• Ei tuloksia

Mies Laukaan osuuspankin ja yhteiskoulun takaa : Toivo Torikka 1910-1993 · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mies Laukaan osuuspankin ja yhteiskoulun takaa : Toivo Torikka 1910-1993 · DIGI"

Copied!
3
0
0

Kokoteksti

(1)

Pertti Torikka

Valokuvat: Pertti Torikan arkisto

M ie s l a u k a a n o s u u s p a n k in j a

YHTEISKOULUN TAKAA

TOIVO TORIKKA 1910-199 3

NUORUUS KARJALASSA

Toivo Torikka syntyi Kurkijoen Riekkalan kylässä kesäkuun 6. pnä 1910 monitoimimies Matti Torikan vanhimpana poikana. Isä oli maan­

viljelijä, kartoittaja, yrittäjä Pietaris­

sa, säästöpankin kamreeri, kun­

nanvaltuutettu ja herastuomari. Toi­

vo ryhtyi kansakoulun jälkeen pää­

toimiseksi maanviljelijäksi isänsä tilalla ja suoritti kotoaan puoliksi

salaa paikallisen maamiesopiston osatutkintoja, kouluun kun ei ollut aikaa.

Jo Kurkijoen aikoina Toivo oli paikallise maamiesseuran piirimie­

henä, suojeluskunnan kyläpäällik- könä ja poikaosaston johtajana sekä Vu-seura Kurkijoen Piiskan

edustusurheilija hiihdos­

sa ja ke sk im a tk o je n juoksussa.

Ennen talvisotaa Toivo ehti myös avioitua kirkonkyläläisen voimis- telijattaren Helmi Tirrin kanssa, yhteisestä pon­

nistuksesta syntyi myös esikoispoika.

SOTA-AIKA

Talvisodan kersantti Toivo To­

rikka taisteli Laatokan rannikkopuo­

lustuksessa RT 3:n mittaus-ja las- kentaosaston varajohtajana Heinä- senmaalla, siis varsin lähellä koti­

aan. Jatkosodan vuodet 1941-43 Torikka oli JR 5:ssä ja JR 25:ssä KRH:n joukkueenjohtajana Maase- lässä, Suurilahdellaja Nietjärvellä.

Syksyllä 1943 hän sai siirron toimis- toupseeriksi Jyväskylän suojelus­

kuntapiirin esikuntaan, koska hän veljensä kaaduttua jäi maatilan ai­

noaksi jatkajaksi. Keväällä 1944 hänet siirrettiin uudestaan rintamal­

le JR 44:ään joukkueenjohtajaksi ja lopulta komppanian päälliköksi.

Sotilasarvoltaan Torikka oli viimek­

si yliluutnantti.

LAUKAALAISTUMINEN

Talvisodasta päästyään Toivo Torikka löysi perheensä evakkotai­

paleelta Viitasaarelta, ja jo viiden päivän kuluttua hänet valittiin Jyväs­

kylän suojeluskuntapiirin Laukaan aluepäälliköksi sittemmin alisotilas- ohjaajaksi. Ydinperhe - vaimo ja

Torikan perhe esikoisen rippipäivänä 1952.

poika - muutti Saralinnaan, mutta vanhukset ja karja jäivät Viitasaa­

relle, josta taas kaikki siirtyivät ta­

kaisin Kurkijoelle syksyllä 1941.

Jatkosodan jälkeen Toivo To­

rikka polkupyöräin vuoden 1945 va­

kuutusyhtiö Pohjolan tarkastajana läpi Keski-Suomen Viitasaarelta Joutsaan, ydinperhe asui Jyväsky­

lässä.

Keväällä 1946 Toivo Torikka tapasi Jyväskylän kadulla entisen upseeritoverinsa Ilmari Vaahtilan, josta oli tullut Keski-Suomeen fuu­

siota rakentavan Jyväskylän Seu­

dun osuuskassan toimitusjohtaja.

Kahvituokion juttelussa Toivosta sovittiin mahdollisesti Laukaaseen perustettavan osuuskassan sivu­

konttorin vetäjä.

Vuoden 1945 asutuslain mu­

kaan Ilmajoella evakossa olleelle Matti-isälle ja jyväskyläläistyneelle Toivo-pojalle tarjottiin kylmiä maati­

loja Loimaalta ja Kausalasta, mut­

ta he eivät ottaneet niitä vastaan.

Niinpä Toivo Torikka lähti osuuskas- saopistoon kursseille ja muutti vai­

monsa Helmin ja silloin kahden pojan kanssa kesäkuun alussa 1946 Laukaan kirkonkylään. Kolme isovanhempaa seurasi vuotta

Kotiseutulehti C)

Laukaan Joulu 2001

(2)

myöhemmin Laukaaseen, kun ensin olivat m yyneet pääosan karjasta, josta toki jätettiin kaksi lypsävää särpimen jatkeeksi Lau­

kaan eloon.

LAUKAAN OSUUSKASSA SYNTYY

1900-luvun alussa kasva­

neen osuustoim intaliikkeen kan­

nalta Laukaa oli ollut karua aluet­

ta. Vaikka tänne oli perustettu kuusi osuuskassaa, niin hyvin toi­

mivia olivat vain Lievestuoreen (per. 1907) ja Äijälän (per. 1909) kassat. Laukaan Kuusan osuus- kassa oli perustettu vuonna 1925 ja se pyrki kirjanpitäjänsä, kun- n a n ka m re e ri H eikki V a tiaise n m yötä m uuttam aan kunnan v i­

rastotaloon, mutta liiketoim inta jäi paikallisen, vahvan Laukaan säästöpa nkin ja lko ih in . Niinpä K u u sa n ka s s a s u la u tu i koko Keski-Suom een fuusioitum aan p y rk iv ä n J y v ä s k y lä n S e udun osuuskassaan ennen kuin suun­

nitelm a t kirkonkylään aiotu sta osuuskassan konttorista ennät­

tivät tietoon.

Toivo Torikan ideoimana Jy­

väskylän suurkassa perusti sivu- k o n tto rin L a u k a a n k irk o lle . Osuuskassan toim italoksi pysty­

tettiin keväällä 1946 Laukaan en­

sim m äinen Enson puuelement- titalo osuusliike Keskimaan ton­

tille säästöpankkia vastapäätä.

Taloon tuli kassan lisäksi asutus- toim isto ja kolme asuntoa.

Laukaan sivu ko n tto ri m e­

nestyi pankkikilpailuissa vuosina 1946-56 niin hyvin, että siitä kas- v o i tu o llo in S u o m e n s u u rin osuuskassojen sivukonttori, jo l­

le rakennettiin vuonna 1952 aika­

naan Laukaan suurin tiilinen lii­

ketalo räätäli Nymanilta ostetulle tontille.

M iksi o s u u ska ssa kasvoi Laukaan suurim m aksi ra h a la i­

tokseksi kym m enessä vuodes­

sa? Ensinnäkin koko sodanjälkei­

nen asu tu sra h o itu s kulki La u ­ kaassa osuuskassan kautta, ja näin asiakaskunta laajeni kaikkiin s iirto la is iin ja rin ta m a m ie h iin . Toiseksi Toivo Torikka sai kun­

nanjohtajaksi siirtyneen Heikki Vatiaisen, asutusneuvoja Toimi H eikkolan ja m aan vilje lijö id e n Adolf Kuutin, Eelis Laaksosen, Eino J. Peuran, Toivo Oksasen, Bruno Salosen sekä Vilho Antto­

sen kanssa puhallettua yhdessä yrittämisen innon osuuskassatoi- m intaan . K o lm a n n e ksi liene e mainittava, että Torikka oli muka­

na sekä kunnan että seurakun­

nan luottam ustehtävissä ja yksi­

tyisen puolen yhdistystehtävissä laidasta laitaan. Hänen kauttaan osuuskassa näkyi ympäriinsä.

V uonna 1956 Jyvä skylä n Seudun osuuskassan sivukont­

tori itsenä istyi em ostaan Lau­

kaan Seudun o s u u ska ssa ksi.

S am alla Ä ijälässä itsenäisenä puuhannut osuuskassa sulautui siihen, ja Äijälään jäi sivukontto­

ri. Torikan johtajakaudella vielä perustettiin sivukonttorit Vihta- vuoreen ja Leppävedelle. Pank­

k ila in sä ä d ä n tö m uutti vuonna

1970 osuuskassan nimeksi Lau­

kaan osuuspankki. Toivo Torikka jäi eläkkeelle kesäkuussa 1972, mutta antoi auliisti neuvoja seu­

raajilleen, jos ne heitä kiinnosti­

vat.

YHTEISKOULUN PUUHAMIES

Kun Laukaan kirkonkylään ruvettiin toden te o lla p u u h a a ­ maan oppikoulua keväällä 1950, niin osuuskassan konttorinjohta­

ja Torikka lähti mukaan täysin sy­

dämin. Hän oli ensimmäinen joh­

tokunnan sihteeri ja taloudenhoi­

taja, viim e ksi m ainittuna koko yhteiskoulun kauden 1950-74.

Ennen koulun alkua organisoitiin juhla-, rakennus-, rakennuspuu- keräys-, ompeluseura- ym. toim i­

kuntia. Kaikissa näissä Torikka oli m ukana. E sim e rkiksi VVanhan Laukaan häiden järjestäjänä hä­

nen oli helppo mm. Laukaan Ur­

heilijoiden puheenjohtajana saa­

da mukaan esiintyjiä ja järjestys- miehiä.

Kirkonkylän pankklkeskus. Oikealla OP:n v. 1946 pystytetty liike, keskellä OP:n v.

1952 rakennettu talo. Vasemmalla Säästöpankin nurkka.

10

(3)

Yhteiskoulun laajetessa ra­

hastonhoitaja Torikka yhdessä johtokunnan puheenjohtaja A a­

dolf Sikiön ja rehtori Kaarlo Huo­

tarin kanssa järjesti rahoituksen ra k e n ta m is ille v u o s in a 1952, 1957-58 ja 1960-63. Rahaston­

hoitajansa ansiosta koulun hen­

kilökunta sai palkkansa ajallaan, vaikka osuuskassan tarkastajat moittivatkin Torikkaa näistä jo h ­ tuneista keskuspankin luottorajo­

jen ylityksistä ja sam alla ylisuu­

rien kannattavuuslukujen hupe­

nemisesta. Tässä mielessä To­

rikka asetti laukaalaisen nuorison koulutuksen kassan etujen edel­

le.

LISÄKSI MUKANA MONESSA

Edellä m ainittujen tehtävien lisäksi Toivo Torikka osallistui laajalti yhteiskunnan ja yhteisöjen luottamustehtäviin:

- Laukaan kunnanvaltuuston jäsen 1948-56

- Kunnanhallituksen varajäsen 1957- 66

- lukuisten lautakuntien pj. ja jäsen 1956-80

- Laukaan seurakunnan kirkkohallin- tokunnan pj. ja kirkkoneuvoston vpj.

1975-77

- Laukaan Karjalaiset ry:n pj. 1969- 84 ja johtokunnan jäsen 1947-84 - Laukaan Urheilijat ry:n pj. 1948-56 - Laukaan 4H-kerhon rahast.hoit.

1946-63 ja pj. 1964-76

Laukaan M aam iesseuraliiton rahast.hoit. 1947-68

- Laukaan Mieslaulajat ry:n perustaja­

jäsen 1951-85 ja pj. 1958-64

-Laukaan Reserviupseerit ry:n perus­

tajajäsen 1956-93 ja pj.1956-57 sekä 1965-66

- Aseveliyhdistyksen johtokunnan jä­

sen koko toiminnan ajan

- Laukaan Lions-klubin jäsen 1964-80, presidentti 1967-68, piirin 107 G loh- kopj. 1974-75

- Vapaussoturien K-S:n piirin hallituk­

sen jäsen 1965-93

- Kuntoutumiskeskus Peurungan val­

tuuston varajäsen 1968

- MNL:n Laukaan osaston johtokunnan jäsen 1950-90

- Laukaan sotaveteraanit ry:n rahaston­

hoitaja ja pj. 1975-88

- Lukuisten yhdistysten ja järjestöjen

tilintarkastaja 1947-92

- Julkinen kaupanvahvistaja 1958-92

Talousneuvoksen arvon Toi­

vo Torikka sai vuonna 1977. Hän eli Laukaassa vuodet 1940-41 ja 1946-93 täyttä toim ekasta elä­

mää. Jatkuvasta kiireestä huoli­

matta hän ei soittanut torvea to ­ tisena. Ovela pilke silm äkulm as­

sa ke rto i y s tä v ille ja v ie ra ille maailmaa kokeneesta ja ym mär­

tävästä miehestä. Yli 21 -vuoti­

sen eläkeuran Toivoja Helmi mat­

kustelivat paljon, mutta viihtyivät eritoten Suomen Lapissa retkeil- len ja kuvaten. Jos omille pojille ei aikaa rutosti liiennytkään, niin la p s e n la p s e t s a iva t lä m m in tä syliä ja soljuvaa laulua aina ha­

lutessaan.

Kun Toivo Torikka kuoli jo u ­ lun alla 1993, kirjahyllyn päälle ja kaappiin jäi pölyttymään yli 20 eri jä rje stö je n sta ndaria ja leegio kunniamerkkejä ja ansiomitaleja.

K otiseutulehti

Laukaan Joulu 2001

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Pykälän 1 momentissa säädettäisiin, että perusopetuslain 4 ja 7 §:ssä tarkoitetulle esi- ja perus- opetuksen järjestäjälle sekä varhaiskasvatuslain 5 §:ssä

Ennen tämän lain voimaantuloa 25 §:n 1 momentin nojalla tehdyt rataverkon käyttö- sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on sovittu.. Edellä 35 a

7) muut 3 §:ssä tarkoitetun tuen ja 5 §:n tarkoitetun hyvityksen myöntämiseksi, maksamiseksi ja valvomiseksi välttämättömät tiedot myös muusta kuin edellä tässä

Esimerkiksi lakiehdotuksen 25 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi, että jos lakiehdotuksen 17—23 §:ssä tarkoitettuja määräyksiä ja kieltoja ei voida pitää

Jos lapsen äidille on annettu sukusolujen ja alkioiden käytöstä hedelmöityshoidossa annetun lain ( / ) 1 §:ssä tarkoitettua hedelmöityshoitoa, on mies, joka

Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa ja 5 §:ssä säädetään, maatalousyrittäjäl- lä on oikeus sijaisapuun maatalousyrityksen kotieläintuotannon jatkamisen

5) Rajavartiolaitos 5—8 §:ssä tarkoitettuja tietoja, joita käsitellään poliisilain 1 luvun 1 §:n 1 momentissa tarkoitettujen rajavartiolaissa (578/2005), rikostorjunnasta

Poliisilain 5 a luvun 59 ja 60 §:ssä ja tietoliikennetiedustelusta siviilitiedustelussa annetun lain 24 ja 25 §:ssä säädetään siviilitiedustelun sisäisestä ja myös