• Ei tuloksia

Toden kaltaisia jaksoja intellektuellin elämästä näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Toden kaltaisia jaksoja intellektuellin elämästä näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

262

Toden kaltaisia jaksoja intellektuellin elämästä

Suoranta, Juha (2017). C. Wright Millsin sosiologinen elämä.

Vastapaino. 300 sivua.

TODEN TOTTA, professori Juha Suoranta on kirjoittanut amerik- kalaissosiologi C. Wright Millsis- tä (1916–1962) inspiroituneen ja lukijaakin inspiroivan elämä- kerran. Joissain kirjan arvioissa on kiinnitetty huomiota elämäkertu- rin vahvaan samastumiseen koh- teeseensa. Aiheena oikeastaan onkin kattavan ja perinteisen elä- mäkerran sijasta Suorannan kuva- us suhteestaan Millsiin, vaikka he eivät tavanneet.

Suoranta tapasi kyllä kirja- hankkeensa aikana Millsin peril- lisiä, jotka kiinnostuivat elämä- kerturin tavasta lähestyä isänsä työtä. He antoivat valokuvia ja toivoivat kirjan julkaisua myös englanniksi.

Teostaan ja kohdettaan hyvin kuvaavan moton kirjoittaja valitsi antiikin filosofilta Plutarkhokselta (noin 45–125):

”Ihmisen elämä ei ole tahraton tai täysin nuhteeton. Siksi täy- dellisimmän kuvan luomiseksi on käytettävä elämän parhaita jaksoja ja pidettävä niitä eniten toden kaltaisena.”

YSTÄVÄT KAUKANA, VASTUSTAJAT LÄHELLÄ

C. Wright Mills näki itsensä ul- kopuolisena ja yritti positiostaan käsin ymmärtää tapahtumia sa- maan aikaan läheltä ja kaukaa.

NORSU POSLIINIKAUPASSA

Texasilaisen pikkukaupungin kulttuurisesti köyhissä oloissa varttuneen Millsin siirtyminen New Yorkin toisen polven maa- hanmuuttajien intellektuellipii- reihin oli muutto paratiisiin. Hän oli kuitenkin paratiisissa outo vieras, kuten ensimmäisen pol- ven akateemiset usein. Suoranta kertoo, ettei Mills hallinnut aka- teemisten ympäristöjen tapakult- tuureita, kieltä eikä salaisuuksia.

Oman tiensä raivaajat ovat usein norsuja posliinikaupassa ja syyllistyvät ylilyönteihin. He eivät liioin kumarra kuvia eivätkä helposti alistu akateemiseen ko- mentoon. Ensimmäisen polven akateemiset maksavat etenemi- sensä vierauden kokemuksena ja ei-kenenkään-maalle jäämisenä, mitä on hyvin kuvannut sosiologi ja filosofi Georg Simmel (1858–

1918). Suoranta vertaa Millsiä tässä roolissa F. Scott Fitzgeral- din Kultahatun päähenkilöön Häntä ei voi moittia kunnian-

himon puutteesta tai sulautu- misesta yliopiston harmauteen.

Hän halusi muuttaa maailmaa kirjoittamalla ja kirjoittaa ennen- näkemättömällä tavalla.

Kun Mills menehtyi liian var- hain, hänen kotiyliopistonsa Co- lumbian mahtihenkilöt, kuten Robert Merton (1910–2003) ja Paul Lazarsfeld (1901–1976), eivät edes tulleet muistotilaisuu- teen. Lazarsfeld mainitsi eräässä haastattelussa, että Millsin kuole- ma oli hänelle yhdentekevä, eikä hän katunut Millsille aiheuttami- aan hankaluuksia.

Meksikolaiskirjailija Carlos Fuentes (1928–2012) toisaal- ta ylisti monien muiden tavoin Millsin totuudellisuutta ja rehelli- syyttä. Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja joissain kotimaan- sa vasemmistopiireissä häntä muisteltiin Suorantaa lainaten

”rakkaudella”.

Millsin maine rakentui alun perin kirjasarjalle, jossa hän tutki valtaa ammattiyhdistysliikkeessä, keskiluokkaa ja valtaeliittiä: The New Men of Power (1948), White Collar (1951) ja The Power Elite (1956). Suomessa hänet tunne- taan parhaiten teoksestaan Sosio- loginen mielikuvitus, jonka alkute- os ilmestyi vuonna 1959. Teos herättelee muidenkin kuin sosio- logien mielikuvitusta ja ajattelua.

(2)

AIKUISKASVATUS 3/2018

263

KIRJA-ARVIOT

Gatsbyyn, jossa Mills tunnistikin jotain samaa kuin itsessään.

AJATTELUN KÄSITYÖLÄINEN

Millsiä huoletti insinööritieteeksi pelkistyvä yhteiskuntatutkimus vailla moraalisia ja poliittisia poh- dintoja. Kriittinen yhteiskunta- tutkija ei voi palvella valtaeliitin hallitsemaa järjestelmää eikä teh- dä latteaa valtavirtatutkimusta.

Jokaisen tutkijan tulee olla oma metodologinsa ja teoreetikkonsa, ammattitaitoinen intellektuelli, ajattelun käsityöläinen.

Tutkimusmenetelmällisten ratkaisujen tulee palvella tärkei- den yhteiskunnallisten ongelmi- en tunnistamista ja ratkaisua. To- dellisen yhteiskuntatutkimuksen kohteena ovat tavallisten ihmisten huolet. Tutkimus voi osoittaa, että yksityiset huolet ovat samalla yh- teiskunnan yleisiä ongelmia.

Teorian ja empirian pitää Mill- sin mukaan tukea ja herätellä toisi- aan. Empiria tarkoittaa kerättyjen aineistojen lisäksi henkilökoh- taista, itse nähtyä ja kuultua ko- kemustietoa. Teoria ei ole itseis- arvo, vaan sen tarkoitus on auttaa näkemään asioita erilaisista näkö- kulmista. Faktat eivät puhu puo- lestaan, vaan niillä on merkitystä vain tietyssä tulkintakehyksessä.

Kun ajatukset, rakenteet ja toi- minta ovat historiallisia ja siten

muuttuvia ja kehittyviä, niitä voi yrittää ymmärtää vain osana nii- den omaa ja yhteiskunnan histo- riaa.

KERTAKAIKKISEN ELOSSA

Julkinen intellektuelli Millsistä tuli 1940-luvun mielipidelehtiartikke- liensa sekä 1950-luvun kirjojensa myötä. Postkolonialisti Edward Saidin (1936–2003) mukaan intellektuelli edustaa ”kaikkia ih- misiä tai asioita, jotka rutiinin- omaisesti unohdetaan tai lakais- taan maton alle.” Hän ei hyväksy valmiita kliseitä tai tasapaksuja, myötäsukaisia kannanottoja, joita häneltä odotetaan.

Rooli ei ole palkitseva, koska Millsin mukaan intellektuellin vaihtoehdoiksi jää joko elää voi- mattomana vallan keskusten ul- kopuolella, liittyä vallan hännyste- lijöihin tai riippumattomuutensa myyden asettua julkisuuden pal- velukseen.

Poleemisia artikkeleita kirjoit- taessaan Mills hioi samalla tiede- kirjoittamisen tyyliään. Kirjoitta- minen oli hänelle sekä esteettistä toimintaa että tapa ymmärtää it- seä. Hyvä kirjoittaja pyrkii rikasta- maan yksityistä elämää tekemällä sen kysymyksistä yleisesti kiinnos- tavia samalla kun hän yrittää sisäl- lyttää inhimillisen merkityksen julkisiin kysymyksiin.

C. Wright Mills halusi muuttaa maailmaa kirjoittamalla.

C. Wright Mills tunnustaa kir- jeessään:

”Luulen lopulta, että pääsyy sii- hen, etten ole 'vieraantunut', on kirjoittaminen. Kirjoitettuaan pitkään käsittää, kuinka kerta- kaikkisen elossa voikaan olla keskellä kirjoittamisen suurta virtaa [--] Kirjoitetuille sivuille ruumiillistuvat elämän kaik- kein valppaimmat hetket.”

Ehkä moni kirjoittava henkilö voi parhaina hetkinään tunnistaa tä- mäntapaisen kokemuksen.

JUSSI ONNISMAA

FT, dosentti, työnohjaajakouluttaja Werka kehitys Oy

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

olemassa vain sikäli kuin jokin muu asia voisi olla ole- massa sen sijasta, ja jokainen asia, joka voisi olla olemassa jonkin olemassa olevan asian sijasta, on olemassa

Kieli on ollut Ruotsin kirjallisuudenhistoriassa kuitenkin hyvin näkymä- tön kategoria, eikä valtakielen hegemonista asemaa ole juuri kyseenalaistettu – ainakaan niin näkyvästi

Lintuesineen autenttisuus ja kuolemattomuus sekä sen itsestään aukeava merkitys in- nostavat runon puhujaa, mutta elävän linnun ainutkertaisuus myös ahdistaa.

Fiktiivinen elämäkerta kertoo jonkin historiallisen ihmisen elämästä, mutta se, että teos on julkaistu fiktiivisenä eikä historiallisena elämäkertana kertoo sen, että

Sitä minä en ole katunut, että minä sen nimen kirjoitin, mut sitä minä olen katunut, että kun osasto olis ollut enemmän yksimielinen, niin meil ois paljon enempi nyt jaettavaa,

Meillassoux muotoilee eräässä haastattelussa, että materialismiin kuuluu näkemys, jonka mu- kaan “ei-ajatteleminen edeltää ajattelua”. 1 Äärellisyyden jälkeen -kirjan

(Huhut kertovat, että kun Foucault’lta itseltään tiedusteltiin eräässä haastattelussa, mitä mieltä hän oli sosiologi Jean Baudrillardin kehotuksesta “unohtaa Fou- cault”,

Vieraita ei tule (lause Vieraat eivät tule ei ole eksistentiaalinen). Ei kuole rikasta noitaa eikä viisasta vanhaapiikaa. Sukulaisiani ei asu Haminassa. Lauseessa Silloin ei minua