295736
Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi opis-
kelijoiden oikeusturvalautakunnasta annettua lakia ja ammatillisesta koulutuksesta annet- tua lakia. Lautakunnan hallintoasioiden käsit- telyä koskevaa sääntelyä ehdotetaan tarken- nettavaksi siten, että hallintoasiat käsiteltäi- siin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Lauta- kunnan päätösvaltaisuutta koskevaa säänte- lyä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pu- heenjohtaja tai varapuheenjohtaja voisi esit- telystä ratkaista tietyt yksinkertaiset asiat, jotka koskevat valituksen peruuttamista, vali- tuksen myöhästymistä, lautakunnan toimival- taa käsitellä asia sekä suullisen käsittelyn jär-
jestämistä ja muita asian valmisteluun liitty- viä toimenpiteitä. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös muutoksenhakuoikeu- desta lautakunnan päätökseen. Esityksen mukaan lautakunnan päätökseen haettaisiin muutosta valittamalla Helsingin hallinto- oikeuteen. Hallinto-oikeuden asiassa anta- maan päätökseen ei saisi hakea muutosta va- littamalla.
Lisäksi esityksessä ehdotetaan tehtäväksi lakeihin eräitä teknisluonteisia muutoksia.
Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2012 alusta.
—————
PERUSTELUT 1 Nyky tila ja ehdo tetut muutokset
1.1 Lautakunnan hallintoasioiden käsit- telyä koskevat säännökset
Käsitellessään hallituksen esitystä laeiksi ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain, yliopistolain sekä rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta (HE 164/2010 vp) eduskunta on hallituksen esityksestä poiketen hyväksynyt myös lain opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta (956/2011). Opiskelijoiden oikeusturvalauta- kunta on uusi muutoksenhakuelin, joka toi- mii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskoulutuk- sesta annetun lain (631/1998), ammattikor- keakoululain (351/2003) ja yliopistolain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeuden pe- ruuttamista ja palauttamista koskevissa asi- oissa. Lautakunta on määrä perustaa vuoden 2012 alussa.
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain 1 §:n 2 momentin mukaan lau- takunta toimii opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla. Lain 6 §:n mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää lautakunnan si- vutoimisen sihteerin, joka vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista. Opiskelijoiden oike- usturvalautakunta ei ole itsenäinen virasto eikä lautakunnassa työskentele päätoimisia virkamiehiä tai muuta päätoimista henkilö- kuntaa.
Lautakunnan hallinnollisten asioiden käsit- telyä koskevia säännöksiä ehdotetaan muu- tettavaksi. Lain 1 §:n 2 momenttiin ehdote- taan lisättäväksi säännös, jonka mukaan lau- takunnan hallintoasiat käsiteltäisiin opetus- ja kulttuuriministeriössä. Ministeriössä käsitel- täisiin muun muassa lautakunnan talousarvi- oon, esittelijöiden nimeämiseen sekä arkisto- toimeen liittyvät asiat. Lautakunnan käsitte- lemien valitusten lukumäärän vähäisyyden vuoksi ei ole perusteltua, että lautakunnan
hallintoasioiden hoitamista varten perustet- taisiin oma erillinen organisaatio.
Lautakunnan sihteerin asemaa koskevaa 6 §:n mukaista sääntelyä ehdotetaan muutet- tavaksi siten, että opetus- ja kulttuuriministe- riö ei erikseen nimittäisi lautakunnan sihtee- reitä, vaan lautakunnan sihteerinä toimisi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies, jonka ministeriö määrää. Lautakunnan sih- teerinä toimiva virkamies muun muassa vas- taisi lautakunnan kokousjärjestelyistä, toimisi sihteerinä lautakunnan istunnoissa, hoitaisi tarvittavan yhteydenpidon lautakunnan esit- telijöihin ja jäseniin sekä osallistuisi lauta- kunnan hallintoasioiden käsittelyyn opetus- ja kulttuuriministeriössä. Pykälästä ehdote- taan poistettavaksi säännös, jonka mukaan lautakunnan sihteeri vastaa lautakunnan hal- linnollisista asioista, koska hallintoasiat eh- dotetaan käsiteltäväksi opetus- ja kulttuuri- ministeriössä.
Perustuslain (731/1999) 3 §:ssä säädetään lainkäyttöelinten riippumattomuudesta ja li- säksi lainkäytön riippumattomuus ja puolu- eettomuus kuuluvat perustuslain 21 §:ssä turvatun oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin keskeisiin edellytyksiin. Perusoikeusuudis- tuksen perustelujen mukaan (HE 309/1993 vp) lainkäyttöelimen riippumattomuusvaati- muksella tarkoitetaan paitsi toimielimen riip- pumattomuutta suhteessa toimeenpanoval- taan, myös sen puolueettomuutta suhteessa asian eri osapuoliin. Muutoksenhakulauta- kunnan toimiminen riippumattomana lain- käyttöelimenä edellyttää, että se ei toimi or- ganisatorisesti niiden laitosten tai viran- omaisten yhteydessä, joiden päätöksistä lau- takuntaan valitetaan (HE 167/2006 vp).
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta ei kä- sittele opetus- ja kulttuuriministeriön päätök- sistä tehtyjä valituksia, joten lautakunnan riippumattomuuden ei voida tässä suhteessa katsoa vaarantuvan.
Riippumattomuuden ja puolueettomuuden edellytysten täyttymisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota myös siihen, näyttääkö
lainkäyttö ulospäin riippumattomalta ja puo- lueettomalta. Ehdotukset lautakunnan hallin- toasioiden käsittelemisestä opetus- ja kulttuu- riministeriössä lisäisivät lautakunnan hallin- nollista sidosta ministeriöön. Sidoksen aste riippuisi kuitenkin siitä, mitä lautakunnan toimintaan liittyviä asioita ministeriössä käsi- teltäisiin.
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain 3 §:n mukaan valtioneuvosto nimittää lautakunnan opetus- ja kulttuurimi- nisteriön ehdotuksesta. Opetus- ja kulttuuri- ministeriön tulee ehdotuksessaan ottaa huo- mioon lain 2 §:n 2 momentissa säädetyt lau- takunnan jäsenten kelpoisuusvaatimukset.
Riippumattomuuden varmistamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehet eivät toi- misi lautakunnan puheenjohtajana, jäseninä tai esittelijöinä, joten lainkäyttöasioissa lau- takunta olisi itsenäinen ja riippumaton suh- teessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Myöskään lautakunnan sihteerinä toimiva ministeriön virkamies ei osallistuisi lauta- kunnan päätöksentekoon lainkäyttöasioissa, mikä osaltaan korostaisi lautakunnan asemaa riippumattomana lainkäyttöelimenä. Voi- daankin katsoa, että hallintoasioiden käsittely ministeriössä ei muodosta sellaista hallinnol- lista sidosta, joka olisi ongelmallinen lain- käyttöelimelle asetetun riippumattomuusvaa- timuksen kannalta.
Lain 5 §:n säännöstä lautakunnan puheen- johtajan tehtävistä ehdotetaan edellä maini- tun johdosta tarkennettavaksi siten, että pu- heenjohtajan tehtävänä olisi johtaa lautakun- taa ja vastata sen toiminnasta lainkäyttöasi- oissa.
1.2 Lautakunnan esittelijät
Lain 6 §:n mukaan lautakunnassa on tar- peellinen määrä sivutoimisia esittelijöitä, jot- ka opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää.
Säännöstä ehdotetaan tarkennettavaksi esitte- lijöiden aseman osalta. Lisäksi säännökseen ja sen ruotsinkieliseen kieliasuun tehtäisiin teknisluonteisia korjauksia.
Esittelijöiden asema vastaisi sivutoimisten esittelijöiden asemaa muissa vastaavissa lau- takunnissa, kuten valtion virkamieslautakun- nassa, maaseutuelinkeinojen valituslautakun- nassa ja kuluttajariitalautakunnassa. Sivutoi-
miset esittelijät eivät olisi virka- tai työsuh- teessa lautakuntaan eivätkä opetus- ja kult- tuuriministeriöön, joten pykälässä käytettyä sanamuotoa ehdotetaan tarkennettavaksi si- ten, että opetus- ja kulttuuriministeriö nimit- tämisen sijaan nimeäisi esittelijät. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös esittelijöiden toimimisesta virkavastuulla, koska sivutoimi- sella esittelijällä ei olisi suoraan asemansa perusteella valtion virkamieslain (750/1994) mukaisia virkavelvollisuuksia.
1.3 Puheenjohtajan ratkaistavat asiat
Perustuslakivaliokunnan kannanoton (PeVL 2/2006 vp) mukaan tuomioistuinten kokoonpanon ja päätösvaltaisuuden sääntely on merkityksellistä ennen muuta perustuslain 21 §:n mukaisen oikeusturvan kannalta.
Tuomioistuimen ratkaisukokoonpanolla on vaikutusta asian käsittelyn asianmukaisuu- teen ja joutuisuuteen sekä oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten to- teutumiseen. Perustuslakivaliokunta on ai- emmissa kannanotoissaan yleensä katsonut oikeusturvan edellyttävän, että muutoksen- hakutuomioistuimet toimivat monijäsenisinä, sillä monijäsenisen kokoonpanon voidaan ar- vioida lisäävän käsiteltävien asioiden moni- puolista harkintaa ja siten oikeusturvaa. Oi- keusturvan kannalta on toisaalta merkitystä myös asioiden käsittelyn joutuisuudella. Pää- tösvaltaisen kokoonpanon keventäminen kä- sittelyn asianmukaisuutta vaarantamatta mahdollistaa tuomioistuimen voimavarojen oikean kohdentamisen ja tehostaa ratkaisu- toimintaa siten, että asiat tulevat käsitellyiksi perustuslain edellyttämällä tavalla ilman ai- heetonta viivytystä.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös ti- lanteista, joissa asia voitaisiin ratkaista niin sanotussa yhden tuomarin kokoonpanossa.
Lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja voisi esittelystä ratkaista yksin tiettyjä asioita, jotka eivät juuri vaadi oikeudellista harkintaa ja soveltuvat täten ratkaistavaksi yhden tuomarin kokoonpanossa. Ehdotetut ti- lanteet vastaisivat pääosin hallinto-oikeuslain (430/1999) 12 §:n 3 momentissa säädettyjä tilanteita, joissa yksi lainoppinut jäsen voi ratkaista asian.
Lain 7 §:ään, jossa säädetään lautakunnan päätösvaltaisuudesta, ehdotetaan lisättäväksi uudet 2 ja 3 momentit, joissa säädettäisiin asioiden ratkaisemisesta yhden tuomarin ko- koonpanossa. Pykälän 2 momentissa säädet- täisiin asioista, jotka lautakunnan puheenjoh- taja tai varapuheenjohtaja voi esittelystä rat- kaista. Pykälän 3 momentti sisältäisi sään- nöksen 2 momentissa mainittujen asioiden käsittelemisestä tarvittaessa lautakunnan is- tunnossa. Puheenjohtaja tai varapuheenjohta- ja voisi harkintansa mukaan siirtää istunnos- sa ratkaistavaksi esimerkiksi sellaiset asiat, joihin sisältyy vaativampia oikeudellisia ky- symyksiä. Kokoonpanosta päättäminen jäisi viime kädessä lautakunnan harkintaan eikä valittajalla olisi oikeutta vaatia, että asia tuli- si käsitellä laajemmassa kokoonpanossa.
Ehdotetun 2 momentin 1 kohdan mukaan puheenjohtaja voisi ratkaista asian, jossa on kysymys siitä, että valittaja on peruuttanut valituksensa. Valitus raukeaa valituksen pe- ruuttamisen vuoksi eikä asian ratkaisu edel- lytä oikeudellista harkintaa.
Ehdotetun 2 kohdan mukaan puheenjohtaja voisi ratkaista asian, jossa on kysymys hal- lintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 mo- mentin mukaisesta valituksen tutkimatta jät- tämisestä prosessinedellytyksen puuttuessa.
Kyseisen säännöksen mukaan valitus jätetään tutkimatta, jos valitusta ei ole tehty määrä- ajassa tai jos siinä esitetyn vaatimuksen rat- kaisemiselle on muu este. Jos valituksen te- kemiselle säädetty määräaika on kulunut umpeen, valittaja voi hakea menetetyn mää- räajan palauttamista korkeimmalta hallinto- oikeudelta hallintolainkäyttölain 62 §:n mu- kaisesti. Muu este vaatimuksen tutkimiselle on esimerkiksi silloin, jos valitus on tehty ennenaikaisesti tai valitus koskee asiaa, jonka tutkiminen ei kuulu opiskelijoiden oikeustur- valautakunnan toimivaltaan.
Hallintolainkäyttölain 38 § 1 momentin mukaisesti lautakunnan on toimitettava suul- linen käsittely, jos yksityinen asianosainen sitä pyytää. Suullinen käsittely voidaan kui- tenkin jättää toimittamatta, jos se on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tar- peeton. Ehdotetun 3 kohdan mukaan puheen- johtaja voisi päättää suullisen käsittelyn jär- jestämisestä tai suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen hylkäämisestä. Suullinen käsit-
tely on hallintolainkäyttölain mukaan kirjal- lista menettelyä täydentävä selvitysmuoto ja sen toimittamisesta päättäminen on osa asian valmistelua. Päätös suullisen käsittelyn vaa- timuksen hylkäämisestä ei ole valituskelpoi- nen, mutta ratkaisu ei tule myöskään siten oikeusvoimaiseksi, ettei asiassa voitaisi myöhemmin tehdä uutta päätöstä suullisen käsittelyn toimittamisesta. Vastaavasti pu- heenjohtaja voisi päättää myös muista asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä.
1.4 Muutoksenhaku lautakunnan pää- tökseen
Ammatillisesta koulutuksesta annettuun la- kiin sisällytettiin eduskuntakäsittelyn aikana säännös, jonka mukaan opiskelijoiden oike- usturvalautakunnan päätökseen haetaan muu- tosta valittamalla Helsingin hallinto- oikeuteen. Vastaava säännös jäi kuitenkin puuttumaan ammattikorkeakoululaista ja yli- opistolaista. Tarkoituksena kuitenkin on, että myös korkeakoulujen opiskeluoikeuden pe- ruuttamispäätöksistä olisi jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Opiskelijoiden oikeustur- valautakunnasta annettuun lakiin ehdotetaan- kin lisättäväksi uusi 8 a §, jossa säädettäisiin muutoksenhakuoikeudesta opiskelijoiden oi- keusturvalautakunnan antamaan opiskeluoi- keuden peruuttamista ja palauttamista koske- vaan päätökseen. Ehdotettu säännös koskisi sekä ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain että yliopisto- lain mukaisia opiskeluoikeuden peruuttamis- ta ja palauttamista koskevia päätöksiä. Am- matillisesta koulutuksesta annetun lain erilli- nen muutoksenhakusäännös ehdotetaan pois- tettavaksi tarpeettomana.
Ehdotetun 8 a §:n mukaan lautakunnan päätökseen haettaisiin muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 14 päivän kulu- essa päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhaussa noudatettaisiin hallinto- lainkäyttölain säädöksiä ja asiat tulisi käsitel- lä kiireellisinä. Opiskeluoikeuden peruutta- mista ja palauttamista koskevaan hallinto- oikeuden päätökseen ei saisi hakea muutosta valittamalla. Kyseinen säännös vastaisi am- matillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n 8 momentin mukaista vuoden 2012
alussa voimaan tulevaa säännöstä (951/2011).
Hallintolainkäytössä lähtökohtana on vali- tusasioiden hajauttaminen kaikkiin hallinto- oikeuksiin, joten asioiden keskittämiselle yh- teen hallinto-oikeuteen tulee olla painavat perusteet. Opiskelijoiden oikeusturvalauta- kunnan päätöksiin tehtyjä valituksia tullee olemaan lukumääräisesti varsin vähän ja ne ovat kaikki saman viranomaisen antamia, jo- ten asioiden keskittämiselle Helsingin hallin- to-oikeuteen voidaan katsoa olevan painavia perusteita asiantuntemuksen varmistamisek- si. Perustuslain 21 §:n mukaan oikeus hakea muutosta kuuluu oikeudenmukaisen oikeu- denkäynnin takeisiin. Säännös ei edellytä, et- tä asianosaisella tulisi olla oikeus saattaa asiansa käsiteltäväksi kahdessa tuomiois- tuinasteessa, mutta perustuslakivaliokunta on jatkovalituskieltoja ja valituslupasääntelyä koskevissa lausunnoissaan kuitenkin lähtenyt siitä, että hallintolainkäytössä on lähtökohta- na kaksiasteinen hallintotuomioistuinjärjes- telmä eikä oikeudesta valittaa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tule poiketa kevyin perus- tein.
Hallintolainkäytön tasotyöryhmä on mie- tinnössään Tehtävien jako hallintotuomiois- tuinten kesken (Oikeusministeriö, mietintöjä ja lausuntoja 78/2010) todennut, että valitus- kieltoja tulisi käyttää korkeimpaan hallinto- oikeuteen vain poikkeuksellisesti lähinnä sil- loin, kun kyse on oikeudellisesti yksinkertai- sista asioista, joissa ei ole merkittävää oike- ussuojan tarvetta ja joissa korkeinta hallinto- oikeutta edeltävät oikeussuojakeinot ovat riit- täviä. Arvioinnissa tulisi ottaa huomioon asi- an laatu ja muutoksenhaun eri vaiheet. Ny- kyisten valituskieltojen muuttaminen valitus- lupasääntelyksi olisi mietinnön mukaan pe- rusteltua silloin, jos asiaryhmään voi sisältyä oikeudellisesti tulkinnanvaraisia kysymyksiä tai kun kyse on henkilön perusoikeudesta.
Valituskieltoja tulisi käyttää yhtenäisten pe- rusteiden pohjalta.
Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain, ammattikorkeakoululain ja yliopistolain li- säksi opiskeluoikeuden menettämistä koske- vaa sääntelyä sisältyy Maanpuolustuskorkea- koulusta annettuun lakiin (1121/2008), polii- sikoulutuksesta annettuun lakiin (68/2005),
Pelastusopistosta annettuun lakiin (607/2007) sekä Rikosseuraamusalan koulutuskeskuk- sesta annettuun lakiin (1316/2006). Kyseis- ten lakien mukaan opiskeluoikeuden menet- tämistä koskevaan päätökseen haetaan muu- tosta hallinto-oikeudelta. Kaikkiin edellä mainittuihin lakeihin sisältyy myös valitus- kielto, jonka mukaan hallinto-oikeuden asi- assa antamaan päätökseen ei saa hakea muu- tosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Maanpuolustuskorkeakoulua lukuun ottamat- ta valitusta hallinto-oikeuteen edeltää oi- kaisuvaatimusvaihe. Kyseinen lainsäädäntö on varsin tuoretta eikä perustuslakivaliokunta ole näissä tilanteissa puuttunut muutoksen- hakuoikeuden rajaamiseen.
Myöskään yliopistolain säätämisen yhtey- dessä perustuslakivaliokunta ei ole pitänyt perustuslain kanssa ristiriidassa olevana jat- kovalituskieltoa opiskelijaksi ottamista, opis- keluoikeuden menettämistä tai opiskelijan kurinpitoa koskevissa asioissa katsoen, että rajoitus kohdistuu tarkasti rajattuihin kysy- myksiin, eikä kielto ole asioiden laatu huo- mioon ottaen kohtuuttoman laaja tai opiskeli- jan oikeusturvan toteutumisen kannalta suh- teeton (PeVL 11/2009 vp). Koulutukseen liit- tyvässä lainsäädännössä käytetään hallinto- oikeuden päätöksiä koskevia valituskieltoja, koska asiat ovat luonteeltaan usein sellaisia, että niihin on tarkoituksenmukaista saada lo- pullinen ratkaisu mahdollisimman nopeasti.
Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa sääntelyä on arvioitava sivistyksellisiä oike- uksia koskevan perustuslain 16 §:n 2 mo- mentin kannalta sekä välillisesti myös perus- tuslain 18 §:n 1 momentissa turvatun amma- tin ja elinkeinon harjoittamisen kannalta, jos opintojen suorittaminen on edellytyksenä tie- tyssä ammatissa toimimiselle tai elinkeinon harjoittamiselle. Opiskeluoikeuden peruut- taminen merkitsee opiskelijan kannalta voi- makasta puuttumista hänen oikeuksiinsa, mutta toisaalta menettelylle on toisten henki- löiden terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyt- täviä perusteita (PeVL 60/2010 vp).
Perusoikeusulottuvuudesta huolimatta ny- kyisen sääntelyn mukainen valituskielto hal- linto-oikeuden päätökseen ehdotetaan säily- tettäväksi ottaen huomioon muutoksenhaun eri vaiheet, valituskieltojen yhtenäiset perus-
teet sekä tarve saada asiassa lopullinen rat- kaisu mahdollisimman nopeasti. Opiskeluoi- keuden peruuttamista koskevissa asioissa toimii ensimmäisenä muutoksenhakuasteena asiantuntijoista koostuva opiskelijoiden oi- keusturvalautakunta, jonka kautta on tarkoi- tus varmistaa opiskelijan oikeusturva ja yh- tenäisen käytännön muodostuminen (SiVM 14/2010 vp). Opiskelijoiden oikeusturvalau- takunnan päätöksestä on jatkovalitusoikeus Helsingin hallinto-oikeuteen. Opiskelijan käytettävissä on näin ollen kaksivaiheinen muutoksenhakumenettely, jonka voidaan kat- soa varmistavan sekä perustuslain mukaisen oikeussuojatarpeen että valitusten käsittelyn keskittämisen kautta myös yhtenäisen ratkai- sukäytännön muodostumisen.
Valitusmahdollisuus korkeimpaan hallinto- oikeuteen pitkittäisi lopullisen ratkaisun saamista asiassa, mutta sen ei voida merkit- tävästi katsoa lisäävän opiskelijan oikeustur- vaa jo käytettävissä olevat muutoksenhaku- mahdollisuudet huomioiden. Myös edellä mainituissa muiden hallinnonalojen alaista koulutusta koskevissa laeissa on säädetty va- lituskielto hallinto-oikeuden antamaan opis- keluoikeuden menettämistä koskevaan pää- tökseen.
1.5 Muut ehdotetut muutokset
Lain 8 §:n 3 momentin säännös todistelu- kustannusten korvaamisesta valtion varoista ehdotetaan kumottavaksi tarpeettomana, kos- ka lain 10 §:n mukaan lautakunnan toimin- nasta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista.
Lain 11 §:n säännöstä jäsenten palkkioista ehdotetaan muutettavaksi siten, että opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelisi palkkiope- rusteet ainoastaan lautakunnan jäsenten ja esittelijöiden osalta. Lautakunnan sihteerin tehtäviä hoidettaisiin virkatyönä.
Lain 12 §:n 3 momentin tiedonantovelvol- lisuutta koskevaan säännökseen ehdotetaan lisättäväksi, että myös hallinto-oikeudella olisi lautakunnan tiedonantovelvollisuutta vastaava velvollisuus salassapitosäännösten estämättä antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle (Valvira) sille säädetty- jen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden pe-
ruuttamista ja palauttamista koskevasta käsit- telystä sekä päätöksestä ja sen perusteluista.
Valvira huolehtii yleisesti asiakas- ja potilas- turvallisuuden valvonnasta sekä vastaa ter- veydenhuollon ammattihenkilöiden ohjauk- sesta ja valvonnasta. Lisäksi säännöksen ruotsinkieliseen kieliasuun tehtäisiin teknis- luonteisia korjauksia.
2 Esity ksen vaikutukset
Ehdotetut muutokset selkeyttäisivät opiske- lijoiden oikeusturvalautakunnan hallintoasi- oiden käsittelyä koskevaa sääntelyä. Lauta- kunnan hallintoasioiden käsittely opetus- ja kulttuuriministeriössä lisäisi jonkin verran hallinnollista työtä ministeriössä. Mahdolli- suus ratkaista tiettyjä yksinkertaisia asioita yhden tuomarin kokoonpanossa kohdistaisi lautakunnan voimavaroja tarkoituksenmukai- sella tavalla ja varmistaisi osaltaan valitus- asioiden käsittelyn ilman aiheetonta viivytys- tä. Esityksellä ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia.
3 Asia n valmistelu
Hallituksen esitys on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä. Esityksestä on pyydet- ty lausunnot oikeusministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, Opetushallitukselta, Valviralta sekä keskeisiltä koulutuksen jär- jestäjien ja korkeakoulusektorin edustajilta, työmarkkinajärjestöiltä ja opiskelijajärjestöil- tä. Lausunnon antaneet tahot pitivät opiskeli- joiden oikeusturvalautakunnasta annettuun lakiin ehdotettuja muutoksia perusteltuina ja lainsäädäntöä selkeyttävinä. Opiskelijajärjes- töjen lausunnoissa kiinnitettiin huomiota kui- tenkin myös lautakunnan tehtäväkentän mahdolliseen laajentamiseen sekä tarpeeseen varmistaa opiskeluun soveltuvuutta koskevan lainsäädännön yleinen selkeys ja toimivuus.
Lausuntokierroksella olleessa esitysluonnok- sessa ei ehdotettu muutoksia lautakunnan toimivaltaan eikä opiskeluun soveltuvuutta koskevaan muuhun lainsäädäntöön.
Oikeusministeriö kiinnitti lausunnossaan huomiota lautakunnan riippumattomuuteen suhteessa opetus- ja kulttuuriministeriöön.
Lausunnon mukaan lautakunnan ja opetus- ja kulttuuriministeriön välisen sidoksen aste riippuu siitä, mitä olisivat ne asiat, jotka eh- dotetaan siirrettäväksi opetus- ja kulttuurimi- nisteriön virkamiehen hoidettavaksi. Lakieh- dotuksen perusteluja onkin täsmennetty ja täydennetty tältä osin sekä kiinnitetty erityis- tä huomiota riippumattomuusvaatimuksen to- teutumiseen.
Oikeusministeriö otti lausunnossaan kantaa myös valituskieltoon hallinto-oikeuden asias- sa antamaan päätökseen. Oikeusministeriö esitti lausunnossaan, että opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevaan päätökseen tulisi saada hakea muutosta kor- keimmalta hallinto-oikeudelta, jos korkein hallinto-oikeus myöntäisi valitusluvan. Oike- usministeriön kannanoton vuoksi esitystä on tarkennettu valituskieltoa koskevien peruste- luiden osalta, mutta esitystä ei ole kuitenkaan muutettu oikeusministeriön ehdotuksen mu- kaiseksi esityksen jaksosta 1.4 ilmenevin pe- rustein.
Lisäksi oikeusministeriön lausunnossa tuo- tiin esille eräitä muita säädösteknisiä ja pe-
rusteluihin liittyviä tarkennustarpeita, jotka on pääosin otettu huomioon lopullisessa esi- tyksessä.
Lausuntokierroksen jälkeen esitykseen on lisätty esittelijöiden asemaa koskevat muu- tosehdotukset.
4 Voimaantulo
Lait ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivä- nä tammikuuta 2012. Opiskelijoiden oikeus- turvalautakunta aloittaa toimintansa vuoden 2012 alussa, joten on tärkeää, että lautakun- nasta annettuun lakiin ehdotetut muutokset tulevat voimaan heti lautakunnan perusta- misajankohdasta lukien. Ennen lain voimaan- tuloa voitaisiin ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin ja ehdotetut muutokset onkin tarkoitus ottaa huomioon jo lautakun- nan toiminnan käynnistämisen valmistelussa.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäviksi seuraavat lakiehdo- tukset:
Lakiehdotukset
1.
Laki
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain (956/2011) 8 §:n 3 moment- ti, muutetaan 1, 5, 6 ja 11 § ja 12 §:n 3 momentti, sekä
lisätään 7 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
1 §
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan teh- tävät ja toimivalta
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (lau- takunta) toimii ensimmäisenä muutoksenha- kuasteena ammatillisesta koulutuksesta anne- tun lain (630/1998), ammatillisesta aikuis- koulutuksesta annetun lain (631/1998), am- mattikorkeakoululain (351/2003) ja yliopis- tolain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeu- den peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa.
Lautakunta toimii opetus- ja kulttuurimi- nisteriön hallinnonalalla. Lautakunnan hallin- toasiat käsitellään opetus- ja kulttuuriministe- riössä.
5 §
Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtaja johtaa lautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta lainkäyttöasioissa sekä val- voo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lauta- kunnan ratkaisuissa.
6 §
Esittelijä ja sihteeri
Lautakunnassa on tarpeellinen määrä sivu- toimisia esittelijöitä, jotka opetus- ja kulttuu- riministeriö nimeää. Esittelijällä on oltava oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto.
Esittelijät toimivat virkavastuulla.
Lautakunnan sihteerinä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies, jonka minis- teriö määrää.
Esittelijän ja sihteerin tehtävistä määrätään tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä.
7 § Päätösvaltaisuus
— — — — — — — — — — — — — — Lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheen- johtaja voi esittelystä ratkaista asiat, joissa on kysymys:
1) valituksen peruuttamisesta;
2) hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaisesta valituksen tutkimatta jättämisestä; tai
3) suullisen käsittelyn järjestämisestä tai suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen hylkäämisestä taikka muista asian valmiste- luun liittyvistä toimenpiteistä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut asiat voi- daan ratkaista kuitenkin myös 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, jos asian laatu sitä edellyttää.
8 a § Muutoksenhaku
Lautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palaut-
tamista koskevaan hallinto-oikeuden päätök- seen ei saa hakea muutosta valittamalla.
11 § Jäsenten palkkiot
Lautakunnan jäsenten ja esittelijän palkkiot määrätään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
12 §
Oikeus saada tietoja ja virka-apua
— — — — — — — — — — — — — — Lautakunnalla ja hallinto-oikeudella on sa- lassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon- tavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoita- miseksi välttämättömät tiedot vireillä olevas- ta opiskeluoikeuden peruuttamista ja palaut- tamista koskevasta käsittelystä sekä opiske- luoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta ———
20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
—————
2.
Laki
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 §:n 8 momentti, sellai- sena kuin sen on laissa 951/2011, seuraavasti:
44 § Muutoksenhaku
— — — — — — — — — — — — — — Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on rat- kaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu- ta 20 .
—————
Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 2011
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Liite
Rinnakkaistekstit
1.
Laki
opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
kumotaan opiskelijoiden oikeusturvalautakunnasta annetun lain (956/2011) 8 §:n 3 moment- ti, muutetaan 1, 5, 6 ja 11 § ja 12 §:n 3 momentti, sekä
lisätään 7 §:ään uusi 2 ja 3 momentti sekä lakiin uusi 8 a § seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
1 §
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan tehtä- vät ja toimivalta
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (lau- takunta) toimii ensimmäisenä muutoksenha- kuasteena ammatillisesta koulutuksesta anne- tun lain (630/1998), ammatillisesta aikuiskou- lutuksesta annetun lain (631/2011), ammatti- korkeakoululain (351/2003) ja yliopistolain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeuden pe- ruuttamista ja palauttamista koskevissa asi- oissa.
Lautakunta toimii opetus- ja kulttuuriminis- teriön hallinnonalalla.
1 §
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunnan teh- tävät ja toimivalta
Opiskelijoiden oikeusturvalautakunta (lau- takunta) toimii ensimmäisenä muutoksenha- kuasteena ammatillisesta koulutuksesta anne- tun lain (630/1998), ammatillisesta aikuis- koulutuksesta annetun lain (631/1998), am- mattikorkeakoululain (351/2003) ja yliopisto- lain (558/2009) mukaisissa opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevissa asioissa.
Lautakunta toimii opetus- ja kulttuurimi- nisteriön hallinnonalalla. Lautakunnan hal- lintoasiat käsitellään opetus- ja kulttuurimi- nisteriössä.
5 §
Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtaja johtaa lautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta sekä valvoo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lautakunnan ratkaisuissa.
5 §
Puheenjohtajan tehtävät
Puheenjohtaja johtaa lautakuntaa ja vastaa sen toiminnasta lainkäyttöasioissa sekä val- voo laintulkinnan yhdenmukaisuutta lauta- kunnan ratkaisuissa.
6 §
Esittelijä ja sihteeri
Lautakunnassa on tarpeellinen määrä sivu- toimisia esittelijöitä ja sihteereitä. Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää esittelijät ja sih- teerit.
Lautakunnan esittelijällä on oltava oikeus- tieteen ylempi korkeakoulututkinto. Sihteeri vastaa lautakunnan hallinnollisista asioista.
Esittelijän ja sihteerin tehtävistä määrätään tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä.
6 §
Esittelijä ja sihteeri
Lautakunnassa on tarpeellinen määrä sivu- toimisia esittelijöitä, jotka opetus- ja kulttuu- riministeriö nimeää. Esittelijällä on oltava oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto.
Esittelijät toimivat virkavastuulla.
Lautakunnan sihteerinä toimii opetus- ja kulttuuriministeriön virkamies, jonka minis- teriö määrää.
Esittelijän ja sihteerin tehtävistä määrätään tarkemmin lautakunnan työjärjestyksessä.
7 § Päätösvaltaisuus
— — — — — — — — — — — — — —
7 § Päätösvaltaisuus
— — — — — — — — — — — — — — Lautakunnan puheenjohtaja tai varapu- heenjohtaja voi esittelystä ratkaista asiat, joissa on kysymys:
1) valituksen peruuttamisesta;
2) hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaisesta valituksen tutkimatta jättämisestä; tai
3) suullisen käsittelyn järjestämisestä tai suullista käsittelyä koskevan vaatimuksen hylkäämisestä taikka muista asian valmiste- luun liittyvistä toimenpiteistä.
Edellä 2 momentissa tarkoitetut asiat voi- daan ratkaista kuitenkin myös 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, jos asian laatu sitä edellyttää.
8 § Asian käsittely
— — — — — — — — — — — — — — Kustannukset, jotka hallintolainkäyttölain 49 ja 50 §:n mukaan korvataan valtion va- roista, korvataan lautakunnan varoista lu- kuun ottamatta valtion nimeämälle todistajal- le korvattavia kustannuksia.
8 § Asian käsittely
— — — — — — — — — — — — — — (kumotaan)
8 a § Muutoksenhaku
Lautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ja muutoin siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Asiat tulee käsitellä kiireellisinä.
Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palaut- tamista koskevaan hallinto-oikeuden päätök- seen ei saa hakea muutosta valittamalla.
11 § Jäsenten palkkiot
Lautakunnan jäsenten, esittelijän ja sihtee- rin palkkiot määrätään opetus- ja kulttuurimi- nisteriön vahvistamien perusteiden mukaan.
12 §
Oikeus saada tietoja ja virka-apua
— — — — — — — — — — — — — — Lautakunnalla on salassapitosäännösten es- tämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terve- ysalan lupa- ja valvontavirastolle sille säädet- tyjen tehtävien hoitamiseksi välttämättömät tiedot vireillä olevasta opiskeluoikeuden pe- ruuttamista ja palauttamista koskevasta käsit- telystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
11 § Jäsenten palkkiot
Lautakunnan jäsenten ja esittelijän palkkiot määrätään opetus- ja kulttuuriministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
12 §
Oikeus saada tietoja ja virka-apua
— — — — — — — — — — — — — — Lautakunnalla ja hallinto-oikeudella on sa- lassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvon- tavirastolle sille säädettyjen tehtävien hoita- miseksi välttämättömät tiedot vireillä olevas- ta opiskeluoikeuden peruuttamista ja palaut- tamista koskevasta käsittelystä sekä opiske- luoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista.
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuu-———
ta 20 .
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
———
2.
Laki
ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 44 §:n muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 44 §:n 8 momentti, sellai- sena kuin sen on laissa 951/2011, seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
44 § Muutoksenhaku
— — — — — — — — — — — — — — Opiskeluoikeuden peruuttamista tai palaut- tamista koskevaan opiskelijoiden oikeusturva- lautakunnan päätökseen haetaan muutosta valittamalla Helsingin hallinto-oikeuteen si- ten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Nämä asiat tulee käsitellä kiireellisinä. Hal- linto-oikeuden päätökseen, jolla on ratkaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
44 § Muutoksenhaku
— — — — — — — — — — — — — — Hallinto-oikeuden päätökseen, jolla on rat- kaistu 5 momentissa tarkoitettu asia, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Tämä laki tulee voimaan päivänä ———
kuuta 20 .
———
