Hydrologinen vuosikirja 1992. Vertailujaksoina 1961-1990/1981-1990

.

Vertailujaksoina

As reference periods 1961-1990/1981-1990

VESI-JA YMPÄRISTÖHALLITUS National Board ot Waters and the Environment, Finland

4-

VOOO

Raila Leppäiärvi (toim.

ed.)

HYDROLOGINEN VUOSIKIRJA 1992

Hydrological yearbook

Vertailulaksoina

As reference peMods 1961-1990/1981-1990

VESI-JA YMPÄRISTÖHALLITUS

Etukannen kuva/cover photo Esko Kuusisto

Muut kuvat/other photos Hyörologian toimiston volokuvo-orkisto/

The photo otchives of the Hyärologiccl Otfice Painatus/printing

Poinotuskeskus Oy

Helsinki 1 995

ISBN 951-53-0063-0

ISSN 0356-4053

KUVAILULEHTI

Julkaisija

Vesi— ja ympäristöhallitus

Julkaisun päivämäärä Tammikuu 1995 Tekijä(t) (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri)

Raija Leppäjärvi (toim.)

Julkaisun nimi (myös ruotsinkielinen) Hydrologinen vuosikirja 1992

Julkaisun laji Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm

Tilasto

Julkaisun osat

Tlivistelmä

Hydrologinen vuosikirja 1992 sisältää yleiskatsauksen vuoden 1992 hydrologisista oloista ja taulukoita hydrologisten muuttujien päivä— tai kuukausiarvoista sekä keski—ja ääriarvoista. Kirja sisältää myös virtahavaintopaikkojen veden laatutietoja. Taulukoissa on lisäksi tietoja havaintopaikoista.

Julkaistavia hydrologisia suureita ovat vedenkorkeus, virtaama, pienten alueiden valunta, sadannan (ns.

korjaamattomat arvot) ja lumen vesiarvon aluearvot, astiahaihdunta, pohjaveden pinnankorkeus, lumen ja roudan syvyys, avoveden pintalämpötila ja järvien jääpeitetiedot. Hydrologisten tietojen vertailujaksona julkaistaan jakso 1961—1990.

Tiedot veden laadusta virtahavaintopaikoilla julkaistaan viiden laatumuuttujan avulla: sähkönjohtavuus (25°C), hapen kyllästysprosentti, kokonaistyppi, kokonaisfosfori ja kiintoaines. Laatumuuttujille on laskettu vertailuarvot jaksolta 1981—1990.

Taulukoita ennen on lyhyt kuvaus julkaistavien tietojen havainnointi— tai mittaustavasta sekä havaintoverkon laajuudesta.

Liiteosassa havainnollistetaan kuvien ja karttojen avulla vuosikirjassa julkaistavia tietoja. Lisäksi siellä julkaistaan luettelo niistä vesi— ja ympäristöhallituksen tietorekistereistä, jotka ovat käytettävissä kirjan ilmestymishetkellä.

Asiasanat (avainsanat)

Hydrologia, tilastot, vuosikirjat, Suomi, 1992

Muut tiedot

Sarjan nimi ja numero Hydrologinen vuosikirja

Kokonaissivumäärä Kieli

168 Suomi, englanti, ruotsi

Jakaja

Painatuskeskus Oy PL 516, 00101 Helsinki

ISBN ISSN

951—53—0063—0 0356—4053

Hinta Luottamuksellisuus

Julkinen Kustantaja

Vesi— ja ympäristöhallitus

PL 250, 00101 Helsinki

PRESENTATIONSBLAD

Utgivare

Vatten— och miljöstyrelsen

Färtattare (uppgifter om organet: namn, ordfärande, sekreterare Raija Leppäjärvi (red.)

Utgivningsdatum Januari 1995

Publikation (även den finska titein) Hydrologisk årsbok 1992

Typ av publikation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet Statistik

Publikationens delar

Referat

Hydrologisk årsbok 1992 innehåller översikten över hydrologiska förhållanden år 1992 och tabeller av hydrologiska variablers dags— eller månadsvärden samt medel—och extremvärden. Boken innehåller också uppgifter om

vattenkvalitet vid vattenföringsstationer. Dessutom i tabellerna finns uppgifter om observationsplatser.

Utgivna hydrologiska kvantiteter är vattenstånd, vattenföring, avrinning från de små hydrologiska områdena, arealvärden av nederbörd (s.k. okorrigerade) och snöns vattenvärde, evaporimeter avdunstning, grundvattennivå, snö— och tjäldjup, ytvattentemperatur samt uppgifter om sjöars istäcke, Som jämförelseperioden för hydrologiska data tjänar perioden 1961—1990.

Data om vattenkvalitet vid vattenföringsstationer uppges i form av fem kvalitetsvariabler: elektrisk konduktivitet (25°C), syremättning procent, totainitrogen, totalfosfor, suspenderade ämnen. Jämförelsevärden för vattenkvaliteten har räknats ut för perioden 1981—1990.

Varje tabeli föregås av en kort beskrivning om observations— eller mätningsmetoder samt omfattningen av observationsnätet.

1 bilagan finns biider och kartor som illustrerar i årsboken utgivna uppgifter. Bilagan innehåller också en lista över dc dataregister vid vatten

och miljöstyrelsen, som är i bruk vid bokens utgivningstid.

Sakord (nyckelord)

Hydrologi, statistik, årsböcker, Finland, 1992

Övriga uppgifter

Seriens namn och nummer Hydrologisk årsbok

Sidantal Språk

168 Finska, engeiska, svenska Distribution

Tryckericentralen Äb PB 516, 00101 Helsingfors

ISBN

951—53—0063—0

ISSN 0356—4053

Pris Sekretessgrad

Offentlig Förlag

Vatten— och miljöstyrelsen

PB 250, 00101 Helsingfors

DOCUMENTATION PAGE

Published by

National Board of Waters and the Environment Author(s)

Raija Leppäjärvi (ed.)

Date of publication January 1995

TitIe of publication

Hydrological Yearbook 1992

Type of publication Commissioned by Statistics

Parts of publication

Abstract

Hydrological Yearbook 1992 contains the annual hydrological report for 1992, and tabies of daily or monthly values of hydrological variabies, and their mean and extreme values. The yearbook also contains data ftom water quality at river streamflow stations. The data from observation sites are included in the tabies.

Values are published for the following hydrological variabies: water level, discharge, runoff from the small hydrological basins, areal precipitation (uncorrected values) and water equivalent of snow cover, pan evaporation, groundwater level, snow and frost depth, temperature of surface water, ice thickness, and the dates of freezing and break—up for lakes. The reference period for the hydrological data is 1961—1990.

Five water quality variabies are used to present data on water quality at river streamftow stations: electrical conductivity (25°C), oxygen saturation percentage, total nitrogen, total phosphorus, and suspended matter. The reference period 1981—1990 were calculated for the water quality data.

Ä short summary preceding the tabies describes how the data are observed or measured, and how dense the observation net of the variable in question is.

The appendices to the data published in the yearbook include figures and maps, and also present the list of the database

use by National Board of Waters and the Environment.

Keywords

Hydrology, statistics, yearbooks, Finland, 1992

Other information

Distributed by Painatuskeskus

P0 Box 516, FIN—00101 Helsinki, Finland

Publisher

National Board of Waters and the Environment P0 Box 250, FIN—00101 Helsinki, Finland Series (key title and no.)

Hydrological Yearbook

Pages Language

168 Finnish, English, Swedish

ISBN

951—53—0063—0

ISSN 0356—4053

Price Conlidentiality

Public

SISÄLLYS

Alkusanat 9

Hydrologinen yleiskatsaus 1992 Veli Hyvärinen 10

Merkintöjen selityksiä ja lyhenteitä 13

Vesistöluettelo 14

Vedenkorkeusasemat ja vedenkorkeus Marja Reuna 15

Virtaama-asemat ja virtaama Matti Ekholm ja Raija Leppäjärvi 57

Veden laadun virtahavaintopaikat ja havaintoarvot San Äntikainen $5 Pienet valuma-alueet ja vuorokauden keskivaluma Pertti Seitna 93 Sadannan ja lumen vesiarvon aluearvot Jaakko Perälä ja Marja Reuna 119

Haihdunta Class A -astiasta Jukka Järvinen 125

Avoveden pintalämpötila Esko Kuusisto 129

Järvien pysyvän jääpeitteen tulon ja jään katoamisen ajankohta Esko Kuusisto 133

Jään paksuus Esko Kuusisto 137

Pohjaveden pinnankorkeus Risto Mäkinen 139

Lumen ja roudan syvyys Risto Mäkinen 143

Liitteet 153

Vedenkorkeus 154

Virtaama 156

Kiintoaines ja virtaama 15$

Valuma 159

Pohjaveden pinnankorkeus 160

Haihdunta 161

Lumen ja roudan syvyys 162

Lämpötilaluotaus 163

Lumen syvyys jäällä, jään paksuus ja pintaveden lämpötila 164

Vuosisadanta 165

Lumen vesiarvo 166

Vesi- ja ympäristöhallituksen rekisterit 167

INNEHÅLL

Förord 9

Hydrologisk översikt 1992 Veli Hyvärinen 10

Teckenförklaring 13

Vattendragsförteckning 14

Vattenståndspeglar och vattenstånd Maija Reuna 15

Vattenföringstationer och vattenföring Matti Ekholm och Raija Leppäjärvi 57 Vattenkvalitet vid vattenföringsstationer och observationsvärden San Antikainen $5 De små hydrologiska områdena och dygnsmedelavrinning Pertti Seuna 93 Arealvärden av nederbörd och snöns vattenvärde Jaakko Perälä och Marja Reuna 119

Avdunstning från Class A -evaporimeter Jukka Järvinen 125

Ytvattentemperatur Esko Kuusisto 129

Datum för den definitiva isläggningen och islossningen i sjöar Esko Kuusisto 133

Isens tjocklek Esko Kuusisto 137

Grundvattennivå Risto Mäkinen 139

Snö- och tjäldjup Risto Mäkinen 143

Bilagorna 153

Vattenstånd 154

Vattenföring 156

Suspenderade ämnen och vattenföring 158

Ävrinning 159

Grundvattennivå 160

Avdunstning 161

Snö och tjäldjup 162

Vattentemperatur 163

Snödjup på isen, istjocklek och ytvattentemperatur 164

Årlig nederbörd 165

Snöns vattenvärde 166

Dataregister av vatten- och miljöstyrelsen 167

CONTENTS

Foreword 9

Annual hydrological report for 1992 Veli Hyvärinen 11

$ymbols and abbreviations used 13

List of river systems 14

Water level gauges and water stage Marja Reuna 15

Discharge stations and discharge Matti Ekholm and Ra/a Leppäjärvi 57 Water quality at river streamflow stations and observation values San Antikainen 85 The small hydrological basins and mean daily runoff Pertti Seuna 93 Äreal precipitation and water equivalent of snow Jaakko Perälä and Marja Reuna 119

Evaporation from Class Ä pan Jukka Järvinen 125

Surface temperature of open waters Esko Kuusisto 129

End dates of freezing and break-up periods in lakes Esko Kuusisto 133

Thickness of ice cover Esko Kuusisto 137

Groundwater level Risto Mäkinen 139

$now and frost depth Risto Mäkinen 143

Appendices 153

Water level 154

Discharge 156

$uspended matter and discharge 158

Runoff 159

Groundwater level 160

Evaporation 161

Snow and frost depth 162

Water temperatures 163

Snow depth on ice, ice thickness and surface water temperature 164

Yearly precipitation 165

Water equivalent of snow cover 166

Databases of National Board of Waters and the Environment 168

ALKUSANAT

Järjestyksessä 34. vuosikirja ilmestyy edellisen vuosikirjan mukaisenaja sisältää tietoja vuoden 1992 hydrologisista ha vainnoista ja mittauksista sekä veden laatutietoja virtaha vaintopaikoilta. Hydrologisen tiedon vertailujaksona on kolmikymmenvuotisjakso 1961-1990 ja veden laadun vertai lujaksona kymmenvuotisjakso 1981-1990. Hydrologisen ai neiston vertailujaksot 1901-1930 ja 1931-1960 on julkaistu vuoden 1990 vuosikirjassa.

Hydrologista havainto- ja mittaustietoa on yli 2 000 ha vainto- tai mittauspaikasta eri puolilta maatamme. Kaikkia näitä tietoja ei julkaista vuosikirjoissa, vaan ne ovat saata vissa hydrologian toimistosta tai suoraan poimittavissa re kisteristä (HYTREK). Vastaavasti veden laatutietoja seura taan valtakunnallisen seurantaverkon avulla 139 paikassa,

FÖRORD

joissa veden laadusta tehdään monipuoliset analyysit (mui takin kuin tässä kirjassa julkaistuja). Lisäksi veden laatua havainnoidaan mm. velvoitetarkkailuna noin 4 000 havain topisteessä. Kaikista näistä havainnoista on tietoa saatavis sa vesi- ja ympäristöntutkimustoimistosta tai suoraan tieto rekisteristä (VETREK).

Vuosikirjan toimittamisessa digitaalisen tiedonsiirron on hoitanut Seppo Aitamurto sekä kuvat ja kartat viimeistellyt Tuulikki Sevän.

Helsingissä 30. joulukuuta 1994 Risto Lemmelä

Toimistopäällikkö

Denna ärsbok, den 34 i ordningen, utkommer på samma sätt som föregående årsbok och innehåller uppgifter om de hydrologiska observationerna och mätningarna år 1992, samt vattenkvalitetsdata vid vattenföringsstationer. Jämfö relseperioden för hydrologiska data är trettioårsperioden 1961-1990 och för vattenkvalitetsdata tioårsperioden 1981- 1990. De tidigarejämförelseperioderna för det hydrologiska materialet, 1901-1930 och 1931-1960 publicerades i årsbo ken för år 1990.

Hydrologiska observations- och mätdata insamlas på mer än 2 000 observations- och mätpunkter runtom i landet.

Alla dessa uppgifter publiceras inte i årsböckerna, utan kan erhållas från hydrologiska byrän eller plockas direkt ur ett register (HYTREK). På motsvarande sätt insamias data om vattenkvaliteten med hjälp av ett riksomfattande övervak ningsnät på 139 ställen, där man gör mångsidiga analyser av

FOREWORD

vattenkvaliteten (även andra än de som publiceras här).

Dessutom övervakas vattenkvaliteten pä ca 4 000 observa tionspunkter i form av bl.a. obligationskontroll. Uppgifter om alla dessa data fäs från vatten- och miljöforskningsby rån eller direkt ur dataregistret (VETREK).

1 denna årsbok har den digitala dataöverföringen skötts av Seppo Aitamurto samt figurer och kartor färdigställts av Tuulikki Sevön.

Helsingfors 30 december 1994 Risto Lemmelä

Byrächef

This Hydrological Yearbook

the 34th

follows the format of the previous yearbook and contains data on hydrological observations and measurements, and data on water quality at river observation sites, for 1992. The reference period for hydrological information covers the thirty years from 1961 to 1990. For water quality information, the reference period is the ten years from 1981 to 1990. The hydrological infor mation for the periods 1901-1930 and 1931-1960 was pub lished in the yearbook for 1990.

Hydrological observation and measurement data can he obtained at more than 2,000 sites in Finland. All these data are not published in yearbooks. Instead, they are availahle at the Hydrological Office, or they can he accessed directly in the register (HYTREK). Similarly, water quality is ob served by means of a national network at 139 sites, where

the water is subject to varied quality analyses (not just those published in this book). In addition, statutory water quality observations cover some 4,000 sites. Information on all the- se observations is available at the Water and Environment Research Office or it can he obtained directly from the data register (VETREK).

Digital data transfer in editing the Hydrological Year book was done by Seppo Aitamurto. Tuulikki Sevön com pleted all the figures and maps.

Helsinki, 30 December 1994 Risto Lemmelä

Head of Office

HYDROLOGNEN YLEISKATSAUS 1992

Vuosi 1992 oli Suomessa 1,0

1,5 °C keskimääräistä

pimämpi. Vuoden aikana

satoi tavallista enemmän, La pissa paikoin ennätyksellisen pa(jon. Atkukesä oli kuitenkin

ennätyskuiva ja talvi alkoi ennätyksellisen aikaisin.

Talvi 1991192 oli tauha ja sateinen. Vesistöissä virtasi ta vallista enemmän vettä. Itä- ja Pohjois-Suomeen kertyi erit täin runsas tumtpeite. Huhtikuusta kesäkuuhun satoi niukatti.

Sen seurauksena tumensutamistulvat jäivät odotettua pielleni miksi. Vedet atenivat ja lämpenivät ennätyksellistä vauhtia touko-kesäkuussa vaiinneen hetteisen kauden aikana. Keski- kesästä alkoivat maan poljoisosissa ennätykselliset sateet, joita seurasivat vuosisadan suurimmat kesätulvat elo-syys kuussa. Sadetta kertyi siellä vuoden aikana noin 1,5-kertai- sesti tavanomaiseen verrattuna. Etelämpänä kuivuutta jatkui atkusyksyyn, jolloin sielläkiit alkoi sataa ja vedet alkoivat nousta. Talvi tuli jo tokakuttn alussa eli yli kuukautta taval lista aikaisemmin maan etelä- ja keskiosiin. Loka-marras kuussa ttmta oli maan etelä-ja tänsiosissa enemmän kuin niitä on aiemmin mitattu tähän aikaa,, vuodesta. Lumi suli sieltä äkillisesti joutukuttn atttssa, ja mm. Etelä-Pohjanmaan joissa vesi nousi kevättulvien lailla jäänlähtöineen.

Vuoden 1992 kolme ensimmäistä kuukautta olivat lauhoja, helmikuu jopa 5—7 °C tavallista lauhempi. Koko maassa satoi tavallista enemmän, erityisen paljon satoi Itä- ja Poh jois-Suomessa. Lumipeitteen vesiarvo kasvoi siellä talven loppua kohti laajoilla alueilla 150—200 mm:iin, Käsivarren Lapissa ja Itä-Lapissa lähelle 300 mm:iä. Talvi oli näillä alueilla vuosisadan lumisimpia. Länttä ja etelää kohti men täessä lumisuus väheni, sillä lauha sää sulatti satanutta lun ta tuon tuostakin, ja vedet pysyivät tavallista ylempänä.

Talvella järvien ja pohjavesiesiintymien vedenpinnat pysyt telivät koko maassa varsin yleisesti 10—30 cm, jopa 50 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Jäät olivat 5—20 cm ta vallista ohuempia koko maassa, idässä ja pohjoisessa jään paksuudesta oli lisäksi melkoinen osa kohvaa.

Huhtikuu oli tavallista kylmempi ja kevään kehitys hi dastui. Pohjoisessa lunta kertyi lisää. Etelä- ja Länsi-Suo men joista jäät lähtivät varsin aikaisin jo maalis-huhtikuus sa. Järvien sekä Pohjois-Suomen jokien jäänlähtö tapahtui sen sijaan jokseenkin tavanomaiseen aikaan huhti-touko

HYDROLOGISK ÖVERSIKT 1992

kuussa. Viileä ja vähäsateinen sulamiskausi hillitsi sulamis vesitulvia idässä ja pohjoisessa niin, että suurista lumimas soista ei juuri aiheutunut poikkeustulvia. Perämeren ranni kon pikkujoissa esiintyi jääpatotulvia.

Toukokuun puolivälissä lunta oli vielä itärajalla ja var sinkin Lapissa. Kuukauden loppupuolisko oli sitten heltei nen ja sateeton. Vedet lämpenivät koko maassa ennätyksel lisen nopeasti ja ylös. Samalla haihdunta kasvoi ja veden korkeudet ja virtaamat pienenivät tavattoman nopeasti. Ke säkuun alkupuoliskolla helle ja kuivuus jatkuivat. Vesistö jen vedet olivat puolenkymmentä astetta ajankohdan kes kiarvoa lämpimämpiä, maa kuivui niin että kasvinviljely vaikeutui ja pohjavesi alkoi käydä vähiin erityisesti rannik koalueilla.

Lapissa kesäinen sää jäi lyhyeksi. Kesäkuussa alkaneet sateet jatkuivat ja yltyivät syksyä kohti niin, että elokuun ja syyskuun alussa Lapin vesistöihin nousi vuosisadan selvästi suurimmat kesätulvat.

Sateinen alue hivuttautui syksyä kohti etelämmäksi. Elo- ja syyskuussa satoi laajoilla alueilla kaksinkertaisesti

kohdan keskimääräiseen verrattuna. Sateet ja märkä maa vaikeuttivat sadonkorjuuta. Kaakkois-Suomessa ja Uudel lamaalla oli kuivaa pisimpään, ja vielä aikaisen talven alka essa pohjavesi oli vähissä Kymen läänissä. Sääolot ja hyd rologiset olot muuttuivat lämpimän syyskuun jälkeen jyr kästi lokakuun 10. päivän jälkeen, jolloin sää kylmeni huo mattavasti. Erityisesti maan etelä- ja länsiosiin kertyi vuo denaikaan nähden ennätyksellinen, vesiarvoltaan jopa 70 mm lumipeite.

Suuri osa näistä lumista suu joulukuun alkupäivinä sat tuneen erittäin lauhan kauden aikana, jolloin vedet nousivat Etelä- ja Länsi-Suomessa kevättulvien tapaan, ja useista joista lähtivät jäät, Myös muualla vesi nousi, ja vuoden loppuessa vesistöjen vesivarat olivat koko maassa runsaat.

Järviin yli kuukaudenkin etuajassa muodostunut jääpeite pysyi enimmäkseen heikkona. Jäät jopa ohenivat joulukuun alussa, mutta paksunivat paikoin uudelleen vuoden lopulla, kun jäälle lumesta sulanut vesi jäätyi kohvaksi. Vaihteleva lämpötila ja kovat tuulet repivät vuodenvaihteessa monien järvien jäihin epätavallisen leveitä railoja. Päijänteen Tehin

selkä jäätyi vasta uudenvuodenpäivänä 1993.

År 1992 var 1,0—1,5 °C varmare än genomsnittet i Finland.

Det regnade också mera än vanligt, i Lappland ställvis rekord artat mycket. Början av sommaren var dock exceptionellt torr och vintern började mycket tidigare än normalt.

Vintern 1991192 var mild och regnig. 1 vattendragen ström made mera vatten än vanligt. Ostra och norra Finlandfick ett mycket kraftigt snötäcke. från aprit tilljuni regnade det litet.

Smältftödena blev därftir mindre än väntat. Vattnen sjönk och värmdes upp exceptionellt tidigt under värmeperioden i maj juni. Under högsommaren började det regna ytterst rikligt i norra Finland, vilket tedde till sektets kraftigaste sommar översvämningar i augusti-september. 1 norra Finland var ne derbördsmängden under året ca 1,5 ggr större än normalt.

Längre söderutfortsatte torkanfram till böijan av hösten. Då böijade det regna också där och vattennivån steg. Vintern anlände till landets södra och mellersta delar redan i början av oktober, dvs. mer än en månad tidigare

normatt. 1 oktober novemberfanns det mera snö i dc södra och västra delarna än vad som tidigare uppmätts under denna årstid. 1 början av december smälte snön åter hastigt, och t.ex. i södra Osterbot

ten steg vattnet som under vårflödet med påfö(jande isloss ning.

De tre första månaderna år 1992 var milda, februari t.o.m.

5—7 °C mildare än vanligt. Hela landet fick ovanligt mycket nederbörd. särskilt östra och norra Finland. Snötäckets vat tenvärde ökade där mot slutet av vintern över stora områ den till 150—200 mm. i lapska armen och Ostra Lappland till nära 300 mm. 1 dessa områden hörde vintern till ärhun dradets mest snörika. Mot söder och väster minskade snö täcket eftersom det milda vädret förorsakade upprepade smältningar och därpå följande högt vattenstånd. Under vintern var vattenståndet bäde beträffande grundvatten och sjöar allmänt 10—30 cm, t.o.m. 50 cm, över det normala för årstiden. Isarna var 5—20 cm tunnare än normalt i hela landet, i norr och öst var isen dessutom till stor del svämis.

April var onormalt kall och våren utvecklades långsam. 1

norr föli mera snö. 1 södra och västra Finlands vattendrag

gick isen tidigt, redan i april-maj. Pä

och i de nord

finländska vattendragen försiggick islossningen däremot i

normal ordning i apri1maj. Den svala och regnfattiga smäitningstiden dämpade smältflödena i norr och öster så, att de stora snömassorna inte förorsakade exceptionella översvämningar. 1 Bottenvikens smååar förekom ispropps översvämningar.

1 mitten av maj fanns det ännu snö vid östgränsen och särskilt i Lappland. Månadens siut var däremot varmt och regnfritt. 1 hela landet steg vattentemperaturen exceptionellt snabbt och högt. Samtidigt ökade avdunstningen och vat tenstånd och vattenföring minskade oerhört snabbt. Vär men och torkan fortsatte under första hälften av juni. Vat tentemperaturerna var omkring fem grader högre än ge nomsnittet för årstiden, jorden torkade sä att odiingen förs värades och grundvattnet började bii knappt, särskilt i kusttrakterna.

1 Lappland varade sommarvädret inte länge. 1 juni bör jade det regna, regnen fortsatte och ökade fram till hösten så, att århundradets största sommaröversvämningar upp mättes i de lapska vattendragen i augusti och början av september.

Regnområdet förskjöts söderut när hösten närmade sig. 1 augusti och september regnade det dubbeit mera än normait

över stora områden. Regnen och den våta marken försvå rade skörden. Torkan varade längst i sydöstra Finland och i Nyland och grundvattennivån var låg i Kymmene iän ännu i början av vintern. Efter den varma september ändrades väderleken och de hydrologiska förhåilandena kraftigt, med början den 10 oktober, då vädret blev mycket kallare. Särs kilt i landets södra och västra delar ansamiades ett för års tiden exceptionellt snötäcke (vattenvärdet t.o.m. 70 mm).

Största delen av denna snö smälte under den ytterst miida perioden i början av december, då vattnen i södra och västra Finland steg som under vårflödet, t.o.m. med påföljande islossning i vissa vattendrag. Vattnet steg också på andra håll och vid årets siut var vattenförrådet rikligt i hela landet.

Sjöarnas istäcke, som bildats upp till en månad tidigare än normalt, förblev för det mesta svagt. 1 början av december tunnades det ställvis ut ytterligare, men förtjockades åter i slutet av året, då den smälta snön på isen frös till svämis.

Den varierande temperaturen och de hårda vindarna rev kring årsskiftet upp ovanligt breda råkar i isen pä många sjöar. Fjärden Tehinselkä i Päijänne frös först nyårsdagen 1993.

ANNUAL HYDROLOGICAL REPORT FOR 1992

The mean annuat temperature in Finland

1992 was 1.0

1.5 °C above the mean. Precipitation was atso above average, particutarty

Laptand where record high precipitation fig ures were reported in some areas. However, the beginning of summer was exceptionally dry and winter began much earlier than usually.

The winter season 1991192 was mild with heavy precipita tion. Watercourses contained above-average amounts of wa ter. A very deep snow cover accumulated in eastetn and notth ern Finland. Very tow preczitation was recordedfrom April to June, with the resutt that snow melt floods were tess severe than anticipated. Water tevels decreased, and water tempera tures increased exceptionally rapidly in May and Jttne as a results of a prolonged heat wave during this period. In the north of the country, record-breaking high precipitation start ing at about midsummer caused the most severe summerflood ing reCorded during the twentieth Century in August and Sep tember. Precipitation in northern Finland was as much as 1.5-fold the annual mean. Further south the summer drought continued into the beginning of autumn, after which heavy precipitation spread to this area as well and water levels began to increase. The winter season began as early as the beginning ofOctober, whkh was more than a month earlier than normal in southern Finland. The water equivalent of snow in southern and western parts of the Country in October-November was greater than everpreviously recorded at this time ofyear. The snow in these areas melted very rapidty at the beginning of December, and e.g. in southern Ostrobothnia river water le vels increased iii a manner reminiscent of the spring ftood, with break-up of the

The three first months of 1992 were mild, February being as much as 5—7 °C warmer than normally. Precipitation was above average throughout the country, particularly in east ern and northern Finland. The water equivalent of the snow cover increased in parts of these areas towards the end of the winter to 150—200 mm, in the north-western branch of Fin nish Lapland and in eastern Lapland almost to 300 mm. In these regions the abundance of snow was one of the highest during the twentieth century. The amount of snow dec reased steadily towards the West and south, where mild Weather caused melting of the snow already on the

ground and maintained Watercourse levels above the sea sonal mean. Lake- and groundwater levels throughout the country were generally 10—30 cm above the Winter mean, in places as much as 50 cm. Ice thicknesses were 5—20 cm less than normal for the time of year in all parts of the country and furthermore a significant part of the overall ice thick ness

made up of snow ice in eastern and northern re gions.

April temperatures were below the seasonal mean and the onset of spring

delayed. Further accumulation of sno’v occurred in the north. Break-up of ice in the rivers of south ern and Western Finland occurred rather early, in March April. HoWever, in most lakes as Well as in the rivers of northern Finland the break-up of ice occurred at approxi mately the normal time in April-May. Weather Was cool and precipitation

during the melting season. In resuit, the large masses of sno’w of eastern and northern Finland did not cause unusually heavy flooding. Floods due to ice dam ming occurred in small rivers in the coastal zone around the Bay of Bothnia.

Along the eastern border and particularly in Lapland the snow cover persisted until mid-May. The second half of May was hot and dry. Water temperatures increased with unprecedented rapidity throughout the country. At the sa me time evaporation increased and both Water levels and discharges decreased considerably within a very short period of time. The warm dry Weather continued during the first half of June. Water temperatures were about 5 °C above the seasonal mean, the soil dried out

extensively that agri culture Was significantly hampered and ground-Water reser ves were severely depleted, particularly in coastal areas.

In Lapland the period of warm summer Weather Was rat her short. The heavy rainfall Which began in June continued and even intensffied toWards the autumn. Water levels at the beginning of August and again at the beginning of Septem ber in Lapland were so high as to cause by far the greatest summer floods on record during the tWentieth century.

The area of heavy precipitation gradually extended to Wards the south at the beginning of the autumn season.

Precipitation during August and September Was double the

seasonal mean over wide areas. The heavy rainfall and wa

terlogging of the land caused grave difficulties during the

south-eastern Finland and in the county of Uusimaa, where groundwater leveis were stiil below the seasonal mean e.g. in the county of Kymi at the early onset of winter. Both cli matic and hydrological conditions changed dramatically af ter the warm weather in $eptember. Marked cooling of the weather began on October 10. The snow cover which devel oped thereafter in southern and western Finland, with a water equivalent of as much as 70 mm, represented a new record for the time of year.

The greater part of this snow melted during the first days of December as a resuit of exceptionally mild weather. Wa ter leveis increased in southern and western Finland in a

manner resembling the spring flood, and the ice cover dis appeared from several rivers there. Water leveis also in creased in other parts of the Country, and water reserves were abundant at the end of the year throughout the

ry. The ice layer which had formed on the lakes as much as one month earlier than normal remained generally thin and weak. In some areas ice thicknesses actually decreased at the beginning of December. At the very end of the year the ice cover increased in thickness in some areas as a resuit of the formation of snow

Temperature variations and strong winds caused the development of wide rifts in lake ice at about the New Year. Lake Päijänne at Tehinselkä froze

over

lst January 1993.

Jyväskylän satama, 1900-luvun alussa.

MERKINTÖJEN SELITYKSIÄ JA LYHENTEITÄ TECKENFÖRKLARING

SYMBOLS AND ABBREVIATIONS USED

F Valuma-alueen ala (km2) Avrinningsområde areal (km2) Drainage area (km2)

L Järvisyys (¾); lumen syvyys (cm) Sjöprocent (¾); snödjup (cm) Lake percentage (¾); snow depth (cm)

W Vedenkorkeus (cm) Vattenstånd (cm) Water stage (cm)

WG Pohjaveden korkeus (m, cm) Grundvattennivå (m, cm) Groundwater level (m, cm)

Q Virtaama (m3/s) Vattenföring (m3is) Discharge (m3/s)

q Valuma (l/s km2) Avrinning (lis km2) Runoff (lis km2)

Lm Limnigrafiasema Limnigrafstation Water level recorder

kp Kiintopiste Fixpunkt Bench mark

o Asteikon nollataso Pegelns referensplan Gauge datum

LN, NN, Tarkkavaaitusj ärjestelmiä Precisionsnivellement systemer Precision levelling systems N43. N60

H- Korkein arvo Högsta värde Maximum value

MH- Vuosimaksimien keskiarvo Medelvärdet av årsmaxima The mean of annual maxima

M- Keskiarvo Medelvärde Mean value

MN- Vuosiminimien keskiarvo Medelvärdet av årsminima The mean of annual minima

N- Alin arvo Lägsta värde Minimum value

1 ,...,XII Kuukaudet Månader Months

*

Jääreduktio Isreduktion Ice reduction

bif. Kahtaallejuoksu Bifurkation Bifurcation

j. Joki; järvi Aiv, å; sjö River; lake

k. Koski Fors Rapids

1. Luusua Utlopp Lake outlet

n. Noin Cirka About

o. Oikea Höger Right

pk Purkautumiskäyrä Avbördningskurva Rating curve

r. Reitti; ranta Stråt; strand Course; bank

sp Säännöstelypato Regieringsdamm Regulation dam

v. Vasen Vänster Left

vi Vesivoimalaitos Vattenkraftverk Water-power station

Cond.25 Sähkönjohtavuus (25°C) Elektrisk konduktivitet (25°C) Electricai conductivity (25°C)

02%

Hapen kyliästysprosentti Syremättning procent Oxygen saturation percentage

TOT.N Kokonaistyppi Totalnitrogen Total nitrogen

TOT.P Kokonaisfosfori Totalfosfor Total phosphorus

TSS Kiintoaines Suspenderade ämnen Suspended matter

Pienempi kuin Mindre än Smaller than

Hk Hiekka Sand Sand

Mr Moreeni Morän Till

Sa Savi Lera Ciay

Si Siltti Mjäla Siit

Sr Sora Grus Gravel

A Aukea Öppen plats Open place

D Routa sulanut pinnasta Tjälen smultit från ytan Frost thawed at the surface

M Metsä Skog Forest

R Roudan syvyys Tjäldjup Frost depth

S Suo Myr Bog

E- Itä- Ostlig Eastern

Pohjois- Nordli Northern

NE- Koillis- Nordostlig Northeastern

NW- Luoteis- Nordvästlig Northwestern

S- Etelä- Sydlig Southern

SE- Kaakkois- Sydostlig Southeastern

SW- Lounais- Sydvästlig Southwestern

W- Länsi- Västlig Western

MH Metsähallitus Forststyrelsen National Board of Forestry

TL Tielaitos Vägverket Finnish Road Administration

—

Tietoa ei ole Data finns ej Data not available

Laatokkaan Till Ladoga

Into the Lake Ladoga

Suomenlahteen Till Finska viken Into the Gulf of Finland 5 Juustilanjoki

6 Hounijoki 7 Tervajoki 8 Vilajoki 9 Urpalanjoki

Vaalimaanjoki Virojoki Vehkajoki Summajoki

Kymijoki

Kymmeneälv Taasianjoki

Tesjö å Koskenkylänjoki

Forsby å Ilolanjoki

Iliby å

Porvoonjoki

Borgå å Mustijoki

Svartså Sipoonjoki

Sibbo å Vantaa

Vanda Siuntionjoki

Sjunde å Karjaanjoki

Karis ä (Svartå) Saaristomereen

Till Skärgårdshavet Into the Archipelago Sea 24 Kiskonjoki

Perniönjoki 25 Uskelanjoki

26 Halikonjoki

27 Paimionjoki

Pemar å 28 Aurajoki

Aura å 29 Hirvijoki

30 Mynäjoki 31 Laajoki

Selkämereen Till Bottenhavet Into the Bothnian Sea 32 Sirppujoki

33 Lapinjoki

245 357 380 569 37 159 530 895 309 1 273

1 047 566 306 1 088 1,6

874 0,2 284 0,0 288 0,3 393 2,0

34 Eurajoki

35 Kokemäenjoki

Kumoälv 36 Karvianjoki

37 Lapväärtinjoki (Isojoki)

Lappfiärds å (Storå) 38 Teuvanjoki Tjöck ä 39 Närpiönjoki

Närpes å 40 Maalahdenjoki

Malax å 41 Laihianjoki

Toby å

55 56 57 58 59 60 61 62 63 64

Perämereen Till Bottenviken Into the Bothnian Bay

Liminkaoj a Piehinkijoki Siikajoki Temmesj oki Oulujoki Uleälv Kiiminginjoki lijoki

Olhavanjoki Kuivajoki Simojoki

68 Teno

Tana

69 Näätämöjoki Neidenälv Uutuanjoki

Munkälv Paatsjoki

Pasvikälv

542 0,1 992 0,4 500 0,0 506 0,3

1,2 2,2 2,9 0,7 2,4 9,$

2,8 3,4 0,5 6,2 0,4 1,8 5,2 0,8 0,4 2,2 0,5 11,5 3,0 5,7 0,6 2,7 5,7 4,3 0,4 4,6

14891 3,1 2962 11,4 403 9,1 14512 12,4 3241 1,3 5010 12,2 1 415 16,7

1)

Merelle, Laatokkaan tai valtakunnan rajalle saakka

1)

Till havet, till Ladoga eller till riksgränsen

1)

To the land boundary of Finland, to the coast line or to the Lake Ladoga

VESSTÖLU ETTELO

VATTENDRAGSFÖRTECKNING LIST OF RIVER SYSTEMS

Nro Vesistö F L Nro Vesistö F L

Nr Vattendrag km2 ¾ Nr Vattendrag km2 ¾

No River basin 1) No Riverbasin 1)

1 Jänisjoki 3 861 10,1

2 Tohmajoki 1 595 5,6

3 Hiitolanjoki 1 415 12,5

4 Vuoksi

Vuoksen 68 501 19,8

1 336 27 046 3 438 1 098

12,9 11,0 4,6 0,2

10 11 12 13 14 15 16 17 1$

19 20 21 22 23

296 3,6

622 2,9 42 Kyrönjoki

Kyroälv 204 3,9 43 Oravaistenjoki

Kimo å 344 6,3 44 Lapuanjoki

Lappo å

557 5,3 45 Kovjoki

3,1 46 Purmojoki

Purmo å 3,8 47 Ahtävänjoki

Esse å

5,8 48 Kruunupyynjoki

Kronoby å 2,2 49 Perhonjoki

Perho å

18,3 50 Kälviänjoki 0,5 51 Lestijoki 4,4 52 Pöntiönjoki 3,6 53 Kalajoki

1,3 54 Pyhäjoki

783 220 1 686 487 2 046

1,5 0,6 2,2 5,2 12,2

4 923 196 4 122 292 864 2054 788 2 524 324 1 373 207 4 247 3 712 187 176 4 31$

1181 22 $41 3 $14 14 191

326 1 356 3 160 51127 478 40 131

5,7 65 Kemijoki Kemiälv

0,6 66 Kaakamojoki

0,0 67 Tornionjoki

Torneälv

Pohjoiseen jäämereen ja Vienanmereen Till Norra ishavet och Vita havet Into the Arctic Ocean and the White Sea

70 71

72 Tulomajoki

43$ 1,8 73 Koutajoki

462 4,2 74 Vienan Kemi

VEDENKORKEUS WATER STAGE

Vedenkorkeudet havainnoidaan ja julkaistaan vedenpinnan korkeuksina yleensä asteikon omassa tasossa (cm:inä) as teikon 0-pisteestä ylöspäin. Tämä menettely juontuu eräistä käytännön syistä mutta ennen kaikkea maankohoamisesta.

Valtakunnallisiin tarkkavaaitusverkkoihin sidotut veden korkeuslukemat käyvät ajan mittaan vanhanaikaisiksi sekä maan kohotessa että korkeusjärjestelmiä uusittaessa. Eri laisten sekaannuksien vaara on tällöin olemassa. Sen sijaan paikallisen tason mukaiset havaintosarjat säilyttävät vertai lukelpoisuutensa jatkuvasti. Tarvittaessa vedenkorkeudet voi laskea haluttuun tasoon sarakkeessa “0-piste” olevien tietojen perusteella.

Vedenkorkeutta seurattiin 1990-luvun alussa reaaliaikaisel la, tietoverkkoon kytketyllä järjestelmällä 32 pisteessä. Suu rin osa havainnoista tehdään edelleenkin päivittäin joko as teikkolevyillä varustetuista asteikoista tai suppilomitalla pohjapaalusta. Asemalla voi lisäksi olla mekaaninen veden korkeuspiirturi. Asteikkojen ja pohjapaalujen paikallaan pysymistä tarkkaillaan vaaitsemalla ne tarpeen mukaan korkeuskiintopisteistä.

Water levels are observed and published as elevations of water surface, usually in terms of the gauge’s own datum (as centimetres) above the gauge zero. This practice derives from certain practical reasons, but above all from land up lift. Both land up-lift and the modernization of elevation systems makes water level readings bound to national pre cision levelling networks gradually outdated. This may cause some confusion. In contrast, observation series based on the local level are always commensurable. When necess ary, the water level figures can he calculated in relation to a desired level using the data given in column “gauge zero”.

In the early 1990s, water level was monitored at 32 stations using a real-time system linked to an information network.

However, most of the observations are still made daily from a staff gauge. A station may also have a mechanical water level plotter. The stability of the gauges is monitored by levelling them from bench marks, as necessary.

The following table contains water level data of 368 stations for 1992 as well as data for the reference period 1961—1990.

Vuoden 1992 vedenkorkeustietoja julkaistaan 368 asemalta ja vertailujaksona on jakso 1961 —1990.

Lytykoski, 10.8.1911

Valuma-alue Asteikko Koord. f Havainnot 0-piste

Drainage basin Gauge oord. km2 alkoivat O-point

kpm

Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka L Observations NN+m

River system Code River etc. No Name Site from N60+m

1. JÄNISJOKI

1.01 Jänisjoki 1200 MELAJÄRVI pato 6Y25N 1 549 1959

3026E 7,2 N60+ 0,00

1.01 Jänisjoki, 1250 VÄÄRÄKOSKI, voimalaitoksen seinä, 62l2N 1 $83 1975

pääuoma ala alakanava 3030E 6,7 N60+ 0,00

2. TOHMAJOKI

2.02 Kiteenjoki 1000 KONTTURI Kontturin sillan yläp.. 6I58N 381 1976 2,249

vasen ranta 30l9E 8.3 N60+ 72,94

3. HIITOLANJOKI

3.03 Simpeleenjärvi 100 SIMPELE Särkisalmi, 6P36N 813 1913 4,395

maantiesilta 2929E 17,3 NN+67,62

N60+ 67,67

4. VUOKSI

4.43 Pielisen reitti, 520 JONGUNJOKI oikea ranta, 6333N 932 1973 5,69$

Jongunjoki sillasta n. 150 m 300lE 4,9 N60+116,32

ylösp.

4.49 Pielisen reitti, 600 RUUNAA rajavartioston ranta 6325N 6 259 1931 6,67$

Lieksanjoki 3025E 13,7 NN +137,00

N60+137,18

4.42 Pielisen reitti, 620 PANKAJÄRVI, Petronkosken niska, 63l9N $ 021 1952 6.427

Lieksanjoki NISKA vasen ranta 3009E 12,1 NN+0,00

N60+ 0,12

4.47 Pielisen reitti, 1110 ROUKKAJAN- Suvanto, Roukkajan- 633$N 857 1973 2,938

Saramojoki KOSKI kosken yläp. 29°05E 5,4 N60+ 95,53

4.46 Pielisen reitti, 1320 NUOLIKOSKI Nuolikoski 6342N 413 1975 4,404

Valtimonjoki 2845E 1,8 N60+ 105,84

4.41 Pielisen reitti, 1410 NURMES satama 6332N 13877 1911 7,378

Pielinen 2908E 14,8 NN+91,66

N60+ 91,85

4.41 Pielisen reitti, 1710 AHVENINEN luotsiasema 62°56N 13 877 1974 3,597

Ahveninen 3006E 14,$ N60+ 92,46

4,95 Pielisen reitti, 1920 HIISJÄRVI Hiisjärven Salkkula 6307N 596 1975 6,022

Haapajoki 3P01E 5,4 N60+151,32

4.92 Pielisen reitti, 2120 MÖHKÖ rajavartioston 62’38N 2231 1970 5,332

Koitajoki kohdalla, -ranta 3l18E 5.9 N60+ 146,55

4.99 Pielisen reitti, 2200 MUTALAHTI Viiksinselkä, 6r27N 937 1950 3.320

Koitajoki maantiesilta 3P07E 15,5 NN +144,27

N60+ 144,34

4.92 Pielisen reitti, 2420 LYLYKOSKI padon yläp. 6246N 4 183 1977 5,850

Koitajoki 3042E 9,4 NN+0,00

N60+ 0,14

4.94 Pielisen reitti, 2711 SURINKIVI Koitereen luusua, 6252N 2 105 1956 6,514

Koitereenjoki vasen ranta 3039E 12,4 NN+0,00

N60+ 0.15 4.91 Pielisen reitti, 2720 HIISKOSKEN- maantiesilta. vasen 625lN 2 125 1956 11.006

Koitereenjoki SILTA ranta 303$E 12,4 NN+0,00

N60+ 0,15

4.34 Pielisjoki 2910 HIIRENVESI oikea ranta 6250N 20 935 1959 2,380

30l2E 12,7 NN+0,00

N60+ 0,15

VEDENKORKEUS

cm

WATER STAGE

Ast. nro Vuosi

Gauge No. Year Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot

Mean ,nonthly iuater stage Mean and extreme water stage

Jakso

__________________________________________________________________________________ _________________________________

Period 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW

1. JÄNISJOKI

1200 1992 11020 10995 10909 10844 10988 11023 11005 10979 10977 10977 11011 11019 10979,8 11042 10821 1961-90 11006 10973 10931 10898 10999 11024 1101$ 11002 10988 10999 11016 11017 10990,4 11104 11032 10866 10815

1250 1992 6668 666$ 6659 6690 6841 6680 6654 6653 6665 6647 6654 6651 6678,1 6944 6615

2. TOHMAJOKI

1000 1992 92 $1 77 90 143 9$ 69 57 61 67 69 74 $2,2 159 54

3. HIITOLANJOKI

100 1992 150 132 112 110 140 134 123 112 109 106 110 121 122,0 153 106

1961-90 121 116 106 108 130 131 122 114 109 109 114 119 117,6 169 145 93 69

4. VUOKSI

520 1992 161 156 157 158 248 15$ 156 183 190 185 172 178 176,0 317 150

600 1992 179 164 152 147 219 210 181 168 174 184 178 183 178,7 243 143

1962-90 163 153 142 140 198 211 196 176 170 172 175 173 173,5 278 229 131 115

620 1992 11499 11484 11482 11462 11516 11511 11516 11514 11509 11503 11503 11502 11500,9 11545 11450

1961-90 11488 11478 11469 11467 11524 11521 11510 11498 11496 11498 11500 11493 11496,2 11593 11554 11448 11422

1110 1992 58 56 57 55 187 53 39 100 115 94 69 83 81.0 263 35

1320 1992 58 54 61 62 136 51 48 90 96 78 68 80 74,2 223 45

1410 1992 226 211 196 188 240 254 230 205 217 219 211 211 217,9 266 183

1961-90 180 166 150 140 198 233 225 205 188 183 190 193 188,7 307 249 129 91

1710 1992 165 149 134 128 177 194 168 143 154 158 151 149 156,1 206 123

1920 1992 57 50 48 55 158 54 53 60 62 73 62 70 67,4 213 38

2120 1992 100 73 62 77 211 140 72 55 88 102 95 97 98,3 269 36

2200 1992 87 63 52 55 139 141 71 43 45 41 45 47 69,6 181 35

1961-90 56 46 39 45 108 109 73 54 52 58 67 68 66,0 209 135 31 16

2420 1992 14433 14410 14402 14405 14474 14484 14423 14399 14405 14407 14406 14407 14421,9 14516 14393

2711 1992 14343 14288 14233 14214 14307 14398 14377 14376 14377 14376 14363 14348 14334,0 14407 14204 1961-90 14322 14280 14233 14215 14302 14357 14346 14328 14329 14340 14351 14338 14313,0 14409 14376 14205 14193

2720 1992 14334 14275 14212 14198 14300 14396 14374 14374 14374 14374 14359 14345 14327,0 14404 14164 1961-90 14318 14269 14219 14200 14298 14355 14342 14326 14328 14339 14347 14335 14307,7 14405 14376 14169 14104

2910 1992 9384 9369 9355 9350 9393 9412 9385 9362 9373 9377 9370 9369 9375,3 9420 9342

1961-90 9331 9316 9300 9293 9353 9384 9374 9355 9341 9339 9347 9347 9341,2 9438 9400 9277 9232

WATER LEVEL STATIONS

1) Huom. Putousta Pyhäselkään Note. Stands above Fyhäselkä

Valuma-alue Asteikko Koord.

Drainage basin Gauge Coord.

Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka

River system C’ode River etc. No Name Site

4.34 Pielisjoki 3110 KALTIMO, ylä sulun yläp,

Havainnot 0-piste alkoivat O-point p-m Obsers’ations NN+m

frorn N60+m

1959 F

km2 L

¾

62¾6N 20816

3008E 13,3 NN+ 91,12

N60+ 91,27

4.34 Pielisjoki 3210 KALTIMO, ala sulun alap, 646N 20 816 1960

3008E 13,3 NN+82,06

N60+ 82,21

4.34 Pielisjoki 3710 JAKOKOSKI sulun yläp. 6244N 21 081 1972

3002E 13,2 NN+0,00

4.33 Pielisjoki 4310 KUURNA, ylä sulun yläp. 6242N 21 358 1972

2952E 13,2 NN+0,00

4.33 Pielisjoki 4410 KUURNA, ala sulun alap. 62¾2N 21 358 1972

2952E 13,2 NN+0,00

4.33 Pielisjoki 4700 JOENSUU, ylä sulun yläp, 62°36N 21 628 1877 4,441

29¾6E 13,0 NN+74,04

N60+ 74,18

4.82 Lisäjuoksu 4810 HÖYTIÄINEN, Häikänniemi 62°4lN 1 460 1938 1,978

Pyhäselkään PUNTARIKOSKI 29°40E 21,6 NN+ 0,00

N60+ 0,16

4.83 Lisäjuoksu 4813 RAUANJOKI Huutokoski-Rauas- 655N 223 1977 3,698

Höytiäiseen lahti maantiesillan 2926E 3,6 N60+ 93,78

yläp.

4.35 Lisäjuoksu 4910 VIINIJÄRVI Venepohjan 62&41N 790 1974 5,911

Oriveteen Vaivionlahti 2926E 21,5 N60+ 78,01

4.39 Lisäjuoksu Oriveteen, 5000 SYRJÄSALMI Pyhäjärvi, 620lN 1 019 1913 3,420

Pyhäjärvi Syrjäsalmi 2953E 28,$ NN+0,00

N60+ 0,07

4.32 Pielisjoki 5100 JOENSUU, ala1) sulun alap, 62°35N 50 $10 1877 4,841

-Pyhäselkä 2946E 17,3 NN+73,64

N60+ 73,78

4.31 Pyhäselkä 5140 ARVINSALMI Arvinsalmen lossi 62’23N 50 $10 1976 4,278

-Orivesi 2934E 17,3 N60+ 73,80

4.29 Lisäjuoksu 5300 YLÄ-ENONVESI luusua 6205N 305 1980 -4,414

Pihlajaveteen 2855E 16,7 NN+0,00

N60+ 0,09

4.57 Iisalmen reitti 5440 LUUPUJOKI Luupujoki-Kenkun- 63”40N 243 1974 2,476

perä maantiesilta,yläp. 26°49E 4,6 N60+ 122,69

4.54 Iisalmen reitti 5700 SALAHMINJÄRVI säännöstelypadon 63¾9N 460 1967

yläp. 26°53E 5,4 NN+72,19

N60+ 72,50

4.5$ Iisalmen reitti 6010 SONKAJÄRVI Aittokoski 63¾2N 946 1972 3,826

2726E 4,4 N60+ 95,15

4.52 Iisalmen reitti 6100 IISALMI Satamakadun päässä, 63%3N 4 661 1916 5,933

laiturissa 27llE 5,9 NN+84,60

N60+ 84,89

4.51 Iisalmen reitti, 6200 NERKOO, ylä sulun yläp. 6323N 4975 186$ 7,208

Nerkoonjärvi 2718E 6,1 NN+0,00

N60+ 0,24

4.51 Iisalmen reitti, 6300 NERKOO, ala sulun alap. 63°23N 5 583 186$ 8,245

Nerkoonjärvi 27’lfE 7,7 NN+0,00

N60+ 0,24

4.51 Iisalmen reitti, 6400 AHKIONLAHTI, sulun yläp. 6312N 5 583 1874 0,780

Onkivesi ylä 2713E 7,7 NN +81,92

N60+ 82,16

4.28 Iisalmen reitti, 6500 AHKIONLAHTI, sulun alap. 6312N 5 $41 1863 3,440

Maaninkajärvi ala 27l3E 7,9 NN+79,26

N60+ 79,50

VEDENKORKEUS

cm

WATER STAGE

Ast. nro Vuosi

Gauge No. Year Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot

Mean monthly water stage Mean and extreme water stage

Jakso

Period 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW

3110 1992 262 247 236 233 270 292 265 243 253 256 251 248 255,1 302 224

1961-90 204 188 171 168 232 261 251 233 219 219 227 224 217,5 311 278 143 50

3210 1992 254 245 22$ 211 253 254 240 223 230 231 232 235 236,8 272 199

1961-90 223 214 203 182 206 22$ 227 213 202 196 199 216 210,2 356 273 157 117

3710 1992 8442 $436 $421 8406 8442 8442 8430 8416 8421 8423 8425 $427 8428,2 8457 8404

4310 1992 8 383 8 386 8 386 8 382 8 384 8 388 8 385 8 384 8 384 8 384 8 383 8 383 8 384,$ 8 390 8 377

4410 1992 772$ 7723 7707 7679 7730 7723 7707 7683 7686 7686 7700 7706 7705,3 7750 7652

4700 1992 250 246 237 236 276 271 255 231 232 230 229 236 244,6 290 197

1961-90 211 204 196 191 214 232 232 220 208 201 204 212 211,4 324 265 161 114

4810 1992 8 742 8 729 8 702 8 679 8 724 8 739 8 737 8 740 8 744 8 745 8 745 8 746 8 731,5 8 749 8 678 1961-90 $707 $688 8677 8681 8727 8742 8739 8734 8730 8730 8732 $725 8718,8 8767 8750 8673 $653

4813 1992 185 177 180 179 213 159 155 169 176 176 180 188 178,5 257 151

4910 1992 93 86 77 83 120 112 90 75 79 77 77 $2 88,0 131 69

5000 1992 7958 7955 7951 7950 7966 7950 7949 7949 7948 7950 7952 7953,3 7970 7947

1961-90 7955 7949 7943 7945 7958 7960 7960 7957 7955 7956 7959 7959 7955,8 7991 7971 7938 7925

5100 1992 265 264 260 261 284 282 268 249 244 239 243 250 259,4 291 229

1961-90 221 215 208 205 221 236 239 231 223 216 216 221 222,1 333 265 183 138

5140 1992 257 257 253 256 276 274 260 243 239 234 237 243 253,0 282 229

5300 1992 8104 8090 8085 8099 8144 8116 8080 8065 8062 8065 8074 8090 8089,9 8155 $061

5440 1992 97 72 112 108 146 86 64 79 116 107 93 96 98,5 181 5$

5700 1992 3660 3633 3631 3623 3746 3664 3645 3655 3686 3692 3693 3697 3669,4 3814 3609

6010 1992 184 178 184 188 288 179 166 208 222 209 193 206 201,0 383 164

6100 1992 92 88 63 51 124 89 88 94 98 96 102 106 91,3 171 46

1961-90 96 86 71 45 127 100 90 90 90 95 104 104 98,7 229 169 18 -41

6200 1992 8553 8549 8525 8512 8578 8551 8550 8554 8557 8557 8563 8566 $551,8 8624 8508

1961-90 8558 8548 $534 $502 8577 $560 $551 $551 8551 $555 $565 $565 $552,5 $687 8620 8472 8430

6300 1992 8462 $442 8424 8402 $469 8455 8453 $459 8459 845$ $469 $475 8452,$ 850$ $376

1961-90 $453 $444 $430 $392 $469 8459 $449 $445 $446 $451 $460 $461 8447,$ $563 $509 $371 $331

6400 1992 271 251 232 210 274 265 263 267 267 267 277 282 261,2 311 185

1961-90 263 253 240 199 272 267 259 254 255 260 269 270 256,1 364 313 17$ 13$

6500 1992 245 236 235 230 263 246 215 212 24$ 252 245 252 240,5 284 201

1961-90 221 217 212 225 272 270 242 224 220 219 226 22$ 232,3 346 29$ 196 176

Koord.

Coori

Havainnot alkoivat Observations from

1982

1960

0-piste O-point

kp m

NN+m N60+m

1,282 N60+ 87,35

M’J+0,00 N60+ 0,29 1960

NN+ 0,00 N60+ 0,29

1917 3,859

NN+0,00 N60+ 0,24

1906 5,605

NN+93,18 N60+ 93,42 1986

1931 9,827

NN+ 0,00 N60+ 0,24

1912 5,487

NN+ 80,37 N60+ 80,60

1982 2,964

N60+ 81,78

1864 5,698

NN +0,00

1864 6,206

NN+0,00

1863 5,275

NN+0,00 N60+ 0,18

1961 1,565

N60+100,79

1974 2,484

N60+166,54

1960 4,943

N60+ 99,55 1963

NN+0.00 N60+ 0,21

633N 1928 4,558

2840E NN+ 98,38

N60+ 98,57

6r32N 1927 5,379

2838E NN+78,64

N60+ 78,82

6230N 1897 5,866

2838E NN+78,68

N60+ 78,88

6230N 1897 7,072

2838E NN+77,47

N60+ 77,67

6223N 1903 8,893

2845E NN+77,45

N60+ 77,62

623N 1902 11.548

2845E NN+74,80

N60+ 74,97 Valuma-alue

Drainage basin Vesistö River system

Tunnus Code

4.28

4.64

Joki tms.

River etc.

Lisäjuoksu Kallaveteen Nilsiän reitti

Asteikko Gauge Nro Nimi

No Name

6610 PULKONKOSKI

6700 LAAKAJÄRVI

Paikka Site

6307N 2710E 6349N 2T’53E

6346N 2748E

6322N 2759E

6312N 28’16E

63°22N 28°22E 63”04N 2820E

6253N 2744E

6301N 2797E 6232N 2746E 62°32N 2746E 618N 27°54E

62’59N 2838E 63”06N 2857E 6253N 2838E 6233N 2847E

F km2 L

82 9,7 464

10,6

709 10,4

1 200 10,0

2430 11,1

449 6,8 4 105

10,3

16 270 15,3

62 6,8 16270 15,3

770 9,9 125 13,5 930 11,6 2 074 22,0

2 074 22,0

16 270 15,3

16 270 15,3 padon oikea muuri

4.64 Nilsiän reitti 6800 KILTUANJÄRVI 200 m padon yläp.

4.64 Nilsiän reitti 6900 KORPIJÄRVI S-pää,maantiesilta

4.63 Nilsiän reitti, 7200 LASTUKOSKI, sulun yläp.

Syvän ylä

4.67 Nilsiän reitti 7410 ALA-KEYRITTY luusua

4.62 Nilsiän reitti, 7610 IRVINLAHTI Vuotjärvi, SE-ranta Vuotjärvi

4.27 Kallaveden reitti 7920 KALLAVESI Kuopio, Itkonniemi

4.28 Lisäjuoksu 7930 RÄIMÄNKOSKI maantiesillan alla Kallaveteen

4.27 Kallaveden reitti 8000 KONNUS, ylä sulun yläp.

4.27 Kallaveden reitti 8100 KONNUS, ala sulun alap.

4.27 Leppävirran reitti, 8200 TAIPALE, ylä sulun yläp.

Unnukka

4.74 Juojärven lisäjuoksu 8300 SAARIJÄRVI Ahosenniemi

4.76 Juojärven lisäjuoksu, 8320 KAJOONJÄRVI W-ranta Vaikonjoki

4.72 Juojärven lisäjuoksu 8410 KAAVINKOSKI kääntösillan maatuki 4,71 Juojärven lisäjuoksu $520 JUURIKKASALMI sillassa

4.71 Juojärven lisäjuoksu 8610 TAIVALLAHTI, sulun yläp.

ylä

4.27 Heinäveden reitti, 8620 VARISTAIPALE, sulun alap.

Varisvesi ala

4.27 Heinäveden reitti, 8700 KARVIO, ylä sulun yläp.

Varisvesi

4.27 Heinäveden reitti, 8800 KARVIO, ala sulun alap.

Kermajärvi

4.27 Heinäveden reitti, 8900 KERMA, ylä sulun yläp.

Kermajärvi

4.27 Heinäveden reitti 9000 KERMA, ala sulun alap.

VEDENKORKEUS

cm

WATER STAGE

Ast. nro Vuosi

Gauge No. Year Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot

Mean inonthly water stage Mean and extreme water stage

Jakso - —

Period 1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW

6610 1992 71 66 72 77 106 66 5$ 67 81 82 82 8$ 76,9 126 56

6700 1992 16431 16388 16326 16326 16431 16466 16462 16455 16457 16472 16470 16460 16429,3 16476 16312 1961-90 16385 16340 16315 16317 16433 16461 16446 16433 16434 16449 16462 16437 16410,8 1649$ 16480 16307 16299

6800 1992 14520 14456 14409 14404 14529 14570 14532 14547 14555 14580 14577 14569 14521,4 14593 14390 1961-90 14483 14426 14400 14405 14536 14562 14540 14527 14522 14540 14559 14536 14504,5 14609 14592 14384 14369

6900 1992 11 028 10993 10941 10942 10997 11 006 10994 10994 11 000 11 021 11 036 11 033 10999,4 11 044 10889 1961-90 11 022 11 020 11 013 10960 11 012 11 018 11 001 11 001 11 001 11 015 11 027 11 027 11 010,$ 11 062 11 051 10897 10811

7200 1992 221 198 163 122 224 275 276 273 273 275 273 267 237,4 284 111

1961-90 214 177 130 108 230 282 25$ 226 205 203 222 232 208,4 342 307 93 5$

7410 1992 33 20 20 2$ 136 46 5 26 71 $0 49 56 48,2 182 -2

7610 1992 947$ 9473 9439 9391 947$ 9507 9501 9467 9461 9487 9512 9497 9474,9 9518 9377

1961-90 9483 9458 9425 9406 9489 9511 9489 9462 9455 9468 9487 9490 9469,5 9554 9530 9392 9361

7920 1992 137 128 126 121 144 137 105 101 135 142 135 142 129,$ 161 94

1961-90 109 104 98 105 146 157 131 112 106 106 112 115 117,9 206 172 86 68

7930 1992 56 49 57 74 111 54 35 38 62 72 69 80 63,6 142 30

8000 1992 $ 176 8 166 8 163 8 157 8 179 8 177 8 145 8 140 $ 174 $ 181 8 174 8 180 $ 168,0 $ 200 $ 129 1961-90 8 147 $ 142 $ 136 8 143 8 183 8 194 8 16$ 8 150 8 144 8 143 8 149 $ 152 $ 155,3 $244 $ 210 $ 123 8 102

8100 1992 8118 8114 8119 8126 8136 $118 8116 $119 8121 8124 8122 8122 8121,9 $152 8110

1961-90 $ 108 8 105 $ 101 8 102 8 129 8 134 $ 116 $ 107 8 106 8 106 8 110 8 112 8 112,4 $202 $ 150 $089 8055

8200 1992 8114 8114 $114 8113 8116 $115 $115 $119 8119 8118 $117 $118 8116,6 $125 $109

1961-90 $100 8098 $094 8094 8105 8108 8103 $100 8100 $101 8103 $104 8101,$ $131 $117 8084 8051

8300 1992 76 64 60 70 152 84 52 59 9$ 101 86 90 83,3 195 45

1961-90 61 53 47 63 13$ 95 64 56 61 72 $0 75 607,5 216 172 41 27

8320 1992 8$ 79 $1 86 137 90 74 78 100 104 94 98 93,0 164 68

8410 1992 148 134 117 107 12$ 140 145 147 151 150 151 152 139,6 154 104

1961-90 148 136 123 116 142 155 151 147 143 145 151 153 143,6 182 165 112 94

$520 1992 10084 10069 10052 10043 10065 10076 10080 10081 10086 10086 10087 10087 10075,0 10089 10040 1963-90 10083 10071 10058 10051 10077 10090 10085 10082 10078 10080 10085 10088 10078,4 10112 10100 10047 10030

8610 1992 244 228 211 201 223 237 240 242 247 246 246 246 234,7 249 198

1961-90 240 229 216 209 236 249 245 242 23$ 239 244 246 237,1 273 259 201 176

$620 1992 314 306 303 300 322 319 224 278 311 320 313 318 307,8 339 271

1961-90 285 280 275 281 320 332 306 288 282 282 289 291 293,7 322 347 263 242

8700 1992 306 29$ 296 292 313 307 276 271 303 310 303 309 299,1 329 265

1961-90 277 273 26$ 274 312 322 297 281 275 274 280 284 285,7 372 336 255 233

8800 1992 264 256 252 253 270 267 23$ 227 248 260 259 261 255,0 281 222

1961-90 237 233 229 233 264 275 257 241 234 234 238 242 244,2 320 284 218 198

$900 1992 267 259 255 258 274 271 243 231 251 264 263 266 258,8 284 228

1961-90 242 238 234 23$ 267 278 260 244 23$ 237 242 246 248,1 323 286 223 204

9000 1992 300 293 289 292 307 304 276 263 285 29$ 296 300 292,3 316 259

1961-90 275 270 266 270 303 315 296 279 272 270 276 279 281,$ 350 324 253 231

VEDENKORKEUSASEMAT

Valuma-alue Asteikko Koord. F Havainnot 0-piste

Drainage basin Gauge Coora km2 alkoivat O-point

kp—m

Vesistö Tunnus Joki tms. Nro Nimi Paikka L Observations NN+m

River system Code River etc. No Narne Site ¾ from N60+m

4.27 Heinäveden reitti 9100 VIHOVUONNE, sulun yläp, 6223N 1903 5,018

ylä 28¾3E NN+74,80

N60+ 74,97

4.27 Heinäveden reitti 9200 VIHOVUONNE, sulun alap. 6223N 1902 6,123

ala 2843E NN+73,70

N60+ 73,87

4.22 Heinäveden reitti, 9300 PILPPA, ylä sulun yläp, 62’l9N 1903 5,360

Ruokovesi 28¾5E NN+73,77

N60+ 73,94

4.22 Heinäveden reitti, 9400 PILPPA, ala sulun alap. 62l9N 50 810 1902 6,385

Haukivesi 2$45E 17,3 NN+ 72,75

N60+ 72,91

4.26 Lisäjuoksu 9500 SORSAKOSKI, Sorsavesi, E-ranta 6227N 450 1911 2,501

Haukiveteen ylä 2739E 21,2 NN+96,85

N60+ 97,04

4.25 Joroistenjoki 9800 MAAVESI voimalaitoksen yläp. 6213N 870 1960

2734E 14,7 N60+ 0,17

N43+ 0,00

4.25 Joroistenjoki 9910 SYSMÄJÄRVI E-ranta 6213N 1 215 1960 3,689

2734E 16,5 N60+ 0,17

N43+ 0,00

4.21 Haukivesi 10100 TAIPALE, ala sulun alap. 6217N 50 576 1864 10,050

2754E 17,5 NN+0,00

N60+ 0,1$

4.21 Haukivesi 10200 ORAVI kanava 6206N 50 576 1885 10,958

2$36E 17,5 NN+74,07

N60+ 74,16

4.17 Lisäjuoksu 10400 KUHAKOSKI kosken yläp. 61°50N 78$ 1916 2,227

Saimaaseen 2$18E 11,2 N60+ 77,87

4.14 Kuolimojärvi 10410 KUOLIMO Orrainlahti, E-ranta 61l7N 864 1931 2,970

-Saimaa 2739E 23,0 NN+75,75

N60+ 75,81

4.12 Pihlajavesi 10510 SAVONLINNA, Laitaatsilta 6P51N 55 092 1912 7,744

-Saimaa ala 2852E 18,5 NN+75,10

N60+ 75,18

4.12 Pihlajavesi 10600 SUURIJÄRVI luusua 6P48N 41 1982 1,734

-Saimaa 2905E 24,2 N60+ 78,89

4.11 Saimaa 11010 RISTIINA satama 61%0N 61061 1987 4,285

27l6E 20,0 N60+ 72,36

4.11 Saimaa 11200 LAURITSALA Sarviniemi 6104N 61 061 1847 6,159

2816E 20,0 NN+72,31

N60+ 72,37

4.11 Saimaa 11740 IMATRA, Saunaranta 6P09N 61071 1981 2,492

MELLONLAHTI 2846E 20,0 NN+41,46

11. VIROJOKI

11.00 Virojoki 500 SALMEN SILTA maantiesilta 6037N 328 1966 4,390

27°38E 4,1 N60+ 15,98

14. KYMIJOKI

14.4$ Kolimajärven reitti 100 MUUREJÄRVI SW-ranta 6328N 231 1910 1,984

2520E 10,3 NN +111,00

N60+lll,31

14.49 Kolimajärven reitti 300 SAANIJÄRVI W-ranta 6323N 413 1909 1,643

2594E 7,2 NN +112,98

N60+l 13,28

VEDENKORKEUS

cm

WATER STAGE

Vedenkorkeuden kuukausikeskiarvot Vedenkorkeuden keski- ja ääriarvot

Mean monthly water stage Mean and extreme water stage

1 II III IV V VI VII VIII IX X XI XII MW HW MHW MNW NW

299 292 287 290 305 302 275 262 284 296 296 299 291,0 315 25$

273 269 264 269 301 312 294 277 269 268 274 278 280,1 347 321 252 229

312 301 298 301 321 317 285 269 291 305 306 309 301,6 332 265

286 280 274 279 31$ 333 310 289 281 280 287 292 293,4 381 345 261 242

285 279 276 279 294 291 268 255 269 280 280 282 278,6 301 252

264 259 255 259 286 296 281 267 261 260 265 268 269,5 328 305 245 232

340 339 335 342 361 35$ 344 326 323 320 322 329 337,1 367 318

297 294 287 286 304 318 31$ 311 303 297 296 299 301,9 410 339 266 216

131 115 99 101 121 121 112 103 103 106 115 121 112,9 137 96

98 90 81 79 105 117 116 113 107 104 105 106 102,8 165 133 69 18

9891 9862 9841 9822 9891 9896 9893 9884 9891 9897 9899 9906 9881,7 9909 9817 9878 9851 9827 9828 9891 9901 9895 9893 9886 9892 9901 9896 9879,6 9932 9913 9815 9796

8809 8802 8793 8815 8828 $796 8774 8765 8761 8760 8775 8795 8789,8 $835 8755 8 786 8 783 $ 776 8 779 8 $06 8 797 8 781 8 773 8 775 8 775 8 783 8 789 $ 784,6 8 $70 8 824 8 755 8 728

106 106 103 110 124 124 113

64 61 54 53 67 79 82

71 67 66 75 92 71 58

381 380 379 382 394 390 38$

382 382 379 386 397 398 387

340 33$ 332 330 343 354 357

97 92 87 91 95 104,4 130

77 70 63 63 64 67,2 169 102 33

52 53 55 60 65 65,8 99

372 369 367 367 370 378,$ 398

373 369 366 367 370 380,1 404

353 346 340 338 341 343,8 447 378 310

500 1992 105 92 130 167 124 65 57 56 56 76 115 143 99,3 205

1966-90 111 110 114 172 126 81 75 77 87 101 122 124 110,3 314 244 63

14. KYMIJOKI

100 1992

1961-90

300 1992

1961-90

104 95 97 105 134 109 91 92 119 132 116 117 109,7 142 $6

96 $9 84 94 139 126 105 97 96 99 103 103 103,6 207 153 78 64

64 60 61 70 107 61 46 57 92 92 77 86 73,3 132 44

57 49 46 65 118 82 60 56 61 70 76 70 68,6 195 146 39 25

Gauge No.

Ast. nro Vuosi Year Jakso Period

9100 1992

1961-90

9200 1992

1961-90

9300 1992

1961-90

9400 1992

1961-90

9500 1992

1961-90

9800 1992

1961-90

9910 1992

1961-90

10100 1992

1961-90

10200 1992

1961-90

10400 1992

1961-90

10410 1992

7604 7604 7601 760$ 7625 7623 7610 7593 7590 7584 7588 7594 7602,4 7631

7564 7561 7555 7553 7569 7582 7584 757$ 7570 7564 7563 7565 7568,3 7676 7606 7531

212 211 209 216 233 230 218 201 197 193 196 200 210,1 240

170 167 160 158 174 187 189

52 45 45 71 9$ 46 25

52 47 46 66 93 61 45

128 125 123 137 151 135 118

183 176 170 168 171 173,6 279 210 139

12 24 34 47 56 46,8 119

40 43 52 62 5$ 59.1 15$ 118 33

108 105 102 108 118 121,9 154

10510

10600

11010

11200

11740

1992 1961-90

1992

1992

1992 1961-90

1992

7 580 7 481

191 91

7

$ 100

87 -2$

50

363

360 264

150 155 162 172 190 177 169

11. VIROJOKI

144 148 152 145 152 160,2 199 94

51 33

VEDENKORKEUSASEMAT

Valuma-alue Asteikko Koord.

Drainage basin Gauge Coord.

Vesistö Tunnus Joki tms. Nro

River system Code River etc. No

14.47 Kolimajärven reitti 500

Paikka Site

Kärnäkoski, 1-ranta

Havainnot alkoivat Observations from

1910

F 0-piste

km- O-point

kp—m

Nimi L NN+m

Narne N60+m

KOLIMAJÄRVI, 6310N 1 546 1,842

etelä 25561 14,3 NN +110,20

N60+1 10,50

14.47 Kolimajärven reitti 520 KÄRNÄJÄRVI S-ranta 63l0N 1 551 1940 3,705

2556E 14,3 NN +103,25

N60+ 103,52

14.45 Kivijärven reitti 700 KIVIJÄRVI, Saarenkylä, W-ranta 6316N 1 862 1909 2,572

pohjoinen 2507E 12,6 NN +129,90

N60+130,20

14.44 Kivijärven reitti 710 HEITJÄRVI Heitjärvi, luusua, 6304N 67 1941 2,074

oikea ranta 2503E 13,0 NN +141,90

N60+142,18 14.44 Kivijärven reitti 850 KIVIJÄRVI, Hilmon voimalaitos, 6304N 1 862 1958

HUHMARLAHTI yläp. 25l8E 12,6 NN+0,00

N60+ 0,29

14.44 Kivijärven reitti 900 VUOSJÄRVI Vuosjärvi, luusua, 6302N 2 186 1910 3,567

oikea puoli 253lE 13,1 NN +106,16

N60+ 106,43

14.43 Kivijärven reitti 1000 MUURUEJÄRVI S-pää 6303N 2453 1910 1,913

2532E 12,9 NN+99,72

N60+ 99,99

14.43 Keitele 1100 VIITASAARI vanha silta 6304N 6 265 1886 4,667

2551E 17,4 NN+97,99

N60+ 98,26

14.42 Keitele 1210 NEITURINTAIPA- sulun yläp. 6245N 6 265 1928 3,107

LE, ylä 2625E 17,4 NN+96,18

N60+ 96,42

14.64 Saarijärven reitti 1400 KYYJÄRVI W-ranta, 6303N 421 1910 5,153

Nopolanjoen suu 2434E 4,7 NN +148,95

N60+ 149,27

14.63 Saarijärven reitti 1500 PÄÄJÄRVI 1-ranta 6251N 1 214 1910 2,486

2448E 7,1 NN +143,19

N60+ 143,49 14.66 Saarijärven reitti 1600 KARANKAJÄRVI Uodinsalmi, W-ranta 6243N 409 1910 1,685

2450E 5,6 NN +147,46

N60+ 147,76 14.62 Saarijärven reitti 1700 KALMARINJÄRVI Kiviniemi. N-ranta 6247N 1 788 1910 1,678

2500E 6,8 NN +128,58

N60+128,91 14.61 Saarijärven reitti 1800 SAARIJÄRVI Palaavasalmi, silta 6242N 2 243 1909 1,499

2516E 7,3 NN+0,00

N60+ 0,27 14.61 Saarijärven reitti 1900 SUMMASJÄRVI Pajulahti, N-ranta 6240N 2 729 1910 2,000

2520E 7,9 NN +107,22

N60+ 107,49

14.65 Saarijärven reitti 1912 LANNEVESI N-pää, 1-ranta 6235N 291 1962 1,328

25°26E 9,0 N60+110,70

N43+1 10,59

14.68 Saarijärven reitti 2000 PYHÄJÄRVI Parantala 6238N 319 1910 2,193

2?30E 21,1 NN+0,00

N60+ 0,26

14.61 Saarijärven reitti 2130 KIIMASJÄRVI Talasniemi 6236N 3 081 1967

2532E 9,2 NN+0,00

N60+ 0,26 14.33 Saarijärven+ 2210 ÄÄNEKOSKI, ala voimalaitoksen alap. 6235N 9 598 1900 10,570

Viitasaaren reitti 2544E 14,6 NN+0.00

N60+ 0,26

14.33 Saarijärven+ 2300 VATIAJÄRVI järven eteläpää 6228N 9 744 1908 5,872

Viitasaaren reitti 2555E 14,5 NN+87,78

N60+ 88,03