeessa tarkastellaan kahta vaihtoehtoa: Natura-alueen kiertämistä tai nykyisen johtoalueen leventämistä.
Hankkeen vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen suojeluperustei- siin
Natura-alue Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet sijoittuu Järvilinjan reittiosuudelle E–F.
Nykyinen 110 kilovoltin voimajohto ylittää Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien Natura- alueen itäosan.
Kiertäminen tehtäisiin suojelualueen itäpuolelta, jolloin kokonaan uuden voimajohto- alueen pituudeksi tulee noin 6,7 kilometriä ja leveydeksi noin 62 metriä. Tässä voima- johto sijoittuisi suurimmaksi osaksi ihmisen muokkaamaan ympäristöön. Tässä vaih- toehdossa nykyinen 110 kilovoltin voimajohto siirtyisi Natura-alueen itäpuolelle ja näin sen nykyistä Natura-alueelle sijoittuvaa maastokäytävää vapautuisi noin 1,9 ki- lometriä.
Toinen vaihtoehto on nykyisen Natura-alueelle sijoittuvan johtoalueen leven- täminen sekä länsi- että itäpuolelle noin seitsemän metriä, jolloin sen leveydeksi tuli- si yhteensä noin 62 metriä.
Vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen luontotyypeille
Vaihtoehdossa, jossa Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohto kiertää Natura- alueen, ei aiheudu suoria kielteisiä vaikutuksia suojeluperusteena oleviin luontotyyp- peihin. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon purkamisesta Natura-alueella ei aiheudumuutoksia luontotyypeille, mikäli työt ajoitetaan lumipeitteiseen aikaan maan ollessa roudassa tai liikutaan tela-alustaisella työkoneella. Liikuttaessa suolla tela-alustaisella työkoneella kenttäkerroksen kasvillisuuteen ei jää juurikaan havaittavia jälkiä riippu- matta siitä, tapahtuuko liikkuminen kesä- tai talviaikaan. Lähtökohtaisesti pylväiden perustukset jätetään paikalleen, leikaten pinnasta noin 20 cm syvyyteen.
Vaihtoehdossa, jossa Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohto sijoittuu Natu- ra-alueelle, hankkeesta aiheutuu suoria vaikutuksia luontotyypeille johtoalueen le- ventämisestä nykyisestä noin seitsemän metriä molemmille puolille. Nykyisen 110 ki- lovoltin voimajohdon rakenteista pylväät ja johtimet puretaan ja voimajohto sijoittuu uusiin yhteispylväisiin. Voimajohtoalueella sijaitsee ainoastaan luontotyyppiä aapa- suot noin 1,2 kilometrin matkalla. Lisäksi johtoalueelle sijoittuu kuivahkon kankaan nuorta mäntymetsää sekä kuivan kankaan uudistuskypsää mäntymetsää, jotka eivät sisälly mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin.
Johtoalue laajenee yhteensä noin 16,5 hehtaaria luontotyypin aapasuot alueella. Tä- mä on noin 0,5 % koko Natura-alueen luontotyypin kokonaisalasta. Keskimääräisen pylväsvälin (noin 250–350 metriä) perusteella Natura-alueelle sijoittuu viisi–
seitsemän uutta voimajohtopylvästä, joista kolme–viisi sijoittuu aapasoiden luontotyy- pille. Pylväspaikat sijoittuvat oligotrofiselle rämeelle ja välipintaiselle nevalle. Suoria vaikutuksia luontotyyppiin kohdistuu pylväiden perustamisesta. Pysyvä muutos luon- totyypillä keskittyy perustuksen ja harusten kohdalle, josta luontotyyppi häviää. Yh- den perustuksen pinta-ala on noin 200 neliömetriä. Lisäksi pylväsrakenteiden väliin maahan kaivetaan maadoituselektrodit noin 0,7–1 metrin syvyyteen. Viiden pylväs- paikan vaatiman alan arvioidaan olevan 0,003 % koko Natura-alueelle kuvioidun aa- pasoiden luontotyypin kokonaisalasta.
Pysyvät muutokset kohdistuvat hyvin pienelle alalle, minkä ei arvioida muuttavan luontotyypin rakennetta tai suoekosysteemin toimivuutta. Perustusten ei arvioida sal- paavan vesien liikkeitä ja sitä kautta muuta suon vesitasapainoa. Nykyisen 110 kilo- voltin voimajohdon rakenteiden purkamisesta ei arvioida aiheutuvan muutoksia luon- totyypille töiden ajoittuessa lumipeitteiseen aikaan tai maan ollessa roudassa. Hank- keesta arvioidaan aiheutuvan aapasoiden luontotyypille vähäisiä heikentäviä vaiku- tuksia.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin
Voimajohtohankkeen vaikutukset on esitetty arvioinnissa asiantuntija-arviona lajikoh- taisesti.Arvioinnin mukaan häirintävaikutuksia voi kohdistua Natura-alueella pesiviin ja muut- toaikoina alueella lepäileviin lintuihin hankkeen toiminnan ja rakentamisen aikana etenkin Natura-alueen itäosissa, missä nykyinen voimajohto sijaitsee tai suunniteltu Natura-alueen kierto on lähimpänä aluetta.
Häirintävaikutuksia arvioidaan aiheutuvan voimajohdon rakentamisen ja johtoalueen raivauksen ja/tai levennyksen aikana, kun liikkuminen ja melu alueella lisääntyvät.
Toiminnan aikana voimajohdon suurin vaikutus linnustoon liittyy kasvaneeseen tör- mäysriskiin voimajohdon korkeuden kasvaessa. Vaikutukset ovat suhteellisen vähäi-
siä ottaen huomioon lintujen pääasiassa etelä-pohjoissuuntaisen muuton ja voima- johdon sijoittuessa saman suuntaisesti.
Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen laatuun ei arvi- oida aiheutuvan vaikutuksia hankkeeseen liittyen, jos Natura-alue kierretään. Voima- johdon rakentamistöihin liittyvän melun ja liikenteen vaikutukset linnustoon arvioidaan korkeintaan vähäisiksi hankkeen etäisyyden vuoksi.
Natura-alueen suojeluperusteina oleville linnuille aiheutuu merkittävämpi häiriövaiku- tus ja elinympäristön vähenemistä vaihtoehdossa, jossa voimajohto rakennetaan Na- tura-alueen läpi nykyiselle johtoalueelle sitä leventäen. Suurimmat vaikutukset arvioi- daan aiheutuvan teerelle metsolle, joille vaikutukset olisivat kuitenkin vähäisiä. Kaak- kurille, laulujoutsenelle, kurjelle ja kalatiiralle vaikutukset on arvioitu korkeintaan vä- häisiksi. Muille lajeille ei aiheutuisi vaikutuksia. Lisäksi on erikseen arvioitu kaksi eri- tyisesti suojeltavaa lajia, joista toiselle vaikutukset olisivat korkeintaan vähäisiä ja toi- selle ei vaikutuksia aiheutuisi lainkaan.
Vaikutukset muihin Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen suoje- luperusteena oleviin lajeihin
Metsäpeuran arvioidaan esiintyvän Natura-alueella lähinnä vasomisaikaan. Voima- johdon rakentamisen aikana metsäpeurat todennäköisesti välttävät alueita, joilla teh- dään rakentamistöitä. Mikäli voimajohto toteutetaan Natura-alue kiertäen, aiheutuu metsäpeuran elinympäristön pirstoutumista hieman vähemmän, vaikka Natura- alueella on jo ennestään voimajohto. Rangifer–suvun peurojen on todettu välttävän ihmisen rakentamia linjamaisia rakenteita. Vaikka nykyistä voimajohtoaluetta leven- nettäisiin, on vaikutuksen merkittävyys arvioinnin mukaan metsäpeuralle vähäinen, sillä ihmisen rakentamia voimajohtoja on alueella jo ennestään. Hankkeella ei arvioi- da olevan haitallisia vaikutuksia metsäpeuran esiintymiseen Natura-alueella eikä hankkeen arvioida heikentävän lajin suojelutasoa.
Saukko kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin, joiden lisään- tymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49
§ mukaisesti kielletty. Saukolle Natura-alueella sopiva elinympäristö sijoittuu yli kuu- den kilometrin etäisyydelle voimajohtohankkeesta. Saukolle ei katsota koituvan lain- kaan negatiivisia vaikutuksia.
Yhteisvaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen suojeluperusteisiin- Natura-arvioinnin mukaan
Natura-alueen eteläpuolelle suunnitellaan tuulivoimapuistoa (Vaala, Metsälammin- kangas, 24 voimalaa), jolla arvioinnin mukaan saattaa olla vähäisiä elinympäristön pirstoutumista sekä törmäysvaikutuksia aiheuttavia yhteisvaikutuksia voimajohto- hankkeen kanssa.
Arvioinnissa todetaan, ettei tiedossa ole muita hankkeita tai suunnitelmia, joiden kanssa Järvilinjan voimajohtohankkeella voisi syntyä yhteisvaikutuksia Rumala- Kuvaja-Oudonrimmet -Natura-alueelle.
Arvioinnissa todetut vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen ehey- teen
Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -Natura- alueen eheyteen arvioidaan vähäisiksi, jos valitaan Natura-alueen kiertävä vaihtoeh- to. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille ar- vioidaan korkeintaan vähäisiksi ja tilapäisiksi, keskittyen purkuaikaan. Lisäksi hank- keesta aiheutuu korkeintaan vähäisiä heikentäviä vaikutuksia usealle suojeluperus- teena olevalle lintulajille.
Jos voimajohto rakennetaan Natura-alueen läpi, kasvavat etenkin linnustoon kohdis- tuvat vaikutukset monen lajin osalta kohtalaisen kielteisiksi. Vaikutukset luontotyyp- peihin arvioidaan vähäisiksi. Luonnonarvojen ei arvioida kuitenkaan heikentyvän merkittävästi.
Vaikutusten lieventämismahdollisuudet
Arvioinnin mukaan voimajohdon vaikutuksia linnustolle voidaan vähentää valitsemalla johtoreitille Natura-alueen kiertävä vaihtoehto. Natura-alueen poikki sijoittuvassa vaihtoehdossa vaikutuksia linnustolle voidaan lieventää asentamalla huomiorakentei- ta johtoihin. Huomiorakenteille ei ole tarvetta Natura-alueen kiertävässä vaihtoehdos- sa, koska voimajohto ei ylitä avoimia alueita, jotka muodostaisivat törmäysriskin suu- rikokoisille, törmäysherkille lajeille (esimerkiksi hanhet, joutsenet ja suuret petolinnut).
ELY-KESKUKSEN ARVIO VAIKUTUKSISTA JA NIIDEN MERKITTÄVYYDESTÄ
Arvioinnin asianmukaisuus
Sekä välittömät että välilliset vaikutusmenkanismit on tunnistettu ja vaikutusalueen laajuus määritelty riittävällä tavalla. Arviointiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tar- kasteltu yleisluontoisesti. Merkittävimpänä epävarmuustekijänä ELY-keskus pitää linnuston maastoseurantojen puutetta. Lintujen liikkeistä suhteessa voimajohtolin- jaan ei ole ollut käytettävissä seurantaan perustuvaa tietoa. Arvioinnin asianmu- kaisuutta ja epävarmuustekijöitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä tässä lau- sunnossa.
Esitettyjä vaihtoehtoisia reittejä olisi ollut hyvä tarkastella huolellisemmin, nyt arvi- ointi perustuu lähinnä kartta- ja ilmakuvatulkintaan. Natura-arvioinnin kannalta oleellista on kuitenkin arvioida hankkeen vaikutuksia Natura-alueen suojeluperus- teisiin. Vaihtoehtoisilta reiteiltä tulee olla riittävät tiedot muuta vaikutusten arviointia varten ja ne tulisi aina esittää myös Natura-arvioinnissa.
Hankkeen vaikutukset Painuanlahden Natura-alueeseen
Voimajohto sijoittuisi lähimmillään noin 515 metrin päähän Natura-alueen länsireu- nasta nykyiselle johtoalueelle sitä leventäen. Voimajohtoreitti sijoittuisi noin kolmen kilometrin matkalla alle yhden kilometrin päässä Natura-alueesta. Voimajohto leve- nee noin 19 metriä Natura-alueen suuntaan, kun nykyinen 110 kV Nuojua-Vuolijoki korvataan 400 + 110 kV voimajohtorakenteilla. Kaikki rakenteet sijoittuvat Natura-
alueen ulkopuolelle, joten hankkeen vaikutukset kohdistuisivat suojeluperusteina ole- vaan linnustoon välillisesti (törmäysriski, rakentamisen aikainen melu).
Törmäysriskiä on analysoitu asiantuntija-arviona lajeittain (suojelun perusteena olevat lajit). Osalla lajeista muutto voi kulkea osittain voimajohtoalueen kohdalta aiheuttaen törmäysriskin. Voimajohto sijoittuu kuitenkin puustoiselle alueelle, minkä arvioidaan pienentävän riskiä. ELY-keskus huomauttaa, ettei puusto välttämättä ole pysyvää.
Voimajohdon läheisyydessä ei kuitenkaan ELY-keskuksenkaan tietojen mukaan to- dennäköisesti ole suotuisia levähdysalueita kuten peltoja tai kosteikkoja, jonne linnus- ton liikehdintää voisi isommin tapahtua Painuanlahden suunnasta. Pesimälinnuston arvioidaan muuttavan alueelle vesistöjä pitkin eikä voimajohto siten muodostaisi niille merkittävää estettä. Vuolijoen pellot ovat kurjelle merkittävä syksyinen levähdysalue, minkä perusteella hankkeella arvioidaan olevan vaikutuksia kurjelle. Vaikutukset lajil- le arvioidaan kuitenkin korkeintaan vähäisiksi, myös melun osalta. ELY-keskus yhtyy tähän näkemykseen.
Muille suojeluperusteena oleville lintulajeille hankkeella ei arvioida olevan vaikutuk- sia. ELY-keskus pitää törmäysriskiä sinänsä mahdollisena myös muille suojeluperus- teena oleville lintulajeille. Arvioinnin johtopäätökset hankkeen vähäisistä vaikutuksista Painuanlahden suojeluperusteisiin ovat kuitenkin oikeansuuntaiset.
Vaalaan sijoittuva Prokon Oy:n Painuan kanavan tuulivoimapuistohanke tulisi sijoit- tumaan noin 2,6 kilometrin etäisyydelle Natura-alueesta länteen. Melko suuren etäi- syyden vuoksi yhteisvaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Tätä päätelmää olisi ollut hyvä arvioida perustellummin, sillä näiden hankkeiden etäisyys sinänsä ei vähennä yhteis- vaikutuksia. Oleellista on, onko molemmilla hankkeilla toisiaan voimistavia vaikutuk- sia suojeluperusteena olevaan lajistoon. Yhteisvaikutukset tulevat arvioitavaksi kysei- sen tuulivoimahankkeen YVA-menettelyssä, joka on parhaillaan vireillä.
Vaikutukset Painuanlahden Natura-alueen eheyteen
Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Painuanlahden Natura 2000 -alueen eheyteen on arvioitu korkeintaan vähäisiksi, mutta todennäköisemmin hankkeella ei arvioinnin mukaan olisi vaikutuksia Natura-alueeseen. ELY-keskus yhtyy esitettyihin johtopäätöksiin, vaikkakin pitää varovaisuusperiaate ja maastoselvitysten puute huo- mioon ottaen mahdollisena, että vaikutukset suojeluperusteena olevalle lajistolle voi- vat muodostua vähäistä suuremmiksi.
Vaikutusten lieventämismahdollisuudet
Voimajohdon vaikutuksia linnustolle voidaan vähentää lisäämällä huomiomerkintöjä johtoihin. Huomiorakenteille ei kuitenkaan arvioida olevan tässä kohtaa tarvetta, kos- ka voimajohto ei ylitä avoimia alueita, jotka muodostaisivat törmäysriskin suurikokoi- sille, törmäysherkille lajeille (esimerkiksi hanhet, joutsenet ja suuret petolinnut). Mikäli törmäyksiä kuitenkin esiintyy hankkeen toteutumisen jälkeen, tulee huomiomerkinnät asentaa.
Hankkeen vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueeseen sekä vaiku- tusten merkittävyys
Vaikutukset luontotyypeille
Vaihtoehdossa, jossa Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohto kiertää Natura-alueen, ei aiheudu suoria tai välillisiä kielteisiä vaikutuksia suojeluperusteena oleville luontotyypeille.
Tällöin purettaisiin Natura-alueelta nykyinen 110 kilovoltin voimajohto, mistä ei arvioida aiheu- tuvan muutoksia luontotyypeille, mikäli työt ajoitetaan lumipeitteiseen aikaan maan ollessa roudassa tai liikutaan tela-alustaisella työkoneella. Arvioinnista ei kuitenkaan selviä, mitä ko- neita on tarkoitus käyttää ja voidaanko purkaminen ajoittaa routaiseen aikaan. Näitä purka- mistoimia ei ole verrattu rakentamisaikaisiin toimiin, mikäli voimajohto rakennettaisiin Natura- alueen poikki.
Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rakenteiden purkamisesta ei arvioida aiheutuvan muu- toksia luontotyypille töiden ajoittuessa lumipeitteiseen aikaan tai maan ollessa roudassa.
Hankkeesta arvioidaan aiheutuvan aapasoiden luontotyypille vähäisiä heikentäviä vaikutuksia.
Purkamistöiden vaikutukset olisivat ELY-keskuksen käsityksen mukaan lievemmät kuin raken- tamisen, vaikkakaan töiden toteutuksen ajankohdasta tai käytettävistä koneista ei ole var- muutta. Arvioinnissa ei myöskään tuoda esiin sitä, että voimajohdon purkamisella olisi suotui- sia vaikutuksia Natura-alueen linnustolle törmäysriskin poistuessa. Tarkalleen ottaen riski siir- tyisi Natura-alueen ulkopuolelle, missä se olisi kuitenkin vähäisempi. Arvioinnin mukaan kier- toreitillä ei ole erityisiä luontoarvoja.
Vaihtoehdossa, jossa Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohto sijoittuu Natura- alueelle, hankkeesta aiheutuu suoria vaikutuksia luontotyypeille johtoalueen leventämisestä nykyisestä noin seitsemän metriä molemmille puolille. Nykyisen 110 kilovoltin voimajohdon rakenteista pylväät ja johtimet puretaan ja voimajohto sijoittuu uusiin yhteispylväisiin. Voima- johtoalueella sijaitsee Natura-luontotyyppiä aapasuot noin 1,2 kilometrin matkalla (noin 16,5 hehtaaria), mikä on arvioinnin mukaan noin 0,5 % koko Natura-alueen luontotyypin kokonais- alasta. Keskimääräisen pylväsvälin perusteella aapasuot-luontotyypille sijoittuisi viisi–
seitsemän uutta voimajohtopylvästä, jotka sijoittuisivat oligotrofiselle rämeelle ja välipintaiselle nevalle. Pysyvä muutos luontotyypillä keskittyy perustuksen ja harusten kohdalle, josta luonto- tyyppi häviää. Yhden perustuksen pinta-ala on noin 200 neliömetriä. Lisäksi pylväsrakentei- den väliin maahan kaivetaan maadoituselektrodit noin 0,7–1 metrin syvyyteen. Pysyvät muu- tokset kohdistuvat hyvin pienelle alalle, minkä ei arvioida muuttavan luontotyypin rakennetta tai suoekosysteemin toimivuutta. Perustusten ei arvioida salpaavan vesien liikkeitä ja sitä kautta muuta suon vesitasapainoa. Arvioinnin mukaan perustusten rakentaminen ei vaikuttaisi suon vesitalouteen tai pohjavesien virtaukseen. Arvioinnissa olisi ollut hyvä avata, mihin tämä päätelmä perustuu.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille
Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen laatuun ei aiheu- tuisi lainkaan vaikutuksia Natura-alueen kiertävässä vaihtoehdossa ja törmäysriski olisi vähäisempi kuin Natura-alueelle sijoittuvassa vaihtoehdossa. Voimajohdon ra- kentamistöihin liittyvän melun ja liikenteen vaikutukset linnustolle olisivat hyvin vähäi- siä ja ohimeneviä.
Vaihtoehdossa, jossa voimajohto rakennetaan Natura-alueen läpi nykyiselle johtoalu- eelle sitä leventäen, Natura-alueen suojeluperusteina oleville linnuille aiheutuu mer-
kittävämpi häiriövaikutus ja myös elinympäristön vähenemistä. Myös törmäysriski olisi suurempi. Vaikutukset suojeluperusteena oleville lajeille on arvioitu vähäisiksi. ELY- keskus pitää arviointia oikeansuuntaisena. Riskit rakennettaessa Natura-alueelle ovat linnustolle kuitenkin selkeästi suuremmat.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin muihin lajeihin
Metsäpeuran arvioidaan esiintyvän Natura-alueella lähinnä vasomisaikaan. Voima- johdon rakentamisen aikana metsäpeurat todennäköisesti välttävät alueita, joilla teh- dään rakentamistöitä. Mikäli voimajohto toteutetaan Natura-alue kiertäen, aiheutuu metsäpeuran elinympäristön pirstoutumista hieman vähemmän, vaikka Natura- alueella on jo ennestään voimajohto. Rangifer–suvun peurojen on todettu välttävän ihmisen rakentamia linjamaisia rakenteita. Vaikka nykyistä voimajohtoaluetta leven- nettäisiin, on vaikutuksen merkittävyys arvioinnin mukaan metsäpeuralle vähäinen, sillä ihmisen rakentamia voimajohtoja on alueella jo ennestään. Hankkeella ei arvioi- da olevan haitallisia vaikutuksia metsäpeuran esiintymiseen Natura-alueella eikä hankkeen arvioida heikentävän lajin suojelutasoa. ELY-keskuksen mielestä vaikutuk- sista ei voi muodostaa täysin varmaa käsitystä laaditun arvioinnin perusteella. Vaiku- tukset tulisivat olemaan kuitenkin vähäisiä Natura-alueen eheyden kannalta.Saukko kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin, joiden lisään- tymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49
§ mukaisesti kielletty. Saukolle Natura-alueella sopiva elinympäristö sijoittuu yli kuu- den kilometrin etäisyydelle voimajohtohankkeesta. Saukolle ei katsota koituvan lain- kaan negatiivisia vaikutuksia. ELY-keskus pitää johtopäätöstä oikeana.
Yhteisvaikutukset
Natura-alueen eteläpuolelle on rakenteilla Vaalan Metsälamminkankaan tuulivoima- puisto (24 voimalaa), jolla on elinympäristön pirstoutumista sekä törmäysvaikutuksia aiheuttavia yhteisvaikutuksia voimajohtohankkeen kanssa. Vaikutukset todetaan vä- häisiksi ilman perusteltua arviointia. Nyt lausuttavana oleva hanke ei kuitenkaan to- dennäköisesti lisää yhteisvaikutuksia merkittävästi ja johtopäätös lienee pääosin oi- keansuuntainen.
Tiedossa ole muita hankkeita tai suunnitelmia, joiden kanssa Järvilinjan voimajohto- hankkeella voisi syntyä yhteisvaikutuksia Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet -Natura- alueelle. ELY-keskus toteaa, että alueella on kuitenkin suunnitteilla myös muita tuuli- voimahankkeita, jotka yhdessä hankkeiden sähkönsiirron kanssa lisäävät alueen elinympäristön pirstoutuneisuutta ja voivat välillisesti vaikuttaa myös Natura- alueeseen.
Vaikutukset Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet Natura-alueen eheyteen
Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Natura-alueen eheyteen muodostuvat to- dennäköisesti vähäisiksi, jos valitaan Natura-alueen kiertävä vaihtoehto. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille arvioidaan kor- keintaan vähäisiksi ja tilapäisiksi, keskittyen purkuaikaan. Lisäksi hankkeesta aiheu- tuu korkeintaan vähäisiä heikentäviä vaikutuksia usealle suojeluperusteena olevalle lintulajille.
Jos voimajohto rakennetaan Natura-alueen läpi, kasvavat etenkin linnustoon kohdis- tuvat vaikutukset monen lajin osalta kohtalaisen kielteisiksi. Vaikutukset luontotyyp- peihin olisivat todennäköisesti jokseenkin vähäisiä. Luonnonarvot eivät heikentyisi merkittävästi.
Vaikutusten lieventämismahdollisuudet
Arvioinnin mukaan voimajohdon vaikutuksia linnustolle voidaan vähentää valitsemalla johtoreitille Natura-alueen kiertävä vaihtoehto. Natura-alueen poikki sijoittuvassa vaihtoehdossa vaikutuksia linnustolle voidaan lieventää asentamalla huomiorakentei- ta johtoihin. Huomiorakenteille ei ole tarvetta Natura-alueen kiertävässä vaihtoehdos- sa, koska voimajohto ei ylitä avoimia alueita, jotka muodostaisivat törmäysriskin suu- rikokoisille, törmäysherkille lajeille (esimerkiksi hanhet, joutsenet ja suuret petolinnut).
ELY-KESKUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Painuanlahti
ELY-keskus toteaa, että Fingrid Oyj:n suunnittelema Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohtohanke ei todennäköisesti merkittävästi heikentäisi niitä luonnonarvoja, joi- den suojelemiseksi Painuanlahden Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –
verkostoon. Hankkeen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luonto- tyyppeihin, lajeihin tai Natura-alueen eheyteen tulisivat todennäköisesti olemaan, mahdolliset yhteisvaikutukset ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijät huomioon otta- en, korkeintaan kohtalaisesti heikentäviä.
Rumala-Kuvaja-Oudonrimmet
ELY-keskus toteaa, että Fingrid Oyj:n suunnittelema Järvilinjan 400 + 110 kilovoltin voimajohtohanke ei kummankaan tarkastellun vaihtoehdon osalta todennäköisesti merkittävästi heikentäisi niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi Rumala-Kuvaja- Oudonrimmet Natura-alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon. Hankkeen vaih- toehtojen vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin, la- jeihin tai Natura-alueen eheyteen tulisivat todennäköisesti olemaan, mahdolliset yh- teisvaikutukset ja arviointiin liittyvät epävarmuustekijät huomioon ottaen, korkeintaan kohtalaisesti heikentäviä.
Kuten arvioinnissa todetaan, Natura-alueen kiertävä vaihtoehto on reiteistä kuitenkin selvästi haitattomampi Natura-alueen suojeluperusteiden kannalta.
Mikäli jatkosuunnitteluun valitaan Natura-alueen kiertävä reitti, tulee suunnittelussa varmistaa kyseisen reitin luontoarvot ja ottaa ne suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon.
Tämä asiakirja on sähköisesti hyväksytty viraston sähköisessä asianhallintajärjestel- mässä. Sähköisen allekirjoituksen hyväksyntä on asiakirjan lopussa. Asian on esitel- lyt ylitarkastaja Pirkko-Liisa Kantola ja ratkaissut yksikön päällikkö Eero Melantie.
Ratkaisija Melantie Eero 08.07.2021 14:49 Esittelijä Kantola Pirkko-Liisa 08.07.2021 14:42
KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0100
www.ely-keskus.fi/kainuu
Kalliokatu 4 87100 Kajaani Kainuu
Pohjois-Savon ELY-keskus
kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi
Lasuntopyyntönne (POSELY/331/2020)
Lausunto Fingrid Oyj:n Vaala-Joroinen 400+110 kV voimajohtohankkeen (Järvilinjan vahvistaminen) Natura-arvioinneista (Talaskangas)
Hanke
Fingrid Oyj on osana Vaala-Joroinen 400+110kV voimajohtohankkeen (Järvilinjan vahvistaminen) YVA-menettelyä laatinut luonnonsuojelulain (1096/1996) 65 §:n mukaiset Natura-arvioinnit yhdeksälle eri Natura-alueelle, joista yksi sijaitsee osittain sekä Kainuun että Pohjois-Savon ELY-keskusten alueilla. Yhteysviranomaisena hankkeen YVA-menettelyssä toimii Pohjois- Savon ELY-keskus, joka on pyytänyt Kainuun ELY-keskuksen lausuntoa YVA- selostuksesta ja KAIELYn toimialueella sijaitsevien Natura-alueiden arvioinneista. Pohjois-Savon ELY-keskuksen kanssa sovittiin (Antti Lammi 25.5.2021), että Kainuun ELY-keskus antaa lausunnon maakuntien rajalla sijaitsevan Talaskankaan Natura-arvioinnista, koska Kainuun ELY-keskus on ollut alueen osalta Natura 2000 -ohjelman valmisteluvastuussa. YVA- selostuksesta KAIELY antaa erillisen lausunnon.
Voimajohto sijoittuu pääsääntöisesti nykyisten voimajohtojen vierelle.
Natura-arvioinnin aineisto ja menetelmät
Natura-arvioinnin lähtötiedoiksi todetaan seuraavat:
- Natura-alueiden tietolomakkeet (Ympäristöministeriö 2018)
- uhanalaisten lajien esiintymätiedot, alueelliset ELY-keskukset (2020)
- huomionarvoisten petolintujen rengastus- ja pesätiedot, Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Metsähallituksen aineistot (2020 ja 2021)
- Fingrid Oyj:n tähän hankkeeseen teettämät luontoselvitykset
- kartta- ja ilmakuva-aineistot, viranomaistahojen ylläpitämät karttapalvelut ja avoimet tietoaineistot (Metsähallitus 2021, Suomen ympäristökeskus 2021, Laji.fi 2021)
- Järvilinjan hankesuunnitelma
Arvioinnissa todetut vaikutusmekanismit ja vaikutusalue
Arvioinnin mukaan suoria vaikutuksia luontotyypeille ja lajien elinympäristöille kohdistuu johtoalueen raivauksesta ja pylväiden perustuksesta. Ennen voimajohdon rakentamista johtoalueen puusto hakataan ja johtoaukea raivataan. Toiminnan aikana johtoaukea pidetään avoimena raivaamalla se noin 5-8 vuoden välein. Reunavyöhykkeen puusto käsitellään 10-25 vuoden välein: harvennetaan, latvotaan helikopterilla tai päätehakataan. Ylipitkät puut kaadetaan tai puiden latvoja katkaistaan 2-4 metriä helikopterisahauksella.
Pitkäaikaisia vaikutuksia aiheutuu uusille pylväspaikoille, raivattavalle ja avoimena pidettävälle johtoalueelle sekä säännöllisesti käsiteltävän johtoaukea reunavyöhykkeelle.
Pylväspaikka voi paikallisesti salvata pintavesiä. Luonnonuomiin tai lampiin/järviin ei voimajohdon rakentamisen arvioida aiheuttavan vaikutuksia.
Voimajohdolle raivattavan ja puuttomana pidettävän johtoaukean lisäksi läheisyyteen syntyy reunavaikutteista ympäristöä. Reunavaikutuksen arvioidaan yltävän keskimäärin 2-3 puun pituuden verran sulkeutuneeseen metsään, mikä vastaa noin 50 metriä. Reunavaikutuksen voimakkuus vaihtelee erityyppisten ympäristöjen välillä. Peitteisillä alueilla reunavaikutus voi ulottua useiden kymmenien metrien etäisyydelle. Reunavaikutus voi vähentää tiettyjen lajien tiheyksiä tai aiheuttaa jonkin lajin siirtymisen kokonaan reunan läheisyydestä toisaalle. Toisaalta reuna-alueella ympäristöt ovat usein monipuolisempia käsittäen sekä avointa että sulkeutuneempaa ympäristöä, mikä voi lisätä lajien tiheyksiä tai alueelle voi tulla uusia lajeja.
Uusien pylväspaikkojen kasvillisuus häviää rakentamisen aikana ja paikasta
riippuen lajikoostumus voi muuttua. Myös työkoneiden kulkureiteillä
kasvillisuus kuluu, mutta palautuu vähitellen entiselleen. Herkkiä
kasvillisuuden kulumiselle ovat esimerkiksi suot. Avosoilla ja harvapuustoisilla
soilla voimajohtopylväiden väliin jäävään johtoalueen kasvillisuuden ei
arvioida kuitenkaan juuri muuttuvan. Puustoisilla soilla puuston poisto lisää
etenkin varpujen ja heinien kasvua. Pylväspaikkojen läheisyydessä
kasvillisuus muuttuu kosteuden suhteen vaatimattomamman lajiston eduksi.
kärsineille lajeille ja ojituksen seurauksena ahtaalle ajetuille soiden päiväperhosille ja kasveille.
Metsäympäristöjen linnustolle voimajohdon rakentamisesta aiheutuu lievää pesimäympäristön menetystä sekä tilapäistä häiriötä työkoneiden melusta sekä ihmisten lisääntyvästä liikkumisesta alueella. Voimajohdon käytön aikana häiriötä aiheutuu 5-8 vuoden välein toteutettavasta johtoaukean raivauksesta ja 10-25 vuoden välein tehtävästä reunavyöhykkeen puuston käsittelystä.
Pääosin karuilla ja talousmetsävaltaisilla kangasmailla ja ojitetuilla rämeseuduilla linnuston elinympäristöjen arvioidaan monipuolistuvan johtoaukealle muodostuvien lehtipuutaimikoiden myötä.
Linnut voivat törmätä voimajohtoihin, mikä voi aiheuttaa linnun kuoleman esimerkiksi sähköiskun tai kuolettavan loukkaantumisen kautta. Törmäysriski on merkittävin lajeilla, joilla on pieni siipipinta-ala suhteessa ruumiin painoon sekä suurilla ja isoiksi parviksi kerääntyvillä lajeilla tai hämärä- ja yöaktiivisilla lajeilla. Potentiaalisia törmääjiä ovat joutsenet, hanhet, sorsat, kanalinnut, kurjet, kahlaajat ja petolinnut. Merkittävien pesimä-, ruokailu- tai levähtämisalueiden läheisyydessä törmäysriski on suurempi. Lisäksi voimajohtopylväät ja johtimet saattavat houkutella petolintuja sopivan korkeina ympäristön tähystyspaikkoina. Tällöin ne ovat vaarassa törmätä johtimiin tai pylväiden haruksiin saaliin kiinnittäessä niiden huomion. Tutkimusten mukaan ilmajohtoihin tapahtuvista törmäyksistä suuri osa tapahtuu alemman jännitetason (alle 110 kV) voimajohtoihin. Laskennallisen törmäysriskin voidaan esittää kasvavan, kun törmäyksen mahdollistavia virtajohtimia on enemmän ja yhteispylväässä johtimia on myös useammalla tasolla.
Käytännössä johtimien määrän muutoksella on kuitenkin voimajohtokokonaisuuden näkyvyyttä parantava vaikutus ja siten johtimien määrän lisäys vaikuttaa törmäysriskiä vähentävästi. Lisäksi paksummat voimajohdot (400 kV) havaitaan paremmin. Suurjännitteisten voimajohtojen rakenteet sijaitsevat myös etäällä toisistaan, jolloin sähköiskun vaaraa ei käytännössä synny.
Eläimistön kannalta voimajohtoaukeat ovat hirvieläinten suosimia ruokailualueita ympäri vuoden. Tietyt lajit, kuten metsäjänis, taas karttavat talvella avoimia lumen peittämiä johtoaukeita. Myyrille ja muille piennisäkkäille johtoaukeat tarjoavat metsänuudistusaloihin verrattavissa olevia elinympäristöjä. Runsaat pikkujyrsijäkannat voivat houkutella alueille petolintuja ja pienpetoja (kuten esimerkiksi kettu, kärppä ja lumikko).
Tavanomaiseen ja yleiseen eläinlajistoon voimajohtohankkeilla ei yleensä ole
haitallisia vaikutuksia. Virtavesien ominaispiirteisiin ei aiheudu muutoksi, mikä
vaikuttaisi esimerkiksi saukon elinympäristöihin. Liito-oravaesiintymiä
NATURA TIETOLOMAKKEEN TIEDOT EU:N NATURA 2000 -VERKOSTOON KUULUVASTA ALUEESTA, TALASKANKAAN ALUE FI1200901 (SAC/SPA), KAJAANI, VIEREMÄ
Seuraavassa on esitetty tiivistetysti tiedot Natura-alueesta Natura-tietolomakkeen pohjalta, Natura-tietolomake on esitetty Natura-arvioinnin liitteenä.
Talaskankaan alue on laaja ja erämainen kokonaisuus, jossa esiintyy monipuoleisesti vanhoja metsiä, suoyhdistymiä ja piensoita sekä pienvesiä monimuotoisena ja luonnontilaltaan eheänä kokonaisuutena. Alue on erittäin tärkeä ydinalue Natura- alueverkostossa eteläisen Kainuun länsiosissa maanselän alueella.
Talaskankaan Natura-alueen suojeluperusteina on kahdeksan luontotyyppiä, joista merkittävimmät ovat humuspitoiset järvet ja lammet, pikkujoet ja purot, aapasuot, luonnonmetsät ja puustoiset suot. Lintudirektiivin mukaan suojeluperusteina on 34 lintulajia, joista merkittävimmät ovat pohjantikka, pyy, metso ja uhanalainen laji.
Alueen suojeluperusteina ovat myös saukko ja liito-orava.
Lisäksi muut Natura-tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2. mainitut ja edustavuudeltaan vähintään merkittävät luontotyypit ja lajit kuuluvat alueen suojeluperusteisiin. Kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Natura-alueesta suurin osa on suojeltu valtion maan suojelualueena sekä yksityismaiden suojelualueina. Lisäksi alueella on suojeluohjelmien rajauksia.
Vesiluonnon suojelussa sovelletaan vesilain säännöksiä. Talaskankaan laajennusosan luonnonarvot turvataan alue-ekologisen suunnittelun avulla metsälain nojalla.
HANKKEEN VAIKUTUKSET TALASKANKAAN NATURA-ALUEESEEN NATURA-ARVIOINNIN MUKAAN
Hankkeen sijoittuminen suhteessa Natura-alueeseen
Natura-arvioinnin mukaan voimajohto sijoittuisi noin 2,3 kilometrin etäisyydelle Talaskankaan alueesta. Suunniteltu voimajohdon reitti on suunniteltu rakennettavan Natura-alueen itäpuolella sijaitsevan nykyisen 400 kilovoltin voimajohdon viereen, jolloin voimajohtoalue levenee noin 41 metriä nykyisestä itään Natura-alueesta poispäin. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueeseen pienentää voimajohdon sijoittuminen nykyiseen maastokäytävään sekä sijoittuminen etäälle Natura-alueesta.
Koska kaikki rakenteet sijoittuvat Natura-alueen ulkopuolelle, hankkeen vaikutukset alueen suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja lajistoon ovat välillisiä.
Hankkeen vaikutukset Talaskankaan Natura-alueen suojeluperusteisiin Vaikutukset Talaskankaan Natura-alueen luontotyypeille
Voimajohtohankkeessa suorat vaikutukset kohdistuvat johtoalueelle. Johtoalueen ulkopuolelle kohdistuvia vaikutuksia voi aiheutua niin sanotun reunavaikutuksen kautta. Reunavaikutuksen keskimääräinen ulottuvuus on noin 50 metriä ja maksimissaankin herkimmissä ympäristöissä muutamia satoja metrejä.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin
Voimajohtohankkeen vaikutukset on esitetty arvioinnissa asiantuntija-arviona lajikohtaisesti.
Talaskankaan alueen Natura-alue on pesimälinnustoltaan merkittävä vanhan metsän alue. Natura-alue ja sen itäpuolella sijaitseva Natura-alueeseen kuulumaton Joutensuo kuuluvat FINIBA-alueisiin eli Suomen kansallisesti tärkeisiin lintualueisiin.
Talaskankaan Natura-alue on monien pohjoisten metsä- ja suolintujen eteläisimpiä merkittäviä pesimäalueita. Pesimälinnustolle aiheutuu hankkeesta erityisesti muuttoaikana törmäysriski, mutta se on suhteellisen alhainen ottaen huomioon lintujen pääasiassa etelä-pohjoissuuntaisen muuton sekä voimajohdon sijoittuminen Natura-alueen alkupuolelle.
Suojeluperusteena oleviin lintulajeihin voi kohdistua häirintä- ja törmäysvaikutuksia sekä vaikutuksia johtuen elinympäristöjen pirstoutumisesta. Häirintävaikutuksia voi kohdistua lähinnä Natura-alueella ja voimajohdon läheisyydessä pesiviin, voimajohdon alueella saalistaviin lajeihin. Häirintävaikutuksia arvioidaan aiheutuvan voimajohdon rakentamisen ja johtoalueen raivauksen ja levennyksen aikana, kun liikkuminen ja melu alueella lisääntyvät. Toiminnan aikana voimajohdon suurin vaikutus liittyy kasvaneeseen törmäysriskiin voimajohdon korkeuden ja johtimien määrän kasvaessa.
Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen laatuun ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia. Voimajohdon rakentamis- ja ylläpitotöihin liittyvän melun ja liikenteen vaikutukset linnustoon arvioidaan korkeintaan vähäisiksi hankkeen suuren etäisyyden vuoksi.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin muihin lajeihin
Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty. Talaskankaan alueen Natura-alueelta ei ole tiedossa havaintoja liito-oravasta. Voimajohtohanke ei aiheuta suoria vaikutuksia Natura-alueelle. Suuren etäisyyden takia liito-oravalle ei arvioida koituvan negatiivisia vaikutuksia hankkeesta.
Saukko kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty. Järvilinjan voimajohtoreitti ei ylitä mainittavia vesistöjä Talaskankaan kohdalla, eikä varsinkaan virtaavia vesiä.
koituvan negatiivisia vaikutuksia hankkeesta.
Yhteisvaikutukset Talaskankaan Natura-alueen suojeluperusteisiin Natura-arvioinnin mukaan
Tiedossa ei ole hankkeita tai suunnitelmia, joiden kanssa Järvilinjan voimajohtohankkeella syntyisi yhteisvaikutuksia Talaskankaan alueen Natura- alueelle.
Arvioinnissa todetut vaikutukset Talaskankaan Natura-alueen eheyteen
Voimajohtohankkeen kielteiset vaikutukset Talaskankaan Natura 2000 -alueen eheyteen arvioidaan korkeintaan vähäisiksi, sillä voimajohto sijoittuu Natura-alueen ulkopuolelle noin 2,3 kilometrin etäisyydellä sijaitsevan nykyisen voimajohdon viereen, jota levennetään Natura-alueesta poispäin. Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai eläinlajeille pitkästä etäisyydestä johtuen. Hankkeesta aiheutuu korkeintaan vähäisiä heikentäviä vaikutuksia usealle suojeluperusteena olevalle lintulajille. Luonnonarvojen ja luonnon monimuotoisuuden ei arvioida kuitenkaan heikentyvän merkittävästi.
Vaikutusten lieventämismahdollisuudet
Arvioinnin mukaan voimajohdon vaikutuksia linnustolle voidaan vähentää lisäämällä huomiorakenteita johtoihin. Huomiorakenteille ei katsota olevan tässä tapauksessa tarvetta, koska voimajohto ei ylitä Natura-aluetta eikä heikennä sitä suurikokoisten ja törmäysherkkien lajien elinympäristönä. Sen sijaan huomiorakenteet suositellaan laitettavan voimajohdon Joutensuon ylittävälle osuudelle, jotta alennetaan törmäysriksiä Natura-alueella pesivien ja voimajohdon alueella saalistavien lajien osalta.
ELY-KESKUKSEN ARVIO VAIKUTUKSISTA JA NIIDEN MERKITTÄVYYDESTÄ Arvioinnin asianmukaisuus
Sekä välittömät että välilliset vaikutusmekanismit on tunnistettu ja vaikutusalueen laajuus määritetty riittävällä tavalla. Arviointiin liittyviä epävarmuustekijöitä on tarkasteltu yleisluontoisesti. Merkittävimpänä epävarmuustekijänä ELY-keskus pitää linnuston maastoseurantojen puutetta. Myöskään kaikkia uusimpia selvityksiä ei ole ollut arvioinnissa käytettävissä. Lintujen liikkeistä suhteessa voimajohtolinjaan ei ole ollut käytettävissä seurantaan perustuvaa tietoa. Myös yhteisvaikutusten arviointiin liittyy epävarmuuksia, sillä Talaskankaan Natura -alueen ja voimajohdon läheisyydessä on suunnitteilla tuulivoimahankkeita. Arvioinnin asianmukaisuutta ja epävarmuustekijöitä tarkastellaan tarkemmin jäljempänä tässä lausunnossa.
Hankkeen vaikutukset Talaskankaan Natura-alueeseen
Voimajohtohankkeella ei arvioinnin mukaan ole vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontotyyppeihin, koska voimajohto sijaitsee etäällä Natura- alueen rajasta. Voimajohtohankkeessa suorat vaikutukset kohdistuvat johtoalueelle.
Johtoalueen ulkopuolelle kohdistuvia vaikutuksia voi aiheutua niin sanotun reunavaikutuksen kautta. Reunavaikutuksen keskimääräinen ulottuvuus on noin 50 metriä ja maksimissaankin herkimmissä ympäristöissä muutamia satoja metrejä.
ELY-keskus pitää arviota oikeana.
Vaikutukset Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin
Voimajohto tulisi sijoittumaan lähimmillään n. 2,3 kilometrin etäisyydelle Natura- alueen itäreunasta olemassa olevalle johtoalueelle, joka levenisi n. 40 metriä. Kaikki rakenteet sijoittuisivat Natura-alueen ulkopuolelle, joten hankkeen vaikutukset kohdistuisivat suojeluperusteena olevaan linnustoon välillisesti (törmäysriski, rakentamisen aikainen häiriö, erityisesti melu).
Törmäysriskiä on analysoitu asiantuntija-arviona lajeittain suojeluperusteena olevien lintujen osalta. Koska voimajohto sijoittuisi varsin kauas Natura-alueesta, törmäysriski olisi alueella pesivän paikkalinnuston ja alueelle pesimään muuttavan linnuston osalta vähäinen. Lajien muutto tapahtuu Talaskankaan kohdalla etelä- pohjoissuuntaisesti, minkä arvioidaan myös pienentävän törmäysriskiä.
Natura-alueen suojeluperusteena olevien lintulajien elinympäristöjen laatuun hankkeella ei ole suuren etäisyyden vuoksi vaikutuksia. Arviota voimajohdon rakentamis- ja ylläpitotöihin liittyvän melun ja liikenteen vaikutuksesta linnustoon voidaan pitää oikeana, koska voimajohdon ja Natura-alueen välinen etäisyys on varsin suuri.
ELY-keskus katsoo kuitenkin, että linnustovaikutusten osalta arviointiin liittyy epävarmuutta, koska arvioinnin pohjaksi ei ole tehty linnuston maastoseurantaa tai tietoja ei ole ollut käytettävissä. Selvitys olisi ollut perusteltua tehdä siksi, koska Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2020 tekemän lintulaskennan mukaan Talaskankaalle ja lähisoille ei ole aiemmin tehty lintulaskentoja.
Natura-arvioinnissa on metsähanhen osalta todettu, että Natura-alueen ulkopuolella sijaitsevalla FINIBA -verkostoon kuuluvalla Joutensuolla voi olla metsähanhelle pesimäaikainen merkitys ja, että on mahdollista, että lajin muutto kulkee osittain myös voimajohtoalueen ylitse aiheuttaen paikoin törmäysriskin etenkin avoimia soita ylitettäessä.
Pohjois-Savon ELY-keskuksen 2020 tekemän suoalueiden lintuselvityksen mukaan Talaskankaan länsipuolella, suurimmaksi osaksi Natura-alueella, sijaitseva Petäjäsuot on todettu linnustollisesti hyvin merkittäväksi alueeksi, mm. metsähanhia oli havaittu paljon. Poikasista päätellen hanhi myös pesii alueella ja selvityksen johtopäätelmänä oli todettu, että alue on vahvaa metsähanhen pesimäaluetta.
Likapyöreen ja Kortesuon välisellä alueella on 2019 tehty havainto hanhipoikueesta.
Vaikka lintuselvityksiä ei ole tehty ja arviointiin liittyy siten epävarmuutta, vaikutukset Talaskankaan Natura-alueeseen ovat kuitenkin tämän hankkeen osalta mitä ilmeisimmin korkeintaan vähäisiä. Epävarmuutta liittyy siihen, onko uuden voimajohdon rakentamisella vaikutuksia Talaskankaan suoalueilla pesiville ja voimajohdon lähisoilla liikkuville hanhille. Mm. törmäysriski voi kasvaa lintujen lentäessä suoalueelta toiselle.
Vaikutukset muihin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lajeihin
Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty. Talaskankaan alueen Natura-alueelta ei ole tiedossa havaintoja liito-oravasta. Voimajohtohanke ei aiheuta suoria vaikutuksia Natura-alueelle. Suuren etäisyyden takia liito-oravalle ei arvioida koituvan negatiivisia vaikutuksia hankkeesta. ELY-keskus pitää johtopäätöstä oikeana.
Saukko kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin liitteen IV a -lajeihin joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 §:n mukaisesti kielletty. Järvilinjan voimajohtoreitti ei ylitä mainittavia vesistöjä Talaskankaan kohdalla, eikä varsinkaan virtaavia vesiä.
Voimajohdon rakentamisella ei ELY-keskuksen mielestä siten ole haitallisia vaikutuksia saukon elinympäristöön eikä hanke heikennä lajin suojelun tasoa.
Yhteisvaikutukset
Arvioinnin mukaan tiedossa ei ole hankkeita tai suunnitelmia, joiden kanssa Järvilinjan voimajohtohankkeella syntyisi yhteisvaikutuksia Talaskankaan Natura- alueelle.
Arviointia laadittaessa ei liene ollut tiedossa Talaskankaan Natura-alueen läheisyyteen suunnitteilla olevat hankkeet, joilla saattaisi olla mahdollisia yhteisvaikutuksia Natura-alueeseen. ELY-keskus toteaa, että Talaskankaan Natura- alueen läheisyyteen on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Natura-alueen välittömään läheisyyteen länsipuolelle ja alueen itäosaan, Natura-alueen ja lausuttavana olevan voimajohdon väliselle alueelle, on suunnitteilla tuulivoimapuistot. Joutensuon välittömässä läheisyydessä itäpuolella on lisäksi Katajakankaan tuulivoimahanke, jonka YVA-menettely on käynnissä.
Toteutuessaan hankkeet sähkönsiirtoineen lisäävät alueen elinympäristöjen pirstoutumista ja voivat välillisesti vaikuttaa myös Natura-alueeseen. Vaikutukset voivat kohdistua erityisesti linnustoon. Törmäysriski, erityisesti muuttolinnuston osalta, voi hankkeiden yhteisvaikutuksena kasvaa.
