Käsi-kirja, jossa käsitetty on, kuinga Jumalan-palwellus christillisten ceremonian ja kirkon-menoin kanssa, meidän seura-kunnissamme pidettämän ja toimitettaman pitää · DIGI

i

"<»

"

'.

«

Käsi-Kirja,

Jossa

^käsitetty

^on,

^Kuinga

lumalan-Palwellus,

Christillisten Ceremoniain

^ja

^Kirkon-

menoin kanssa,

meidän Seurac kunnissamme

^{pidettamän ja}

toimitettaman ^pitää.

Palattu,'a ^Enättp Stockh olmissa

Wuonna 1^99.

Ylitze.katzottu ^{Wuonna 1608.}

Ia wielä enämmin ^Uuden Kirkko-Ordningin jälkeen Ojettu, Wuonna 169

K

BORGOSA,

Präntätty Christ. ^Ludv. Hjelt in tygbnä Wuonna 1829.

Nämäc jälkeen»

seurawaiset

Cappaleet o-

wat

Tässä

Räsi-Rirjassa:

Cap. Eiwu

1.

Kastesta

^i.

2.

Hätä-Kastesta.

^11.

3. Juvalaisten,

Turkkein,

^Mur«

janein ja

Pakanoitten Kastesta.

^19.

4.

Milla

^{tawalla yhteinen}

luma»

lan^-palwellus, Sunnuntaina,

suurina

^Juhlina,

Julki

^>Ru.

kous'Kiitos.

^jaPyhä.Päiwina,

pidettaman pitää. _30.

5.

Awioskastystä. 73.

6.

Waimoin Kirkkoon»ottamisesta.

^89.

7. Sairaista, ja

niistä

^jotka

heidän

syndeinsä ^ja

Ustonsa Mkouden tähden ahdistetut

^{owat. 97.}

8. Ruumin

Hautamisesta.

^ilB.

9.

Niistä

^jotka

Mestatan

^{eli päi»}

wildä pois«otetan.

139.

10.

Litania

^{ja muut Rukouret. ISZ.}

--M

Eap. i.

Kastesta.

Ensist

^{Vappi kysy,} kennen Lapsi on, ^jolleikä hän sitä ^{muutoin tiedä; ja josLapsi on kotona} kastettu taikka ei? sitälikin ^{Lapsen Nimen:}

ja sitte^pitä hän tämän Manauxen siinä läs-

nä olewaisen Kansan ^tpgö.

Nimeen

Isän

ja pojan ja Pyhän

-HenZen!

Christuren

^ystawat:

^meille

X"

kaikille on Jumalan Sanasta

^kyl»

la tiettawa, kuinga kaikki Ihmiset, jotka

Adamista

^{tulleet owat,}

sikiwat

^{ja syndy.}

wat synnisa: josta me myös

sen

^tiedäm-

me, että

^jos ei

lesus Jumalan Poika

meidän

Wapahtajam, olis tullut

meitä

auttamaan, niin

me

^{k«ikki, niinkuin}

Wi«

han

^Lapset,

oUsim ijankackkizeft

kaoote»

2 Cap. i.

Kastesta.

3

tuxi

^tulleet.

Etla

^{myös tämä Lapsi/}

niinkuin

mekin,

^{ja kaikki muut}

Ihmiset,

ennen kuin

he Weden

^{ja Hengen kautta}

wastanudesta

^{syndywät, on}

luonostansa saa»

stainen

^{ja synnillä} tahrattu, ^{ja on}

sen»

lahden Perkelen

^{woiman ja kadoturen}

alla;

tarwitze hän

^myös

^Christuren

^Ar<

moa

^{ja Apua} niinkuin mekin ^ja kaikki

muut, jota ei

hän

^ensingän

^keldäkan,

^ol>

kon

se

nuoremmilda laikka

Wanhemmil-

da ^(niinkuin

Raamatusta

^kyllä

tiettäwä

on) kiellä.

Sentähden ^tehkämme

^{nyt tä-}

män köyhän ^Lapsen kantza, kuin

Christie

linen ^ja Weljellinenrakkaus meildä waatii:

nimittäin,

saattakam händä Kasten ^kaud

ta meidän rakkan

Herran

^{ja Wapahta»}

jam

lesuren Christuren

^{tygö, rukoillen}

kaikest

^{sydämesi, että}

hän armollisesi

^näin

händä wastan

^{ottais, annais}

^hänelle

^kait»

ki

hänen

^{syndins ;a} riettaudens anderi ja

siunais

händä, niin ^myös

lohduturexi

ia

wahwisturezi ^Pyhällä

^Hengellä

^run»

säst hänen

lahjoitas;

itze ^hänellens

^yn<

nä

Isälle Jumalalle

^jaPyhälle Hengelle kiitcreri, teille ^köyhälle Lapsukaiselle

au-

tuuderi, ja

hänen Christilliselle

^Seura-

kunnallens

lohdutuxeri

^ja

enändämisexi,

Kuullan ^Pphän Kasien ^ja

sen

tarpellisuden Llsetils ^Sanoja, jotka pyhät Ewangelistelit Matlhcus ^ja Johanneskirjoittamat: Matth,

28: v 18, ly.

lesus sanoi hänen

Opetuslapsillens:

Minulle ^{on annettu} kaikki woima Tai»

waasia

^{ja Maan päällä, möngät}

siis

^ja

operrakarkaikkee Hansaa, ja

kastatat

^hei,

rä V7imeen

Isän/

^{ja pojan, ja pyhän}

Hengen; jä opettakat

heitä

^pitämäätt

kaikki, kuin minä olen teille kästenyt.

Ia loh. z: ^{v. 5-}

Mei ^{joku jynny}

wedestä

^ja

Hen»

tzestä,

^ei

hän

^raida

Jumalan

tValdakutt»

Vaan

sisälle

^tulla.

Sitte

sano

Pappi Lapsesi nämät sanat:

tästä

^pois

sinä ^{saastainen Hengi,}

ja

anna sen

Pyhän Hengen

sia/

hänen

^{wöimans kautta, joka}

^{on tulewa} duomitzemaan ^etawita

^{ja kuolleita, Amen.}

Tehkän ^sitten Risiln ^Lapsen

Kaswoln

^{ja Rin»}

daan, sanoden:

Ota

^pyba

Ristin ^merkki sekä sinun Kaswois ^{että Rindahas.}

Amen. A ⁸

«.

Kastesta.

^Z

Cap. l.

S

Rutoiltamme.

Kaikkiwaldias

ijankaikeinen luma, la, meidän

HERran lEsuren Chri- sturen Isä, katzo armollisesti ^tämän

^pal-

weiias

(Piikas) puoleen ^jongas

uffoon kutzunnut

^{olet; aja}

hänestä

^{pols kaikki}

Sydämen

sokeudet,

^{ja särje}

kaikki Perke-

len

siteet,

^joilla

hän sidottu on; ^awa hänen eteensä sinun

^Laupiudes

^Owi,

että

han merkitaisin sinun ^{wiisaudes mer-}

killä, ja että

häneldä

^{kaikki pahat}

^himot

latoisit,

^ja

seurais

^myös

sinun

^Pyhiä

Kaffnjas, ja niin

sinua iloisesti sinun

^Py-

hästä Seurakunnasas

^{palwelis, lisännyisi}

hywydestä, ^{ja olis}

sinun

^Pyhän

Kastesees

sowelias, ^ja

sais siinä ^totisen

^terweyden,

lEsuren Christuren ^meidän HERrram

kautta, Amen.

HERra

^olkon

sinun ^kanstas.

Rukoilkamme.

Kaikkiwaldias

ijankaikkinen

luma-

la, joka

sinnn

oikian kowan

Duo.

mios ^jälken, olet Wedenpaisumisella

ka«

dottanut

sen uskottoman

^{Mailman, ja}

Uskollisen ^{Noahn itze} tahdexandena ^sinun

suuren

^{Laupiudes kautta} pelastanut, ja olet vaattunen

Pharaon,

^ja

kaiken hänen

Sotawäkensa Punaiseen ^Mereen

^upotta-

nut, ja olet

sinun ^Kansas Israelin sen

lapitze kuiwin ^jalwoinwienyt, jolla

sinun

pyhä

Kastes ^merkitän: sinä

^{joka myös}

sinun

^Pyhän

Poikas ^{meidän HERran} lEsuren Christuren Kasien

kautta, teit

Jordanin

^{ja kaikki}

^Wedet terwelliseri

Wirrari, ^ja

sääsit

^Kasien, josta synnit

lEsuren

^Nimeen pois pestan; Niin

katzo

nyt

armollisesti ^tätä sinun Palweliatas

(Piikaas), ^ja

anna hänelle

^{oikia Usto,}

ja

uudista händä ^{Hengesä, tämän}

^terwel-

lisen ^Wirran

^kautta,

^että hänestä

^katois

kaikki se

^{syndi, kuin}

^{Adamista häneen}

tullut

on,

ja

se

^kuin

^{hän itze}

^tehnyt

^on,

että hän ^erkanis siitä Jumalattomasta

joukosta, ja

tulis siihen ^Pyhään

^Arkkiin,

joka

on sinun ^pyhä

Christikundas, täyte-

täisin siinä Pyhällä Hengellä,

^{ja tulis} myös ijankaittiseen

elämähän,

meidän

HERran lEsuren Christuren ^kautta,

Amen.

Minä manaan sinua sinä ^saastainen

Hengi,

Isän ^Jumalan,

^{Pojan ja Pyhän}

Hengen Nimen kautta,

ettäs

^{pakenet tä-}

män lEsuren Christuxen Palweljan (Pm

kan) lyköö,

Amen.

Kastesta.

5 ^{Cap. i, 7}

V

,

Oenjälken pane Pappi Kätensä ^{Lapsen pään}

päälle, ja rukoile

sanooen:

meidän ^{joka olec}

Taiwaisa.

^Py-

hiretty ^olkon

sinun

^Nimes.

Lähes-

tulkon

sinun N?aldakundas.

^Olkon

si-

nun tahtos, niin

maasa

^kuin

^Taiwaisa.

Anna meille ränapäiwänä meidän joka- päiwäinen ^Leipämme.

Ia ^anna

^meille

meidän syndimme anderi,

niinkuin

^me

meidän

welwollistem

^annamme.

Ia

^ä-

lä ^johdata meirä

kiusauxeen.

^Mutta

päästä meitä pahasta. Sillä että

sinun

on N)aldakunda, ja woima,

MRun-

nia ijankaikkisesti, Amen.

Rutoiltamme.

s>

^Pyhä Isa, Kaikkiwaldias, jjankaik, kinen Jumala, ^josta

kaikki

^totuden

Walkeus

^tule,

me

rukoilemme

sinua ^si-

nun käsittämättömän

^{hywydes tähden,}

ettäs

annaisit sinun siunauxes

^{tulla la-}

man sinun Palwelias

^{(Piikas) päälle, ja}

annaisit hänelle sinun

^pyhät

armos, että

HKn

^oljs

sinun

^pyhän

Kastesees mahdollu

nen, ja pysyis

sinun

^{pyhisa sanoisaS,}

meidän

HERran ^lEsuren

^Christurey

kautta, Amen. ^'

!

Kultamme ^tätä Pvhä Ewangeliumita, kuin P, Marcus ^kirjoitta' la. Lugusansa.

Sen jälkeen

sano

^Pappi:

/siihen

aikaan, toit

he

^Lapsia

lAsu- xen

^tygö,

^{että hän heihin}

^rupeis.

Vliin Opetuslapset

nuhtelit

^{heitä, jotka}

niitä edesroir.

Rosta

^nyt

ItLsus ^sen

näki, ^närkästyi

hän

^ja

sanoi heille: sal-

litat

Lasten

^{tulla minun tygöni, ja äl-} kät te kieldäkö heitä,

sillä senkaldaisten

on

Jumalan

N)aldakunda.

Totisesti

sanon

^{minä reille, jokainenkuin}

^Juma-

lan N)aldakundaa ei

ora

^{niinkuin yri}

Lapsi, ei

hän »känänsä ssnne sisälle

^tule.

Ia hän

^otti

heitä

syliinsä, ja pani Räs

rensä heidän

^{päällensä, ja}

siunais heitän

HCRra ^katkekön sinun sisälle

^ja

^u-

loskaymises, ^nyt ja ijankaikkisesti.

Kosta ^Lapsi Fundin päällä pidetän, kysy Pappi Lapsen Nime, ^ja Kummit sanomat ^Lapsen

Nimen. Sitten kysy Pappi:

N.

Luowutkos

^pois

Petkelestä?

<

Kummit wasiawat ^{Lapsen puolesta:}

Minä Luowun.

Ia kaikista hänen teoistans?

Dastaus. Minä

^Luowun.

Kasicsta.

3 Cap. l. ⁴

Ia ^kaikista hänen menoistansa?

Wastaus. Minä Luowun.

Ten jätten kysy hän Ussosia ^ja

sano- Ustotko sinä Jumalan

^päälle,

Isän

Kaikkiwaldian, Taiwan

^ja

Maan

^luojan?

Wastaus.

^Minä

^Uston.

Ustotko sinä lEsuren Christuren ^pääl.

le,

hänen

^ainoan

Poikansa

^meidän

Her<

ram

me. Joka ^on

siinnyt Pyhästä

Hen-

gestä, syndynyt

Neitzestä

^{Mariasta, pii»}

nattu

Pontius Pilatuxcn

^alla.

Ristin-

naulittu, kuoletettu, ja

haudattu.

^Alas,

astunut Helwettiin,

kolmandena ^paiwänä ylösnosnut kuolluista, ylösastunut

Tai-

waseen, _istu Isän Jumalan Kaikkiwaldi- an

oikialla

Kädellä, sieldä ^on

^tulema

duomitzeman eläwitä

^ja

kuolleita?

Wastaus. Minä Uffon.

Ustotko sinä

^Pyhän

^Hengen

^päälle,

yhden

Pyhän Christillisen

Seurakunnan, Pyhäin

Ihmisten

yhteyxen, fyndein an-

dexi

saamisen, Ruumin ylösnousemisen, ja ijankaikkisen

Elämän?

Wastaus. Minä Uston.

Sitte kysy Pappi:

Tahdotko sinä ^{Kastettaa tämän} Uston

Tunnusiuren

^päälle?

Wastaus. Tahdon.

Niin Pappi ^{taa? kysy} Lapsen Nimee, ottaa Weden, ^ja kasia

sen

Kolme kertaa ^ja sano;

Minä

kastan sinun

^{N. Nimeen}

I>

sän, japojan, ja pyhän Hengen, Amen.

Kasien ^{jällenKiitos.}

Rukoilkamme.

Kaittiwaldias

ijankaikkinen

Iw

mala, rakas TaiwaUinen

Isä, me

sinua

^kiitämme

^kaikesta

sydämmestä, _et-

täs sinun Christillisen

Seuratundas, ai«

na woimasia

^{pidät ja enännät, ja olet}

nyt

tämän

^{Lapsen andanut}

wastauudesta

syndyä ijankaittiseen

Elämään. Ia ^ru-

koilemme sinua,

ettäs sen armollisesti si«

nun lauviudesas warjelisit,

^ja

annaisit

niin ylöskaswaa, että

se

^{aina olis}

^sinut»

le kelwollinen.

Smun rakkan PoikaS

lOuren

^Christupen

^meidän HERramme

5

kautta, Amen.

Senjälken

sano

^Pappi.

hywästi

siunatkon sinua

^ja

warjelkon

sinna. HERra ^«valista

Cap _l.

Hata>Kastesta.

¹¹

10

ffon Raswonsa sinun

^päälles, ja olkon

sinulle

armollinen.

H<LRra käändäkön Raswonsa

_nulle

sinun

^{puolees, ja} andakon

st»

ijankaikkisen Rauhan, Nimeen

I-

sän, ja pojan, japyhän Hengen, Amen.

nen on. niin

sanokat

^kaikki,

me tahdom,

Wastaus.

Me tahdomme,

Mengat

HERran ^Rauhaan-

Wiimein manatlon Pappi niltä ^jotka Lapsen Kummina olit, tällä tawalla.

«?aNat

ystäwät Cbristuresg,

että tämä

''

"! Lapsi

Uuden

syndymän

Peson

^kaut.

ta, joka on tapahtunut

Weden

^ja Pyhän Hengen kamta,

on tullut Jumalan

^Lap.

sexi

^ja

lEsuxen Christuxen

kantzaperilli.

sexi. ^Niin

^minä

manaan teitä

^jotka

sii- hen

^todistajat olette,

että

te ensistj

sanot»

te Lapsen

Wanhemmille, että he

^ylös

kaswattawat

^Lapsen

Jumalan

pelwosa, ja

kaikisa

Christjllisisa menoisa, ^ja että

he

opettamat Lapsen

lukeman: Isä

^meidän,

Mon tunnusturen, Jumalan

kästysanat,

:c. Sitte

^jos

Jumala kutzu

^Lapsen

Wan-

hemmat hänen

Lapsudetzans,

että

te otatte

tästä

^Lapsesta

Christillisen

waarin, kuinga

se

^ylös

kastoa

rangajstuxes ja

HERran manauxes; _Ia että hän sen uskollisesti

pidäis

mitä

^nyt

Kastees ^on

ulos luwat- tu.

LoS sen tohdotte ^tehdä,

^{niin paljo}

kuin Jumala armons

^laina, ja

mahdollh

Cstp. 2.

HHtä-Kastesta.

Znsist

_omat,^lpsykänja jolta owat^{Pappi niiltä}ollet^jotkasi,nä lssnä,^{Lapsen kansi,}kosta

Lapsi totona tasiettin, niinkuin tasa ^Men

seura.

I. Ougo Lapsi

kastettu? Wastaus. ^On.

11. Minää kansia hau ^on kastettu?

Wastaus.

Yhteisen ^jasefoittamattoman ^Weden kansia.

111. Milla

sanoilla hän ^kastettu

^on?

Wastaus»

Niillä

sanoilla

^joilla

Christus kasti kas»

ta kaikki Kansa,

nimittäin Isän,

^Pojan,

ja Pyhän Hengen ^Nimeen.

12 Cap. 2.

HätaKastesia.

¹³

/

IV.

Kuka

^Lapsen

kasti? ^Wast. N. N.

V.

Olettako sima

^pitänet

Christillisiä Rukouxia? Wastaus.

Me olemme lukenet. Isä meidän Rukouxen.

w.chwisia, näillä sanoilla ^kuin täsH ^jälken

Scuraa.

sssllkkat ^Christuren

^ystäwat,

^että

^mi-

»/» nä nyt olen tutkistellut, ^ja toveri löytänyt,

että tämä

^Lapsi,

Jumalan sen

Pyhän Kolminaisuden

^{Nimeen, oikein}

Kastettu ^on. Wahwistan

^minä

sen sa-

man Pybän Kolminaisuden

^Nimeen

sen.

kaldaisen Kasten. ^{Sillä että}

^{Lapset to-}

sm tarwitzewat Jumalan

Armo, jonga

meidän

rakas

HERramme

ja Lunastajam-

me lEsus Christus,

^ei

kostan heildä ^kiellä, kuha

^eli

kosta se ^{häneldä hänen Sanans}

jälken, beidän puolestansa anotan.

Sillä

ei

hän sitä

^ole

sitonut

^Aikaan,

^Siaan

eli

Personaan, erinomaisesti, kosta ^hätä

päällä on.

Mutta kusa ikanäns Paikas

ChristUyt

Ihmiset

^{yhteen tulemat,}

hänen

Nimeens,

sinä hän on keskellä,

^ja

osotta

»voimallisesti hänen Jumalisen

^Armons,

Sanan,

Sakramentein

^jaRukouren

kaut»

ta,

kaiketi

^niinkuin

hän

^luwannut

^on.

VI. Kutka

muut

siinä ^olit? Wastaus.

Minä, hän, se, _taikka

se.

VII. Mika

Lapsen

Nimi on? Wastaus.

N. Mutta ^jos

se

unhotettu ^on, niin annetan Lapselle Nimi.

<

VIII. Tiedättekö wahwasti

^että

niin on

tehty,

kuin

^nyt

sanotan?

Wastaus. Tiedämme.

₅

kosta_oitelnPappi pmmärtH että Lapsi Ketona on Kastettu, niinkuin tule Kastaa, niin ftnokan niiden tpgd, jotka siinä läsnäowat.

«akkat ystäwät, että

te

Jumalan

^ja

"»

hänen Seurakundansa edesä

^tunnus»

tatte,

että tämä

^Lapsi,

N- Christuren

Kästyn_ja jälken

Wedellä kastettu on. Isän

Pojan, ja Pyhän Hengen

Nimeen.

Niin

minä

todistan, teidän oikein

tehnen tästä ^asiasta,

^{ja myös Lapsen} oleman ^oi, kein

Kastetun,

^{ja nyt} ei

enä Kastetta

tarwitze.

Gitte ^pitäkän Seurakunnan tpgö yhden Mangu.

r«n, jongakansia hän sentaldaisen Kasien

Ia ^{että me} sitä ^{wahwemmat olisim,}

että meidän

^rakas

HERram lEsus ^Chri«

stus ^tämän

^Lapsen,

sen saman Kasten

kautta

on hänen

^{tygöns ottanut,}

ⁿⁱⁱⁿ

tuulkam siitä, hänen ^pyhät

^ja

lohdulliset

14 Cap. L.

Hata-Kastesta.

^ij

Sanans Evangeliumisa,

_{jonga Pyhä tliin}

että se Christillisest

^{pila ylis}

kaswa-

Marcus

kirjoitta/

nain

sanoden:

^{tettaman ja} opetettaman, niinkuin

lu.

malan

Lasten

^ja

Perillisten

^tule.

Marc. to: »F.

« « Sitte ^pane Yappi Kätens ^Lapsen Pänn ^päälle,

mkaatt

tolt

he

^Lapsia

lEsuM

^{ja rukoile sanoden:}

tygö, _että

hän

^rupeis

heihin. Niin

^.

v

^~

Opetuslapset _{nuhtelit neita iotka niitä} ""d«n ioka oler 2c.

aikaan

toit

he

^Lapsia

lEsurett

tygö, _että

hän

^rupeis

heihin. Niin Opetuslapset nuhtelit heitä

^jotka

niitä

edestoit.

Kosta

^Nyt

lEsus sen

^näki,

närkästyi

hän

^ja

sanoi heille: ^Sallitat Lasten tulla

minun tygöm, ja

älkät

kiel.

dakö

heitä, silla senkaldaisten

^on

luma»

lan

WaldakUnda. Totisest sanon ^minä

teille: Jokainen

^kuin

Jumalan Walda.

kundaa ej

wastanota

niinkuin yri Lapsi/

ei

hän ikänäns sinne sisälle

^tule.

Ia hän

otti

heitä

^{Tyliins, ja pani}

Kätens

^{hej< '}

dan

päallens,

ja

siunais heitä.

Naista' _Christuren sanoista ^me

^kyllä

tiedämme,

^ja

wahwat olemme, että tämä

Lapsi ynnä kaikkein muiden

Ihmisten

kansia, jotka

Isän Jumalan,

Pojan

<a

Pyhän Hengen

suren ChristuM Nimeen kastetan, on WaldakUnnan

^{ja Seu,}

IE«

rakunnan

oma. Sentähden

^{minä myös,}

sen sam-an

^meidän

_{HERran lEsuren}

Christuren

_ja ^puolesi,

annan hänen, Isän

Aitin,

niin

myös Kummain

huomaan,

Kuulkam Uffon Tunnustusta/ jonzä päälle täms

Lapsi Kastettu ^on.

Minä uston ^Jumalan

^päälle,

^Isän

Kaikkiwaldiatt

^{Taiwan ja}

Maan

^Luojan.

Ia lEsuren Christuren

^päälle,

^ha»

nen

^ainoan

Poikans ^meidän HERram.

Joka ^{sikis Pyhäst}

^{Hengest, syndyi Nei-}

tzestH ^Mariasta,

^piinattin

Pontius Pila-

lllxen Mallan

alla. Ristinnauliltin, kuo- leiettin ^ja

haudattin. AlaSastui Helmet»

tiin,

nousi

^ylös

kuolluista

^{kolmandena päi-}

wana, ylösaftui ^Taiwaseen,

istu Isän Iu»

malan oikmlla Kädellä,

fieldä on

tulema

duomitzemaan ^eläwitä

^ja

^kuoleita.

Minä uffon ^Pyhän

Hengen päälle, yhden Pyhän

Christillisen

Seurakunnan, Pyhäin

Ihmisten

^{yhteyden, syndein}

^am dezi

^saamisen,

^Ruumin

ylösnousemisen,

ja ijankaikkisen

Elämän.

Amen.

16 Cap. 2.

Hata-Kastesta.

¹⁷

Sille lukolle hän mpös tällä lamalla sanoden- Rukoilfaiilme.

Sinä wiatoin Karitza lEsu Chri-

ste,

^joka

rakastat wiattomta,

^ja

sen.

tähden kastit

anda

Lasten _tulla sinun

^ty«

gos. Sinä

^joka panit myös

Kates hei-

dan päallens,

siunaisit ^heitä

^ja

sanoit

^että

miden

on Jumalan Waldakundu.

_Me rukoilem

sinua

^nöyräsi,

_ettäs armollisesi katzosit ^tämän

^Lapsen päälle, joka myös

ama sinun

^Pyhä

siunaustas

^pyytä, että

nunkuin se sinun

^Pyhään

_{Nimees on}

kastettu,

^ja

Weden

^ja Pyhän Hengen kautta

wastuudest ^syndynyt, _mahdais

^myös

saman

^Hengen

^Wäes _kaswata

^ja enän.

dyä,

siihen sisälliseen Ihmiseen. Ia

si,

nun armosas,

^ja

_kaikisa

hywisä Lahjoisa

täytetyfi

_lan, tulla.

Sinä

^joka

Isän Juma-

ja Pyhän Hengen

kanha«

^{elät ja}

hamtzet ijankaikkisest,

_Amen.

HiLßra siunatko»

ja warjelkon

sinua. HERra walistakon Raswons

sinun pHälles, ja olkon

sinulle

armolli-

nen. HERra käandäkön Raswons

^st,

nun puolees ^ja andaton

sinulle

^ijankaik»

kisen

^{Rauhan, taimeen}

^Isän,

^{ja Pojan,}

japyhän -Hengen, Amen.

Wiimein manaltan^PappiKummeja tällä^tawalla:

«?akkat ystäwat,

Christures, että tämä

Lapsi, ^uuden

syndymän peson

kautta, joka

on

^{tapahtunut Weden ja}

Pyhän

Hengen ^kautta,

on

^tullut

Jumalan

^Lap.

seri, ja

lEsuren Christuren

kanhaperil.

liseri.

^Niin

mmä manan teitä,

^{että te}

jotka

siihen

^{todistajat olette,}

ensin ^sanotte

Lapsen

Wanhemille, että he kaswattawat

Lapsen ylös

Jumalan

^{pelwos, ja kaikis}

ChristiMsis

^{menois, ja}

^{että he}

^opettamat

Lapsen lukemaan

Isä

^meidän,

^Uston

Kappale» ja

Jumalan

Käskysanat,

:c.

-

Sitte

^jos

Jumala kutzu

Lapsen Wan,

hemmat hänen

Lapsudesans,

että

^{te otat»}

te

tästä

^Lapsesta

Christillisen

^waarin,

kuinga

se

ylöskaswa rangaistures ^.ja

HERran ^manaures,

^ja

ustollisest

^pita

sen ^mitä

^nyt

^{Kastes on}

^luwattu.

^Jos

te

sen ^{tahdotte tehdä,}

^{niin paljon kuin}

Jumala armons

^{laina, ja leilien}

^mahdol-

linen

on,

niin

sanotan

^{kaikki, Me}

^tahdom?

Wastaus:

^Me

tahdom.

Mengat

HERran rauhaan.

V

.

18 Cap. Z. _{) o (}

19

Löytyistä Lapsista.

>

Jällen edellä ^käpnen wisun Tutkisielemisen Seu- rakunnasta, tehdän scurawaisella ^{lamalla löyt.}

tin Lasten Kasien kanssa.

«?akkat ystäwat, että

Christus itze ^on

sanonut, ellei ^joku

synny Wedest

^ja

Hengest, ei

hän

^taida

Jumalan

^Walda,

kundaan

sisälle

^tulla.

Ia ^en

^{me ole niin}

wahwat

^{siitä, että}

tämä

Lapsi, Pyhän

Kasien

^kautta

on wastuoest

^syndynyt,

niin waati

Christillinen

^rakkaus

meildä,

että

me saatam sen

^{pyhään Kasteseen,}

sen

päälle että

tämä

köyhä Lapsi Uuden

syn-

dyman

peson

_kautta

mahdais

^{tulla ylös»}

otetuxi Armon.Liittohon Jumalan kansia ChristureS

^{lEsureä, ja yhderi}

lasenexi

Jumalan Seurakunnas,

johonga

Jumala hänen

^{Armons ja}

Siunaurens Christuren tähden lainatko»!

Senjälken toimitetan Kaste ilman ehdota silli

tawalla kuin ennen kirjoitettunaseiso, _{pag 3.}

Cap. 3.

ludalaisten, ^{Turkkein, Murja-} min ^ja Pakanoitten Kasteesi

niin^tapahtu,että ^jokuludalainen ^Turf.

ki, Murjani eli ^Pakana, wuosiin? ^tullut, pitä kaflettaman, niintehdään hänen ^stu-

rawaisella tawalla.

Ensiss, pitä yhden stnkaldaisen Persona» ^Saar.

nawiralda katella ahkerudella wisust ^{ja hpwalla}

perustuxclla siinä ^puhtasa Christillists ^{Opis neu-}

wottaman ja kiindiäst siihen pidettämön, wähit»

täin näyttämään ne koketuxet, joista joku tatta

itzens tehdä wahwnxi wilrittömäst ja pysymälsest

alfoimifesians

^todella päälle pitämään Evangeliu.

,nin Opisa, jostahän,

sen

^nyt wastanottaen, neu»

wottu on. . «.

Ennen kuin Kaste toimitetun, pltä ftlta ^Sa«r«

nastnolilda, (jos Saarna pidetän) ilmoitettaman, muisiuttain, että Seurllkunda vrimiilisest ^rukoile lamalalda ^{armo ja} siunausta hänen Christelliseen

edesottamiseens.

Kosta ^nyt wihdoin siihen ^{tule, että} hän Kasiet.

taman pitä, pitä Pappi tämän ^{puhcn Seura-} kunnan tygL:

A3akkat

^ystäwät,

teille kaikille

^pitä

tasa

nettäwä

^{oleman, että}

tämä

eteen asetettu

persona

on

Jumalan

^Armon

kautta

hänen

^Pyhän

^Sanons

^»voimalla

ylöswalatstu ja kaätty

siitä

^Turkkein,

^Pa-

B ²

20 Cap. _3.

lud. ^Turtt.

^te.

Kastest.

^Lt

kanain,

Juvalaisten

^{pimeydestä ja}

erhe»

tyrestä (josta ei

hän ainoastans

^syndynyt,

mutta myös

ennen tätä

waeldanut ^on)

ftn

^ainoan

totisen ^Jumalan Isän Juma-

lan, ^{Pojan ja} Pyhän Hengen tygö, op«

penut tundemaan

hänen, niinkuin hän

pyhäsä

Sanasans

ilmoittanut

on hänen

olemisens,

tahtons,

^{työnsä ja} yywäin te-

koinsa

^puolesta,

erittäin

koko

Ihmisen sukukundaa

^{wastan, ja} yhdellä oikialla

Ustolla

^pitä

itzens hänen

^{ja koko mail»}

man

Lunastajan

lEsuxen ^Christuren

^ty-

gö, _ja

Hänen ansionsa

^ja

maronsa

^kans»

sa ^käsittä

^ja

itzeUens

^{omista; josta} muit»

ten

kansia

hän, niinkuin tulekin,

on

^ope«

lettu ja

kuulusteltu:

^että

siitä

^{(min pal.}

jon kuin mahdollinen) ymmärretty

on,

hänen

^{tulleen totuden tundohon,} ja nyt todella ilman

ulkokultaisuutta

^uloSlupa,

Jumalan ^awun

kautta

siinä wahwana

pysyä.

Sentähden ^että hän ikäwöitze

Kasien Peson

^jälken,

sillä ^enätärens

^ja

wahwistazens

^{Ustons, ja}

Jumalan

^Seu»

rakunnasa, kaiken

sen

^{wapauden jaoikeu«}

den täydelliseen harjoitteen ja

nautitze- miseen

^julkisesi

sisälle otetuzi

^tulla.

On siis

Christillinen, etten

me senkaldaista Jumalista aikoimista

^ja

edesottamista ^estä,

mutta paljo

enämmin kaikella

^wireydellä

autamme ja

holhomme:

^kiitäin

sitä

^kaik-

kein korkeinda Jumalala, ^joka

armons

Owen hänen

^{eteens awannut} on, rukoil«

len myös/

että hän

^edespäin

tahdois

^lai<

nata

hänelle ^pyhän armonsa

^ja

^siunauren-

sa, ^jokapäiwä, niinkuin

^{yri oikia}

luma«

lan

Seurakunnan Jäsen,

Christillisyde,

sänsa,

^ja

siinä

puhtaas opisa lisändyman ja

kaswamaan, siinä

^loppuun

^{asti wah»}

wana pysymään,

^{ja kaikkein}

Christinu»

stowaisten kansia saaman ^Uskon

^lopun,

Sieluen

ijankaikkisen

Onnellisuden

^ja

Autuden.

Fämän päälle lu?e Yappl täinän Rukouxen.

Ruloilkamme.

s> Kaikkiwaldias

^{Jumala, joka niiden}

kaikkein kuolematoin

^{turwa olet,}

jotka

sinulda

^jotakin

^{pyytämät, kaikkein}

niiden Wapahtaja, jotka

sinua aurens

huutamat, ^ja kaikkein niiden

rauha

^jotka

sinua

rukoilemat,

sinä

^joka

^olet uskollisten

elämä,

ja

kuolluitten

ylösnousemus: ^Mi-

nä huudan

^tämän

sinun ^Piltls

^(Piikas)

ylitze, joka

sinun ^Kastes

^{Lahjaa ano, ja}

pyytä

sinun

ijankaikklsta

armoas, sen

uuden ^syndymisen kautta, ^joka Hengesa

22 Cap. _.3

lud. Turtt. ^:c- Kasiest.

²³

tapahtu;

Ota hända sinun

^tygös

HCR-

ra, niinkuin

sinä sanonut

^olet:

Anotat,

niin te saatte: eyikät, ja ce _loydärre:

kolkuttakar, jareille _awatan. Niin tee myös _nyt kuin

sinua

rukoillan.

Ia awa Owi hänen

eteens joka tolkutta, _että

han saisi sen

Hengellisen

Kasten

^ijankaik.

risen Hywästisiunauxen,

ja

osalliseni

^tulis

siitä Waldakunnasta,

jongas ulosluwan.

nut olet,

lEsuzen Christuzen

^meidän

HERram

^kautta, Amen.

HERra

^olkon

_sinun kanstas.

Rukollkamme.

5")

^{Pyhä Isa,}

Kaittiwalbias

ijankaik- ktnen Jumala, jolda kaikki totuden

Walkens

tule, me rukoilemme sinua,

si- nun käsittämättömän

^hywydes

_tähden,

ettäs

annaisit sinun siunaures

^tulla

sinun

Palweljas (Piikas) ylitze, ja ylöswalai.

sistt

^{hänen, ,a}

annaisit hänelle

^{oikian tun-}

non,

että

hän

^olis

mahdollinen sinun

Pyhään

Kastesees

^{tulemaan, ja pysyis}

_si-

nun

pyhisa sanoisas,

meidän HERram

lEsUM Christuzen

^{kautta, Amen.}

Sitä_Kvlpmpxet:Min ^pane Pappi hänen ^eteens seurawaiset^'

Pidatkös sen

^{opin, josta}

sinä ennen

ylöskaswatettu

^olet,

wäärän,

erhettywai,

sen

^ja kadotettawan edestä,

kauhistutkss sitä ^sama,

^ja

tahdotkos Jumalan Armon

kautta,

sen

^{nyt ja edespäin}

^poiskieldä

^ja

unhotta?

Wastaus. ^Tahdon.

Pidatkös

Evangeliumin Opin, josta

si- nä

^nyt neuwottu olet,

sen

^{puhtaan j«}

autuar

tekewäisen

^{edestä, jonga}

Jumala ormostans ^{Pyhäsä Sanasans}

^{meille il«}

moittanut

ja julistanut

on?

Wastaus. Pidän.

Tahdotkos Jumalan

Armon kautta,

uskollisesta

^ja »vilpittömästä Sydämestä,

siinä

^{käsitetys Opis ja}

neuwos _{kaiken si-}

nun

^elinaikas

wahwana

^pysyä,

siinä

^päi,

wä

päiwäldä lisändyä, ^ja

Jumalan

^puh.

tasa Sanas itzes ahkerasi

harjoitella?

Wastaus.

^Tahdon,

Kuulkam Pyhän Kasten ^{aseturen Sa.}

noja, ja

sen

tarpellisutta, ^{niinkuin pyhät} Evangelisterit

Mattheus

^ja

Johannes

^kir.

jottawat.

Matth. ^28: v. ^{18, 19, 2°.}

lEsus sanoi Opetuslapsillensa:

Mi- nulle on annettu kaikki ^poima Taiwaas

ja Maan ^päällä. Mengäc siis, ja

o-

pettakar kaikkee Ransaa, ja

kastakat heitä

^Nimeen

^Isän,

^{ja pojan, ja}

py«

hän

^Hengen: ja opettakar

heitä

^pitää<

mään kaikki, kuin minä olen teille

käsi»

Venye.

Ia

loh. 3: v. 5.

Ellei joku

synny wedest

^{ja Hengest,}

ei

hän

^taida

Jumalan

tvaldaknndaan

sisälle

^tulla.

Senjälken pitä Papin paneman Kätens hänen Pääns päälle, jatukoileman sanoden:

Isä

^{meidän joka} oler Taiwaisa, ^:c.

Sitte Kysy Pappi:

Mikä ^on Kasien Sacramenti? Wasiaus.

Kaste

^{ei ole}

ainoastans

^paljas

^Wesi,

mutta

on Wesi

^suljettu

Jumalan ^Käs-

kyyn, ^ja

hänen ^Sanans kansia

^yhdi»

stetty.

Kultasia ne Jumalan Sanat omat? WastauS.

Meidän HERra lEsus Christus sano

P. Matth.

_{93: 19.}

Mengät, ^{ja opettakac} kaikkia

Ranso»

ja, ja

kastakat heitä

^Nimeen

Isän,

^ja pojan ja

pyhän

Hengen.

lud. ^{Turkk. :c.} Kastest.

25 Mitä ^hybdptpsiäKasiesia ^on? Wasiaus.

Kaste saatta

^{syndein anderi}

^saamisen,

wapahta

kuolemasta

^ja

Perkelesta

^ja

^an»

da ijankaikkisen

Elämän

kaikille niille jotka

Jumalan ^Sanat

^{ja Lupauret}

us«

kowat.

Kukasta

se

Jumalan ^{San» ja Lupaus on?}

Wasiaus.

Meidän HERra lEsuS

^Chpristus

sa-

no

^{Marc. 16: 16.}

Joka usto

^{ja kastetan,}

se

^{tule autus}

axi; mutta joka ei usto,

se

^kadotetan.

Kuinga Wesi ^taita niin ^lorliat Asiat ^matkaan saatta? WastauS.

Ei tosin Wesi sitä itzestäns

^{tee, mutta}

Jumalan

^{Sana, joka}

Weden kansia

^ja

tykönä

on,

ja usto, joka

senkaldaisia ^Ju-

malan Sanoja

Wedesä usto:

^ja

sen

^päälle

itzens

^luotta.

Sillä

^ilman

Jumalan ^Sa«

nata ei

Wesi

^ole

^muu

^kuin

^Wesi,

^ja

^ei Kaste.

^Mutta

sana Weden kantza

^yhdise

tetty,

on Kaste, se

^on,

^armon

^ja

^elämän

Wesi,

^ja uuden syndymisen

peso

Pyhäsa Hengesä, niinkuin

P. Pawali sano ^Ti-

ineen tygö, 3 lugus,

v.

^{5, 6.}

Hänen

laupiudens kautta

hän

^meidän

autuaxi

teki, uuden syndymisen

peson

_{ja pyhän}

24

^Cap. 3.

lud. ^{Turkk. :c.} Kastest.

²⁷

26 Cap. I.

«Hengen

uudistuxen

^{kautta: longa}

hän

meidän ^{päällem meidän} N?apahrajam

liitsuren Christuxen

^kautta

^runsast

^wuo-

darranut on: että ^me

hänen armonsa

kautta

wanhurstaxi

^{culisim, ja ijankaik,}

kistn

^Elämän perillisexi toizvon ^jälkm.

on

^{totinen Sana.}

Mitä Kaste mertitze? Wastaus.

Että se wanha

^{Adam, joka}

meisä ^wie»

la on, jokapäiwäisen katumuren ja _pa<

pannuxen kautta, kaikkein ^{syndein ja} pa«

hain himoin ^kantza,

^pita upotettaman ja

kuoletettaman.

Ia

^{jällens jokapaiwä}

ylösnouseman

uusi ^Ihminen,

^{joka pyhy«}

desä, wanhurstaubesa

^ja puhtaudes ijan«

kaikkisest Jumalan

^edes

^elämän

^pita.

Kusia

se

^on Kirjoitettu? Wastaus.

P. Pawali sano ^Romarein

^{tygö 6.}

fugus,

n.

_4. Me ^olem

Christuxen kansia haudatut Rasten

^{kautta kuolemaan, että,}

niinkuin

Christus

^on

^kuolluista Isän

^kuns

nian kautta ylösherätetty, ^{nijn pitch} myös meidän

uudesta Elämästä

^wael-

daman.

Uffotkos Isän ^{Jumalan, Pojan ja Pyhän} Hen»

gen päälle?

Wastaus. Minä uffon,

Tees nut Jumalan ^jahänen Seurakundansedes

Ustos Tunnustos! Wastaus.

Minä uffon Jumalan

^päälle,

Isan Kaikkiwaldicm

^{Taiwan ja Maan Luojan.}

Ia lEsuxen Christuren

^päälle

^hänen

ainoan

Poikansa

^meidän

^HERramme.

Joka

^{on siinnyt} Pyhästä Hengestä,

syn-

dynyt

Neitzestä

^{Mariasta, piinattu}

^Pon-

tius

Pilatuzen

^alla. Ristiinnaulittu, kuo?

letettu ^ja

haudattu.

^Alas

astunnut Hel-

wettiin, kolmandena ^päiwäna ylösnosnut kuolluista, ylösastunnut Taiwaseen,

istuu

Isän Jumalan Kaikkiwaldian

oikialla kä- dellä,

sieldä

^on

tulewa duomitzemaan ^e- lawitä

^{ja kuolleita.}

Minä uffon Pyhän Hengen

^päälle,

yhden

Pyhän Christillisen

Seurakunnan, Pyhäin

Ihmisten

yhteyden, syndein ^an,

dexi

^saamisen,

Ruumin

ylösnousemisen, ja ijankaikkisen

elämän.

Tahdotkos ^tämän Uffon Tunnustuxen^päälle kastetta?

Wastaus. Tahdon.

Villoin^{knfp Pappi:} Mingä nimen sinä tahdot?

Wastaus.

^N.

Niin kallistaa hän itzens^{weden päälle jaPappi} kasta hänen Paäns kolme kerta Wedellä, ^ja sano?

Minä

kastan siuun

^{v?. Nimeen}

I-

<än, jcWojan, ^japyhän Hengen, Amen.

23 ^Cap. 3.'

lud. ^{Turtt. :c.} Kastest.

²⁹

KiitäkHln ^jalukoillamme.

ijankaikkinen Jumala,

Rakas Taiwallinen

^Isa,

me sinua

kiitämme

kaikesta

sydammestä, ettäs

sinun Christillisen Seuratundas

aina

woimaha

pidät ja

enännät,

^ja olet nyt

tämän Per-

sonan

^{N. andanut}

wastauudesta ^syndyä

ijankaikkiseen

Elämään: Ia

^rukoilemme

sinua, ettäs hänen sinun

laupiudetzas

war«

jelisit, ja

siinä

ylöspidäisit,

että hän

^ai-

na olis sinulle

kelwollinen.

Sinun

^rak«

kaan

Poikas ^lEsuren Christuren ^meidän HERramme

kautta, Amen.

Sitte edeöpanee Pappi hänelle ^tsmsn, sanoden:

§s?akas

^{Weljeni, (Sisareni)}

^että sinä

»/»

Jumalan ^Kirkkoon

^ja

Seurakun»

daan, niinkuin

sen ^oikia

jäsen julkisesi nyt

sisäl

otettu olet, ^ja olet

Jumalan

^ja

meidän läsnä olewaisten

edes, tehnyt

si- nun Ustos Tunnusturen;

niin

neuwon minä sinua Jumalan

^puolesi,

että sinä wahwana

^pysyt

siinä ^kuins

^{luwNyut 0-}

let; ^ja

kiität

^{Jumalala, joka}

suWa ar- mosta ^on

^tehnyt

sinun

Lapserens, pesnyt

sinun

synneistas, sytyttänyt ja enändanyt

sinus ^elämän

^ja

ainoastans ^autuari

^teke-

wäisen Nston: rukoillen

^{nyt ja aina,}

^että hän sinun siinä tahdois wahwista

^ja

^war-

jelella, ja anda

sinun

^{wiimein periä}

^»ian- kaikkisen

^{ilon ja autuden.}

HARra siunatkon sinua

^{ja warjel-}

kon

sinua. walistakon Raswons sinun

^{päälles, ja olkon}

sinulle

^armollie

nen. HERra

^{käändäkön}

Rasrvons si.

nun puolees ja

andakon sinulle

^ijankaif-

kisen Rauhan.

^{Nimeen Is«n, jaPo,}

jan ja pyhän hengen, ^Amen.

ManausKummain ^tpgL.

«?akkat

Ystäwät, että

^te olette teidän

«1!

päällenne ottanet,

todistarenne ^tämän meidän Risti.

^{Weljem (Sisareni) kaändy,}

misesta,

^tehdystä

Uston

Tnnnustoresta, lu-

watusta wahwudesta,

^ja

wastanotetusta Kastesta. Sentähden manaan minä

^teitä,

että

te

wielä

^{edespäin teette}

hänelle uskol- lisen ^awun,

^{neuwolla, opetuzella ja tar-}

Pellisillä muistutuxilla,

^että

hän

^{alati py»}

syis

siinä

^{liitos, jonga}

hän ^Jumalan

^Py-

hän Kolminaisuden kantza

^tehnyt

on.

Kartais

^{kaikkia erhetyria,} kuulis, lukis ja

tutkistelis Jumalan

^{Sanaa, ja}

usiast wahwistais ^ustons HERran ^lEsuren Christuren Ehtollisen mahdollisella

^nauti»

tzemisella, ^palwellen

Jumalala

^Pyhydes

ja

Wanhurstaudes kaikkena elinaikanans:

Sunnuntaina

^jaPyhapäiwin. 31

zv

^{Cap. 4.}

jos te

sen tahdotte ^tehdä,

^{niin paljon}

kuin

Jumala ^armoa

^{laina ja}

teille mah»

dollinen

on,

niin

sanokat

^kaitt,

^me

^tah,

domme?

Wastans: ^Me

^tahdon,.

Mcngat

HERran ^rauhaan.

Cap. 4.

Tällä lamalla pidetän ^julkinenlumalanpalwelus.

Sunnundaina, suurina Juhlina,yhteisinä^Ru»

kous'Kiitos ^jaPphä-Päiwänä.

/Vnsist, kosta

^{Pappi ja}

Kansa

^{on kokon.}

dunet Kirkkoon, jotza lumalanpal.

welus ^pidettämän pitä Aamu

Saarnasta alittaan

lumalampalwelus yhdellä Aamu«

eli

^{muulla soweljalla}

Wirrellä: ^sitten, O!

Jumal sinua

kiitäm, ios aika niin ^myö.

tä

anda, senjalken yri wärsy Pyhän

Hen-

gen

awusta ^Saarnaan.

^{Saarna al-}

jetan Aamuu» ^ja

Isa ^meidän Rukouzel-

la.

Ilman

pilkata esipuhetta ^{eteen ote<}

tan

sitte

^{yri Kappale}

Catechismuresta,

joka

rukousten kansia

^{ei pidä oleman pi»}

dembi kuin liki puoli

helke.

Rukous Catcchismuxen-Saarnan ^jällen.

Kaikkiwaldias

^{ja laupias} Jumala,

anna

^meille Pyhä Armos, että

me

paiwapaiwälda

sinun tundemtsetzas lisan-

nyisim, oppisim ja

tutkisim

^meidän

Chri-

stin-Opin kappaleita, ja

niistä

^ymmäräi.

sim, kuinga meidän

sinua

^oikias

Uffos

^ja

kuuljaisudeS palweleman, ja syndiä ja

er»

hetyriä

walttämän

^{pitä. Pyhitä,}

O!

Jumala

Pyhä Hengi,

sinun

^Seurakun»

das,

wahwista

ja ylöspidä händä,

anna hänen

^{enemmin jaenemmin lisändyä, että}

hän sinua

kunnioitais, palwelis,

kiitais

ja ylistais taalla oikias ^{pelwos, ja}

siellä

ijankaikkises autudes,

lEsuzen ^Christu»

ren meidän HERram ^kautta,

^Amen.

Vuolipäiwä»Saarnaan aljetan lumalanpalwelus tällä ^yhteisellä tunnustuxella, langeten maa- han ^kaikki polwillcnS.

«?akkat ystäwät, Weljet ja

Sisaret

»1! Christures ^lEsures,

^ett

^me

^{nyt o.}

lemme kokoon tulleet, meidän Jumalan, palwelusta pitämään,

kiittämään Jumala-

ta kaikkein

hänen Jumalallisten

^hywain-

töidens edest. Ia

^myös

rukoilemaan

hanelda kaikkia mitä me

^tarwitzem,

sekä

22 Cap. 4.

Sunnuntaina

^{jaPyhapmwin. 33}

Hengellisia että ruumillisia

tarpeita, ja

myös

sen

^ymmarram,

^{että me}

^{kaikki il-}

man

epäilemätä olemma synnillä

raskau-

tetut ^ja pyydämme synnistä päästä. ^Sen,

tähden

^langetkam,

^{meidän Polwillem,}

^ja

nöyryttäkäm

meitäm Jumalan ^meidän Taiwallisen Isämme

^{edes Sydämellä ja}

Suulla, ja

tunnustakam meitäm

^waiwai'

siri

wiheljäisiri syndisiri, kuin

me

^myös

olemme,

rukoillen hänelda

^{Armoa ja}

Lauotutta,

näin sanoden ^itzekukin koh»

dastans:

Tässä ^lange mpös Taalnamies polwillens.

n?aiwainen syndinen Ihminen, joka synnistä,

sekä

^{siinnyt, että}

syn»

dynyt olen, ja wielä siitcekin, kaiken elis

«aikanani, syndistä elämätä pitännyt o- len tunnustan

kaikesta

Sydämestäni,

sinun

edestäs, O Raikkirvaldias ijankaikkinen Jumala, minun

rakMTaiwallinen

^Isäni,

etten minä ole

sinua rakastanut

^yliye

kaikkia kappalita, engä ^minun

lähimäi»

stani

^{niinkuin iyiäni.} Minä slen ^(sen pahembi) minun

Isäini

kanffa, monella muodolla rikkonut sinua, ja

sinun

^pyhiä

Rästysanojas wastan,

sekä

ajaturilla,

sanoMa

^ja

röillä. Ia tiedän

^iyeni

sen-

tähden ansainen -Hebvetin

ja ijankaikkisen kadotuxen, ^jos

sinun

pidäis minua niin Duomiyeman kuin

sinun

korva oikeudes waacii, ja minun syndini

ansaineet

^o-

wac. tNucra nyt

sinä

^{rakas Turvalli-}

nen

Isä

ulosluwannut olet, ettäs tahdot Armon ^{ja Laupiuden} tehdä, kaikkein

wairvaisten

^{syndisten kansia, jotka}

hei- tänsä

^{parara tahtorvar, ja}

wahwalla uskolla

^paeta

sinun käsicrämäctömä»

^L,au-

piudes, ja N?apahcajan

Christuren

^{ansion tygö: mille}

sinä tah-

dot armollinen ^olla,

ehkä kuinZa he

^o-

wac

sinua wastaan

rikkonneec, ja ^et i- känäns enä

heidän

^syndejänsä

soimata:

silhen

^{minä myös wairvainen syndinen}

iyeni luotan, ja rukoilen tmwallijesti, että

sinä sen saman sinun

lupaures jäl- keen,

olisit

^{minulle avmollinen ja laupi-}

as, ja

annaisic

^{kaikki minun syndini an-}

deri,

sinun

^{pyhän Nimes}

kiiroxexi

^ja

Runniari.

Sitle

sano»

Pappi tamnnRukouxen, kansan ^plitze.

ijankaikkinm Jumala,

hänen suuren käsittämättömän

^lau-

piudensa ja Wapahwjan

lEsuxen Chn»

stnren Ansion ^tähden,

andakon meille

kalke

C