MEIDÄN KESKUSTA kyselyn tulokset

(1)

MEIDÄN KESKUSTA

kyselyn tulokset

(2)

Vastaajien ikä- ja asuinpaikka

Jyväskylän ydinkeskustassa

Keskustan lähialueilla Muualla

Jyväskylässä

Jyväskylän ulkopuolella

Asutko?

21 %

31 % 42 %

% 6 %

2 %

16 %

37 % 25 %

12 % 8 %

0 20 40 60 80 100 120

alle 18-vuotias 18-25-vuotias 26-40-vuotias 41-55-vuotias 56-65-vuotias yli 66-vuotias

Ikäsi

276 vastaajaa

(3)

Suhde Jyväskylän ydinkeskustaan

17

77

158 206

0 50 100 150 200 250

Toimin yrittäjänä ydinkeskustassa sijaisevassa yrityksessäni (tai…

Käyn töissä ydinkeskustassa (työntekijänä) Vietän muuten vapaa-aikaani

ydinkeskustassa Käyn ydinkeskustassa ostoksilla

Mikä on suhteesi Jyväskylän ydinkeskustaan?

(Voit valita useita)

Yli 75 % vastaajista ilmoitti käyvänsä ostoksilla keskustassa.

Eniten ostoksilla kävijöitä oli alle 40-vuotiaiden ja yli 65- vuotiaiden ryhmissä, joissa vähintään 80 % ilmoitti käyvänsä ostoksilla keskustassa. Keskustan lähialueilla asuvat vastaajat olivat aktiivisimpia keskustassa ostoksilla kävijöitä (yli 90 % vastaajista).

Keskustassa vapaa-aikaa viettävien osuus oli aina suurempi nuoremmissa ikäluokissa kuin vanhemmissa. Alle 26-vuotiaista jopa kolme neljästä ilmoittivat viettävänsä vapaa-aikaa

ydinkeskustassa kun taas yli 65-vuotiaista vastaava määrä oli vain kolmannes.

(4)

Kuinka usein keskustassa käydään?

Ydinkeskustassa asuvista lähes 90 % ja keskustan lähialueilla asuvista yli 75 % käy vähintään muutaman kerran viikossa keskustassa ostoksilla tai viettämässä vapaa-aikaa. Muualla Jyväskylässä ja Jyväskylän ulkopuolella asuvista vastaavat luvut ovat noin 45 % ja 25 %.

Eri ikäryhmistä aktiivisimmin keskustassa kävivät yli 65- vuotiaat (85 % vastaajista vähintään muutaman kerran viikossa) ja alle 26-vuotiaat (lähes 75 %).

Päivittäin tai lähes päivittäin

Muutaman kerran viikossa 1-4 kertaa

kuussa

Harvemmin kuin kerran

kuussa

Kuinka usein käyt keskustassa ostoksilla tai viettämässä vapaa-aikaa?

30 %

34 % 28 %

8 %

(5)

Elinympäristön arvot

Kumpi on sinulle tärkeämpää liikkumisen kannalta yleisesti ottaen?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

prosenttia vastaajista

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Hyvät

liikenneyhteydet henkilöautolla

Hyvät julkisen liikenteen tai pyöräilyn ja jalan- kulun yhteydet 26 % - 74 %

Hyvät julkisen liikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteydet olivat tärkeimpiä alle 40-vuotiaille vastaajille sekä ydinkeskustassa ja sen lähialueilla asuville.

Hyvät henkilöautoyhteydet olivat tärkeimpiä 41-55-vuotiaille

vastaajille ja Jyväskylän ulkopuolella asuville.

74 % vastaajista piti hyviä julkisen liikenteen, pyöräilyn

ja jalankulun yhteyksiä henkilöautoyhteyksiä

tärkeämpinä.

(6)

Elinympäristön arvot

Mitä toivot asuinalueeltasi?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Rauhallisuutta

ja hiljaisuutta Aktiviteetteja

ja elävyyttä 50 % - 50 %

Aktiviteetit ja elävyys olivat tärkeimpiä alle 40-vuotiaille vastaajille sekä Jyväskylän ulkopuolella ja ydinkeskustassa asuville.

Rauhallisuus ja hiljaisuus olivat tärkeimpiä yli 55-vuotiaille

vastaajille ja muualla Jyväskylässä asuville.

Vastaajat jakaantuivat tasan sen suhteen, toivoivatko he

asuinalueeltaan enemmän

rauhallisuutta ja hiljaisuutta

vai aktiviteetteja ja elävyyttä.

(7)

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Asuinalueeni

läheisyydessä olevista puistoista ja viheristutuksista

Kauempana

sijaitsevista laajoista virkistysalueista 82 % - 18 %

Elinympäristön arvot

Millaisesta viherympäristöstä pidät?

Lähes 30 prosenttia ydinkeskustan ja sen lähialueen ulkopuolella asuvista vastaajista piti enemmän kauempana sijaitsevista laajoista virkistysalueista kuin lähiviherympäristöstä.

Lähellä olevat puistot ja

viheristutukset olivat tärkeimpiä yli 65-vuotiaille sekä keskustassa ja keskustan lähialueilla asuville.

Vastaajista 82 % pitää enemmän asuinalueensa lähellä sijaitsevista puistoista

ja viheristutuksista kuin

kauempana sijaitsevista

laajoista virkistysalueista.

(8)

Elinympäristön arvot

Mitä arvostat enemmän?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Omaa autopaikkaa

aivan kotioveni läheisyydessä

Sisäpihaa

viheristutuksineen ja oleskelualueineen 31% - 69 %

Sisäpiha viheristutuksineen ja oleskelualueineen oli tärkeämpi ydinkeskustassa tai sen läheisyydessä

asuville kuin muualla asuville.

Jyväskylän ulkopuolella asuvista 40 prosenttia piti omaa autopaikkaa aivan kotioven läheisyydessä tärkeämpänä kuin sisäpihaa viheristutuksineen ja

oleskelualueineen.

Vastaajista 69 % arvostaa enemmän sisäpihaa viheristutuksineen ja oleskelualueineen kuin omaa autopaikkaa aivan kotiovensa

läheisyydessä.

(9)

Keskustassa asuminen

Näkemykset keskustassa asumisen houkuttavuudesta

Haluaisin asua ydinkeskustassa

Voisin harkita ydinkeskustassa

asumista Ydinkeskustassa

asuminen ei kiinnosta minua

Mitä mieltä olet ydinkeskustassa asumisesta?

15 %

56 % 29 %

98 % 2 %

0 10 20 30 40 50 60

Kyllä pidän En pidä

Pidätkö ydinkeskustassa asumisesta?

Ydinkeskustassa asuvista vastaajista (yhteensä 58 kpl) yksi ei pitänyt ydinkeskustassa asumisesta.

Keskustassa asuminen houkutti erityisesti alle 26-vuotiaita ja keskustan lähialueilla asuvia. Myös yli 65-vuotiaista yli 80 prosenttia voisi harkita ydinkeskustassa asumista.

26-65-vuotiaista noin kolmannes ei ollut kiinnostunut ydinkeskustassa asumisesta.

(10)

Keskustassa asuminen

Kumpi kuvastaa mielestäsi paremmin ydinkeskustan asuntotarjontaa?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Asuntokoko Hintataso Uusien asuntojen

tarjonta

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Uusia asuntoja on

tarjolla sopivasti

Asunnot ovat liian kalliita 40 % - 60 %

Uusia asuntoja on tarjolla liian vähän

Asunnot ovat liian pieniä Asunnot ovat

sopivan hintaisia

Asunnot ovat sopivan kokoisia

12 % - 88 %

61 % - 39 %

Keskustaan asumaan haluavista vastaajista noin 88 % piti asuntoja liian kalliina, noin 70 % uusien asuntojen

tarjontaa riittämättömänä ja puolet asuntoja liian pieninä

^.

(11)

Keskustassa asuminen

Kumpi kuvastaa mielestäsi paremmin ydinkeskustaa asuinympäristönä?

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Asuinympäristö Palvelut ja tapahtumat Rauhattomuus

(prosenttia vastaajista)

1 – 10 11 – 20 21 – 30 31 – 40 41 – 50 51 – 60 61 – 70 71 – 80 81 – 90 91 – 100 Keskustan vilske

on mukavaa

Keskustassa on liian vähän palveluita ja tapahtumia 68 % - 32 %

Keskustassa on rauhatonta

Asuinympäristö ei ole viihtyisä Keskustassa on

runsaasti tapahtumia ja palveluita

Asuinympäristö on viihtyisä

66 % - 34 %

53 % - 47%

Ydinkeskustassa asuvien vastaajien mukaan

- 71 prosentin mielestä keskustan vilske on mukavaa

- 65 prosentin mielestä keskustassa on runsaasti tapahtumia ja palveluita ja asuinympäristö on viihtyisä

(12)

Keskustassa asuminen

Miten eri tekijät vaikuttavat keskustan houkuttavuuteen vapaa-ajanvieton paikkana?

43%

12%

7%

4%

5%

30%

54%

36%

33%

27%

35%

39%

60%

61%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Autojen pysäköinti-mahdollisuudet Tapahtumatarjonta Keskustaan saapumisen helppous Laaja valikoima kauppoja ja palveluita Viihtyisä ympäristö

Ei vaikuta merkittävästi Nykytilanne on hyvä Asiaa pitäisi parantaa

(13)

Suosikkipaikat

(208 kpl)

Kävelykatu, tapahtumat, ihmisvilinä, yksittäiset liikkeet

Satama, kahvila ja ranta

Lutakon ranta Tanssisali

Harju alue, ulkoilu ja oleskelu

Mäki-Matin perhepuisto

Seminaarinmäki, kampus, vehreä ympäristö

Kirkkopuisto

Lounaispuisto

Toivolan piha Kirjasto

Suosikkipaikkoihin kuului erilaisia

kaupunkiympäristöjä, palveluita, puistoja ja rakennuksia. Eniten merkittiin mm.

kävelykadun, Harjun, Sataman ja

Kirkkopuiston alueita.

Näiden lisäksi mm.

Rantaraitti, Seminaarinmäen kampusalue, Lutakon tanssisali ja Mäki-Matin perhepuisto saivat paljon merkintöjä.

(14)

Kauniit ja viehättävät paikat

359 kpl

Kuokkalan silta Satama ja ranta

Rantaraitti Lounaispuisto

Seminaarinmäki

Harju

Kirkkopuisto

Nikolainkulma

Toivolan piha Hautausmaa ja Tourujoenlaakso

Aren aukio

Kauniisiin ja viehättäviin paikkoihin kuului osin samoja kohteita kuin

suosikkipaikkoihin. Paljon merkintöjä saivat esimerkiksi Harjun alue, Kirkkopuisto, Seminaarinmäen kampus, Sataman alue ja Lutakon ranta, Rantaraitti ja Lounaispuisto.

Vanhasta rakennusperinnöstä esille nousivat mm. Toivolan piha, Nikolainkulma, Lyseon lukio, Lutakon Tanssisali ja kaupungintalo. Uudempi rakennettu ympäristö viehätti esimerkiksi Kuokkalan sillan, Karismakorttelin ja

Matkakeskuksen osalta.

Kauniisiin ja viehättäviin paikkoihin merkittiin myös Tourujoenlaakso ja Vanha hautausmaa sekä kahden korttelin väliin jäävä Keskustie.

(15)

Rauhalliset paikat

181 kpl

Harjun alue

Hautausmaa ja Tourujoenlaakso

Cygnaeuksenkatu ja kirjasto Kirkkopuisto

Seminaarinmäki

Rauhallisiksi paikoiksi merkittiin erityisesti puistoja, kuten

Kirkkopuisto, Harjun alue, Seminaarinmäki,

Hautausmaa ja Tourujoenlaakso sekä kirjasto.

Rauhallisiksi paikoiksi nousivat myös keskustan sisällä olevat ”keitaat”, joissa on vähemmän ihmisiä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Keskustie sekä

Cygnaeuksen puisto, joka sai lähes yhtä monta merkintää kuin kirkkopuisto.

(16)

Epämiellyttävät paikat

301 kpl

Kävelykatu

Ruma rakennus

Parkkipaikat Valtiontalo

Sekava tila ja parkkipaikat

Epämiellyttävät paikat ovat jakautuneet laajasti

ydinkeskustaan, koska vastaajat ovat voineet niputtaa saman asian alle monia epämiellyttäviä asioita.

Eri ihmiset voivat kokea saman asian hyvin eri tavalla: yksi epämiellyttävänä ja toinen mukavana. Esimerkkinä tästä on esimerkiksi pihakatu ja

Kompassiaukion lähistö.

(17)

Paikat, joihin vietäisiin vieras

289 kpl

Kävelykatu

Kirkkopuisto

Toivolan piha

Satama Harju

Tourujoenlaakso

Seminaarinmäki

Vieras vietäisiin tyypillisesti tutustumaan paikkoihin, jotka kuvastavat Jyväskylää ja ydinkeskustaa.

(18)

Paikat, joihin esitettiin uusia rakennuksia

237 kpl

Ratapihan alue Kalevankatu

Valtiontalon viereinen tyhjä tontti

Väinönkadun ja

Vapaudenkadun risteys Lyseo ja tori

Kortteleiden täydentäminen Vaasankadun varressa

Älylä ja Hämeenkatu

Satamankärki

Uusia rakennuksia esitettiin pääosin kohteisiin, jotka ovat olleet esillä uuden

rakentamisen paikkoina.

(19)

Paikat, joihin esitettiin lisää viherympäristöä

170 kpl

Lisää viherympäristöä esitettiin eri puolille keskustaa. Esiin nousivat erityisesti kävelykatu (ja pihakatu) ja ylipäänsä ns.

liikekeskustan alue sekä vanha torin ja uuden torin alueet.

Ydinkeskustan ulkopuolella lisää viherympäristöä esitettiin mm. Lutakon aukiolle ja ratapihalle.

(20)

Paikat, joihin esitettiin uusia aktiviteetteja

100 kpl

Uusia aktiviteetteja ideoitiin erityisesti Harjun alueelle, Kirkkopuistoon ja vanhan torin paikalle. Myös muihin puistoihin ja

satamaan/Lutakon aukiolle esitettiin uusia

aktiviteetteja.

Eniten Harjulle toivottiin ulkoilu- ja liikuntavälineitä.

Vanhan torin paikalle ideoitiin myös ulkoliikunta- ja virkistymis-

mahdollisuuksia.

Kirkkopuiston osalta toivottiin erityisesti lastenleikkipaikkaa.

Sataman ja Lutakon aukion nähtiin ylipäänsä tarjoavan hyvät puitteet eri

aktiviteeteille.

(21)

Muut kehittämisideat

70 kpl

Eniten muita

kehittämisideoita annettiin vanhan torin sekä kävely- ja pihakadun suhteen. Vanhan torin tilalle toivottiin

esimerkiksi aukiota

ajanviettopaikaksi. Ideoissa toivottiin myös mm. lisää pyöräpysäköintiä ja sen sallimista Kauppakadun kävelykatuosuudella.

Kommenteissa esitettiin niin pihakadun palauttamista normaaliksi katuosuudeksi kuin myös sen laajentamista osaksi Kirkkopuiston kävely- ympäristöä.

Mukana oli myös paljon yksittäisiä kehittämisideoita.

Kulttuuriympäristö ja palvelut

Kortteleiden sisäpihojen kehittäminen

Parkkialueiden kehittäminen

Elämää rantaraitille, esim. skeittipaikka

Sisäpihan viihtyisyyden parantaminen Virhekaistaleen

siistiminen

Liikennenopeuksien hidastaminen

(22)

Kehitettävät reitit

119 kpl

Kauppakatu ja Kilpisenkatu sekä Ratapihan ja Rantaväylän

ylittävät uudet yhteydet nousivat erityisesti esiin kehitettävinä reitteinä. Kauppakadulle toivottiin esimerkiksi pyöräilyn eriyttämistä jalankulusta.

Kilpisenkadulle ehdotettiin kevyenliikenteen olosuhteiden parantamista ja Kilpisensillan jatkamista.

Kehitettävissä reiteissä oli myös nostettu esille kortteleiden sisäisten yhteyksien

parantaminen. Näitä olemassa olevia reittejä (esim. Kirjaston takana oleva reitti, Keskustie/

Telefoonikuja, Kauppakulman viereinen reitti) toivottiin kehittävän viihtyisimmiksi ja enemmän käytetyiksi. Uusia kortteleiden sisäisiä reittejä esitettiin mm. Vapaudenkadun ja Hannikaisenkadun väliin jääviin kortteleihin.