Vertailujaksoina
—As reference periods 1901-1930, 1931-1960, 1961-1990, 1981-1990
VESI- JA YMPÄRISTÖHALLITUS
National Board of Waters and the Environment, Finland
HELSINKI 1993
Raija Leppä järvi (toim, ed.)
HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1990
Hydrologicai yearbook
Vertailulaksoina As reference perlods 1901-1930, 1931-1960, 1961-1990, 1981-1990
VESI- JA YMPARISTÖHALLITUS
HELSINKI 1993
Etukannen kuva/cover photo Vesi jdrvi, Ldngelmavesi
Kuva/Photo: Esko Kuusisto
Painatus/printing
Painotuskeskus Oy
Hesinki 1993
ISBN 951-47-7138-9
ISSN 0356-4053
KUVAILULEHTI
Julkaisija
Vesi— ja ympäristöhallitus
Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Raija Leppäjärvi (toim.)
Julkaisun päivämäärä Syyskuu 1993
Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1990
Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm
tilasto
Julkaisun osat
Tiivistelmä
Hydrologinen vuosikirja 1990 sisältää vuoden 1990 tietoja järvien ja jokien vedenkorkeudesta ja virtaamasta, pienten alueiden valunnasta, sadannan (korjaamattomia) ja lumen vesiarvon aluearvoista, astiahaihdunnasta, pohjaveden pinnankorkeudesta, lumen ja roudan syvyydestä, avoveden pintalämpötilasta, järvien jääpeitteestä sekä veden laadusta virtahavaintopaikkojen osalta. Vedenkorkeudelle ja virtaamalle julkaistaan vertailujaksot 1901—1930, 1931—1960 ja 1961—1990. Vastaavasti sadannalle on vertailujaksot 1931—1960 ja 1961—1990. Muille tässä kirjassa julkaistaville muuttujille on vertailujaksona 1961—1990. Lisäksi julkaistaan kymmenvuotisjakso 1981—1990.
Kokonaan ilman vertailujaksoa ovat veden laatutiedot sekä lumen ja roudan syvyys.
Liiteosassa julkaistaan kuvien ja karttojen lisäksi luettelo niistä vesi— ja ympäristöhallituksen rekistereistä, jotka ovat olleet käytettävissä vuoden 1993 aikana.
Asiasanat (avainsanat)
hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1990
Muut tiedot
Sarjan nimi ja numero Hydrologinen vuosikirja
Kokonaissivumäärä Kieli
197 suomi, englanti, ruotsi
Hinta Luottamuksellisuus
julkinen ISBN
951—47—7138—9
ISSN 0356—4053
Jakaja
Painatuskeskus Oy
PL 516, 00101 HELSINKI
Kustantaja
Vesi— ja ympäristöhallitus PL 250, 00101 HELSINKI
3
PRESENTA TIONSBLAD
Utgivare
Vatten— och miljöstyrelsen
Färfattare (uppgifter om organet: namn, ordförande, sekreterare) Raija Leppäjärvi (red.)
Utgivningsdatum September 1993
Pubilkation (även den finska titein) Hydrologisk årsbok 1990
Typ av pubiikation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet statistik
Publikationens delar
Referat
Hydrologisk årsbok 1990 innehäller uppgifter för året 1990 om sjöars och älvars vattenstånd och vattenföring, de små hydrologiska områdenas avrinning, arealvärden av nederbörd (okorrigerade) och snöns vattenvärde,
evaporimeter avdunstning, grundvattennivå, snö— och tjäldjup, ytvattentemperatur, isliggetid och isens tjocklek i sjöar samt vattenkvalitet vid vattenföringsstationer. För vattenstånd och vattenföring utges jämförelseperiodema 1901—1930, 1931—1960 och 1961—1990. På motsvarande sätt utges jämförelseperiodema 1931—1960 och 1961—
1990 för nederbörd
.För de övriga i denna bok publicerade variabier tjänar 1961—1990 som jämförelseperioden.
Ytterligare utges tioårsperioden 1981—1990. Heit utan jämförelseperioder finns uppgiftema om vattenkvalitet och snö—och tjäldjup.
1 bilagorna utges figurer och kartor samt också en lista över vatten— och miljöstyrelsens dataregister, som har varit i bruk under året 1993.
Sakord (nyckelord)
hydrologi, statistik, årsböcker, Finland, 1990
Qvriga uppgifter
Seriens namn och nummer Hydrologisk årsbok
Sidantal Språk
197 finska, engelska, svenska
Distribution
Tryckericentralen Ab
PB 516, 00101 HELSINGFORS
ISBN
951—47—7138—9
Pris
ISSN 0356—4053
Sekretessgrad offentlig Förlag
Vatten— och miljöstyrelsen
PB 250, 00101 HELSINGFORS
DOCUMENTA TION PAGE
Published by
National Board of Waters and the Environment Author(s)
Raija Leppäjärvi (ed.)
Data of publication September 1993
Title ofpublication
Hydrological Yearbook 1990
Type of publication Commissioned by statistics
Parts of publication
Abstract
Hydrological Yearbook 1990 compiles information, from the year 1990, on water level and discharge of lakes and rivers, runoff from the small hydrological basins, areal precipitation (uncorrected) and water equivalent of snow, pan evaporation, groundwater level, snow and frost depth, surface temperature of open waters, thickness of ice cover and ice period of lakes, and water quality in river streamflow stations. The reference periods 1901—1930, 1931—1960 and 1961—1990 are published for water level and discharge. For precipitation the reference periods are 1931—1960 and 1961—1990. For other variabies the reference period is 1961—1990. In addition, the 10—year period 1981—1990 is published. Completely without the reference periods are data of water quality and snow and frost depth.
In the appendices, figures, maps and the list of database, which has been used iii
Environment during the year 1993, are presented. National Board of Waters and the
Keywords
hydrology, statistics, yearbooks, Finland, 1990
Qther information
Series (key iile and no.) Hydrological Yearbook
Pages Language
197 Finnish, English, Swedish
Distributed by Painatuskeskus
P0 Box 516, fIN—00101 HELSINKI, FINLAND
ISBN ISSN
951—47—7138—9 0356—4053
Price Confidentiality
public Publisher
National Board of Waters and the Environment P0 Box 250, FIN-00101 HELSINKI, FINLAND
5
SISÄLLYS
Alkusanat 9
Hydrologinen yleiskatsaus 1990 Veli Hyvärinen 12
Merkintöjen selityksiä ja lyhenteitä 15
Vesistöluettelo 16
Vedenkorkeusasemat ja vedenkorkeus Maija Reuna 17
Virtaama-asernat ja virtaama RaUa Leppäjärvija Matti Ekholrn 77 Veden laadun virtahavaintopaikat ja havaintoarvot Ari Mäkela 111 Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskivaluma Pertti Seuna 119 Sadannan ja lumen vesiarvon aluearvot Jaakko Perälä ja Maija Reuna 145
Haihdunta Class Ä -astiasta Jukka Järvinen 153
Ävoveden pintalämpötila Esko Kuitsisto 157
Järvien pysyvän jääpeitteen tulon ja jään katoamisen ajankohta Esko Kuusisto 161
Jään paksuus Esko Kuusisto 165
Pohjaveden pinnankorkeus Risto Mäkinen 167
Lumen ja roudan syvyys Leena Huttunen 171
Liitteet 183
Vedenkorkeus 184
Virtaama 186
Valuma 188
Pohjaveden pinnankorkeus 189
Lumen ja roudan syvyys 190
Lämpötilaluotaus 191
Lumen syvyys jäällä, jään paksuus ja pintaveden lämpötila 192
Vuosisadanta 193
Lumen vesiarvo 16.3 194
Vesi- ja ympäristöhallituksen rekisterit 196
INNEHÅLL
förord 10
Hydrologisk översikt 1990 Veli Hyvärinen 12
Teckenförklaring 15
Vattendragsförteckning 16
Vattenståndspeglar och vattenstånd Maija Reuna 17
Vattenföringstationer och vattenföring RaUa Leppäjärvi och Matti Ekholrn 77 Vattenkvalitet vid vattenföringsstationer och observationsvärden Ari Mäkelä 111 De srnå hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 119 Arealvärden av nederbörd och snöns vattenvärde Jaakko Perälä och Marja Reuna 145
Avdunstning från Class A -evaporimeter Jukka Järvinen 153
Ytvattentemperatur Esko Kuusisto 157
Datum för den definitiva isläggningen och islossningen i sjöar Esko Kuusisto 161
Isens tjocklek Esko Kuusisto 165
Grundvattennivå Risto Mäkinen 167
Snö- och tjäldjup Leena Huttunen 171
Bilagorna: 183
Vattenstånd 184
Vattenföring 186
Avrinning 188
Grundvattennivå 189
Snö och tjäldjup 190
Vattentemperatur 191
Snödjup på isen, istjocklek och ytvattentemperatur 192
Ärlig nederbörd 193
Snöns vattenvärde 16.3 194
Dataregister av vatten- och miljöstyrelsen 196
7
CONTENTS
Preface 10
Annual hydrological report for 1990 Veli Hyvärinen 13
$ymbols and abbreviations used 15
List of river systems 16
Water level gauges and water stage Marja Reuna 17
Discharge stations and discharge RaUa Leppäjärvi and Matti Ekholm 77 Water quality in river streamflow stations and observation values Ari Mäkela 111 The small hydrological basins and mean daily runoff Pertti Seuna 119 Areal precipitation and water equivalent of snow Jaakko Perälä and Marja Reima 145
Evaporation from Class A pan Jukka Järvinen 153
$urface temperature of open waters Esko Kuusisto 157
End dates of freezing and break-up periods in lakes Esko Kuusisto 161
Thickness of ice cover Esko Kuusisto 165
Groundwater level Risto Mäkinen 167
Snow and frost depth Leena Huttunen 171
Appendices 183
Water level 184
Discharge 186
Runoff 188
Groundwater level 189
Snow and frost depth 190
Water temperatures 191
$now depth on ice, ice thickness and surface water temperature 192
Yearly precipitation 193
Water equivalent of snow cover on March 16 194
Databases of National Board of Waters and the Environment 197
ALKUSANAT
Hydrologinen vuosikirja 1990 on järjestyksessä 32. vuosikir ja, jonka hydrologian toimisto (aiemmin hydrografinen toi misto) julkaisee. Vuonna 1912 julkaistiin Vuosikirja 1, joka sisälsi vuosien 1910—l9lltiedot ja joka oli painettu Keisa rillisen Senaatin Kirjapainossa. Siten hydrologista havainto ja mittausaineistoa on julkaistu yhtämittaisesti 80 vuoden ajan. Tätä julkaisutoimintaa eivät ole katkaisseet käydyt so dat eikä 1930-luvun lama. Sen sijaan kohtalokkaaksi uhkasi käydä kehittyvä tietotekniikka, ja 1980-luvun alkupuolella jouduttiin pohtimaan, tarvitaanko tämänkaltaista, paperilla julkaistua tietoa vai riittääkö, että tiedot ovat saatavissa eri rekistereistä. Suomessa päätettiin jatkaa hydrologisten vuo sikirjojen perinnettä, muut Pohjoismaat lopettivat vuosikir jansa. Useimmissa muissa maissa hydrologisten vuosikirjojen julkaiseminen jatkuu.
Suomessa pisimmät hydrologiset havaintosarjat ovat Tor nionjoenjäätymis-jajäänlähtöajoista,joita on n. 300 vuoden ajalta. Vedenkorkeuksia on yhtäjaksoisesti havaittu 1800-lu vulta lähtien: Saimaata vuodesta 1847 ja useita muita järviä 1800-luvun loppupuolelta. Näistä havainnoista on purkautu miskäyrän avulla laskettu myös virtaamat.
Tässä vuosikirjassa julkaistaan vuoden 1990 havainnoista tehtyjen yhdistelmien lisäksi kolmekymmenvuotisjaksojen 1901—30, 1931—60 ja 1961—90 kuukausikeskiarvot sekä vuotuiset keski- ja ääriarvot. Lisäksi esitetään kymmenvuo tiskauden 1981—90 keski- ja ääriarvot. Edellä oleva koskee vedenkorkeutta, virtaamaa ja sadantaa. Muiden havaintojen vertailujaksona on yleensä 1961—90. Vertailujaksot puuttu vat routa-ja veden laatutiedoista. Tarkempia tietoja roudasta on Vesi-ja ympäristöhallinnon julkaisuja -sarjassa A 139
“Luonnontilaisen roudan alueellinen ja ajallinen vaihtelu Suomessa” (1993).
Vuosikirjan vesistöluettelon pinta-ala- ja järvisyystiedot on tarkistettu ja muutettu Vesi-ja ympäristöhallinnonjulkai suja -sarjan A 126 “Suomen vesistöalueet” (1992) mukaisiksi.
Sen sijaan yksittäisten asemien tarkistetut pinta-ala- ja järvi syystiedot julkaistaan vasta seuraavassa vuosikirjassa.
Vedenkorkeustaulukoissa asteikon nollapiste ilmoitetaan pääkiintopisteen ja N60-tason suhteen. Nollapisteet NN-, N43- ja LN-tasoissa ilmoitetaan vain, mikäli nämä ovat käy tössä.
Vedenkorkeus- ja virtaamataulukoita käytettäessä on mo nella havaintopaikalla otettava huomioon säännöstelyn vai kutus tai mahdolliset valuntaolojen muutokset. Mikäli “Ha vainnot alkoivat” -sarakkeessa on kaksi vuosilukua, sulkeissa
oleva vuosiluku ilmaisee luonnontilaisten havaintojen alka misvuodenja toinen vuosiluku havaintotietojen muuttumisen esim. voimalaitostiedoiksi. “Havaintotapa”-sarake ilmoittaa virtaaman määrittämistavan, esim. purkautumiskäyrä, voi malaitos. Sarakkeessa “Jää” ilmoitetaan, onko purkautumis käyrän avulla laskettuihin virtaaman talviarvoihin tehty jää padotuskorjaus.
Vuosikirja 1990 sisältää tiedot 1 074 hydrologiselta ha vaintoasemalta joko mitattujen suureiden kuukausikeskiar voina tai -summina ja vuotuisina keski- ja ääriarvoina. Päi väarvoina julkaistaan vain pienten hydrologisten alueiden va lumat 43 asemalta. Kaikkiaan havaintoja hydrologisista suu reista koottiin 1990-luvun alussa yli 2 000 havaintoasemalta.
Vedenkorkeudesta julkaistaan vertailujakso 190 1—30 138 havaintoasemalta, 1931—60 176 asemalta ja 1961—90 358 asemalta. Vastaavat virtaama-asemien lukumäärät ovat 54, 84ja 218. Veden laatua on Suomessa tutkittu vuodesta 1962 lähtien koko maan kattavan, pysyväksi tarkoitetun havain topaikkaverkon avulla. Tiedot veden laadusta julkaistaan 17 virtahavaintopaikalta.
Eri jaksojen tarkastelu osoittaa, että 1980-luku oli koko maassa selvästi muita tämän vuosisadan vuosikymmeniä runsasvetisempi. Maailman ilmatieteen järjestön (WMO:n) ohjeiden mukaisesti aiemmin yleisimpänä vertailujaksona käytetty jakso 193 1—60 oli tässä vuosikirjassa julkaistavista kolmesta kolmenkymmenen vuoden vertailujaksosta vähäve tisin; virtaama Suomen alueelta oli tuolloin keskimäärin 3 160 m3/s. Nykyisin vertailujaksona käytetään jaksoa 1961—90, jonka keskivirtaama Suomen alueelta oli 3 270 m3/
s. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että jompikumpi kyseisistä 30 vuoden jaksoista olisi “oikeampi” kuin muut havaintojaksot.
Ihmisen toiminnan vaikutus hydrologiaan on viime vuo sikymmeninä lisääntynyt huomattavasti ja häiriintymättö mien vertailujaksojen aikaansaaminen on vaikeutunut.
Useissa tapauksissa on parasta käyttää niin pitkää homogee nista sarjaa kuin mahdollista ja ilmoittaa ko. suureen yhtey dessä käytetty ajanjakso, esim. MW (193 1—90), MW (1961—90), MW 1990.
Kuvat ja kartat on piirtänyt puhtaaksi Tuulikki Sevån.
Helsingissä 6. syyskuuta 1993 Risto Lemmelä
Toimistopäällikkö
Kuva 2. Kokemäenjoen Harjavallan vuotuinen keskivirtaa ma jaksolla 193 11990.
m/s 360 50 14 KYMIJOKI
m/s NILAKKfl—iYSK0SKI 1901 — 1990 F 2 160 kmL18,1 i 40
35
30
Ii
35 K0KEMiENJ0KI H1RJ1V1L UI 1931 - 1990 F=26 025 km1 L=11,8 c
VL
——Olli
n O OMI IOMIF’
ti O IlIOI’
1 j liii”’
1 f II ‘1
1
1940 1950 1960 1970 1980
Kuva 1. Kymijoen Äyskosken vuotuinen keskivirtaama jaksolla 1901—1990.
1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
9
FÖRORD
Hydrologisk årsbok 1990 är den 32 årsbok som hydrologiska byrån (tidigare hydrografiska byrån) publicerar. Årsbok 1 som utgavs år 1912 innehöli uppgifter för åren 1910
—1911 och trycktes på Kejserliga Senatens Tryckeri. Hydrologiska observations- och mätresultat har alltså publicerats utan av brott under 80 års tid. Publikationsverksamheten avbröts inte ens av krigen eller av depressionen pä 1930-talet. Datateknik ens utveckling innebar därernot ett större hot, och i början av 1980-talet var man tvungen att ta ställning till huruvida dy lika tryckta data mera behövdes, eller om det räckte med att uppgifterna fanns tiligängiiga i olika register. 1 Finland beslöt man fortsätta traditionen med hydrologiska årsböcker me dan dc övriga nordiska länderna avslutade sina. 1 dc fiesta andra länder fortgår publikationen av hydrologiska årsböc ker
Finlands längsta hydrologiska observationsserier, som omfattar ca 300 år, gäller tillfrysningen och islossningen i Torne älv. Vattenständ har observerats sedan 1 800-talet: från år 1847 i Saimen och från slutet av 1800-talet i fiera andra sjöar. Också vattenföringar har uträknats mcd hjälp av av bördningskurva från dc här vattenståndsobservationerna.
1 denna årsbok publiceras förutom kombinationer av ob servationerna år 1990 också månadsmedeltal för trettioårs perioderna. 1901—30, 1931—60 och 1961—90 samt årliga medeltal och maximi- och minimivärden. Medeltal samt ma xima och minima presenteras också för tioårsperioden 1981—90. Ovanstående gäller vattenstånd. vattenföring och nederbörd. Perioden l961— 90 tjänar i ailmänhet som jäm förelseperiod för övriga observationer. Uppgifterna om tjäle och vattenkvalitet saknar j ämförelseperioder. N oggrannare tjäluppgifter fås i publikationen Luonnontilaisen roudan cdueeiinen ja ajallinen vaihtelu Suomessa (Den regionala och tidmässiga variationen av tjälen i naturtillstånd i Finland) Vatten- och miljöförvaltningens publikationer -serie A 139 (1993).
1 årsbokens vattendragsförteckning har areal- och sjöpro centsuppgifterna justerats och framställs nu p samma sätt som i publikationen Suomen vesistöahieet (Finska flodområ den) Vatten- och miljöförvaltningens pubiikationer -serie A 126 (1992). Dc justerade areal- och sjöprocentsuppgifterna gällande enskiida stationer publiceras först i nästa rsbok.
1 vattcnståndstabcllcrna anges pegclns referenspunkt i för hållande till huvudflxpunkten och N60-nivån. Referenspunk terna för NN-, N43- och LN-planen anges endast om dc är i användning.
Vid användning av vattenstånds- och vattcnföringstabcl lerna mäste man på många observationsställen beakta regle ringscffcktcr och eventuella förändringar i avrinningsförhål landena, Om kolumnen Havainnot alkoivat (Observationer
PREFACE
na inlcddcs) har tv årtal, anger ärtalct inom parcntcs det är då obscrvationerna i naturtillstånd inlcddcs. Det andra årta let är det år då obscrvationcrna övergick till att vara Lex.
kraftverksdata. Kolumnen Havain totapa (Observationssätt) anger det sätt pä vilket vattenföringen definierats, t.ex. av bördningskurva, kraftvcrk. Kolumncn Jää (Is) anger huruvi da vintcrvärdcn för vattenföring uträknade mcd hjälp av av bördningskurva korrigcrats för isavdämning.
Årsbokcn för år 1990 innchållcr data från 1 074 hydrolo giska observationsstationer, Dc upprnätta storheterna anges antingcn som månadsmedeltal ellcr -summor eller som års mcdeltal cller ärsmaxima och -minima. Dc cnda dagsvärdcn som publiceras gäller uppgifterna över avrinningcn från 43 stationcr i små hydrologiska omrädcn. 1 början av l990-talct insamlades hydrologiska obscrvationer från samrnanlagt övcr 2 000 stationcr. Jämförclsepcriodcr gällande vattcnstån det publiccras för årcn 1901——30 frän 138 obscrvationsstatio ner, för 1931—60 från 176 stationer och för 1961—90 från 358 stationcr, M otsvarandc antal vattcnföringsstationer är 54, 84 och 218. Vattnets kvalitet har sedan 1962 i Finland undcrsökts mcd hjälp av ctt landsomfattandc nät av obscr vationsställcn som avscs bii pcrmancnt. Uppgiftcr om vat tenkvaliteten publiccras för 17 vattenföringsstationcr.
En granskning av dc olika perioderna visar att 1980-talet var klart vattenrikare än tidigare decennier under detta år hundradc. Den tidigare vanligastcjämförelscpcriodcn 1931—
60. som används i cnlighct mcd Meteorologiska Världsorga nisationens (WMO) direktiv, var den vattenfattigaste av dc trc trcttioårs jämförelsepcriodcr som bchandlas i denna års bok. Vattenföringen från Finlands områdc var då i medeltal 3160 m3/s. Numera används perioden 1961—90 då medel vattenföringen från Finlands områdc uppgick till 3 270 m3/s somjämförclscpcriod. Detta innebär ändå inte att någondera trcttioårspcriodcn skulic vara “mera riktig” än dc övriga ob scrvationspcriodcrna.
Dc hydrologiska cffckterna av mänskans verksamhet har under dc senaste dcccnnicrna ökat märkbart och möjlighetcn att fä fram ostörda jämförclscpcriodcr försvårats. 1 många fall är det bäst att använda en sä lång homogen serie som rnöjligt och ange den utnyttjadc tidspcrioden i samband mcd ifrägavarandc storhet, t.ex. MW (1931—90), MW (1961-—
90), MW 1990.
Figurer och kartor är renritade av Tuulikki Sevon.
Helsingfors 6 scptcrnbcr 1993.
Risto Lemmelä Byråchcf
The Hydrological Ycarbook 1990 is the 32nd ycarbook puh lished by the Hydrological Officc (formerly the Hydrographi cal Offlce). The first yearbook
—Vuosikirja]
—was printed by “the Printing Housc of the imperial Scnatc” in 1912 and containcd data for 1910—11. Hydrological obscrvation and mcasurcmcnt data havc sincc bccn publishcd, without interruption, for 80 ycars; disrupted ncithcr by warfarc nor by the Deprcssion of the 1930s. In contrast, advances in in formation tcchnoiogy nearly proved to bc fateful; in the carly 1980s it was dcbated whcthcr a paper publication of this kind was nccdcd at ali, or whethcr it was sufficicnt that data could
tinuc the tradition of publishing hydrological ycarbooks, whcrcas the other Nordic countrics dccidcd to stop thcirs.
Many othcr countrics continuc to publish thcir yearbooks.
Finland’s longest observation series dcai with the frcezing and brcaking-up of icc on the Tornionjoki river, covering a pcriod of approximately 300 ycars. Watcr lcvcl have bccn obscrved continuously since the l9th ccntury, beginning in 1847 for Saimaa iakc and in the lattcr part of the ccntury for many other lakes. Dischargcs through rating curvcs have also been calculatcd from this data.
This ycarbook presents combincd data bascd on the ob
1901—30. 1931—60 and 1961—90. Also
given arethe mean and extrerne values for the 10-year period of 1981—90. The above applies to water level, discharge and precipitation. For other observations, the period of cornparison is usually 1961—90. The data for soil frost and water quality have no periods of comparison. The iong-term data on soil frost are provided in Luonnontilaisen roudan alueellinen ja ajatlinen vaihtelu Sttomessa (The Regional and Temporal Variation of frost in Natural Conditions in Finland), Publications of the Water and Environment Administration -series A 139, puh iished in 1993.
The data on the areas and lake percentages inciuded in the yearbook’s list of river systems have been checked and altered in accordance with Suomen vesistöaltteet (Drainage basins in Finland). Publications of the Water and Environment Admin istration -series A 126, published in 1992. The correspond ingly adjusted data for individual hydrometric stations, how ever, wiIl be published in the next issue of the yearbook.
In the water level tabies, the gauge datum is given in rela tion to the main bench mark and the N60-level. The zero points on the NN-level, the N43-level and the LN-level are given only when these are in use.
As to the tabies for water level and discharge, for many observation sites the effect of regulation or possible changes in runoff conditions must he remembered. If the column marked Havainnot alkoivat (Observations from) has two figures, the figure in parentheses indicates the year when observations of the natural state began, the other figure being the year when the hydroiogical regime changed, e.g. owing to a power plant.
The column marked Havaintotapa (Determination of dis charge) gives the method used to determine the discharge, e.g.
rating curve, power plant. The column marked Jää (Ice) in dicates whether, in winter, the discharge calculated by means of the rating curve has been corrected for damming up by ice.
The Hydrological Yearbook 1990 comprises data from 1 074 hydroiogical observation stations, presented either as monthly mean values or sums, or as annual mean and ex
by the observation stations of 43 small hydrologicai basins. In ali, during the early l990s, observations of hydrological van ables were coilected from more than 2 000 observation sta tions. Water level data are pubiished from 132 observation stations for the period 1901—30, from 176 observation sta tions for the period 1931—60 and from 358 observation sta tions for the period 196 1—90. For discharge, the correspond ing numbers of observation stations are 54, 84 and 218.
Water quality has been studied in Finland since 1962, by means of a nationwide, permanent network of observation stations. Data on water quaiity are pubiished for 17 obser vation sites.
Examination of the data for the various periods of com parison reveals that, for ali of Finland, the 1980s was a par ticularly wet decade, with ciearly more water than other dec ades of the 2Oth century. Of the three periods of comparison, the period of 193 1—60, earlier the most frequently used per iod of comparison in accordance with the guidelines of the World Meteorological Organization (WMO), was the one with the least water; the mean discharge from Finland’s geo graphical area then was 3 l60m3/s. The period ofcornparison now used as a reference is 1961—90, when the mean discharge from Finiand’s geographical area was 3 270 m3/s. This does not imply, however, that either of these 30-year periods wouid he “more correct” than the other observation periods.
Man’s influence on hydrology has increased considerably in recent decades, and it is now difficult to obtain undisturbed periods for comparison purposes. In most cases it is best to use a homogeneous series that is as long as possible, giving the period in question for the particular variable, e.g. MW (193 1—90), MW (196 1—90), MW 1990.
The figures and maps have been prepared for pninting by Tuulikki Sevon.
Helsinki, September 6, 1993 Risto Lemmelä
Head of Office
(uv
m’s 630
bU-
420 350 280 210 140 70
67 TDRNIONJOKI KRRUNKI (ENNEN LIAKANJ.) 1911 — 1990
F 0 km’L 0,0 1
Fig. 6. Mean annual discharge at Karunki in the river Tor-
1
II
1
1910 1920 1930 1940 1950 1960 7970 1980 1990
Fig. 5. Mean annual discharge at Tainionkoski (Imatra) in the Vuoksi drainage basin during 1901—1990.
1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990
nionjoki during 191 1—1990.
11
HYDROLOGINEN YLEISKATSAUS 1990
Vuosi
1990muistutti sää-ja vesioloiltaan suuresti vuotta
1989.Vuoden alkukuukausina satoi pa’jon lunta ja vettä, Lumi
alkoi sulaa maan eteläosistajo tammi-helmikuun vaihteessa, jonkajälkeen merkittäviä pakkasia ei esiintynyt maan etelä- ja keskiosissa ennen seuraavaa talvea. Kevättutvatjajäidenlähtö sattuivat lähes koko maassa ennätyksellisen aikaisin.
Kesästä tuli pitkä ja niukkasateinen, mutta ei aivan niin lämmin kuin pari edellistä. Vesivarat vähenivät vuoden ai
kana, ja vesi oli hyvin alhaalla vuoden lopulla erityisestimaan itäosissa,
Lumipeite oli ohut vuoden 1990 alkaessa. Tammikuussa satoi sitten lunta runsaasti. Lumen vesiarvo oli kuukauden lop puessa likimain ajankohdan keskiarvon suuruinen tai sitä suurempi maan etelä- ja keskiosissa mutta sitä pienempi poh joisessa. Kala-, Siika-, Oulu- ja lijoen alueilla lunta oli ennä tyksellisen vähän. Järvien jäille kumpusi lumen painosta run saasti vettä.
Helmikuu oli ennätyksellisen lämmin. Lumen sulaminenja samanaikaiset runsaat vesisateet nostivat vedenpinnat no peasti ja vuodenaikaan nähden ennätyksellisen yiös Etelä- ja Keski-Suomessa, Jäät lähtivät Lounais-Suomen joista yli kaksi kuukautta tavanomaista aikaisemmin. Muuallakin jäät ja routa ohenivat,
Maaliskuu oli vuosisadan lämpimin monin paikoin Suo meaja myös runsassateinen maan etelä-ja keskiosissa. Järvet saavuttivat keväthuippunsa pari kuukautta tavanomaista ai kaisemmin. Mm. Kokernäenjoen alueella järvet olivat ennä tyksellisen ylhäällä vuodenaikaan nähden
—50 jopa 150 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Pienten ja keskisuurten jokien virtaamat olivat samaten moninkertaiset ajankohdan keskiarvoihin verrattuina. Etelä-Suomen järvien jäät alkoivat lähteä kolme
—neljä viikkoa keskimääräistä aikaisemmin, paljon aikaisemmin kuin mistä on aiempia havaintoja.
Huhtikuun alkukin oli vielä sateinen maan keskiosissa, mutta sen jälkeen alkoi hyvin niukkasateinen kesä. Huhtikuu oli poikkeuksellisen lämmin ja kuiva. Läntisimmässä Suo messa ei satanut yli kahteen kuukauteen juuri lainkaan,
Lumi alkoi sulaa monta viikkoa etuajassa maan keski- ja pohjoisosistakin. Pohjois-Suomessa Lappi mukaan lukien
—
lunta oli huhtikuun lopussa niin vähän, että sellainen ti lanne on sattunut tällä vuosisadalla aiemmin vain 1921. La pin pohjoisosissa sään viileneminen toukokuussa pidätti ke vään kehityksen suunnilleen normaaliin aikatauluun.
Kevään ja kesän kuluessa sekä vesistöjen että pohjavesie
HYDROLOGISK ÖVERSIKT 1990
siintymien vedenpinnat laskivat yli kuukauden etuajassa, var sin nopeasti ja alas,
Vesien lämpötila oli huhti-toukokuussa useita asteita ajan kohdan keskiarvon yläpuolella, mutta keski- ja loppukesällä ja syksyllä lähellä tavanomaista. Haihdunta oli samaten suuri keväällä ja alkukesästä, mutta keskikesällä ja syksyllä kui vasta maaperästä haihtui vettä vain vähän, ja vuoden koko naishaihdunta jäi tavanomaiseksi.
Heinäkuussa satoi normaalisti tai enemmänkin, mutta kuiva maaperä imi veden eikä uutta vettä valunut vesistöihin tai pohjaveteen juuri missään.
Elo-, syys-ja lokakuu olivat hyvin niukkasateisia. Pohjois- Suomessa satoi syyskuussa ennätyksellisen vähän, vain 5—10 mm.
Vedet laskivat syksyllä vuodenajalle epätyypilliseen tapaan
—
lukuun ottamatta pienialaisia poikkeuksia, joista eräs si jaitsi Päijänteen luoteispuolella. Uutta vettä valui vesistöihin ja pohjavesiin mainittavasti vasta marras- ja joulukuussa ja vain maan eteläisimmissä osissa. Vuoden koko loppupuolis kon ajan vedenpinnat olivat useita kymmeniä senttimetrejä ajankohdan keskiarvon alapuolella ja säännöstelemättömien jokien virtaamat pieniä.
Erityisen vähän vettä oli vuoden lopulla maan itäosissa, mutta myös Pohjanmaalla. Useiden järvien pinnat laskivat marras-joulukuussa alemmaksi kuin pariin- kolmeenkymme neen vuoteen. Esimerkiksi Lentua ei ole vuoden lopulla ollut aiemmin näin alhaalla tällä vuosisadalla. Myös pohjavesi oli ilmeisesti paikoin vuosisadan alimmissa lukemissa; pohjave sihavaintoja vain ei juuri ole 30 vuoden takaa. Saimaa laski 65 cm ajankohdan keskiarvon alapuolelle, minkä seuraukse na juoksutusta järvestä pienennettiin. Itä-Suomen vähäveti syys vastasi laajoilla alueilla tilannetta, joka tilastojen mu kaan toistuu muutamia kertoja vuosisadassa.
Talvi tuli Pohjois-Suomeen viikon pari myöhässä, Etelä- Suomeen noin viikon aikaisessa. Vesivarat olivat vuoden lop puun asti niukat: järvien pinnat olivat 10—50 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella, samaten pohjavesi
—paikoin Savos sa 100 cm.
Vuoden kuluessa Suomen alueelle satoi vettä ja lunta n.
201 km (597 mm, tämä on ns. korjattu arvo), siltä haihtui 113 km3 (335 mm)ja valui mereen tai rajojen yli 93 km3 (239 mm). Järvien vesivarastot pienenivät n. 3,6 km3, mikä vastaa keskimäärin 11 cm laskua. Pohjavesivarastot vähenivät n. 14 km3 tai siis pohjavesi laski n. 12 cm. Lumen vesiarvo oli vuoden alkaessa 20 mm ja loppuessa 57 mm koko maan alueelle tasoitettuna (7 ja 19 km3).
Året
1990pdminde, ifråga om väder- och vattenförhållanden, mycket om år
1989.Under aretsförsta nzänader snöade och regnade det riklzgt. Snön började snzälta i landets södra delar redan i mdnadsskftet januari-februari, varefier inga nänzn värda köldperioder förekom i landets södra och mellersta
delarförränfdijande vinter. Vdrflöden och islossningar skedde rekordtidzgt i hela landet. Sommaren blev ldng och neder bördsfattzg, men inte riktrgt så varm som de senastföregående somrarna. Vattentillgdngarna minskade under aret och vat tennivåerna var mycket ldga vid arets slut, speciellt i landets östra delar.
Snötäcket var tunti början av år 1990. 1 januari snöade det dock rikligt. Snöns vattenvärde var vid månadens slut, i lan
punktens medelvärde medan det i norr däremot var mindre.
Vid Kala-, Siika-, Oulu- och lijoki omrädena fanns det re kordlitet snö. På grund av snöns tyngd vällde det upp rikligt med vatten på sjöarnas isar.
Februari var rekordvarm, 1 förhållande till årstiden höjde snösmältningen och de samtidiga rikliga regnen vattenniväer na snabbt och rekordartat högt i Södra och Mellersta Fin land. Åarnas isar smälte över två månader tidigare än vanligt i Sydvästra Finland. Aven annorstädes minskade tjälens och isarnas tjocklek.
Mars månad var århundradets vannaste pä mänga ställen
i Finland och även nederbördsrik i landets södra och mel
lersta delar, Sjöarna uppnådde sin värkulmination ett par
månader tidigare än normalt. Bland andra uppnådde sjöarna
De små och medeistora åarnas vattenföring var även de mångdubblade jämfört med tidpunktens medelvärden. Isar na på sjöarna böijade smälta 1 Södra Finland tre-fyra veckor tidigare än ordinärt, mycket tidigare än man någonsin tidi gare observerat.
Början av april var fortfarande regnig i landets mellersta delar, men därefter började den mycket nederbördsfattiga sommaren. April var exceptionellt varm och torr. 1 det väst ligaste Finland regnade det knappt alls på över två månader.
Snön började smälta fiere veckor 1 förtid även i landets mellersta och norra delar. 1 Norra Finland
—inkiusive Lapp land
—fanns det 1 slutet av april sä litet snö att ett sådant tillstånd inte förekommit på detta århundrade sedan 1921. 1 de norra delarna av Lappland ledde det kyliga vädret i maj till att vårens framskridande hejdades sä att den i stort sett inföil inom den vanliga tidtabellen.
Under vären och sommaren sjönk grundvattenförekoms ternas vattenniväer rätt snabbt och lågt över en månad i förtid.
Vattnens temperatur var i april-maj fiera grader över tid punktens medelvärden medan de under hög- och sensomma ren samt hösten var nära den vanliga temperaturen. Också avdunstningen var stor på vären och försommaren, men un der högsommaren och hösten avdunstade det endast litet vat ten från den torra jordmånen. Årets helhetsavdunstning blev således normal.
Ijuli regnade det lika mycket som vanligt eller nägot mera.
Den torra jordmånen absorberade dock vattnet och så gott som ingenstans rann nytt vatten ner i vattendragen eller grundvattnen.
Augusti, september och oktober var mycket nederbörds fattiga. 1 Norra Finland regnade det i september rekordlitet, endast 5—10 mm.
Vattnen sjönk pä ett för ärstiden icke-typiskt sätt, med undantag för områden med liten areal, av vilka ett var beläget nordväst om Päijänne. Anmärkningsvärt mycket nytt vatten strömmade till vattendragen och grundvattnen först i novern ber-december och detta enbart i landets sydiigaste delar. Un der ärets hela senare hälft var vattenniväerna fiere tiotals centimeter under tidpunktens medelvärde och de oreglerade åarnas vattenföring var liten.
Speciellt litet vatten fanns det vid årets slut i landets östra delar samt Osterbotten. 1 november-december sjönk vatten niväerna i fiere sjöar till en nivä som var lägre än nägonsin tidigare pä tjugo
—trettio är. Till exempel i Lentua har vat tennivän aldrig tidigare under detta århundrade varit sä låg vid årets slut. Aven grundvattennivän var antagligen nere i ärhundradets lägsta värden; det finns dock endast observa tioner från 30 år tillbaka i tiden. Saimen sjönk till en nivä som var 65 cm under tidpunktens medelvärde, vilket resulterade 1 att avtappningen minskades. Vattenbristen i Ostra Finland motsvarade pä vidsträckta omräden en situation som enligt statistiken upprepas endast ett fätal gänger per ärhundrade.
Vintern kom till Norra Finland ett par veckor senare än vanligt, till Södra Finland cirka en vecka i förtid. Vattenre surserna var knappa ända fram till ärets slut. Sjöarnas vat tenniväer var 10—50 cm under tidpunktens medelvärde, li kaså grundvattenniväerna
—1 Savo stäilvis 100 cm.
Under äret regnade och snöade det inom finlands område c. 201 km3 (597 mm, detta är sä kallat korrigerat värde).
Därifrän avdunstade det 113 km3 (335 mm), och rann ut 1 havet eller över gränserna 93 km3 (239 mm). Sjöarnas vat tenresurser minskade c. 3,6 km3, vilket motsvarar en nivå sänkning på i medeltal 11 cm. Grundvattenresurserna mins kade c. 14 km3, d.v.s. grundvattennivån sjönk med c. 12 cm.
Snöns vattenvärde var vid årets början 20 mm och vid slutet 57 mm, avrundat för hela landets omräde (7 och 19 km3).
ANNUAL HYDROLOGICAL REPORT FOR 1990
Both the weather and the hydrotogical conditions in
1990were similar to those of
1989.High levets ofpreczpitation iii the first months oftheyear occurred both as snow and as rain. In southernparts of the country metting of snow began as eariy as late January and eary february, after which no extensive periods offrost were recorded in southern or central Finland before the next winter. Both springfloods and the break-up of take ice were eartier than ever before on record abnost through out the country. The summer was tong and dry, although not quite as warm as the two preceding summer seasons. Water resources decreased during
1990and were at a very low tevel by the end of the year, especially in eastern Finland.
The snow cover was unusually thin at the beginning of the year, but increased during January as a result of heavy snow falls. The water equivalent of the now cover at the end of January was close to or slightly greater than the seasonal mean in southern and central Finland but below the mean in the north, in places, exceptionally low. The weight of the new snow caused depression of lake ice and upwelling of conside rable amounts of water.
February was exceptionally warm. Melting of snow coupled with heavy rainfall caused a rapid increase in water surfaces to new record-breaking levels for the time of year in southern and central Finland. Break-up of ice occurred in the rivers of south-western finland more than two months earlier than normally. In other regions, thicknesses of both ice and groundfrost decreased.
March was the warmest on record during the twentieth century in many parts of Finland and also exceptionally wet
in southern and central districts. The lakes generally attained their spring maximum levels about two months earlier than normally. for example in the drainage basin of the river Kokemäenjoki new seasonal high record leveis of lakes were recorded —50 and up to even 150 cm above the seasonal mean. Discharges of small- and mediumsized rivers were also manyfold compared with the seasonal mean. Break-up ofice in the lakes of southern Finland began 3—4 weeks earlier than normally, much earlier than ever previously recorded.
The beginning of April was still wet in central Finland, but after this the very dry summer season began. Overall, April was exceptionally warm and dry. In westernmost parts of the country almost no precipitation was recorded for more than two months.
Snow started to melt several weeks earlier than normally in central and northern Finland as well as in the south. In nort hern Finland
—including Lapland
—the depth of snow at the end of April was less than in any year since 1921. Cooling of the weather in northern Lapland during May caused a retardation of the onset of spring to approximately the for mal timetable.
Water levels of both watercourses and groundwater de creased during the spring and summer more than one month ahead of the normal seasonal schedule, rapidly and to excep tionally low leveis.
Water temperatures were several degrees above the sea sonal mean during April and May, but by the middle and end of summer and during the autumn near-average temperatures were recorded. Evaporation was also high in spring and early summer, whereas evaporation of water from the dry soi! dur
13
ing later summer and autumn was beiow average and the overali annual evaporation was close to normal.
Precipitation during July was average or aboveaverage, but the dry soil absorbed the water in almost ali areas and none percolated through the soil to watercourses or ground water.
August, $eptember and October were characterized by very low precipitation figures. In northern Finland the Sep tember rainfail was lower than ever recorded previously, only 5—10 mm.
Water ievels decreased during autumn in a markediy atyp ical fashion, with the exception of a few small isolated areas such as to the northwest of lake Päijänne, Input of water to both watercourse systems and groundwater deposits only be gan in November and December, and only in southernmost parts of the country. Throughout the second half of the year water levels were continuously several tens of centimetres below the seasonal mean and the discharges of unregulated rivers were low.
Particularly low water resources were recorded at the end of 1990 in eastern parts of Finland and also in Ostrobothnia, Many lake water levels were lower during November and December than during the same months of the preceding 20
—30 year period. For example the level oflake Lentua at the end of the year was lower than in any year during the twen tieth century at the corresponding season. Lake Saimaa de creased to a level 65 cm below the seasonal mean, as a result ofwhich the regulated discharge from the lake was deCreased.
The laCk of water in eastern Finland had a statistical fre quency of only a few times per century.
Winter came to northern Finland one or two weeks later than normally, but in the south about one week early. Water resources at the end of the year were scarce. Lake water level were 10—50 cm below the seasonal mean, as were ground water ievels. In parts of Savo groundwater levels as much as 100 cm below the seasonal mean were reCorded,
The total preCipitation to Finland during 1990 was about 201 km3 (597 mm, corrected value). Evaporation was 113 km3 (335 mm) and drainage to the sea or over the national border was 93 km3 (239 mm). Lake water resources decreased by about 3.6 km3, corresponding on average to a level deficit of 11
cm.Groundwater reserves decreased by about 14 km3, i.e. 12 cm. The water equivalent of snow averaged over the whole Country at the beginning of the year was 20 mm and at the end 57
mm(7 and 19 km3), respeCtively.
00
MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ JA LYHENTEITÄ TECKEN FÖRKLARING
SYMBOLS AND ABBREVIATIONS USED
F Valuma-alueen ala Avrinningsområde areal Drainage area
L Järvisyys (¾); lumen syvyys Sjöprocent: snödjup Lake percentage; snow depth
W Vedenkorkeus (cm) Vattenstånd (cm) Water stage (cm)
WG Pohjaveden korkeus (m, cm) Grundvattennivå (m, cm) Groundwater level (m, cm)
Q Virtaama (m3/s) Vattenföring (m3/s) Discharge (m3/s)
q Valuma (i/s km2) Avrinning (i/s km2) Runoff (lis km2)
Lm Limnigrafiasema Limnigrafstation Water level recorder
kp Kiintopiste Fixpunkt Bench mark
o Asteikon nollataso Pegelns referensplan Gauge datum
N, NN, Tarkkavaaitusjärjestelmiä Precisionsnivellement systemer Precision leveiling systems N43, N60
Y Yksityinen asteikko Privat pegel Private gauge
1-1- Korkein arvo Högsta värde Maximum value
MH- Vuosimaksimien keskiarvo Medelvärdet av årsmaxima The mean of annual maxima
M- Keskiarvo Medeivärde Mean value
MN- Vuosiminimien keskiarvo Medelvärdet av årsminima The mean of annual minima
N- Alin arvo Lägsta värde Minimum value
L .,XII Kuukaudet Månader Months
*
Jääreduktio Isreduktion Tee reduktion
bif. Kahtaallejuoksu Bifurkation Bifurcation
j. Joki; järvi Alv, å; sjö River; lake
k. Koski Fors Rapids
1. Luusua Utlopp Lake outiet
n. Noin Cirka About
o. Oikea Höger Right
pk Purkautumiskäyrä Avbördningskurva Discharge rating curve
r. Reitti; ranta Stråt; strand Course; bank
sp Säännöstelypato Regleringsdamm Regulation dam
v. Vasen Vänster Left
vi Vesivoimalaitos Vattenkraftverk Water-power station
Ma Maanpinnan korkeus Markytans höjd på Ground height at the station
mittauspaikalla mätningsplatsen
Hk Hiekka Sand Sand
Ht Hieta Mo Fine sand
Hs Hiesu Mjäla Silt
Mr Moreeni Morän Till
Sa Savi Lera Clay
Sr Sora Grus Gravei
A Aukea Öppenplats Open piace
D Routa sulanut pinnasta Tjälen smultit från ytan Frost thawed at the surface
M Metsä Skog Forest
R Roudan syvyys Tjäldjup Frost depth
S Suo Myr Bog
Cond.25 Sähkönjohtavuus (25°C) Elektrisk konduktivitet (25°C) Electricai conductivity (25°C)
02%Hapen kyliästysprosentti Syremättning procent Oxygen saturation percentage
TOT.N Kokonaistyppi Totalnitrogen Total nitrogen
TOT.P Kokonaisfosfori Totalfosfor Total phosphorus
TSS Kiintoaines Suspenderade ämnen Suspended matter
E- Itä- Ostiig Eastern
Pohjois- Nordlig Northern
NE- Koillis- Nordostlig Northeastern
NW- Luoteis- Nordvästiig Northwestern
5- Etelä- Sydlig Southern
SE- Kaakkois- Sydostlig Southeastern
SW- Lounais- Sydvästlig Southwestern
W- Länsi- Västlig Western
MH Metsähallitus Forststyrelsen National Board of forestry
TL Tieiaitos Vägverket Finnish Road Administration
—
Tietoa ei ole Data finns ej Data not available
15
VESISTÖLU EHELO
VAHEN DRAGSFÖRTECKN 1 NG LIST OF RIVER SYSTEMS
Nro Vesistö F L Nro Vesistö F L
Nr Vattendrag km2 % Nr Vattendrag km2 %
No River basin 1) No River basin 1)
Laatokkaan Till Ladoga
Into the Lake Ladoga Jänisjoki
Tohmajoki Hiitolanjoki Vuoksi
—Vuoksen 8 uomenlahteen Till Finska viken Into the Gulf of Finland Juustilanjoki
Hounijoki Tervajoki Vilajoki
Urpalanjoki Vaalimaanjoki Virojoki Vehkajoki Summajoki
Kymijoki Kymrneneälv Taasianjoki
—Tesjö å Koskenkylänjoki Forsby å Ilolanjoki Iliby ä
Porvoonjoki
—Borgå å Mustijoki
—Svartså Sipoonjoki Sibbo å Vantaa
—Vanda Siuntionjoki
—Sjunde å Kaijaanjoki
—Karis å (Svartå) Saaristomereen
Till Skärgårdshavet Into the Archipelago Sea 24 Kiskonjoki
+Perniönjoki 25 Uskelanjoki
26 Halikonjoki
27 Paimionjoki Pemar å 2$ Aurajoki Aura å 29 Hirvijoki
30 Mynäjoki 31 Laajoki
Selkämereen Till Bottenhavet Into the Bothnian Sea 32 Sirppujoki
33 Lapinjoki
296 3,6
34 Eurajoki
Kokemäenjoki
—Kumoälv Karvianjoki
37 Lapväärtinjoki (Isojoki)
—Lapplärds å (Storå) 3$ Teuvanjoki Tjöck å 39 Närpiönjoki
—Närpes å 40 Maalahdenjoki
—Malax å 41 Laihianjoki
—Toby å
Perämereen Till Bottenviken Into the Bothnian Bay 622 2,9 42 Kyrönjoki Kyroälv 204 3,9 43 Oravaistenjoki
—Kimo å 344 6,3 44 Lapuanjoki
—Lappo å
557 5,3 45 Kovjoki
245 3,1 46 Purmojoki Purmo å
357 3,8 47 Ahtävänjoki
—Esse å
Temmesjoki Oulujoki
—Uleälv 60 Kiiminginjoki 61 lijoki
62 Olhavanjoki 63 Kuivajoki 64 Simojoki
1 047 5,7 65 Kemijoki
—Kemiälv
566 0,6 66 Kaakamojoki
306 0,0 67 Tornionjoki Torneälv 1 088 1,6
$74 0,2 284 0,0 288 0,3 393 2,0
Teno
—Tana
Näätämöjoki Neidenälv Uutuanjoki
—Munkälv Paatsjoki Pasvikälv 72 Tulomajoki
438 1,8 73 Koutajoki
462 4,2 74 Vienan Kemi
1 09$ 0,2 542 0,1 992 0,4 500 0,0 506 0,3
4923 1,2 196 2,2 4122 2,9 292 0,7 864 2,4 2054 9,8 788 2,8 2524 3,4 324 0,5 1 373 6,2 207 0,4 4247 1,8 3712 5,2 187 0,8 176 0,4 4318 2,2 1181 0,5 22841 11,5 3814 3,0 14 191 5,7 326 0,6 1 356 2,7 3 160 5,7 51127 4,3 478 0,4 40131 4,6
14891 3,1 2962 11,4 403 9,1 14512 12,4 3241 1,3 5010 12,2 1415 16,7 35
36 3 861
1 595 1 415 68 501
10,1 5,6 12,5 19,8
1 336 27046 3438
12,9 11,0 4,6
3 4
5 6 7
$ 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 23
380 569 37 159 530 895 309 1 273 783 220 1 686 487 2046
5,8 2,2 18,3 0,5 4,4 3,6 1,3 1,5 0,6 2,2 5,2 12,2
48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 5$
59
Kruunupyynjoki
—Kronoby ä Perhonjoki
—Perho å
Kälviänjoki Lestijoki Pöntiönjoki Kalajoki Pyhäjoki Liminkaoja Piehinkijoki Siikajoki
Pohjoiseen jäämereen ja Vienanmereen Till Norra ishavet och Vita havet Into the Arctic Ocean and the White Sea 68
69 70 71
1)
Merelle, Laatokkaan tai valtakunnan rajalle saakka
‘) Till havet, till Ladoga eller till riksgränsen
‘) To the land boundary of Finland, to the coast line or to the Lake Ladoga
VEDENKORKEUS WATER STAGE
0
0
17
VEDENKORKEUSASEMAT— WATER LEVEL STATIONS
Valuma-alue Asteikko Koord. F Havainnot 0-piste
Drainage basin Gauge Coord. km2 alkoivat 0-pojat
kp—m
Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka N L Observations NN + m
River system Code River etc, No Name Site E % from N60 + m
1, JÄNISJOKI
1.01 Jänisjoki 1200 MELAJÄRVI Y pato 62’26’ 1570 1959
30’27’ 7,0 N60 +0,00
1.01 Jänisjoki, 1250 VÄÄRÄKOSKI, voimalaitok- 62’14’ 1970 1975
pääuoma ala Y sen seinä, 30’30’ 6,1 N60 +0,00
alakanava 2. TOHMAJOKI
2.02 Kiteenjoki 1000 KONTTURI Kontturin 61’5$’ 381 1975 2,249
Lm sillan yläp., 30’2l’ 8,3 N60 +72,94
vasen ranta 3. HIITOLANJOKI
3.03 Simpeleen- 100 SIMPELE Särkisalmi, 61’36’ 685 1913 4,395
järvi maantiesilta 29’29’ 20,$ NN +67,62
N60 +67,67
4. VUOKSI
4.49 Pielisen 400 KOKKOJÄRVI rajavartioston 63’23’ 5000 196$ 4,804
reitti, Lm ranta 3042’ 11,5 N60+ 138,40
Lieksanjoki
4.43 Pielisen 520 JONGUNJOKI oikea ranta, 63’34’ 1095 1973 5,698
reitti, Lm sillasta n. 30’03’ 5,0 N60+ 116,32
Jongunjoki 150 m ylösp.
4.49 Pielisen 600 RUUNAA rajavartioston 63’28’ 6165 1930 6,67$
reitti, ranta 30’25’ 12,3 NN + 137,00
Lieksanjoki N60+ 137,1$
4.42 Pielisen 620 PANKAJÄRVI, Petronkosken 63’20’ $035 1952 6,427
reitti, NISKA Y niska, 30’09’ 10,9 NN +0,00
Lieksanjoki vasen ranta N60 + 0,1$
4.47 Pielisen 1110 ROUKKAJAN- Suvanto, 63’38’ $80 1973 2,93$
reitti, KOSKI Lm Roukkajan- 29’06’ 4,4 N60 +95,53
Saramojoki kosken yläp.
4.46 Pielisen 1320 NUOLIKOSKI Nuolikoski 63’43’ 435 1975 4,404
reitti, Lm 2$’46’ 2,2 N60+ 105,84
Valtimonjoki
4.41 Pielisen 1410 NURMES satama 63’32’ 13710 1959 7,37$
reitti, Lm 29’08’ 14,3 NN +91,66
Pielinen N60 +91,85
4.41 Pielisen 1510 LIEKSA puulaituri 63’19’ 13710 1969 4,479
reitti, Kevätniemessä 30’OO’ 14,3 NN +91,98
Pielinen N60 +92,13
4.41 Pielisen 1710 AHVENINEN luotsiasema 62’57’ 13710 1974 3,597
reitti, Lm 30’O$’ 14,3 N60 +92,46
Ahveninen
4.41 Pielisen 1800 UIMASALMI rautatiesillan 62’54’ 20485 1939 7,070
reitti, maatuki 3014’ 12,$ NN +91,88
Rahkeenvesi N60 + 92,04
4.95 Pielisen 1920 HIISJÄRVI Hiisjärven 63’04’ 600 1975 6,022
reitti, Lm Salkkula 31’02’ 5,8 N60+ 151,32
Haapajoki
4.92 Pielisen 2120 MÖHKÖ rajavartioston 62’38’ 2290 1965 5,332
reitti, Lm kohdalla, 3l’20’ 5,9 N60+ 146,55
Ast. nro Vuosi
Gciuge No. Yeor Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot
Mean monthh’ wciter stage Mean and extreme water stclge
Jakso
Period 1 II III IV V VI VII VIII IX X Xl XII MW HW MHW MNW NW
1. JÄNISJOKI
1200 1990 10975 10951 10949 10941 11027 11020 11010 10993 10960 10920 10925 10920 10966.1 11029 10886
1961-90 11007 10974 10932 10899 11000 11025 11019 11003 10989 11000 11017 11018 10990,4 11104 11033 10866 10800 1981-90 11008 10975 10923 10891 11001 11023 11012 10993 10977 10992 11013 11013 10985,2 11104 11037 10855 10800
1250 1990 6647 6640 6675 6737 6713 666$ 6656 6658 665$ 6646 6649 6650 6666,5 6823 6640
1981-90 6660 6655 6655 6705 6777 6691 6664 6669 6675 6679 6684 6673 6682,4 6986 6889 652$ 5550
2. TOHMAJOKI
1000 1990 62 65 $0 111 103 $0 63 54 53 57 60 5$ 70,5 120 50
1981-90 $1 76 73 92 120 94 73 66 73 $1 $5 $2 83,0 159 137 55 43
3. HIITOLANJOKI
100 1990 110 122 145 154 146 137 124 116 106 100 100 103 121,9 155 9$
1913-30 201 197 191 195 223 227 215 202 196 195 199 202 203,7 301 237 179 155
1931-60 145 141 133 133 163 165 153 143 136 134 138 142 143,7 249 174 117 72
1961-90 122 116 107 109 131 132 122 115 110 110 115 120 117,6 169 145 94 69
1981-90 137 134 126 127 138 134 124 117 113 115 121 12$ 126,0 168 152 104 90
4. VUOKSI
400 1990 47 46 46 69 115 9$ 73 61 51 43 39 34 60,1 122 32
1969-90 65 53 42 43 105 119 100 77 71 73 76 76 76,1 189 137 31 16
1981-90 67 56 45 51 119 129 106 $5 $1 80 84 81 $2,1 189 155 34 16
520 1990 149 154 160 204 197 163 160 156 149 154 154 149 162,4 290 147
1981-90 157 155 154 17$ 22$ 182 162 165 171 179 177 168 173,2 337 303 146 141
600 1990 144 142 141 161 207 191 167 156 146 139 136 134 155,4 214 132
1931-60 165 153 142 143 196 211 191 171 164 169 176 174 171,3 29$ 232 132 102
1962-90 163 154 143 141 199 212 197 177 171 173 176 174 173,5 278 230 131 115
1981-90 162 153 143 146 211 221 19$ 17$ 175 174 177 176 176,3 278 246 132 117
620 1990 11502 11496 1148$ 1147$ 11503 11503 1151$ 11517 11511 11507 11504 11506 11502,7 11533 11430
1961-90 11489 11479 11470 1146$ 11525 11522 11511 11499 11497 11499 11501 11494 11496,2 11593 11554 11449 11422 1981-90 11483 11470 11464 11469 11529 11523 11510 1149$ 1149$ 11499 11500 11497 11495,2 11593 1155$ 11449 11430
1110 1990 36 43 54 11$ 116 59 57 53 37 40 41 40 58,0 225 33
1981-90 52 47 46 $3 166 90 55 56 66 $2 $1 63 74,0 292 259 33 30
1320 1990 45 5$ 66 111 $7 62 62 64 52 56 55 50 63,9 182 44
1981-90 50 4$ 48 82 121 76 55 59 67 7$ 74 57 68,1 232 206 43 37
1410 1990 15$ 159 161 177 226 221 203 183 161 144 130 131 171,1 230 126
1961-90 181 167 151 141 199 234 226 206 189 184 191 194 188,7 307 250 129 91
1981-90 190 180 166 157 217 246 233 211 199 195 199 200 199,6 293 263 139 101
1510 1990 129 129 133 14$ 197 192 174 156 134 116 103 101 142,8 200 99
1912-30 153 139 124 119 171 216 209 180 159 155 160 160 162,3 322 233 107 79
1931-60 144 132 11$ 112 161 195 191 171 153 147 152 152 152,5 286 211 102 4$
1961-90 152 138 122 113 172 206 19$ 180 161 155 162 165 160,4 279 222 101 62
1981-90 161 150 137 12$ 18$ 219 205 184 172 167 170 171 170,9 262 235 110 70
1710 1990 97 9$ 100 116 165 159 141 122 102 $3 70 70 110,3 171 67
1981-90 12$ 11$ 104 95 155 185 171 150 138 134 137 139 138,0 226 201 78 36
1800 1990 139 140 142 160 206 201 182 164 143 125 112 111 152,0 211 110
1961-90 156 142 126 117 177 209 200 179 164 160 168 170 164,3 270 224 101 21
1981-90 170 160 145 137 195 225 211 190 178 174 17$ 179 179,0 265 241 114 21
1920 1990 36 42 49 103 94 53 44 50 43 49 49 43 54,6 181 34
1981-90 47 44 41 75 129 67 51 56 66 72 71 55 64,7 226 197 32 28
2120 1990 44 45 60 119 162 99 72 82 67 56 67 61 77,9 193 39
1970-90 72 56 46 67 178 130 80 68 $0 94 106 96 $9,8 301 216 34 13
1981-90 70 57 49 77 184 133 $3 71 $7 95 10$ 96 93,0 301 229 36 25
19
VEDENKORKEUSASEMAT— WATER LEVEL STATIONS
Tunnus Joki tms.
Code River ete.
4.99 Pielisen reitti, Koitajoki 4.92 Pielisen
reitti, Koitajoki 4.94 Pielisen
reitti, Koitereenjoki 4.91 Pielisen
reitti, Koitereenjoki 4.34 Pielisjoki
4.34 Pielisjoki
4.34 Pielisjoki
Nimi Narne
MUTALAHTI Y
2420 LYLYKOSKI Lm Y
2711 SURINKIVI Lm Y
2720 HIISKOSKEN SILTA Y
2910 HIIRENVESI Y
3110 KALTIMO, ylä Y
3210 KALTIMO, ala Y
3710 JAKOKOSKI Lm Y
4310 KUURNA,
ylä Y
4410 KUURNA,
ala Y 4610 UTRA,
ala Y 4700 JOENSUU,
ylä
Obsereations ftom
1949
O-point
k m
NN + m N60 + m
3,380 NN +144,27 N60+ 144,34
1958 5,850
NN +0,00 N60 +0,14
1956 6,514
NN +0,00 N60 +0,15
1956 11,006
NN +0,00 N60 +0,15
1959 2,380
NN +0,00 N60 +0,15 1956
NN +91,12 N60 +91,27 1956
NN + 82,06 N60 +82,21 1971
NN +0,00 1971
NN +0,00 1971
NN +0,00 1971
NN +0,00
1877 4,441
NN +74,04 N60 +74,18
4.32 Pielisjoki -Pyhäselkä
5100 JOENSUU, alat)
sulun alap. 62’36’ 50810
29’46’ 17,3
1877 4,841
NN +73,64 N60 +73,78
4.31 Pyhäselkä -Orivesi
5140 ARVINSALMI Arvinsalmen
Lm lossi
62’24’ 50810 29’34’ 17,3
1976 4,278
N60 +73,80
1) Huom. Putousta Pyhäselkään Note. StancLs above Pyhäsetkä
Valuma-alue Asteikko Koord. f Havainnot 0-piste
Droinage basin Gauge Coord. km2 alkoivat
Vesistö Nro
River system No
2200
Paikka N L
Site E ¾
Viiksinselkä, 62’27’ 980
maantiesilta 31’07’ 11,8
padon yläp. 62’46’ 4290
30’42’ 8,4
Koitereen 62’52’ 2105
luusua, 30’38’ 12,4
vasen ranta
maantiesilta, 62’SI’ 2125
vasen ranta 30’37’ 12,4
oikea ranta 62’Sl’ 20935
30’l2’ 12,7
sulun yläp. 62’47’ 20975
30’08’ 12,7
sulun alap. 62’47’ 20975
30’08’ 12,7
sulun yläp. 62’45’ 21225
30’02’ 12,6
sulun yläp. 62’42’ 21465
29’53’ 12,6
sulun alap. 62’42’ 21470
29’53’ 12,6
sulun alap. 62’37’ 21560
29’53’ 12,5
sulun yläp. 62’36’ 21770
29’46’ 12,5
Häikänniemi 62’41’ 1425
29’40’ 22,1
Huutokoski-Rau- 62’SS’ 223
aslahti maan- 29’27’ 3,9
tiesillan yläp,
Venepohjan 62’4l’ 805
Vaivionlahti 29’3l’ 22,1
Siikakoski 1020
1 8,3
Pyhäjärvi, 62’02’ 1020
Syrjäsalmi 29’53’ 30,5
4.34 Pielisjoki
4.33 Pielisjoki
4.33 Pielisjoki
4.36 Pielisjoki
4.33 Pielisjoki
4.82 Lisäjuoksu Pyhäselkään
4.83 Lisäjuoksu Höytiäiseen
4.35 Lisäjuoksu Oriveteen 4.35 Lisäjuoksu
Oriveteen 4.39 Lisäjuoksu
Oriveteen, Pyhäjärvi
4810 HÖYTIÄINEN, PUNTARIKOSKI Y
4813 RAUANJOKI
Lm
4910 VIINIJÄRVI Lm
4920 TAIPALEENJOKI
5000 SYRJÄSALMI
1958 1,978
NN +0,00 N60 +0,16
1975 3,698
N60 +93,78
1974 5,911
N60 +78,01
1986 2,796
N60 +77,13
1912 3,420
NN +78,18 N60 +78,25
Ast. nro Vuosi
Gauge No. Year Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja äiiriarvot
Meno month/i water stage Mean and extreme water stage
Jakso
Perjod 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW
2200 1990
1961-90 1981-90
33 36 44 71 111 $1 52 42 36 33 37 38 51,2 116 29
57 47 40 46 109 109 74 55 53 59 68 69 64,9 209 134 31 16
5$ 51 45 54 125 116 79 60 66 70 73 71 70,9 209 150 33 26
2420 1990 14386 14385 14392 14420 14464 14438 1440$ 14402 14396 14390 14393 14392 14405,5 14470 14382
1981-90 14413 14403 14397 14406 14469 14468 14429 14409 14415 14422 14430 14425 14424,0 14548 14500 14383 14375
14299 14250 14214 14226 14354 14376 14371 14363 14353 14352 14371 14351 14323,8 14383 14206 14323 14281 14234 14216 14303 14358 14347 14329 14330 14341 14352 14339 14313,0 14409 14377 14206 14193 14344 14289 14230 14217 14317 14382 14376 14360 14363 14376 14383 14368 14334,0 14409 14400 14205 14200 14290 14230 14202 14219 14353 14374 1436$ 14360 14352 14351 14370 14347 14318,7 14381 14190 14319 14270 14219 14201 14299 14356 14343 14327 14329 14340 14348 14336 14307,7 14405 14377 14169 14104 14339 14277 14215 14207 14316 14381 14374 14358 14362 14375 14381 14365 14329,4 14405 14398 14182 14155
9321 9321 9323 9337 9384 937$ 9360 9343 9325 9308 9299 9297 9333,1 9389 9294
9332 9317 9301 9294 9354 9385 9375 9353 9342 9340 934$ 9348 9340,7 9438 9401 9170 6355 9346 9338 9321 9314 9370 9397 9384 9356 9356 9355 9357 9358 9357,1 9437 9420 8925 6355
201 205 208 221 267 262 244 227 212 194 182 179 217,0 274 177
205 189 172 168 232 262 252 234 220 220 228 225 217,5 311 278 143 50
221 213 193 189 249 275 261 247 236 234 237 235 232,8 310 292 158 50
214 211 210 212 232 22$ 218 212 202 202 202 206 212,3 238 197
224 215 204 183 206 228 228 214 203 197 200 217 210,1 356 273 158 117
228 219 217 203 232 246 239 223 218 216 219 228 224,2 321 275 178 136
3710 1990 8407 8409 8408 8409 8424 8422 8413 8412 $402 8402 8401 8404 8409,4 8429 8397
1981-90 8418 $410 8407 8397 8420 8435 8429 8416 8412 8410 $413 8420 8415,7 8500 8462 8374 8329
4310 1990 8387 8390 $388 8384 8386 8387
1981-90 $367 $363 $362 $362 8373 $379
8384 8383 8389 8393 8391 8392 8387,8 8408 $368
8373,2 8414 $402
1990 7629 7639 7645 7644 7675 7672
1981-90 7703 7692 7691 7674 7693 7713
4700 1990 162 170 178 202
1901-30 231 214 198 192
193 1-60 207 196 184 177
1961-90 212 205 197 192
1981-90 226 219 213 214
7659 7644 7606 7591 7585 7592 7706 7681 7668 7661 7670 7695
212 199 169 156 137 136
254 240 229 222 227 233
22$ 21$ 207 200 204 209
215 233 233 221 209 202 205 213
242 255 251 236 226 220 219 223
7631,7 7680 7578
7687,3 7803 7757 7611 7570
4813 1990 166 179 194
1981-90 177 174 171
213 182 159 163 159 154 158 163
196 202 169 161 165 169 173 178
169 171,$ 246
183 176,6 275 255
152 155 151
4920 1990 98 101 109
6$ 96 84 70 58 47 39 38
72 108 106 92 80 75 76 79
123 127 114 106 95 $9 94 97 97 104,2 131 $8
5140 1990 183 184 195
1981-90 234 231 224
214 229 229 224 205 183 169 156
223 242 256 259 248 239 233 230
151 193,4 232
230 237,4 305 274
149 199 149
2711 1990
1961-90 1981-90
2720 1990
1961-90 1981-90
2910 1990
1961-90 1981-90
3110 1990
1961-90 1981-90
3210 1990
1961-90 1981-90
4410
4610
$380 8379 8379 8380 8378 8376
1990 7581 7584 7599 7616 7640 7636 7624 7610 7577 7562 7552 7547
1981-90 7644 7635 7633 7629 7656 7673 7667 7649 763$ 7630 7632 7640
8343 8303
227 223 225 256 204 227
4810 1990
1961-90 1981-90
8722 8710 $701 8707 8708 8689 $678 8682 8719 $696 8680 8683
$744 8745 8728 8743 8727 8744
7594,1 7653 7643,9 7725 7702
181,0 230 226,8 398 297 205,1 340 262 211,4 324 266 228,7 305 280 8730,5 8747 8718,8 8767 8751 8725,8 $765 $753
4910 1990
1981-90
8745 8744 8739 8735 8737 8736 8740 $735 $731 8731 8733 8726 8742 8742 8741 $745 $747 8739
7544 7586 7544 126 172 115
159 85
162 114 177 126 8692 8673 8653 8674 $665
47 45 48
76 70 64
38 56,5 102 36
79 81,4 146 122 53 36
5000 1990 129 133 136 142 140 135 133 133 130 131 134 135 134,2 144 128
1913-30 131 133 134 137 147 149 143 133 127 125 127 129 134.6 186 156 119 97
1931-60 136 137 137 141 153 152 145 137 132 130 132 134 138,7 182 159 123 101
1961-90 138 132 126 128 141 143 143 140 13$ 139 142 142 137,8 173 153 120 107
1981-90 139 132 124 126 13$ 139 137 135 136 139 141 141 135,7 158 150 119 112
5100 1990 186 189 200 21$ 235 234 226 212 187 173 160 156 198,0 238 153
1901-30 237 228 217 211 229 253 260 253 246 240 238 239 237,8 410 285 193 135
1931-60 216 208 198 191 205 224 232 229 222 216 216 217 214,7 348 256 173 84
1961-90 222 216 209 206 222 237 240 232 224 217 217 222 222,1 333 265 183 138
1981-90 241 237 229 230 250 263 264 253 244 238 235 237 243,6 313 283 203 153
21
VEDENKORKEUSASEMAT— WATER LEVEL STATIONS
Valuma-alue Asteikko Koord. f Havainnot 0-piste
Drainage basin Gauge Coord. km2 alkoivat O-point
Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka N L Observations NN + m
River system Cocle River etc. No Naine Site E % frorn N60 + m
4.32 Pyhäselkä Orivesi
5200 PUHOS Orivesi,
SE-pää
62’06’ 50810 29’53’ 17,3
4.29 Lisäjuoksu Pihlajaveteen
5300 YLÄ-ENONVESI luusua 62’06’ 322
28’59’ 17,1
1980 -4,414
N60 + 80,47 4,29 Lisäjuoksu
Pihlajaveteen
5310 ENONKOSKI Y
5440 LUUPUJOKI Lm
Luupujoki-Ken kunperä maan tiesilta.yläp.
63’4l’ 270
2649’ 3,5
1974 2,476
N60+ 122,69
5700 SALAHMIN
JÄRVI Lm Y
6010 SONKAJÄRVI Lm
Aittokoski 63’42’ 975
2726’ 4,6
1972 3,826
N60 +95,15 4.52 Iisalmen
reitti
4.51 Iisalmen reitti, Nerkoonjärvi
4.51 Iisalmen reitti, Nerkoonjärvi
6100 IISALMI Y
6200 NERKOO, ylä
6300 NERKOO, ala
Sataniakadun päässä, lai turissa
sulun yläp.
sulun alap.
63’34’ 4625 27’ll’ 5,8
63’25’ 4715 27’l8’ 6,1
63’24’ 5565 27’18’ 7,6
1916 5,933
NN + 84,60 N60 +84,89
1868 7,208
NN +0,00 N60 +0,24
1868 8,245
NN +0,00 N60 +0,24
4.51 Iisalmen reitti, Onkivesi
4.28 Iisalmen reitti, Maaninkajärvi
6400 AHKIONLAHTI, ylä
6500 AHKIONLAHTI, ala
sulun yläp.
sulun alap.
1874 0,780
NN +81,92 N60 +82,16
1874 3,440
NN + 79,26 N60 +79,50
4.28 Lisäjuoksu Kallaveteen
6610 PULKONKOSKI 63’07’ 79
27’ll’ 11,1
1982 1,282
N60 + 87,35
6700 LAAKAJÄRVI padon oikea
Lm Y muuri
6800 KILTUAN
JÄRVI Y
200 m padon yläp.
63’49’ 475 27’53’ 10,0
63’46’ 720 27’49’ 10.7
6900 KORPIJÄRVI S-pää,maan
Lm Y tiesilta
63’26’ 1200 27’59’ 10,0
1916 3,859
NN +0,00 N60 +0,24
7200 LASTUKOSKI, ylä
sulun yläp. 1906 5,605
NN +93,18 N60 +93.42
1912 4,272
NN +74,90 N60 + 74,98
4.57 Iisalmen reitti
padon ylä altaassa
4.54 Iisalmen reitti
62’06’ 322 2$’SS’ 17,1
1984
4.58 Iisalmen reitti
N60 + 79,98
säännöstely- padon yläp.
63’49’ 460 26’53’ 5,4
1966
NN +72.19 N60 + 72,50
63’13’ 5565 27’I4’ 7,6
63’l3’ 5845 27’l4’ 7,8
4.64 Nilsiän reitti
4.64 Nilsiän reitti
4.64 Nilsiän reitti
1960
1960
NN +0,00 N60 + 0.29
NN +0.00 N60 + 0,29
4,63 Nilsiän reitti, Syvän
63’l2’ 2455 28’l6’ 10.8
