Opinnäytetyö
Eija Oinas
AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT PUKUOMPELIJAN KOULUTUSOHJELMASSA
Työn ohjaaja DI Marja Vanhatalo
Työn teettäjä Lapin ammattiopisto / tekniikan ala, valvojana rehtori Teuvo Niemelä
Rovaniemi 2008
Oinas, Eija Ammattiosaamisen näytöt pukuompelijan koulutusohjelmassa Tutkintotyö 51 sivua + 6 liitesivua
Työn ohjaaja DI Marja Vanhatalo
Työn teettäjä Lapin ammattiopisto, valvojana rehtori Teuvo Niemelä Toukokuu 2008
Hakusanat ammattiosaamisen näyttö, arviointi, työpaikkaohjaaja, työelämä
TIIVISTELMÄ
Tämän työn aiheena on ammattiosaamisen näytöt pukuompelijan
koulutusohjelmassa. Työ tehtiin Lapin ammattiopiston tekniikan alalle. Työn tekeminen aloitettiin syksyllä 2006 ja se valmistui keväällä 2008. Tänä aikana järjestettiin yksi harjoitusnäyttö ja kolme varsinaista näyttöä.
Opiskelijoille ja työpaikkaohjaajille järjestettiin koulutuksia ja
tiedotustilaisuuksia, joiden aikana kerrottiin näytöistä ja arvioinneista. Heille tehtiin näytöistä kyselyjä, joista tehtiin yhteenvetoja. Näistä kyselyistä myös opettajat saivat tietoja, joita he voivat käyttää apuna näyttöjen suunnittelussa ja kehittämisessä.
Osa tästä työstä tulee toimimaan opiskelijoiden näyttöoppaana. Tuloksista on nähtävissä, että näyttöjä täytyy edelleen kehittää yhdessä työelämän kanssa.
Myös opiskelijoiden arviointiin tullaan kiinnittämään enemmän huomiota.
TAMPERE POLYTECHNIC Textile and Clothing Engineering
Oinas, Eija Skills demonstrations in dressmaking training Engineering Thesis 51 pages + 6 attachments
Thesis Supervisor DI Marja Vanhatalo
Commissioning Company Lapland Vocational College. Supervisor /principal Teuvo Niemelä May 2008
Keywords students, skills demonstrations, workplace
ABSTRACT
The theme of this presentation is skills demonstrations in dressmaking training.
The work was completed at Lapland Vocational College commencing in autumn 2006 and seeing completion in spring 2008. In this time there was one practice and three actual skills demonstrations.
Information events for students and guidance counselors were arranged to outline skills demonstrations and training plans. Questionnaires were completed relating to the skills demonstrations, and these were of help to teachers when planning and developing presentations.
Part of this work can be used as help and guidance to students. Results show that skills demonstrations need improvement also when linked to the workplace and that more attention must be paid to student assessment.
SISÄLLYSLUETTELO
TIIVISTELMÄ ABSTRAC
SISÄLLYSLUETTELO ... 4
1 JOHDANTO ... 6
2 LAPINAMMATTIOPISTO... 7
3 ORGANISAATIO ... 8
4 PROJEKTINTOTEUTUSTAPA ... 9
5 AMMATTIOSAAMISENNÄYTÖT... 12
5.1 Nuorten näytöt ... 12
5.2 Työpaikkaohjaaja... 13
5.3 Työssäoppiminen ... 13
5.4 Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu ja toteutus ... 14
5.5 Opiskelijan arviointi työpaikoilla ... 15
5.6 Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet ... 16
5.7 Motivaatio oppimisessa ... 17
6 ERITYISOPISKELIJAAMMATTIOSAAMISENNÄYTÖSSÄ... 18
6.1 Erityisopiskelija ... 18
6.2 Erityisopiskelijan näyttö ... 18
7 NÄYTTÖPROSESSI... 20
7.1 Valmistelu... 20
6.2 Työssäoppimispaikan hankinta... 21
7.3 Näyttösuunnitelma ... 21
7.4 Toteutus ... 21
7.5 Arviointi ja palautekeskustelu ... 21
7.6 Todistukset... 22
8 OPISKELIJOIDEN KYSELY... 22
9 PROJEKTIN KÄYTÄNNÖLLINEN OSUUS... 29
9.1 Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat... 29
9.2 Näytettävät opintokokonaisuudet pukuompelijan koulutusohjelmassa30 10 ENSIMMÄISEN VUODEN NÄYTTÖ ... 31
11 TOISEN VUODEN NÄYTTÖ... 33
12 TOISEN VUODEN TOINEN NÄYTTÖ... 34
13 ARVIOINTI... 36
13.1 Ensimmäisen ja toisen vuoden näyttöjen arviointien vertailuja ... 36
13.2 Materiaalituntemuksen näytön arviointi ... 41
14 NÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TYÖPAIKOILLA ... 43
15 NÄYTTÖJEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ ... 45
16 TULOKSIA ... 46
16.1 Yhteistyön eteneminen ... 46
16.2 Työpaikkaohjaajien koulutus... 47
16.3 Tuloksia 19.11.2007 järjestetystä illasta... 48
17 KOKEMUKSIA NÄYTÖISTÄ ... 49
LÄHTEET ... 51 LIITTEET
1 Suunnitelma työssäoppimisjaksoista ja näytöistä 2 Lait ja asetukset
3 Todistusmalli
4 Opiskelijan näyttöpalaute
5 Kysely yrittäjille ja työpaikkaohjaajille
6 Työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja opettajien näkemyksiä näyttöjen järjes- tämisestä työssäoppimispaikoilla
1 JOHDANTO
Tämä työ käsittelee nuorten näyttöjä toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa.
Nuorten näyttöjen tuleminen ammatilliseen koulutukseen johti siihen, että näyttöjen suurin suunnitteluvastuu jäi opettajien vastuulle. Heidän työtaakkansa kasvoi ja sen vuoksi tälle työlle oli tilaus. Tämän työn tarkoituksena on osin toimia sekä opettaji- en että opiskelijoiden oppaana ja käsikirjana. Tavoitteena on suunnitella oppilaitok- sessa suoritettava 1. vuoden näyttö pukuompelijan koulutusohjelmassa II asteella sekä suunnitella 2. vuoden näyttö yhteistyössä työelämän kanssa. Halutaan kehittää nuorten näyttöjen toteuttamista työelämälähtöisesti. Halutaan antaa yrittäjille ja työpaikkaohjaajille reaaliaikaista tietoa nuorten näytöistä, opetussuunnitelmista ja arvioinnista (arviointikriteereistä).
Työn tekeminen aloitettiin syksyllä 2006, jolloin järjestettiin ”Vaatetusalan näytöt käyttöön -levitystä”. Koulutusta järjestettiin eri puolilla Suomea ja Lapin ammat- tiopistosta osallistui kaksi vaatetusalan opettajaa kyseisille kursseille. Koulutuksella pyrittiin saamaan kattavasti käyttöön samanarvoiset näytöt sekä arvioinnit koko Suomen alueelle. Lapin ammattiopistossa on tehty periaatepäätös, että kaikki kou- lutusalat käyttävät aineistonaan kansallisia näyttöaineistoja. Siksi tätä päätöstä täy- tyy noudattaa kuten myös sitä, että kaikilla aloilla on käytössä yhteiset arviointi- ja muut lomakkeet.
Lapin ammattiopiston pukuompelijoiden koulutusohjelmassa on alustavati päätetty järjestää neljä näyttöä, joista yksi on koko opintokokonaisuuden näyttö ja loput ovat osanäyttöjä. Harjoitusnäyttö järjestettiin joulukuussa 2006, ja samanaikaisesti koulutettiin työssäoppimispaikoissa työpaikkaohjaajia. Työssäoppimisesta käyte- tään myös lyhennettä top, jota tässäkin työssä käytetään. Yhteistyötä on lisätty yrit- täjiin, peruskouluihin, toisiin toisen asteen saman alan koulutuksiin sekä Lapin yli- opistoon. Oppilaitoksen ja vaatetusalan kannalta tärkeimmän yhteistyön muodosta- vat alan yrittäjät ja työpaikkaohjaajat. Näytöt pyritään vastaisuudessa järjestämään työpaikoilla ja yhdessä suunnittelu on tällöin tärkeää. Työpaikkakohtaisesti täytyy miettiä, mitä kussakin paikassa on mahdollista näyttää.
Tämän työn valmistumiseen mennessä oli tehty kaksi oppilaitosnäyttöä sekä yksi näyttö eri työssäoppimispaikoilla. Työpaikkaohjaajille ja opiskelijoille tehtiin kyse- lyjä ja haastatteluja, joiden pohjalta voidaan korjata mahdollisia puutteita ja miettiä eri vaihtoehtoja näyttöjen antamisen suhteen.
2 LAPIN AMMATTIOPISTO
”Lapin ammattiopiston ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiske- lijoille ammattitaidon saavuttamiseksi tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Ammatillisen perustutkintokoulutuksen ta-
voitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmi- siksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastus- ten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista.” /7./
Lapin ammattiopisto on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän ylläpitämä ammatilli- nen oppilaitos. Opiskelijoita ammattiopistossa on vuosittain noin 7000, joista nuo- risoasteella on noin 3100. Loput ovat pääasiassa amma- tilliseen tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja am- matillisessa lisäkoulutuksessa olevia aikuisia. Ammatilli- sessa peruskoulutuksessa olevista nuorista n. 14 % on samanaikaisesti lukiokoulutuksessa ja tavoittelee myös lukion päättötodistusta ja ylioppilastutkintoa. /7./
Kiinteitä toimipisteitä on yhdeksän, jotka sijoittu- vat Rovaniemelle, Kittilään ja Sodankylään (kuva 1).
Näiden toimipisteiden lisäksi koulutusta järjestetään myös muualla Lapissa. Hallinnollisesti ammattiopisto on
Kuva 1 Laon toimipisteet /7/ jaettu seitsemäksi yksiköksi, jossa on henkilökuntaa noin 500 (yli 400 opettajaa ja loput tukipalvelu ja hallin-
tohenkilöstöä). /7./
Nimenä ammattiopisto on uusi, mutta ammatillista koulutusta on annettu jo yli kuu- sikymmentä vuotta. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän kuusi erillistä ammatillista oppilaitosta yhdistettiin yhdeksi oppilaitokseksi 1.1.2006. /7./
Nykyään sisäisiä yksikköjä ovat Levi - Instituutti, Luonto- ja ympäristöala, Ai- kuiskoulutuskeskus, Palveluala, Sodankylä - Instituutti (1.1.2007 alkaen), Teknii- kan ala ja Hyvinvointiala. Tekniikan ala on nuorten ammatilliseen perus- koulutukseen erikoistunut Lapin ammattiopiston sisäinen koulutusala-yksikkö. /7./
Tekniikan alalla opiskelee noin 1000 opiskelijaa ammatilliseen perustutkintoon joh- tavissa yli 20:ssä eri koulutusohjelmassa. Henkilöstöä Tekniikan alalla on noin 120, joista opettajia on noin 90. /7./
3 ORGANISAATIO
Lapin ammattiopisto (Lao) on Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (koulutuksen järjestäjä) ylläpitämä ammatillinen oppilaitos. /7./
Kuva 2 Rovaniemen koulutuskuntayhtymän organisaatiokaavio /7/
Lapin ammattiopiston organisaatio rakentuu seitsemästä yksiköstä, joita johtaa ammattiopiston rehtori (kuva 2). /7./
Ammattiopiston ydin- ja tukitoiminnan sekä toiminnan kehittämisen järjestävät koulutusalat yhdessä. Pukuompelijoiden koulutusohjelma, jota tämä työ koskee, kuuluu hallinnollisesti tekniikan alaan. /7./
4 PROJEKTIN TOTEUTUSTAPA
Tämä työ käsittelee Lapin ammattiopiston Tekniikan alalla toimivan tuotanto- osaston nuorten näyttöjen järjestämistä pukuompelun koulutusohjelmassa. Opiske- lijoita alalla on 45 ja opettajia kolme /7/.
Kuva 3 Lao:n pukuompelijoiden koulutusohjelman sidosryhmät /7/
Yhteistyöhön osallistuivat Lapin ammattiopiston vaatetusalan opettajat, työssoppi- mispaikkojen yrittäjät ja työpaikkaohjaajat sekä opiskelijat (kuva 3).
Syksyn 2007 aikana kartoitettiin yritysten työtehtävät, joita opiskelijat tekevät työs- säoppimsijaksoillaan. Näyttöjen suunnitelmat tehtiin mahdollisimman pitkälle työ- elämälähtöisesti yhdessä yrittäjien, opiskelijoiden ja ammattiopiston kanssa. Pro- jekti toteutettiin haastattelemalla ja kouluttamalla yrittäjiä, työpaikkaohjaajia ja opiskelijoita. Työpaikkaohjaajien koulutusta järjestettiin top-paikoissa sekä oppi- laitoksen omissa tiloissa mm. järjestämällä yrittäjäilta.
Yrittäjille, työpaikkaohjaajille ja opiskelijoille annettiin reaaliaikaista tietoa nuorten näytöistä, opetussuunnitelmista sekä arvioinnista ja arviointikriteereistä. Työpaik- kaohjaajan opas on jaettu työpaikoille koulutuksen yhteydessä. Opiskelijoiden hen- kilökohtaiset opiskelu-suunnitelmat (hops) ovat olleet hyvin kiinteästi mukana näyt- töjä suunniteltaessa. Suunnitelmiin kuuluivat myös näyttöjen määrä ja kohteet (liite 1).
Näyttöympäristöanalyyseja on tehnyt työpaikkaohjaajakouluttaja. Top-jakson ja ammattiopiston suunnitelmalomakkeet on täytetty ennen jakson alkamista. Opiske- lijat ja työpaikkaohjaajat ovat saaneet arviointilomakkeet top-jakson suunnitelmaa tehdessään.
Dokumentteina koulutuksissa ja tiedotuksissa käytettiin opetushallituksen tietopal- velua /6/, työssäoppimisen sivustoja /9/, työpaikkaohjaajan opasta /3/, Lapin am- mattiopiston sopimus- ja analyysikaavakkeita /7/ ja opiskelijoiden henkiklökohtai- sia opiskelusuunnitelmia. Lisäksi jokaisen työssäoppimispaikan kanssa uusittiin työssäoppimisen puitesopimukset. Opiskelijoiden työssäoppimisen päiväkirjat, ar- viointi- ja palautelomakkeet käytiin myös läpi. (Taulukko 1).
Taulukko 1 Dokumentit ja lomakkeet /7/
OPH tietopalvelu TOP www-sivut Työpaikkaohjaajan opas
Puitesopimus
Työpaikka- ja näyttöympäristöana- lyysit
HOPS
TOP- ja LAO:N suun- nitelma
TOP päiväkirja, arviointi- ja palautelomakkeet.
Projektille laadittiin aikataulu ja mietittiin, missä järjestyksessä kutakin asiaa teh- dään ja valmistellaan.
Projektin aikataulu
Ensimmäisen vuoden näytön suunnittelu aloitettiin syksyllä 2006 ja näytön toteutus tapahtui huhtikuussa 2007. Toisen vuoden näyttö oli syksyllä 2007 oppilaitoksessa ja kolmas näyttö toisen vuoden työssäoppimisjaksolla tammikuussa 2008.
Syyskuu ja lokakuu 2006
Syys- ja lokakuu 2006 kuluivat kokonaan näyttöjen arvioinnin ja kriteerien suunnit- telussa. Suunnitteluja muokattiin yhdessä valtakunnallisesti järjestettävissä koulu- tustilaisuuksissa, joita järjestettiin eri puolilla Suomea. Koulutukset olivat tekstiili-
ja vaatetusalan näyttöjen koulutuksia. Koulutusten aikana suunniteltiin opiskelijoi-
den ohjeistuksia.
Marraskuu 2006
Suunnittelujen muokkaus jatkui yhdessä valtakunnallisesti järjestettävissä koulutus- tilaisuuksissa ja ohjeistuksen suunnittelu jatkui oppilaitoksissa.
Joulukuu 2006
Joulukuussa tehtiin näyttösuunnitelmia ja järjestettiin Lapin ammattiopistossa en-
simmäinen koenäyttö.
Kevät 2007
Keväällä 2007 toteutettiin ensimmäinen näyttö. Tähän kuului myös arviointi ja lo- makkeiden suunnittelu. Opiskelijat harjoittelivat myös itsearviointia ja tutustuivat arviointikriteereihin. Tuloksista tehtiin yhteenveto huhti- ja toukokuun aikana.
Elokuu 2007
Näyttösuunnitelmia tehtiin koko elokuun ajan.
Syyskuu 2007
Syyskuussa jatkui keväällä 2007 alkanut työpaikkaohjaajien koulutus.
Lokakuu 2007
Kartoitettiin yrittäjien toiminnat ja mietittiin opiskelijoiden henkilökohtaisen opis- kelusuunnitelman pohjalta opiskelijoiden top-paikat.
Marraskuu 2007
Marraskuussa järjestettiin yrittäjäilta. Näyttöjä suunniteltiin yhdessä työelämän kanssa. Yrittäjille ja työpaikkaohjaajille järjestettiin samalla haastatteluja. Marras- kuun aikana tehtiin myös projektista yhteenveto. Marraskuussa järjestettiin myös opiskelijoille toinen oppilaitosnäyttö.
Joulukuu 2007
Opiskelijat lähtivät marraskuun lopussa työssäoppimisjaksolle. Ohjaava opettaja varmisti heidän top-jaksonsa alkamisen yrityskäynneillä.
Tammikuu 2008
Opiskelijoiden näytöt järjestettiin työpaikoilla.
Helmikuu 2008
Helmikuun aikana saatiin palautteet opiskelijoilta ja työpaikoilta. Näistä tehtiin yh- teenvedot ja laadittiin tutkintotyö aiheesta.
5 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT
5.1 Nuorten näytöt
Vuoden 2006 alusta alkaen opiskelijan arviointia koskeva laki ja asetus uudistuivat (liite 2) ja nyt opiskelijan osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näytöillä. Työs- säoppimisen aikana toteutettavat ammattiosaamisen näytöt ovat aidoissa työelämän tilanteissa tehtyjä työsuorituksia. Opiskelija osoittaa käytännön työtehtäviä teke- mällä, miten hyvin hän on saavuttanut opetussuunnitelman perusteissa määritellyn työelämän edellyttämän ammattitaidon. /1./
Arviointi toteutetaan työelämän edustajien ja opettajien yhteistyönä ja aiempi työs- säoppimisjaksojen yhteydessä tapahtunut opiskelijan arviointi jää pois. Työelä- mäyhteistyötä parhaimmillaan ovat työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näytöt, työtä tekemällä opitaan osa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisista asioista ja ammattiosaamisen näytöillä arvioidaan opintojen keskeinen osaaminen yhdessä työelämän kanssa. /1, s. 6./
5.2 Työpaikkaohjaaja
Yleensä työpaikkaohjaajaksi alkavat henkilöt, jotka hallitsevat oman ammattialansa työtehtävät hyvin ja jotka ovat kiinnostuneita ohjaamaan ja opastamaan nuoria opiskelijoita. Työpaikkaohjaajan tulee tuntea koulutuksen opintotavoitteita, työsuo-
jelua ja ergonomiaa sekä ennen kaikkea työtehtävät. Hänellä tulee olla hyvät vuo- rovaikutustaidot, ja selkeä ohjeiden antaminen on tärkeää. Moni opiskelijoista tulee ensimmäistä kertaa työelämään, joten heille täytyy opettaa yleisestikin työelämän pelisääntöjä. Opiskelijoille täytyy myös muistaa kerrata sääntöjä, koska voi käydä niin, että he unohtavat, mitä on sovittu. /3./
Työpaikkaohjaajan oletetaan tuntevan ammatillisen koulutuksen yleisen rakenteen, hahmottavan oman alan ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet, ja hän osaa ke hittää ammatillista koulutusta työelämälähtöiseen suuntaan. /3./
Hän suunnittelee työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä omalla työpaikal- laan sekä perehdyttää opiskelijan työhön. Työpaikkaohjaaja seuraa opiskelijan työskentelyä koko työssä oppimisen ajan ja arvioi häntä päivittäin. Kaikki arvi- ointi vaikuttaa lopulliseen arvosanaan. /3./
Työpaikkaohjaaja ohjaa työssäoppimista ja toteuttaa ammattiosaamisen näyttöjä tehtyjen sopimusten mukaisesti. Hyvä työpaikkaohjaaja osaa kannustaa ja moti- voida opiskelijaa hyviin oppimistuloksiin sekä pitää opiskelijaa tasavertaisena työ- yhteisön jäsenenä. /3./
Työpaikkaohjaajan ei tarvitse yksin kantaa vastuuta ohjattavasta opiskelijasta, vaan hänen tukenaan ovat ensisijaisesti ohjaava opettaja ja työpaikan muu henkilökunta.
Opiskelijalle on tärkeää top-jakson alussa kertoa yrityksen toimintatavat: työajat, ruokailu, vaatetus sekä salassapitovelvollisuus. /3./
5.3 Työssäoppiminen
Työssäoppiminen on työharjoittelua kehittyneempää. Oppimista tapahtuu työpai- koilla todellisten työtehtävien kautta suunniteltuna, ohjattuna ja arvioituna. Työssä- oppimisaikana opiskelijalla on omia hopsin mukaisia tavoitteita, jotka hän kirjaa
suunnitelmiinsa. Työssäoppiminen antaa opiskelijalle mahdollisuuden työskennellä työyhteisöissä ammattiin liittyvien työtehtävien kanssa. Ammatillisiin perustutkin- toihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa eli noin puoli vuotta työssäoppimista.
Työssäoppiminen on saanut alkunsa työpaikoilta. Työelämä ja koulutus olivat liian erillään, ja siksi alettiin kehittää yhteistyömuotoja, jotka mahdollistaisivat ammatti- taitoisen työvoiman saannin. Nuorille avautuu uusia työmahdollisuuksia, kun he suoritettuaan top-jakson jossakin yrityksessä, mahdollisesti työllistyvät kesäksi ja valmistuttuaan saavat jatkaa töitä yrityksessä. /9./
5.4 Työssäoppimisen ja näyttöjen suunnittelu ja toteutus
Tavoitekeskustelun yhteydessä, työssäoppimisjakson alussa työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja neuvottelevat ja allekirjoittavat opiskelijakohtaisen sopimuk- sen työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamisesta. Työssäoppimisjakson opintojen tavoitteena on opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tavoitteet tai nii-
den opintokokonaisuuksien näytön tavoitteet, joiden keskeisen osaamisen opiskelija työssäoppimisjaksollaan työtä tekemällä näyttää. Työssäoppimisen ja ammattiosaa- misen näytön suunnittelu työssäoppimisjakson alussa selkeyttää sekä opiskelijal- le että myös työpaikkaohjaajalle, mitä jaksolla pitää oppia, mitä osaamista arvioi daan ja millaisia kriteerejä arvioinnissa käytetään. /10./
Tavoitteet ja ammattiosaamisen näytön kriteerit käydään yhdessä läpi heti työssä- oppimisjakson alussa. Samalla suunnitellaan, missä työtehtävissä ja miten opiskeli- ja omaa osaamistaan kehittää sekä missä vaiheessa työssäoppimista ja mitä töitä tehden opiskelija ammattiosaamistaan näyttää. Opiskelijoilla on myös oma tehtä- vänsä suunnittelussa. Heidän tulee ottaa selvää työpaikalla suoritettavista tehtävistä sekä miettiä yhdessä työpaikkaohjaajan ja opettajan kanssa, mitkä heille annetuista tehtävistä ovat sellaisia, joista heillä on mahdollista antaa ammattiosaamisen näyttö.
/10./
5.5 Opiskelijan arviointi työpaikoilla
Oppimisen edistymisessä kiinnitetään huomiota, mihin suuntaan osaaminen on ke- hittynyt eli mitä opiskelija on oppinut, mihin suuntaan opiskelija voi vielä suunnata opiskeluaan eli mitä vielä pitää oppia ja milloin opiskelijalla on valmiudet selviytyä ammattiosaamisen näytössä. /1./
Opiskelijan tehtävänä on itse arvioida oman oppimisen edistymistä ja osaamisen kehittymistä koko top-jakson ajan. Hän vertailee osaamistaan asetettuihin tavoit- teisiin ja ammattiosaamisen arvioinnissa käytettäviin kriteereihin. Työssäoppimis- jakson loppuvaiheessa arvioidaan opiskelijan valmius näyttöön. Periaatteena on, että opiskelija näyttää näytössä osaamistaan, ei osaamattomuuttaan. Näyttö on myös oppimista. Arvioinnin periaatteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit käy dään yhdessä suullisesti läpi ennen näytön alkamista. /1./
Ammattiopiston näyttöjaos on päättänyt, että näytöt arvioidaan kansallisen näyttö- aineiston arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. Arviointikeskustelut työ- paikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kesken voidaan toteuttaa esimerkiksi vi- deoneuvotteluna, puhelinneuvotteluna, keskustelualustalla tai sähköpostin välityk-
sellä. /7./
Arviointi tapahtuu havainnoimalla eli seuraamalla näytönantajan työskentelyä ja tekemällä havainnoista muistiinpanoja (dokumentointivelvoite). /1, s. 45./
Arvioinneille on oltava perustelut, jotka pohjaavat ennalta asetettuihin tavoitteisiin (näyttöaineisto sisältää arviointikriteerit kolmiportaisesti), mutta itse näytössä arvi-
ointi suoritetaan viisiportaisesti (T1 – K5). Arviointikeskustelu on oleellinen vaihe ammattiosaamisen näytön arvosanaa määriteltäessä, kukin esittää omat perustelunsa
→ keskustelu → arvosana. Opiskelijan itsearviointi kuuluu jokaiseen näyttöön. Ar- vioijien tulee olla oman alansa ammattilaisia. /7./
Ammattiopiston toimielin on päättänyt, että arviointiin osallistuvat opettaja, työ- paikkaohjaaja ja opiskelija yhdessä.
Erilaisia oppijoita on lähes kolmannes ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista.
Nämä ilmenevät mm. oppimis- ja lukivaikeuksina, sosiaalisina ja käyttäytymiseen liittyvinä ongelmina. Opiskelutavoitteet heille ovat samat kuin muussakin opetuk- sessa. Jos kuitenkin tavoitteita mukautetaan, voidaan tavoitteet mukauttaa myös top-paikassa. Tavoitteiden mukauttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että opiskeli ja ei saavuta T1-tason tietoja ja taitoja, jolloin hänen arviointiinsa tulee *-merkintä.
/ 2; 11. /
5.6 Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnin kohteet
Näyttöaineistossa kunkin ammatillisen opintokokonaisuuden arvioinnin kohteita on kuusi. Jokaisessa ammatillisessa opintokokonaisuudessa ei kuitenkaan voida arvi- oida kaikkia kohteita.
Kansallisessa näyttöaineistossa ovat arviointikohteet määritelty seuraavasti /11/ : 1. Työprosessin hallinta
Työprosessin hallinnalla tarkoitetaan opiskelijan osoittamia työn suunnittelu-, toteuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia eli työn suunnitelmallista te- kemistä ja työ kokonaisuuden hallintaa esimerkiksi siten, että työn eri vaiheet tehdään oikeassa järjestyksessä ja ajoitetaan työ niin, että se saadaan valmiiksi.
2. Työtehtävän hallinta
Työtehtävien hallinta sisältää työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hal- linnan.
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta
Työn perustana olevan tiedon hallintaan kuuluu yleinen kuvatun työn tarvitta- va tietopohja.
4. Työturvallisuuden hallinta
Työturvallisuuden hallinta sisältää työturvallisuuden huomioonottamisen omassa työssä sekä ympärillä työskentelevien näkökulmasta.
5. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen sisältää oppimaan oppimisen taidot, ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot.
6. Yhteiset painotukset
Yhteiset painotukset sisältävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen, tekno- logian ja tietotekniikan hyödyntämisen, yrittäjyyden, laadukkaan ja asiakas- lähtöisen toiminnan, kuluttajaosaamisen sekä työsuojelusta ja terveydestä
huolehtimisen.
5.7 Motivaatio oppimisessa
Motivaatio on hyvin olennainen osa opiskelussa. Jos motivaatio puuttuu, silloin opiskelu on vastentahtoista ja voi johtaa jopa eroamisen koulusta. Motivaation löy- tyminen on paljon kiinni nuoresta itsestä, mutta myös opetushenkilöstö voi siihen vaikuttaa. Motivaatiossa on kyse toimintaa suuntaavista, ylläpitävistä ja estävistä
tekijöistä. /8./
Motivaatioon liittyvillä käsitteillä kuvataan sitä, miksi ihmiset kiinnostuvat jostakin tietystä toiminnasta ja miten he pystyvät itse säätelemään ja ylläpitämään ponniste- lujaan tehtäväsuorituksen aikana. Opiskelussa oman toiminnan ja tavoitteiden jous- tava ja tarkoituksenmukainen säätely tuottaa parhaan mahdollisen tuloksen. Asiois- ta kiinnostumista ja oman mielenkiinnon ylläpitoa on mahdollista oppia. /8./
Motivaation kehittämisen keinona opiskelija voi asettaa itselleen vaativia, mutta kuitenkin realistisia tavoitteita. Tavoitteisiin sitoutuminen edesauttaa motivointia.
Oman itsensä tunteminen vahvistaa itsetuntoa, ja tällöin voi paremmin hyväksyä omat hyvät ja huonot puolensa. Opiskelutekniikan luominen on tärkeää tavoitteiden saavuttamiseksi. Työn tuloksista täytyy osata ottaa vastuu, ja palautteen vastaanot- taminen ja antaminen muille vahvistaa motivaatiota. /8./
Ensiarvoisen tärkeää nuorelle on oman minän vahvistaminen ja itsetunnon kohot- taminen. Myös arvioivan henkilön tulisi ottaa palautteen antamisen yhteydessä nä- mä seikat huomioon, jotta nuori saa kasvaa vastuulliseksi ja hyvän itsetunnon omaavaksi ihmiseksi. /8./
6 ERITYISOPISKELIJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖSSÄ
6.1 Erityisopiskelija
Erityisopiskelijaksi luokitellaan henkilö, joka tarvitsee opiskelussaan henkilökoh- taista tukea ja ohjausta. Oppimisvaikeudet voivat johtua joko fyysisistä tai psyykki- sistä ominaisuuksista. Nykypäivänä kaikilla tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet opiskella haluamassaan oppilaitoksessa. Toisen asteen ammatilliseen koulutukseen tulee joitakin sellaisia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet peruskoulunsa täysin mukautetuin opintotavoitteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että opiskelija ei ole saavuttanut peruskoulussa normaalin arvioinnin alinta arvosanaa 5, vaan tiedot ja taidot ovat tämän tason alapuolella. Todistukseen tulee tällöin *-merkintä. Ensim- mäisen vuoden alkuvaiheessa tehdään kaikille opiskelijoille lähtötasotestit äidinkie- lestä ja matematiikasta. Näistä nähdään suunta, kenellä on näissä aineissa vaikeuk- sia. Opiskelijoille tehdään alkuvaiheessa haastattelut ja laaditaan henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat (hops). Mikäli kuraattori, opinto-ohjaaja tai opettajat arvioi- vat opiskelijan erityisopiskelijaksi, hänelle tehdään henkilökohtaisen opiskelun jär- jestämisen suunnitelma (hojks). Alaikäisen opiskelijan suunnitelmiin tarvitaan myös vanhempien lupa. (Liite 2). /2./
6.2 Erityisopiskelijan näyttö
Ammattiosaamisen näytössä erityisopiskelija näyttää taitojaan eli osaamistaan, ei osaamattomuuttaan. Erityisopiskelijoista jopa 80 %:lla on kielellisiä vaikeuksia, joista päällimmäisenä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. /2./ Erityisopis- kelijan kannattaisi kertoa avoimesti omista oppimisvaikeuksistaan myös työssäop-
pimispaikkaan mennessään, koska opettaja ei voi tätä tehdä salassapitovelvollisuu- den vuoksi. Tällöin sekä opiskelija että työpaikkaohjaaja välttyvät väärinkäsityksil- tä, joita voi tulla asiasta tietämättömälle. Erityisopiskelijan mukanaolo näyttöjen suunnittelussa on ensiarvoisen tärkeä seikka.
Uusia asioita täytyy opetella sopiva pienissä erissä, jotta opiskelijan motivaatio säi- lyy eikä hänelle tule epäonnistumisen tunnetta. Samoin palautteen anto täytyisi teh- dä mahdollisimman pian näytön jälkeen, jolloin opiskelijalla on vielä muistissa näytön eri vaiheet. /2./
Opiskelijoita, joilla on ollut lukivaikeuksia, on yllättävän paljon. Heille täytyy teh- dä oma ohjeistus, koska he eivät pysty omaksumaan pitkiä sanallisia ohjeita. Osa heistä on kehittänyt oman metodinsa kääntää ohjeistus selkokieliseksi. Monelle on apua kuvista ja miellekartan piirtämisestä. Lukivaikeuksista kärsiville opiskelijoille on myös uuteen työympäristöön meno vaikeaa. Heillä vie tavanomaista kauemmin tutustua uusien ihmisten tapaan puhua ja ilmaista asioita. Näytöissä tällaisten opiskelijoiden sanallinen ilmaisu on suppeaa ja he pyrkivät ottamaan jostakin mal- lia, jota ei kuitenkaan osata käyttää soveltaen vaan asiasta voi saada aivan toisenlai- sen kuvan kuin opiskelija on tarkoittanut. /2./
Hahmottamisvaikeudet opiskelijalla voi olla näköön, kuuloon, tuntoaistimukseen tai kehoon perustuvia, myös näiden yhdistelmiä esiintyy /2 s. 21/. Joillakin opiskelijoista on vaikeuksia löytää uusia paikkoja. Työssäoppimispaikalle meno voi olla aika monen vaikeuden takana. Heitä täytyy opastaa linja-autojen aikataulu- jen tulkinnassa, ja heille täytyy mahdollisesti neuvoa lähtö- ja poistumispysäkit.
Näistä toimenpiteistä huolimatta opiskelija voi olla ensimmäisenä aamuna väärällä pysäkillä ja tulla myöhässä top-paikkaan. Hahmottamisen vaikeuteen aika yleisesti kuuluu oikean ja va semman puolen tunnistamisen ongelmia. /2./
Opiskelijat, joilla on tarkkaavaisuuden häiriöitä, ovat aika suuri joukko ammatilli- sessa koulutusjärjestelmässä. Heidät leimataan usein häiriköiksi, joiden luullaan tahallaan rikkovan sääntöjä. Yleisen siisteyden ylläpitäminen tällaiselle opiskelijal- le on vaikeaa, kuten myös sosiaaliset tilanteet ovat ongelmallisia. Asioita jää kes- ken, tehtäviä lykätään aina eteenpäin ja lumipalloefekti on valmis, tekemättömät
työt kasaantuvat. Tarkkaavaisuushäiriöisen opiskelijan näytön ohjeistuksessa ja tukemisessa täytyy olla ohjaavan opettajan hyvin aktiivinen. Samoin työpaikkaoh- jaajan on hyvä tietää tällaisen opiskelijan vaikeudesta, jotta hän osaa ohjeistaa asi- oita sopivan pienissä erissä ja odottaa yhden asian valmistumista, ennen kuin antaa uusia tehtäviä ja ohjeita. /2./
Psyykkisistä ongelmista kärsivien joukko on oma lukunsa ammatillisissa oppilai- toksissa. Eri variaatioita tällaisista ongelmista on lähes yhtä paljon kuin opiskelijoi- ta, joilla on tämä ongelma. Joillakin ”tauti” pysyy kurissa lääkityksellä, mutta toi- set tarvitsevat jotakin muuta hoitokeinoa. Usein tällaisille opiskelijoille joudutaan tekemään erityisjärjestelyjä myös näyttöjen suhteen. Työpaikkaohjaajat saavat har- voin tietää opiskelijoiden mielenterveydellisistä ongelmista, mikä ei ole paras mah- dollinen tilanne. Opiskelija saattaa salata tällaiset asiat myös opettajalta, mutta har- vemmin näin kuitenkaan tapahtuu. Oppimiseen tämä vaikuttaa aika paljon, kun tulee poissaoloja ja tärkeitä asioita jää oppimatta. Mikäli opiskelija on kykenemätön suorittamaan näyttöä, on uuden näytön järjestäminen ehkä mahdotonta ennen kuin vuoden kuluttua, kun uusi työssäoppimisjakso alkaa. Tämä ei välttämättä kohota motivaatiota eikä edistä sairauden paranemista. Tulee uusia pettymyksiä, jotka hi- dastavat oppimista ja opintojen edistymistä. /2./
7 NÄYTTÖPROSESSI
7.1 Valmistelu
Opiskelijoille on annettu informaatiota opintokokonaisuuksista, näytöistä ja niiden arvioinneista ensimmäisen vuoden syksystä lähtien. Opettaja selvittää opiskelijoille tutkinnon osan tavoitteet, näytön toteutuksen sekä arviointikohteet ja -kriteerit.
Ennen ensimmäistä varsinaista näyttöä opiskelijat tekivät harjoitusnäyttönä esi- liinan valmistuksen. Samalla he pääsivät konkreettisesti tutustumaan arviointikri- teereihin.
7.2 Työssäoppimispaikan hankinta
Hyvissä ajoin ennen työssäoppimisjakson alkamista opiskelijoille annetaan tietoa alueen top-paikoista. Myös tutustumiskäynnit kuuluvat ohjelmaan. Tällä tavalla opiskelijat saavat todellista tietoa yrityksistä. Opiskelijat miettivät tämän jälkeen, mikä työssäoppimispaikka sopisi heidän tavoitteisiinsa ja taitoihinsa nähden parhai- ten. Tämän jälkeen opiskelija neuvottelee opettajan kanssa työpaikasta ja yhdessä katsotaan, kuinka kyseinen paikka soveltuu opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelu- suunnitelmaan. Tämän jälkeen opiskelija ottaa itse yhteyttä top-paikkaan ja sopii esittelykäynnin, jolloin opiskelijalle nimetään työpaikkaohjaaja. /11./
7.3 Näyttösuunnitelma
Työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja miettivät yhdessä näyttötehtävän sekä käy- vät läpi arviointikohteet ja -kriteerit. Tutustumiskäyntinsä jälkeen opiskelija tekee henkilökohtaisen näyttösuunnitelman sekä mahdolliset vaadittavat näyttöä tukevat ennakkotehtävät, jotka hän hyväksyttää opettajalla sekä työpaikalla. /11./
7.4 Toteutus
Opiskelija harjaannuttaa taitojaan työssäoppimispaikan työtehtävissä, jonka jälkeen hän suorittaa näyttötehtävän annettujen ohjeiden mukaisesti. Näyttö voi olla osa- näyttö tai koko opintokokonaisuuden näyttö. Käytännössä lähes kaikki näytöt ovat eri opintokokonaisuuksien yhdistettyjä osa-näyttöjä. /11./
7.5 Arviointi ja palautekeskustelu
Opiskelija, työnantajan edustaja ja opettaja arvioivat (toimielimen päätöksen mu- kaisesti) näyttötehtävässä määritettyjen arviointikohteisiin ja -kriteereihin perustu- en, miten tutkinnon osan tavoitteet on saavutettu. Opettaja ohjaa tarvittaessa arvi- oinnin täydentämisen, uusimisen tai opiskelijan esittämän arvioinnin oi- kaisupyynnön menettelyissä. Opettaja dokumentoi arvioinnin ja sen perusteena ol- leen aineiston. /11./
7.6 Todistukset
Opiskelija saa, suoritettuaan 120 opintoviikkoa (ov), tutkintotodistuksen, joka sisäl- tää päättö- ja näyttötodistuksen. Näyttötodistukseen merkitään suoritetut ammat- tiosaamisen näytöt opintokokonaisuuksittain, lyhyt kuvaus suoritetuista näytöistä, näyttöpaikan nimi ja arvosana tai erityisopiskelijoilla lyhyt sanallinen kuvaus am- mattiosaamisen näytöin todennetusta ammatillisesta osaamisesta (liite 3). /9./
8 OPISKELIJOIDEN KYSELY
Opiskelijoille tehtiin ensimmäisen näytön jälkeen kysely (liite 4), jossa kohtina oli- vat näyttöön perehdyttäminen, näytön järjestelyt, näyttösuorituksen ilmapiiri, arvi- ointi ja itsearviointi. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa opiskelijoiden valmiudet näyttöön ja sen arviointiin. Kysely toimii myös ohjaavalle opettajalle työkaluna si- ten, että mietitään, miten näyttöjä kehitetään ja suunnitellaan. Kyselyyn vastasi seit- semän kolmestatoista opiskelijasta. Tällöin ei tule selkeää kuvaa koko ryhmän näy- tön palautteesta, mutta tulokset ovat suuntaa antavia.
Näyttöön perehdyttäminen
Vastausten perusteella näytön tavoitteet ovat osalle opiskelijoista epäselviä. Toi- saalta asia on kaikille osapuolille uusi ja kysely tehtiin ensimmäisen vuoden en- simmäisen näytön jälkeen. Tätä kohtaa voidaan peilata opiskelun yleisiin tavoittei- siin, jotka eivät avaudu osalle opiskelijakuntaa koskaan (taulukko 2).
Taulukko 2 Näytön tavoitteiden selvitys
Miten näytön tavoitteet selvitettiin
Lkm selkeästi 5
4 3
3 4
2 ei lainkaan 1
KAIKKI 7
Ne, jotka olivat olleet läsnä näytöistä puhuttaessa, vastasivat arvosanalla 5 ja 4. Osa opiskelijoista oli poissa aina, kun näyttöjä käsiteltiin. Heidän tietonsa näytöistä jäi- vät puutteellisiksi. Yritetään vedota siihen, että on ollut poissa eikä siksi tiedetä.
Tutkimukseen osallistuvalla luokalla on muutamia, joilla ei ole juuri olenkaan poissaoloja, mutta heidän tuntiaktiivisuutensa ei ole kovin hyvää. Voidaan sanoa, että he ovat paikalla, mutta eivät läsnä (taulukko 3).
Taulukko 3 Näytön työtehtävien käsittely
Miten näytön käytännön työtehtävää käsiteltiin
Lkm
selkeästi 5 1
4 2
3 3
2 1
ei lainkaan 1
KAIKKI 7
Arviointi on vaikeaa. Niillä, jotka eivät ole tottuneet tekemään itsearviointia, koko ammatillinen koulutus voi mennä läpi niin, että arviointi jää heille epäsel- väksi. Tämä on seikka, johon ei opita kolmessa vuodessa, vaan se kestää useampia vuosia. Jotkin opiskelijat luulevat, että arvioinnissa arvioidaan heitä henkilönä eikä itse tuotosta. Arvioinnissa tulisi avata opiskelijoille kriteerit ja sanoa ne kan- sankielellä (taulukko 4).
Taulukko 4 Näytön arviointiperusteiden käsittely
Miten näytön arviointiperusteita käsiteltiin
Lkm selkeästi 5
4 4
3 3
2 ei lainkaan 1
KAIKKI 7
Näytön järjestelyt
Näytön järjestelyt arvioitiin yleensä keskitason yläpuolelle. Arvioinnin tulokset ei- vät anna oikeaa kuvaa, koska oppilaitoksen konekanta on melko uutta sekä remon- toidut tilat ovat vasta vuoden käytössä olleet. Kuten edellisessä kohdassa tuloksista huomattiin, arviointi on vaikeaa. Ehkä tämän kohdan tulokset oli arvioitu huonom- maksi sen vuoksi, että ei ollut mitään vertailukohtaa (taulukko 5).
Taulukko 5 Näytön järjestelyt
Millaiset olivat näyttöjärjestelyt (tilat, laitteet, yms.) Lkm hyvät 5
4 4
3 3
2 huonot 1
KAIKKI 7
Aika näytön suorittamiseen oli varattu yksi kahdeksan tunnin pituinen työpäivä.
Osa suoriutui tehtävästä lyhyemmässä ajassa, mutta hitaammille aika ei tahtonut riittää. Ajan käyttöä täytyy myös harjoitella. Useimmiten töihin käytetyn aikamää- rän huomaa vasta, kun lasketaan tuotteelle hintaa. Toki täytyy pitää mielessä, että työn tekemisen joutuisuus kasvaa vähitellen. Myös opiskelijan persoona vaikuttaa ajan käyttöön. Toisille tekeminen on helppoa ja toiset tarvitsevat tekemiseen enem- män aikaa (taulukko 6).
Taulukko 6 Suorittamiseen varattu aika
Oliko näytön suorittamiseen varattu aika
Lkm
riittävä 5 1
4 3
3 2
2 1
vähäinen 1
KAIKKI 7
Yleensäkin oppilaitosnäytöstä tulee toisille liian vaativa ja toisille taas helppo. Yl- lättävää kuitenkin oli, että kenellekään se ei ollut liian helppo. Opiskelijat tekivät samanlaisen esiliinan harjoitusnäyttönä, johon he tekivät kaikki tarvittavat doku- mentit. Näitä he saivat hyödyntää myös varsinaisessa näytössä.
Harjoitusnäyttö täytyi olla suoritettuna, ennen kuin pääsi suorittamaan varsinaista näyttöä. Opiskelijat arvioivat näyttötehtävän vaativuuden keskinkertaiseksi. (tau-
lukko 7).
Taulukko 7 Näyttötehtävän vaativuus
Näyttötehtävän vaativuus oli
Lkm
riittävä 5 1
4 3
3 2
2 1
liian helppo 1
KAIKKI 7
Näyttösuorituksen ilmapiiri
Osalle näytön suorittaminen oli pakkotyö muiden tehtävien ohella. Opiskelijoille oli valittu Marimekon uusia kankaita, mutta kankaiden kuositkaan eivät innoittaneet kaikkia. Opiskelumotivaatio vaikuttaa siihen, tekeekö opiskelija annetut työtehtävät mielellään (taulukko 8).
Taulukko 8 Näytön suoritus
Millaiseksi koit näytön suorittamisen
Lkm innostava 5
4 2
3 1
2 3
tylsä 1 1
KAIKKI 7
Opiskelijat kokivat kysymisen vaikeaksi ehkä sen vuoksi, että kysymyksiä ei osata asettaa oikealla tavalla. Ei tiedetä, minkälainen kysymys vaikuttaa arviointiin ja mi- kä ei. Tämäkin selittyy nuorten iällä ja sillä, onko opiskelija itseohjautuva vai onko tämä taito vasta kehittymässä (taulukko 9).
Taulukko 9 Näytön aikana kysyminen
Ohjaajilta ja arvioijilta kysyminen oli
Lkm helppoa 5
4 2
3 2
2 1
vaikeaa 1 2
KAIKKI 7
Toisten opiskelijoiden kanssa yhteistyö sujui ja opiskelijat neuvoivat toisiaan ja ky- selivät toisiltaan. Toiselta opiskelijalta kysyminen on tietysti hyvä asia, mutta siinä on uhkana, että kumpikin tekee virheellisesti jonkin kohdan. Tällaisissa tapauksissa nuoren täytyisi muistaa, että virhe ei ole opastajassa, vaan oma vastuu täytyy myös huomioida (taulukko 10).
Taulukko 10 Yhteistyö muiden kanssa
Sujuiko yhteistyö muiden kanssa mielestäsi
Lkm
hyvin5 3
4 2
3 2
2 huonosti 1
KAIKKI 7
Arvioijalla ei ollut tarpeeksi henkilökohtaista aikaa opiskelijoille. He tarvitsevat kannustusta ja oman itsetuntonsa vahvistamista. Tällainen näyttötilanne voi jollekin olla raskas psyykkinen ponnistus. Lisäksi jännitetään itse tilannetta ja tulee suori- tuspaineita. Nämä kaikki edesauttavat lukkiutumistilanteita, jolloin ei pystytä teke- mään sen tasoista tuotetta, johon muuten kyettäisiin (taulukko 11).
Taulukko 11 Henkilökohtainen huomioiminen
Minua rohkaistiin näytön suorittamisen aikana
Lkm paljon 5
4
3 3
2 1
ei lainkaan1 3
KAIKKI 7
Arviointi ja itsearviointi
Oman työsuorituksen arviointi koettiin keskinkertaiseksi. Opiskeluaikaa oppilaitok- sessa oli lähes vuosi ja kuluneena lukukautena itsearviointia oli harjoiteltu jo aika monessa vaiheessa. Kuitenkin arviointi on vielä vaikeaa, vaikkakin kriteereihin on myös tutustuttu (taulukko 12).
Taulukko12 Arviointi ja itsearviointi
Oman työsuoritukseni itsearviointi oli
Lkm helppo 5
4
3 6
2
vaikea 1
KAIKKI 7
Oma asenne näyttöihin tällä ryhmällä on keskinkertaista. Tästä ryhmästä on lähte- nyt ensimmäisen vuoden syyslukukaudella seitsemän opiskelijaa ja tämä vaikutti koko ryhmän toimintaan. Osa on sanonut olevansa pakosta koulussa, ja heitä kiin- nostaa jokin muu kuin koulu. Lisäksi asenteeseen voi vaikuttaa ryhmän hetero- geenisuus. Aika moni ryhmästä kulkee omia oppimispolkuja. Osa opiskelijoista suorittaa samalla lukio-opintoja, joten aito ryhmäytyminen on jäänyt tapahtumatta.
(taulukko 13).
Taulukko 13 Oma asenne
Oma asenteeni näytön suorittamiseen oli
Lkm aktiivista 5
4 1
3 5
2 1
passiivista 1
KAIKKI 7
Opiskelijat eivät aseta omia tavoitteitaan kovin korkealle. Tähän voi olla syynä se, että pelätään epäonnistumista ja arvioidaan taidot mieluummin huonommaksi kuin liian hyväksi. Toisaalta tähän voi olla syynä sekin, että heillä oli jo tätä kyselyä teh- dessä arvosana tiedossa, mikä saattoi vaikuttaa vastaukseen (taulukko 14).
Taulukko 14 Omalle arvosanalle asetettu tavoite
Minkä arvosanan asetit etukäteen näytön tavoitteeksi?
Lkm kiitettävä 5
4
3 5
2 2
tyydyttävä 1
KAIKKI 7
9 PROJEKTIN KÄYTÄNNÖLLINEN OSUUS
9.1 Vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat Vahvuudet
Vahvuutena voidaan pitää uudistushaluista henkilökunta. Näyttöjen alkuvaiheessa suunnittelutyötä on paljon, mutta kerran tehty palvelee vuosia ja aineistoa on help- po muokata tulevaisuudessa. Lapin ammattiopistossa pukuompelijoiden koulutus- ohjelmaan kaikille opettajille kuuluu työssäoppimijaksojen ohjaus, joten yhteydet työelämään ovat ajan tasalla kaikilla.
Heikkoudet
Resurssien puute on yleinen ongelma kaikessa suunnittelussa. Opettajien täytyisi tehdä työt omalla ajalla, kaiken muun työn lisäksi. Top-jaksojen tuntimäärä on pu- dotettu aika alas. Ohjaustarvetta olisi enemmänkin, kuin tällä hetkellä ehditään teh- dä. Myös työelämän edustajien kanssa yhteisen ajan löytäminen on joskus vaikeaa.
Mahdollisuudet
Nykyinen koulutus näyttöjen myötä kouluttaa työelämän tarpeisiin osaavaa henki- löstöä. Ammatillisen koulutuksen ja työelämän näkemykset kohtaavat, kun suunni- tellaan yhdessä näyttöjä. Opettajien työtaakka pienenee, kun päällekkäinen arviointi vähenee.
Uhat
Yrittäjillä ei välttämättä ole halua tai he eivät ehdi osallistua nuorten näyttöjen suunnitteluun eivätkä toteuttamiseen. Työelämässä pelkona voi olla, että opetus siirtyy liiaksi työelämän vastuulle. Opettajilla voi olla pelkona lähiopetustuntien väheneminen ja top-jaksojen kasvattaminen.
9.2 Näytettävät opintokokonaisuudet pukuompelijan koulutusohjelmassa
Työssäoppimispaikkojen työpaikkaohjaajat ja alan opettajat sekä opiskelijat mietti- vät yhdesssä, mikä opintokokonaisuus tai sen osa voisi olla sellainen, josta opiskeli- ja voisi tehdä näytön ensimmäisellä työssäoppimisjaksollaan.
Pukuompelijan koulutusohjelmassa on yhteensä 90 opintoviikkoa ammatillisia opintoja, joista täytyy antaa näyttö (taulukko 15). /6./
Taulukko 15 Näytettävät opintokokonaisuudet /6/
VAATETUSALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET OPINNOT, 90 OV Tutkinnon yhteiset ammatilliset opinnot, 20 ov
Vaatetusalan perusosaaminen, 20 ov Ammatilliset opinnot, 60 ov
Pukuompelun koulutusohjelma, pukuompelija Materiaalituntemus, 5 ov
Tuotesuunnittelu, 5 ov Kaavoitus ja leikkuu, 15 ov Muotoilu ja sovitus, 5 ov Valmistus, pukuompelu, 30 ov
Valinnaiset ammatilliset opinnot, yhteensä 10 ov
Tutkinnon yhteisten ammatillisten opintojen opintokokonaisuuksien näytöt ovat pa- kollisia kaikille opiskelijoille. Opiskelijan on osoitettava osaamisensa näytöillä myös valitsemissaan valinnaisissa ammatillisissa opintokokonaisuuksissa.
Vaatetusalan ammattiosaamisen näyttöjä Lapin ammattiopistossa annetaan yhteensä neljä. Tulevaisuudessa kansallinen oppimistulosten arviointi tehdään am- mattiosaamisen näyttöjen tulosten pohjalta /1./
10 ENSIMMÄISEN VUODEN NÄYTTÖ
Pukuompelijoiksi opiskelevien ensimmäisen vuoden näyttö oli huhtikuussa 2007.
Syksyllä 2006 opintonsa aloittaneet opiskelijat opiskelivat vaatetusalan perusosaa- mista, johon kuuluvat asiakaspalvelu, vaatetusalan yleisimmät materiaalit, tuote- suunnittelun perustaidot, kaavoituksen ja leikkuun perustaidot sekä ompelun perus- taidot. Näyttö järjestettiin oppilaitosnäyttönä, koska ensimmäisenä vuotena ei ole työssäoppimista. Opiskelijat tekivät erilaisia harjoitustöitä, jotka liittyivät näyttöön.
Tällaisia olivat mm. saumaharjoitukset.
Kuva 4 Tuotesuunnittelu Kuva 5 Taskujen suunnittelu
Tehtävänä oli valmistaa esiliina asiakastyönä. Materiaalina oli 100 % puuvillakan- gas, jossa oli erilaisia kuoseja. Tuotesuunnittelussa he suunnittelivat erilaisia esi- liinoja käyttäen oppimiaan tekniikoita hyväksi (kuva 4). Näyttönä valmistettavaan esiliinaan opiskelijat suunnittelivat taskut ja solmiamisnauhat (kuva 5).
Kuva 6 Leikkaaminen Kuva 7 Taskujen kaavan piirtäminen
Kaavoituksen ja leikkuun perustaitoja opiskelijat pääsivät näyttämään piirtämällä annetuista 1:4-kaavoista 1:1-kaavat (kuva 6). Lisäksi heidän tehtävänä oli piirtää solmiamisnauhojen ja taskujen kaavat (kuva 7). Opiskelijan tuli huomioida ennen leikkaamista saumanvarojen osuus kaavoissa.
Kuva 8 Valmistus Kuva 9 Viimeistys
Ompelun perustaidoissa opiskelija valmistaa tuotteet (kuva 8), silittää ja viimeis- telee esiliinan asiakkaalle luovutettavaan kuntoon (kuva 9). Opiskelijan täytyy muistaa myös laatuvaatimukset ja yleiset työpisteiden, koneiden ja laitteiden järjes- tys ja siisteys.
11 TOISEN VUODEN NÄYTTÖ
Toisen opiskeluvuoden syksyllä tehtiin toinen oppilaitos näyttö. Opiskelijat valmistivat itsel- leen vuoritetun jakun, josta arvioitiin tuotesuunnittelun, materiaalituntemuksen, sovituksen, kaavoituksen ja leikkuun sekä valmistuksen keskeiset osaamiset.
Tuotesuunnittelussa opiskelijat suunnittelivat erilaisia malleja käyt- täen eri tekniikoita. Suunnitelmista he valitsivat yhden mallin, jonka he myös toteuttivat. Mallinsuunnittelussa opiskelijoiden tuli huomi- oida jakun materiaali. (Kuva 10.)
Kuva 10 Tuotesuunnittelu
Valittuaan mallin opiskelija hankkii materiaalit, joihin hän osaa käyttää oikeita koneita ja ompelemiseen tarvittavia välineitä. Hänen tulee myös laatia valmistamalleen tuotteelle hoito-ohjeet (kuva 11).
Opiskelijat sovittavat parilleen jakut ja tekevät tarvittavat sovitus- muutokset sekä huomioivat muutosten aiheuttamat työtapasuunni- telmien muutokset.
Kuva 11 Tuotekortti
Kaavoituksen ja leikkuun alueilla täytyy piirtää omilla mitoilla peruskaavat ja kuositella vuoritettu jakku Lisäksi opiskelijat t
leikkuusuunnitelmat ja leik- kaavat jakut.
. ekevät
( Kuvat 12/1, 12/2.)
Kuva 12/1 Kuosittelu Kuva 12/2 Kuosittelu
Valmistukseen kuuluu työtapasuunnitelmien ja työjärjestyksen tekeminen, johon kuuluu myös poikkileikkauskuvien piirtäminen. Opiskelijan tulee valmistaa jakku oikeita työtapoja ja menetelmiä käyttäen. Myös viimeistykseen hänen tulee kiinnit- tää erityistä huomiota. ( Kuvat 13, 14.)
Kuva 13 Työjärjestysjärjestys Kuva 14 Valmis jakku
12 TOISEN VUODEN TOINEN NÄYTTÖ
Toisen vuoden työssäoppimisjaksolla järjestettiin kolmas näyttö. Yrittäjät ja työ- paikkaohjaajat päättivät opettajien kanssa aika yksimielisesti, että tulevan top- jakson näyttö olisi materiaalituntemuksen näyttö. Kaikissa top-paikkoissa pystyy näyttämään kyseisen opintokokonaisuuden. Opiskelijat ovat oppilaitoksessa opis- kelleet jo materiaalituntemuksen, joten tarvittava tietopohja on jo olemassa. Tämä on aika selkeä kokonaisuus ja helppo toteuttaa portfoliotyyppisesti. Joillekin opiskelijoille tämä oli ensimmäinen kerta, kun he ovat työelämässä. Siksi työelä- mään ohjeistus ja opastus ovat ensi arvoisen tärkeää.
Materiaalituntemuksen näytössä esille tuleva keskeinen osaaminen:
• vaatetusalan materiaalit
• tekstiilirakenteet
• materiaalien nimitykset
• materiaalien valintaperusteet.
Materiaalituntemuksen näytöissä opiskelija tunnistaa tyypillisimpien vaatetusmate- riaalien raaka-aineet (luonnonkuidut ja synteettiset kuidut). Hän tuntee raaka-aineet,
rakenteet ja niiden nimitykset, esimerkiksi vaatetus- ja sisustusmateriaalit, tuki- ja vuorimateriaalit sekä lisätarvikkeet. Opiskelija tekee materiaalien käyttöominai-
suuksien testaukset (esim. ompelu- ja silityskokeet, pesu- ja puhdistuskokeet), jotka ovat tarpeellisia tuotteen leikkuun ja valmistuksen kannalta. Opiskelija käyttää teh- tävässä määriteltyjä tai testitulosten perusteella valitsemiaan materiaaleja. Hän va- litsee materiaaleihin sopivat ompelulangat ja muut yhdistettävät materiaalit sekä valmistusmenetelmät ja perustelee tarvittaessa valintansa. Opiskelija käyttää mate- riaalien oikeita nimityksiä sekä suullisessa että kirjallisessa esityksessä. Valinnois- saan opiskelija ottaa huomioon raaka-aineiden ja käyttöominaisuuksien tarkoituk- senmukaisuuden sekä hinta-laatusuhteen. Opiskelija tulkitsee tai laatii tuotteiden hoito-ohjeet. Pesutehtävissä hän lajittelee pyykin ja puhdistaa materiaalit. / 6./
Materiaalituntemuksen näytössä monessa työpaikassa työpaikkaohjaajat kokivat myös oppivansa uusia asioita. Materiaalituntemuksen alue on monellakin tapaa haasteellinen ja työpaikkaohjaajat kokivat sen haasteena omalle ammattitaidolleen.
Työpaikoilla paneuduttiin enemmän opiskelijoiden ohjaukseen ja annettiin kokeilla erilaisten materiaalien työstämistä.
Materiaalituntemuksen näytön arvosanan antaminen
Arviointikeskustelun yhteydessä määrätään näytön arvosanat opintokokonaisuuksit- tain ja arvioinnin kohteittain. Näytön arvosanan päättävät opettaja ja työelämän edustaja yhdessä tai erikseen, yleensä yhdessä. Vastuu lopullisesta arvioinnista on opettajalla. Oppilaitokset suunnittelevat näytöissä käytettävät arviointilo- makkeet, joihin myös arvioinnin perustelut kirjataan.
Materiaalituntemuksen arviointikohteena tulevassa näytössä ovat työtehtävien hal- linta ja työn perustana olevan tiedon hallinta. Kansallisessa näyttöaineistossa on otettu materiaalituntemukseen nämä kaksi keskeisintä kohtaa, ja Lapin ammattio- piston linjauksen mukaisesti arvioinnissa käytetään tätä aineistoa. /6./
Materiaalituntemuksen näyttö toteutettiin työssäoppimispaikoilla portfoliona ja ar- vioinnin suorittivat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja opettaja yhdessä. Arviointi oli top-jakson loppupuolella, ja keskimäärin yhteen arviointiin meni kaksi tuntia. Ai- kaisemmin top-jaksoja arvioitaessa on yhteisen ajan löytämisessä ollut vaikeuksia.
Kaikilla on aina ollut kiire, eikä arviointiin ole ollut tarpeeksi aikaa. Nyt kaikissa paikoissa oli aikaa ja halua paneutua arviointiin kunnolla. Tähän saattoi vaikuttaa yhteistyö, jonka eteen on tehty työtä. Toisaalta työpaikkaohjaajat ovat olleet posi- tiivisesti mukana kehittämässä opetusta ja nuorten näyttöjä.
Työpaikkaohjaajat ovat sanoneet olevansa tyytyväisiä siihen, että heitäkin on huo- mioitu opetuksen kehittämisessä. Työpaikkojen ilmapiiri kaikissa oli kannustava ja
opiskelijoita motivoiva.
Opiskelijat olivat keränneet materiaalinäytteitä, joista he olivat selvittäneet koostu- muksen ja mahdolliset muut tiedot. Heidän täytyi miettiä ja selvittää kankaiden käyttötarkoitukset, hinnat sekä laatuvaatimukset. Lisäksi he laativat materiaaleille hoito-ohjeet ja selvittivät minkälaisilla koneilla ja välineillä kyseistä materiaalia voidaan työstää. /6; 11./
13 ARVIOINTI
13.1 Ensimmäisen ja toisen vuoden näyttöjen arviointien vertailua
Arviointi tapahtui opiskelijan ja opettajan arviointina. Esimerkkinä arvioinnista on käytetty erään opiskelijan arviointilomaketta, joista näkyy arviointikohteet
(taulukko 16).
Taulukko 16 Esiliinan valmistuksen arviointi / 7 /
Arviontikohde Opiskelija Työelämän
edustaja Opettaja Yht.
arv.
1. Työprosesin hallinta 4 2 2
2. Työtehtävien hallinta 3 3 3
3. Työn perustana olevan tiedon hallinta 3 3 3
4. Työturvallisuus 4 4 4
5. Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen 3 3 3
6. Yhteiset painotukset 4 2 2
Arvioijakohtainen kokonaisarvioionti 3 3 3
Vertailukohteina olivat ensimmäinen ja toinen näyttö, jotka kumpikin olivat oppi- laitosnäyttöjä. Esiliinan valmistus oli ensimmäisen vuoden keväällä ja jakun val- mistus toisen vuoden syksyllä. Kansallisessa näyttöaineistossa on arviointikohteet määritelty kuudesta eri kohdasta.
Työprosessin hallinta
Työprosessin hallinnalla tarkoitetaan opiskelijan osoittamia työn suunnittelu-, to- teuttamis-, arviointi- ja kehittämisvalmiuksia eli työn suunnitelmallista tekemistä ja työkokonaisuuden hallintaa esimerkiksi siten, että työn eri vaiheet tehdään oikeassa järjestyksessä ja ajoitetaan työ niin, että se saadaan valmiiksi.
Työprosessin hallinnan arviointi on vaikeaa ja opiskelijat yleensä arvioivat omia taitojaan liian hyviksi. Moni opiskelija pitää ennakolta tehtäviä työsuunnitel- mia turhina, heidän mielestään suunnitelma tulee vasta tekovaiheessa. Kuitenkin ennakkosuunnitelmien puuttuminen vaikeuttaa opiskelijan työn edistymistä, koska tehdään asioita väärässä järjestyksessä ja joudutaan purkamaan, mikä aiheuttaa mie- liharmia ja epäonnistumisia.
Työprosessin arvioinnissa näytöissä opiskelijoiden antamat arvosanat olivat opetta- jan arvosanoja korkeammat, mutta toisen näytön arvioinnissa poikkeamat olivat pienempiä. Opiskelijat ovat harjaannuttaneet arviointitaitojaan ja osaavat peilata paremmin omaa osaamistaan arviointikriteereihin. (Kuva 15).
Kuva 15 Työprosessin arvioinnin vertailu
Työtehtävän hallinta sisältää työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallin- nan. Suurempi poikkeama arvioinnissa tuli toisen vuoden näytössä. Materiaalin va- linta vaikutti työn onnistumiseen. Ensimmäisenä vuonna kaikilla oli työstettävänä helppo puuvillakangas ja toisena vuotena opiskelijat saivat itse valita jakkukan- kaansa. Osalla oli vaikeasti työstettävä tekokuitukangas, joka näkyi lopputulokses- sa. (Kuva 16).
Kuva 16 Työtehtävien arvioinnin vertailu
Työn perustana olevan tiedon hallinta tarkoittaa kuvatun työn tarvittavaa tieto- pohjaa. Tämä kohta oli arvioitu aika tasaisesti toisen näytön kohdalla. Tämä selitty- nee sillä, että opiskelijoille on tullut lisää taitotietoa ammatista ja he ovat si- säistäneet tämän arviointikohdan. (Kuva 17).
Kuva 17 Työn perustana olevan tiedon hallinnan arvioinnin vertailu
Työturvallisuuden hallinta sisältää työturvallisuuden huomioonottamisen omassa työssä sekä ympärillä työskentelevien näkökulmasta. Työturvallisuutta opiskelijat eivät olleet mielestään noudattaneet siinä määrin, kuin opettaja sen arvioi. Jotkut opiskelijat jättävät omat tavaransa levälleen ja koneet jäävät päälle, eikä niitä muisteta puhdistaa. Yhteistilojen käytössä on ensiarvoisen tärkeää huolehtia ylei- sestä järjestyksestä ja siisteydestä. (Kuva 18).
Kuva 18 Työturvallisuuden arvioinnin vertailua
Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen sisältää oppimaan oppimisen taidot, on- gelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot.
Molemmissa näytöissä opiskelijat arvioivat ydinosaamisensa huonommaksi kuin opettaja. Kuitenkin opiskelijat osaavat ratkaista töissään ilmeneviä pulmakohtia ja he osaavat toimia yhdessä. (Kuva 19).
Kaavio
Kuva 19 Ydinosaamisen vertailua
Yhteiset painotukset sisältävät kansainvälisyyden, kestävän kehityksen, teknolo- gian ja tietotekniikan hyödyntämisen, yrittäjyyden, laadukkaan ja asiakaslähtöisen toiminnan, kuluttajaosaamisen sekä työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen.
Yhteisten painotuksien opettajan arviointia on ilmeisesti laskenut, kun ei ole käytet- ty tietotekniikkaa lainkaan eikä kunnollisia työjalkineita. Myös ergonomiset työ- asennot on muistettava, ja jokaisella pitäisi olla sisäkengät. Kehon hyvinvointi al- kaa jaloista. Jos jalat voivat hyvin, koko keho voi hyvin. Ensimmäisenä vuotena työturvallisuus oli tuoreessa muistissa, mutta toisena vuotena oli tämä päässyt unohtumaan. Opiskelijoille täytyisi aika ajoin muistuttaa osaston yleisistä toiminta periaatteista ja toimintatavoista. (Kuva 20).
Kuva 20 Yhteisten painotusten arvioinnin vertailua
Arviointi on vaikeaa. Sellaiset opiskelijat, jotka eivät ole tottuneet itsearviointiin, ovat vasta opettelemassa arvioinnin taitoja. Ne, jotka arvioivat taitonsa paremmaksi kuin ne todellisuudessa ovat, pettyvät arviointitilanteessa. Toisella asteella opiskeli- jat eivät ole kovinkaan itseohjautuvia ja tiedon soveltaminen on vaikeaa.
13.2 Materiaalituntemuksen näytön arviointi
Kaikille opiskelijoille saatiin järjestettyä materiaalituntemuksen näytön arviointi kolmiportaisesti. Läsnä olivat työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja. Ar- viointiin vaikuttivat työtehtävien hallinta ja työn perustana olevan tiedon hallinta.
Työtehtävien hallinnassa opiskelijan täytyi tunnistaa materiaalinäytteet. Hänen tuli osata päätellä materiaalien käyttötarkoitukset. Lisäksi opiskelija laati materiaa- leille hoito-ohjeet sekä selvitti materiaalien hintoja sekä valmistettavien tuotteiden laatuvaatimuksia. Työtehtävien hallinnassa suurin poikkeama tuli arvosanoissa 2 ja 3. Syynä siihen oli opiskelijoiden tiedonhankinta. Jotkut opiskelijat tarvitsivat aika paljonkin ohjausta tehtävässä, joten itsenäisen työskentely jäi puutteelliseksi.
Opiskelu on vielä tässä vaiheessa mallioppimista. Jotkut opiskelijat eivät osanneet tehdä vaatimusten mukaista portfoliota, koska ei ollut valmista mallia, jonka he olisivat nähneet. (Kuva 21).
Kuva 21 Työtehtävien hallinnan arvioinnin vertailua
Työn perustana olevan tiedon hallinnassa täytyi hankkia tietoa materiaalien käyt- tötarkoituksista sekä mahdollisista lisätarvikkeiden valinta valmistettaviin tuottei- siin. Lisäksi tuli laatia materiaaleille hoito-ohjeet sekä suorittaa hinta-laatusuhde vertailuja.
Työelämän edustajien ja opettajan näkemykset arvosanoista ovat olleet samanlaiset.
Opiskelijat ovat arvioineet omia taitojaan hieman alemmalla arvosanalla kuin opet- taja. Tässä varmaankin opiskelijat hakevat vielä oman osaamisen vertaamista kri-
teereihin. (Kuva 22).
Kuva 22 Työn perustana olevan tiedon hallinta
14 NÄYTTÖMAHDOLLISUUDET TYÖPAIKOILLA
Yrittäjäillassa ja työpaikkaohjaajan koulutuksessa on tehty kyselyjä erilaisten näyt- töjen antamismahdollisuuksista (liite 5). Kaikissa työssäoppimispaikoissa voidaan
näyttää materiaalituntemus. Työpaikkaohjaajat pitivät erittäin tärkeänä tätä opinto- kokonaisuutta. Heidän mielestään tämä opintojakso olisi hyvä toteuttaa ensimmä- sen top-jakson aikana. Oppilaitoksessa kyseistä ainetta opiskellaan yhteensä 7
opintoviikkoa, joista kaksi kuuluu vaatetusalan perusosaamiseen ja loput viisi opin- toviikkoa kuuluvat materiaalituntemuksen opintokokonaisuuteen.
Yhteistuumin työpaikkaohjaajien, opiskelijoiden ja ohjaavien opettajien kanssa päätettiin toteuttaa ensimmäisen top-jakson näyttö materiaalituntemuk- sesta, joka toteutettaisiin portfoliona. Opiskelijat keräävät erilaisia materiaalinäyt- teitä työpaikoilta, joista he selvittävät raaka-ainekoostumuksen oppimallaan tavalla.
Heidän tuli etsiä tietoa kirjoista, muistiinpanoista ja netistä.
Työpaikkojen kyselyistä ilmeni, että alueen työpaikoissa on hyvät mahdollisuudet suorittaa erilaisia näyttöjä. Tämänhetkiset top-paikat Rovaniemellä ovat kangas- kaupat, teatterin puvustamo ja matkamuistoja valmistavia yrityksiä. Pieniä tila- usompelimoita kuuluu myös työssäoppimispaikkoihin. Joissakin ompelimoissa on samassa yhteydessä oma myymälä. Joissakin työpaikoissa pääsee ohjaamaan ja te- kemään mallikappaleita invalideille ja työrajoitteisille. Yksi yritys on naisten ja las- tenvaatteita valmistava yritys, jolla on oman malliston lisäksi koko maassa ilmesty- vä lehti. Joitakin nahkaan erikoistuneita myymälöitä ja ompelimoja on myös alueel- la. Yksi suurehkoja sarjoja valmistava ompelimo kuuluu myös top-paikkoihin.
Täällä opiskelijat oppivat sarjatuotannosta paljon sekä laakojen asettelusta ja leik- kuusta.
Teatterin puvustamossa opiskelija saa osallistua näytösvaatteiden ompeluun ja sovi- tukseen, vuokravaatteiden suunnitteluun ja ompeluun. Siellä pääsee myös kokeile- maan erilaisia tekniikoita mm. patinointia. Tässä paikassa vaatteiden täytyy olla näytelmään sopiva ja malliltaan suunnittelijan suunnitelmien mukainen. Vaatteen tulee kestää ja sen pitää olla toimiva näytöksen eri tilanteissa.
Kangaskaupoissa opiskelija on asiakaspalvelussa, verhoja ja sisustustyynyjä myös ommellaan. Näissä paikoissa asiakkaiden kohtaaminen on jokapäiväistä. Siellä täy- tyy opastaa ja myydä kankaita sekä neuvoa kankaiden hoito-ohjeissa. Moni asiakas tarvitsee lisäksi käytännön ohjeita ja vinkkejä vaatteiden ompelussa.
Työtoimintaa tarjoavissa yrityksissä opiskelijat tekevät sarjatuotteisiin ja yksittäis- kappaleisiin leikkuuta, suunnittelua ja ompelua. Vaatteiden korjaukset tulevat näissä myös tutuiksi. Matkamuistoja valmistavissa yrityksissä ommellaan ja liima taan pieniä osia. Vuodenajan mukaan opiskelija pääsee myös myymään tuotteita joko yrityksen omaan myymälään tai myyntikojuun. Näissä on mahdollista itsekin suunnitella ja valmistaa eri materiaaleista tuotteita.
Aika monessa top-paikassa opiskelijat ovat toteuttaneet yritykselle mainoksia jo- ko kylttien, käyntikorttien tai www-sivujen muodossa. Tuotesuunnittelu jää aika vähäiseksi. Pienissä määrin sitä voi toteuttaa ja itse näyttötehtävänäkään ei tämän opintokokonaisuuden osanäyttö suoriteta kuin parissa paikassa.
Muotoilua käytetään aika harvassa top-paikassa. Sitä käytetään tilausompelimoissa ja muutamassa muussa paikassa. Kuitenkin näyttöjen osalta pääpaino asettuu ma- teriaalituntemukseen, asiakaspalveluun, leikkuuseen ja valmistukseen. Valmistuk- sen osuus eri paikoissa on erilaista. Toisissa paikoissa valmistus on hyvinkin kat- tava ja monipuolinen, kun taas toisissa suppeampaa.
Kaikissa työssäoppimispaikoissa on mahdollista näyttää asiakaspalvelun osaami- nen. Tällöin tulee mukaan aidot tilanteet, joissa tarvitaan asiakaspalvelutaitoja.
Ompelimoissa on töiden vastaanotto- ja luovutustilanteet sekä mahdolliset asiak- kaiden mittaamiset ja sovitukset. (Kuva 23).
Kuva 23 Työssäoppimispaikkojen näyttökohteet
15 NÄYTTÖJEN TOTEUTUMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ
Ensimmäisen vuoden ensimmäinen näyttö antoi suuntaviivoja, mihin suuntaan La- pin ammattiopiston pukuompelijoiden näyttöjä kannattaa kehittää. Yksi yhtenäinen oppilaitoksessa tehtävä näyttö, ainakaan tässä muodossa, ei ole paras mahdollinen.
Vaikka kankaat ja ohjeet ovat kaikille yhtenäiset, kokevat toiset näytön helpoksi ja toiset taas liian vaikeaksi.
Opiskelija voi tehdä näyttönsä oppilaitoksessa myös muulla tavalla. Kaksi opiskeli- jaa suunnitteli oppilaitoksen tiloihin verhoja. He hakivat malliksi kangaskaupasta erilaisia verhokuoseja, joista asiakkaat valitsivat yhden. Neuvoteltuaan asiakkaiden kanssa mallista ja toteutustavasta he leikkasivat ja valmistivat verhot, jotka myös ripustettiin paikoilleen. Tällainen oppilaitosnäyttö on hyvin monipuolinen ja vaatii jo jonkinlaista vastuunottoa. Kaikista tällaiseen ei ole vielä ensimmäisenä vuotena.
Tänä vuonna tehtävä onnistui, ja se toteutui ehkä sen vuoksi, koska ryhmässä oli ylioppilaita, jotka olivat henkisesti kypsiä kantamaan vastuun näytön toteutumi- sesta. Heillä on myös selkeä visio omasta tulevaisuudestaan ja siitä, miten he suo- rittavat opintonsa, jotka heille kestävät maksimissaan 2,5 vuotta.
Toisen vuoden syksyllä ollut oppilaitosnäyttö, jakun valmistaminen, oli osalle to- della vaikeaa. Vastaisuudessa tämä näyttö ehkä jää kokonaan pois tai sitten siitä
otetaan vain osia esimerkiksi tuotesuunnittelu ja muotoilu sekä sovitus. Jos halutaan tämän suuntainen näyttö pitää ohjelmassa, se voi olla kolmantena vuotena tehtävä villakangastakki. Tällöin on jo kokemusta jakun valmistamisesta ja työtavoista sekä työmenetelmistä.
Toisena vuotena oli työssäoppimista 8 viikkoa, johon kuului materiaalituntemuksen näyttö. Työnantajat pitivät tätä hyvänä ratkaisuna, he myös olivat suunnittelemassa sitä. Opiskelijat kokivat aluksi materiaalituntemuksen vähäpätöisenä seikkana, mut- ta heidän käsityksensä muuttui, kun he portfoliota tehdessään huomasivat ja kuu- livat työnantajilta, kuinka tärkeä asia materiaalituntemus on tällä alalla.
Kolmannen vuoden näytöt ovat vielä edessäpäin. Osa on työpaikoilla tapahtuvia näyttöjä, jotka ovat valmistusta, tuotesuunnittelua ja sovitusta sekä osa oppilaitos- näyttöjä. Oppilaitosnäytöt ovat kolmannen vuoden keväällä esim. juhlapuvun val-
mistus asiakkaalle.
16 TULOKSIA
16.1 Yhteistyön eteneminen
Opiskelijoiden top-paikat päätettiin lokakuun 2007 aikana ja suunnitelmat tehtiin valmiiksi. Yrittäjäilta järjestettiin maanantaina 19.11.2007. Työvoimaviranomaiset ovat ilmaisseet halukkuutensa lisätä yhteistyötä ammattiopiston kanssa, mutta tähän tilaisuuteen heitä ei tullut. Lisäksi on avattu yhteistyökanavat peruskoulujen käsi- työnopettajiin. Tämän yhteistyömuodon kautta saadaan pukuompelijoiden koulu- tusohjelmasta tietoa peruskouluihin. Sieltä voidaan alkaa kasvattaa tulevia opiskelijoita ammatilliseen oppilaitokseen. Yhteistyömuotoja kehitellään myös Kemi – Tornion ammatti-instituutin ja Lapin yliopiston kanssa. Näin saadaan yh- distettyä voimavaroja ja voidaan tehdä sellaisia hankintoja koulutuksen kehittämi- seen, jotka yhden oppilaitoksen rahoituksen kannalta olisivat mahdottomia. Yrittä- jille ja työpaikkaohjaajille järjestettiin kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää näyt töinformaation riittävyys, sopivat top-ajankohdat yrityksen näkökulmasta sekä teh- tävät, joita opiskelijat tekevät yrityksissä. Yrittäjät olivat saaneet mielestään tar- peeksi ja tarpeellista tietoa nuorten näytöistä. Käytäntö näyttää, onko tietoa tullut tarpeeksi. Kysymykseen ”opiskelijalähtöinen ohjaaminen” yksi työpaikkaohjaaja
