NÄKÖKULMIA YMPÄRISTÖPOLITIIKK A AN I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021
Suositukset
Lainsäätäjien rooli on tukea kestävien teknologioiden ja käytäntöjen kokeiluja, varmistaa kestävien teknologioiden pääsy markkinoille ja edistää niiden kilpailukykyä suhteessa haitallisin teknologioihin. Lainsäädännöllä voidaan myös vakiinnuttaa uusia teknologisia ja sosiaalisia inno- vaatioita sekä varmistaa kestävyysmurroksen reiluus.
Kunnat voivat ottaa kestäviä ratkaisuja käyttöön omassa toiminnassaan. Ne voivat luoda yrityksille ja asukkaille mahdollisuuk- sia kokeiluihin sekä yhteistyöhön, jossa jaetaan kokemuksia ja tietoa onnistumisista.
Yritysten kannattaa kehittää ja edistää uusia kilpailukykyisiä toimintamalleja, jotka perustuvat esimerkiksi kierto- tai jakamis- talouteen. Kestävät ratkaisut ovat usein myös kustannustehokkaita.
Maa- ja metsätalouden toimijoilla on hyvä mahdollisuus turvata ja hyödyntää ekosysteemien toimintoja sekä kehittää luonto- pohjaisia ratkaisuja. Ekologisesti kestävän tuotannon kustannukset on tärkeää saada sisällytettyä tuotteiden hintoihin.
Meidän kaikkien kannattaa kyseenalaistaa vanhat rutiinimme.
Kasvipainotteinen ruokavalio, liikkuminen lihasvoimalla, vaatteiden vuokraus ja tavaroiden yhteiskäyttö sekä edistävät kestävyyttä että lisäävät hyvinvointiamme ja tulevat meille edullisemmiksi kuin vanhat käytännöt. Voimme tukea toinen toisiamme elintapojen muutoksessa.
OLEMASSA OLEVAT KESTÄMÄTTÖMÄT JÄRJESTELMÄT KESTÄVÄ JA OIKEUDENMUKAINEN YHTEISKUNTA
KIERTOTALOUS • JAKAMISTALOUS
TI ET O KES TÄ VYY S
VÄHÄHIILINEN ASUMINEN
KESTÄVÄ RUOKA- JÄRJESTELMÄ
HAJAUTETTU ENERGIA- JÄRJESTELMÄ LIIKKUMISEN
UUDET MUODOT
TOIMINTA- MALLIT
LAIT, ASETUKSET, SÄÄDÖKSET
KOULUTUS, OSAAMINEN,
AMMATIT SEURANTA,
TUTKIMUS, ENNUSTEET STANDARDIT
MITTARIT
INNO- VAATIOT
OPPIMINEN KOKEILUT
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta kokonaisvaltaiseen kestävyysmurrokseen. Kestävyysmurroksella tarkoitetaan yhteiskuntamme kaikkien järjestelmien ripeää sovittamista ympäristön kantokyvyn rajoihin. Vain näin pystymme torjumaan ilmastonmuutosta ja luontokatoa ja takaamaan hyvän tulevaisuuden tuleville sukupolville.
Kestävyysmurroksen aikaansaamiseen tarvitaan kaikki mukaan.
Muutoksen tulee perustua tutkittuun tietoon, ja se tulee toteuttaa reilusti.
On kestävyysmurroksen aika
KESTÄV Y YSMURROS I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021
Yhteiskunnan järjestelmiin tarvitaan muutoksia
Ympäristöpolitiikalla on perinteisesti ratkottu yksittäisiä ongelmia niihin räätälöidyillä keinoilla. On esimerkiksi asetettu päästörajoituksia tai suojeltu lajeja. Vaikka tällaiset täsmäkeinot ovat parantaneet ympäristön tilaa, tai ainakin hidastaneet sen heikkenemistä, ne eivät ole johtaneet riittävän suuriin muutoksiin yhteiskunnan järjestelmissä. Ilmastonmuutos, luontokato, vesistöjen kuormittuminen ja ympäristön kemikalisaatio jatkuvat edelleen, eikä niiden yhteyttä tuotantoa ja kulutusta ohjaaviin rakenteisiin tunnisteta riittävän hyvin.
Haitallisten ja hyödyllisten vaikutusten tarkastelu yhteis- kunnan järjestelmien tasolla tuo esiin usein piiloon jääviä, mutta tärkeitä vaikutuspolkuja.
Esimerkiksi rakentaminen vaikuttaa ympäristöön jo sil- loin, kun maa-alue otetaan käyttöön. Rakentamiseen tar- vitaan paljon raaka-aineita ja energiaa. Osa vaikutuksista on paikallisia, kuten esimerkiksi rakentamisen alle jäävän luonnon menetys. Osa vaikutuksista syntyy hyvin kauka- na rakentamispaikasta, kun esimerkiksi rakennusmateri- aaleja tuodaan ulkomailta.
Osa vaikutuksista on pitkäkestoisia. Esimerkiksi raken- nusmateriaalin hapertuessa saattaa ympäristöön vapautua haitallisia aineita vuosikymmenten kuluessa. Puurakenta- minen taas sitoo hiiltä parhaimmillaan vuosisadoiksi, ja lisää näin kestävyyttä.
Rakennuksen käyttö kuluttaa lämpö- ja sähköenergiaa.
Energiankulutus riippuu rakennuksen energiatehokkuu- desta. Sähkönkulutukseen vaikuttavat myös kulutusvalin- nat, esimerkiksi se, mitä laitteita valitaan ja paljonko niitä käytetään, sekä se, valitaanko yhteiskäyttöisiä laitteita8,9.
Kestävyysmurros on välttämätön
Kestävyysmurros tarkoittaa ekologisen kestävyyden ja ihmisen hyvinvoinnin turvaavia nopeita ja laaja-alaisia muutoksia kaikissa yhteiskunnan järjestelmissä.
Kestävyysmurros tuo paljon muutoksia, osittain arkielämäänkin. Tärkeää on, että muutokset toteutetaan oikeudenmukaisesti.
Myös asukkaiden vedenkäytöllä on vaikutuksia. Vaiku- tukset riippuvat veden ja pesuaineiden kulutuksen mää- rästä sekä vesien käsittelystä ja esimerkiksi kiertotalouden mahdollisuuksien hyödyntämisestä vesien käsittelyssä10. Rakennuksen korjauksen yhteydessä tai rakennuksen elinkaaren lopussa syntyvän purkujätteen haitallisia vai- kutuksia voidaan vähentää materiaalien kierrätyksellä11. Oleellista on, että purkujätteiden käsittely ja markkinat saadaan toimimaan.
Vaikka tutkimukset ja selvitykset ovat tuottaneet uutta tietoa monimutkaisista vaikutuspoluista, päättäjät, asuk- kaat tai rakentajat eivät aina tunnista vaikutuspolkuja, eikä uusinta tietoa aina saada käyttöön suunnittelussa.
Pahimmillaan haittojen aiheuttaja ei vastaa aiheuttami- ensa vaurioiden kustannuksista, vaan haitat joudutaan korjaamaan julkisin varoin. Vaikutuspolut tuleekin tehdä näkyviksi. Tällöin hyötyjä, haittoja ja kustannuksia pysty- tään arvioimaan paremmin, ja niiden taloudelliset seura- ukset voidaan kohdistaa oikein.
Tarvitaan uudenlaista tiedontuotantoa, jossa eri toimijat ennakoivat, analysoivat ja seuraavat uusia toimintamalleja yhdessä5. Esimerkiksi teknisiä ratkaisuja tuottavat yrityk- set sekä asukkaat ja tutkijat voivat yhdessä tuottaa uutta tietämystä ja ratkaisuja. Tärkeää on, että kaikille asianosai- sille syntyy ymmärrys omasta roolistaan uuden tiedon tuottajana ja hyödyntäjänä.
Tarvitaan myös kulutustapojen muutosta ja uudenlaista kestävää liiketoimintaa12. Lisäksi tulee tehdä uutta kokei- levaa ja kestävyyden esteitä purkavaa politiikkaa, jolla on järjestelmätason vipuvaikutuksia3.
Kestävyysmurros määritellään tutkimuksessa ja politiikassa yh- teiskunnan järjestelmien perusteelliseksi uudelleen järjestäytymi- seksi. Myös samantapaisella kestävyyssiirtymä-käsitteellä havain- nollistetaan olemassa olevien yhteiskunnalle palveluja tuottavien järjestelmien, kuten energia-, ruoka- ja liikkumisen järjestelmien, murrosta1,2,3.
Kestävyysmurrokseen ja -siirtymään tarvitaan toiminnan muu- tosta kaikilla tasoilla: yksittäisissä kokeiluissa, toimintaa ohjaavissa säännöissä ja toimintamalleissa ja koko yhteiskunnassa4,5. Kestä- vyysmurrokseen tähtäävässä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen6.
Vaikka yksittäisiä ympäristöhaittoja on onnistuttu paikallisesti vähentämään, seurannat osoittavat, että kokonaisuus on edelleen kestämätön. Viimeisen 50 vuoden aikana maapallon väestömäärä on kaksinkertaistunut ja luonnonvarojen käyttö on peräti kol- minkertaistunut. Luonnonvarojen käyttö aiheuttaa 90 prosenttia maailman luontokadosta ja vesistövaikutuksista ja 50 prosenttia ilmastovaikutuksista7. Kokonaisvaltainen kestävyysmurros on vält- tämätön, jotta maapallomme voi ylläpitää toimivia yhteiskuntia.
KESTÄV Y YSMURROS I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021 KESTÄV Y YSMURROS I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021
Kaikkien alojen hallinto ja tutkijat mukaan
Asumisen, energiantuotannon, liikenteen ja ruokaketjun järjestelmät kytkeytyvät toisiinsa. Ruokajärjestelmä on tiiviissä yhteydessä energiajärjestelmään, sillä ruuan tuotannossa, prosessoinnissa ja kuljetuksessa tarvitaan energiaa. Ruuantuotanto vaikuttaa myös maapallon hiilitaseeseen, sillä esimerkiksi ruuantuotannon tarvitsema uusi maa-ala supistaa metsäpinta-alaa.
Järjestelmät ovat monimutkaisia. Niitä kietovat toisiinsa talous, teknologiat, energia ja materiaalien kierto. Yhteis- kunnan järjestelmät ovat pohjimmiltaan riippuvaisia luon- nonjärjestelmistä eli ekosysteemeistä.
Järjestelmien monimutkaiset kytkennät haastavat kestä- vyyden hallinnan. Toimialojen ja hallinnon perinteiset sii- lot tai yksittäiset tieteenalat eivät pysty ratkomaan järjes- telmätason kestävyyshaasteita eivätkä edes muuttamaan toimintatapoja riittävän nopeasti.
Kokonaisvaltainen kestävyysmurros tarvitsee kaikkia hallinonaloja ja tahoja4. Monipolvisten vaikutusketjujen tunnistaminen edellyttää poikkitieteellistä tutkimusta13. Kestävyysmurroksen tueksi tarvitaan tutkittua tietoa.
Tiedontuottajien on toimittava yhteistyössä järjestelmissä toimivien tiedon hyödyntäjien kanssa. Näin muutosta ja tutkimusta saadaan kohdennettua toimintatapoihin, joilla on vipuvaikutuksia. Tiedontuotannolle saadaan luotua tu- keva tieteellinen pohja, kun teoriat testataan käytännössä ja testaamiseen otetaan mukaan alan käytännön toimijat.
TU TKI M UKSEN RO OLI M IT Ä T AP AHTU U?
Kestävyysmurroksen mahdollistavat ratkaisut muuttavat lopulta koko yhteiskuntaa.
Tutkimus tukee muutosta. Esimerkkinä liikennejärjestelmän sähköistyminen.
1. UUDET INNOVAATIOT JA MONENLAISET KOKEILUT KÄYNNISTÄVÄT KESTÄVYYSMURROKSEN
Liikenteen sähköistyminen etenee, käyttöön otetaan
sähköautot, -pyörät ja -potkulaudat.
Syntyy uusia liikkumisen muotoja, kuten yhteiskäyttöautot, robotti- autot ja ladattavat lennokit tavaraliikenteeseen.
Teknologisten ratkaisujen ohella syntyy uusia palveluita, kuten liikenne palveluna -konsepti. Omaa
liikkumisvälinettä ei enää tarvitse hankkia, mikä säästää luonnonvaroja.
3. KESTÄVYYSMURROS ETENEE JÄRJESTELMISSÄ, JA KOKO YHTEISKUNTA MUUTTUU
2. INNOVAATIOT KERTAUTUVAT, KUN TEKNOLOGIA, SÄÄNNÖT, TOIMINTATAVAT JA
AMMATTIKUNNAT MUUTTUVAT
Tuottaa teknologisia, sosiaalisia ja hallinnollisia innovaatioita
Arvioi innovaatioiden kestävyyttä, esimerkiksi energialähteiden ja raaka-aineiden haittavaikutuksia ja kiertotalousratkaisujen kestävyyttä Tukee parhaiden ratkaisujen kokoamista ja siirtämistä
Hajautettu energiajärjestelmä vahvistuu, jos sähköauton akkuun ladatun energian voi ottaa muuhunkin käyttöön.
Liikkumisen yhteiskäyttö voi totuttaa kansalaisia esimerkiksi tyhjillään olevien tilojen yhteiskäyttöön.
Yksityisautojen vähentyessä pysäköintipaikoilta vapautuu maa-alaa muuhun käyttöön.
Akkuteknologia ja lataus- infrastruktuuri kehittyvät.
Liikennevälineitä koskevia sääntöjä, tukia ja vero- helpotuksia muutetaan.
Öljypohjaisen liikkumisen alasajo tehdään niin, että elinkeinoja ja heikompiosaisia tuetaan muutokseen sopeutumisessa.
Ennakoi muutoksia ja tunnistaa muutosten esteitä Luo luotettavaa pohjaa ohjauksessa tarvittaville standardeille ja
tavoitearvoille
Ennakoi vaikutuspolkuja, esimerkiksi liikenteen sähköistymisen aiheuttamia akkujen kierrätyshaasteita, ja tukee siirtymän hallittua vaiheistamista
Auttaa ymmärtämään yhteiskunnan läpileikkaavia kehityskulkuja ja ennakoimaan niissä tapahtuvia muutoksia Tukee kestävien ja toimivien ratkaisujen mittakaavan kasvattamista ja siirtämistä järjestelmästä toiseen.
Tunnistaa yhteiskunnan tasolla ilmeneviä kestävyyshaasteita
KESTÄV Y YSMURROS I SYKE POLICY BRIEF I 9.12 .2021
Lähteet:
1Geels, F. W. (2011). The multi-level perspective on sustainability transitions:
Responses to seven criticisms.
Environmental innovation and societal transitions, 1(1), 24-40.
2Kivimaa, P., & Kern, F. (2016). Creative destruction or mere niche support?
Innovation policy mixes for sustainability transitions.
Research Policy, 45(1), 205-217.
3Kivimaa, P., Laakso, S., Lonkila, A., & Kaljonen, M. (2021). Moving beyond disruptive innovation: A review of disruption in sustainability transitions.
Environmental Innovation and Societal Transitions, 38, 110-126.
4EEA (2019). Sustainability transitions: policy and practice.
EEA Report No 9/2019.
5Huttunen, S., Kaljonen, M., Lonkila, A., Rantala, S., Rekola, A., & Paloniemi, R. (2021). Pluralising agency to understand behaviour change in sustainability transitions. Energy Research & Social Science, 76, 102067.
6Kivimaa, P., Huttunen, S. Lähteenmäki-Uutela, A., Heikkinen, M., Juhola, S., Kaljonen, M., Käyhkö, J. Lund, P., Näkkäläjärvi, K. (2021). Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa? Keskustelunavaus.
Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021.
7IRP (2019). Global Resources Outlook 2019: Natural Resources for the Future We Want. A Report of the International Resource Panel. United Nations Environment Programme. Nairobi, Kenya.
8Salo, M., Mattinen-Yuryev, M. K., & Nissinen, A. (2019). Opportunities and limitations of carbon footprint calculators to steer sustainable household consumption–Analysis of Nordic calculator features.
Journal of cleaner production, 207, 658-666.
Kestävyysmurros vaatii toimintatapojen muutosta
YK ja EU ovat heränneet
9Lukkarinen, J., Marttila, T., Saarikoski, H., Auvinen, K., Faehnle, M., Hyysalo, S., Kangas, H.-L., Lähteenoja, S., Peltonen, L., & Salo, M. (2020). Taloyhtiöistä tulevaisuuden energiatuottajia: muutospolut vuoteen 2035 ja murrosareena tiedon yhteistuotannon menetelmänä.
Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 39/2020.
10Lehtoranta, S., Malila, R., Kämäri, T., Johansson, A., Särkilahti, M., & Viskari, E. L. (2021). Vesihuollon kiertotalouden edistäminen kaupunkiympäristössä.
Erottelevan sanitaation mahdollisuudet.
Suomen ympäristökeskuksen raportteja 6/2021.
11Myllymaa, T. ym. (2021). Executing circular economy strategies in practice in Finland. Results and experiences from Circwaste project.
Suomen ympäristökeskuksen raportteja, 19/2021.
12Brandão, M., Lazarevic, D., & Finnveden, G. (Eds.). (2020).
Handbook of the Circular Economy. Edward Elgar Publishing.
13Kaljonen, M., Kortetmäki, T., Tribaldos, T., Huttunen, S., Karttunen, K.
Maluf, R.S., Niemi, J., Saarinen, M., Salminen, J. Vaalavuo, M. Valsta, L. (2021).
Justice in transitions: widening considerations of justice in dietary transition.
Environmental Innovation and Sustainability Transitions.
Environmental Innovation and Societal Transitions, 40, 474-485.
Kirjoittajat: Primmer, E., Schulman, L., Furman, E., Seppälä, J., Hildén, M., Kaljonen, M., Kautto, P., Kivimaa, P., Korhonen-Kurki, K., Lyytimäki, J., Tainio, M. Kirjoittamiseen osallistui myös SYKEn koko johtoryhmä.
Toimittaja: Leena Rantajärvi | Taitto: Ahoy
ISBN 978-952-11-5439-3 (nid.), ISBN 978-952-11-5440-9 (PDF) Kaikki SYKEn Policy Brief -julkaisut: www.syke.fi/policybriefs
Kestävyysmurros edellyttää muu- tosta tavassamme ajatella, toimia ja tehdä politiikkaa. Sen toteuttami- nen vaatii niin ekologisesti, sosiaa- lisesti kuin taloudellisestikin roh- keita muutoksia, jotka ravistelevat yhteiskuntaa. Kestävyysmurros on kuitenkin lopulta kaikkien etu.
Kestävyysmurrosta tulee edistää ennakoitavalla ja johdonmukaisella politiikalla, jolla raaka-aineita tuh- laavasta ja saastuttavasta teknologi- asta ja toimintamalleista luovutaan vaiheittain.
Oikeudenmukaisen ja sujuvan muutoksen varmistamiseksi elin- keinoille ja kansalaisille voidaan siirtymävaiheessa korvata haittoja tai tukea niitä muutoksessa.
Päätöksenteko on hyväksyttäväm- pää ja vaikuttavampaa, kun asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja järjestelmätasolla ja kun päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tie- don kokoaminen ja välittäminen sekä vuorovaikutus ja yhteistyö ovat avainasemassa, kun kestävien ratkaisujen mittakaavaa kasvate- taan ja toimivia ratkaisuja ja toimin- tamalleja siirretään toisiin järjestel- miin.
Kestävyysmurros nähdään YK:n politiikassa välttämättömänä. YK on määritellyt kestä- vän kehityksen tavoitteet Agenda 2030 -työssä, joka käynnistyi vuonna 1992 solmitusta Rion ympäristösopimuksesta. Tieteeseen pohjautuvia kestävän kehityksen murrospol- kuja esitellään vuonna 2019 tehdyssä arviossa (GSDR). YK:n kaikkiin ympäristösopi- muksiin liittyvät arviot painottavat kestävyysmurroksen välttämättömyyttä. Euroopan unioni on nostanut oikeudenmukaisen kestävyyssiirtymän unionin menestyksensä läh- tökohdaksi. EU julkaisi vuonna 2019 vihreän kehityksen ohjelman (EU Green Deal), jolla tavoitellaan ilmastoneutraalia vihreää taloutta, josta hyötyy koko EU.
Kuusi polkua kestävyyteen: evästykset systeemisen kestävyysmurroksen edistämiseksi Suomessa (kestavyyspaneeli.fi) • THE 17 GOALS: Sustainable Development (un.org) • GSDR 2019: Sustainable Development
Knowledge Platform (un.org) • Euroopan vihreän kehityksen ohjelma. Euroopan komissio (europa.eu)
