294500
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rautatielain muuttamisesta
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rau-
tatielain ratamaksua, rataverkon käyttösopi- musta sekä liikkuvan kaluston katsastusjär- jestelmää koskevia säännöksiä. Lisäksi lakiin ehdotetaan lisättäväksi rakentamisaikaista käyttölupaa koskevat säännökset. Ratamak- sua koskevaa sääntelyä täydennettäisiin li- säämällä lakiin rautateiden infrastruktuurika- pasiteetin käyttöoikeuden myöntämisestä ja
rautateiden infrastruktuurin käyttömaksujen perimisestä sekä turvallisuustodistusten an- tamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2001/14/EY tarkoi- tettua suorituskannustinjärjestelmää koskevat säännökset. Lisäksi lakiin tehtäisiin eräitä täsmentäviä muutoksia.
Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voi- maan 1 päivänä lokakuuta 2009.
—————
YLEISPERUSTELUT
1 N y k y t i l a j a e h d o t e t u t m u u t o k s e t Suomessa peritään rautatieliikenteen har- joittajilta rataverkon käyttämisestä rautatie- lain (555/2006) 14 §:ssä tarkoitettua rata- maksun perusmaksua ja rataverolaissa (605/2003) tarkoitettua rataveroa. Suomessa ei sitä vastoin ole toistaiseksi otettu käyttöön rautateiden infrastruktuurikapasiteetin käyt- töoikeuden myöntämisestä ja rautateiden inf- rastruktuurin käyttömaksujen perimisestä se- kä turvallisuustodistusten antamisesta anne- tun Euroopan parlamentin ja neuvoston di- rektiivin 2001/14/EY (jäljempänä kapasiteet- ti- ja ratamaksudirektiivi) II luvussa tarkoi- tettuja muita infrastruktuurimaksuja eikä suo- rituskannustinjärjestelmää. Ratahallintokes- kus ja VR Osakeyhtiö ovat kuitenkin aikatau- lukausittain tekemässään rataverkon käyttö- sopimuksessa sopineet suorituskannustinjär- jestelmää vastaavasta korvausjärjestelmästä, mutta se ei ole perustunut lakiin.
Rautatievirasto myöntää rautatielain mu- kaan käyttöönottoluvan rakenteelliselle osa- järjestelmälle ennen kuin osajärjestelmä voi- daan ottaa käyttöön. Tällaisia rakenteellisia osajärjestelmiä ovat muun muassa rautatie- järjestelmässä käytettävä liikkuva kalusto se- kä infrastruktuuri tai sen osa. Rautatievirasto voi nykyisin myöntää käyttöönottoluvan myös määräaikaisena. Sen sijaan virasto ei voi voimassa olevien säännösten nojalla pe- ruuttaa myöntämäänsä käyttöönottolupaa, vaikka siihen voisi olla esimerkiksi turvalli- suussyistä tarvetta. Virasto ei voi myöskään myöntää osajärjestelmälle rakentamisaikaista lupaa. Tämä on osoittautunut ongelmalliseksi erityisesti infrastruktuurin osalta, koska rata- osat on käytännössä ollut pakko ottaa käyt- töön vaiheittain ennen viraston koko rata- osalle myöntämää käyttöönottolupaa. Ehdo- tuksessa esitetään lakiin otettavaksi säännök- set käyttöönottoluvan peruuttamisesta ja osa- järjestelmän rakentamisaikaisesta käyttölu- vasta.
Rautatieviraston katsastusjärjestelmän pii- riin eivät nykyisin kuulu ne rataverkolla käy-
tettävät veturit ja vaunut, joille Rautatieviras- to on myöntänyt rautatielain 35 §:ssä tarkoi- tetun käyttöönottoluvan. Käytännössä katsas- tusvelvollisuus ei koske uusinta käyttöön otettua kalustoa. Sen rajaaminen katsastus- velvollisuuden ulkopuolelle ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Tämän vuoksi myös uusin kalusto ehdotetaan otettavaksi katsas- tusvelvollisuuden piiriin
Rautatieliikenteen harjoittaja ja Ratahallin- tokeskus ovat rautatielain mukaan velvollisia ilmoittamaan onnettomuustutkintakeskuksel- le ja Rautatievirastolle niiden tietoon tulleista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Tietojen ilmoittamisessa on ilmennyt eräitä puutteita.
Tämän vuoksi ehdotetaan, että lakiin otetaan valtuutussäännös, jonka nojalla valtuutettai- siin valtioneuvostolla annettavaksi tarkempia säännöksiä ilmoitusvelvollisuudesta ja sen si- sällöstä.
2 E s i t y k s e n v a i k u t u k s e t 2.1 Taloudelliset vaikutukset
Esityksen mukaisen suorituskannustinjär- jestelmän arvioidaan jossain määrin lisäävän toisaalta rautatieliikenteen harjoittajan ja toi- saalta Ratahallintokeskuksen kustannuksia.
Järjestelmän mukaisten korvausten enim- mäismäärä on tarkoitus mitoittaa siten, että mahdolliset lisäkustannukset olisivat koh- tuulliset. Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan vuositasolla muutamasta sadasta tu- hannesta eurosta enintään kahteen miljoo- naan euroon.
Osajärjestelmän rakentamisaikaisen käyttö- luvan käsittelyyn arvioidaan kuluvan yhden henkilötyövuoden työpanos. Rakentamisai- kaisesta luvasta riippumatta Rautatieviraston on käsiteltävä uudistamista tai parantamista koskevat suunnitelmat. Näin ollen vastaava henkilötyövuosimäärä jouduttaisiin joka ta- pauksessa kohdentamaan uudistamis- ja pa- rantamishankkeiden suunnitelmien käsitte- lyyn. Ehdotettu sääntely ei siten sellaisenaan lisäisi viraston resurssitarpeita. Rakentamis-
aikaisen luvan käyttöönotto lisäisi jossain määrin Ratahallintokeskuksen tehtäviä, mutta se ei kuitenkaan edellyttäisi myöskään Rata- hallintokeskukselle lisää resursseja.
Katsastusjärjestelmän laajentaminen kat- tamaan myös uusi liikkuva kalusto ei aiheuta lisäkustannuksia Rautatievirastolle, koska vi- rasto on käytännössä jo ottanut myös uuden liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmänsä piiriin.
Esityksellä ei ole välittömiä valtiontalou- dellisia vaikutuksia.
2.2 Vaikutukset viranomaisten ja alan muiden toimijoiden tehtäviin
Ratahallintokeskus ja VR Osakeyhtiö ovat jo sopineet aikataulukausittain ehdotettua suorituskannustinjärjestelmää vastaavasta järjestelmästä, joten ehdotettu lakisääteinen suorituskannustinjärjestelmä ei lisäisi niiden tehtäviä.
Rautatievirasto myöntää tällä hetkellä ra- kenteellisen osajärjestelmän käyttöönottolu- vat vasta rakentamisen, uudistamisen ja pa-
rantamisen päättyessä. Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuutta koskevan yhteisölainsää- dännön lähtökohtana on kuitenkin, että rauta- tieturvallisuudesta vastaava viranomainen vaikuttaa hankkeeseen ja turvallisuusnäkö- kohtien hallintaan jo ennen osajärjestelmän rakentamisen, uudistamisen tai parantamisen käynnistämistä. Tämän vuoksi viraston käsi- teltäviksi ehdotetaan uudenlaisia käyttöönot- tolupaa täydentäviä lupa-asioita, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi lisäisi viraston teh- täviä. Myöskään Ratahallintokeskuksen teh- tävät eivät lisääntyisi uuden luvan käyttöön- oton takia merkittävästi.
3 A s i a n v a l m i s t e l u
Esitys on valmisteltu liikenne- ja viestin- täministeriössä yhteistyössä Rautatieviraston ja Ratahallintokeskuksen kanssa. Suoritus- kannustinjärjestelmää koskevista säännöksis- tä on neuvoteltu oikeusministeriön kanssa.
Esityksestä on pyydetty Ratahallintokes- kuksen, Rautatieviraston, onnettomuustutkin- takeskuksen ja VR-Yhtymä Oy:n lausunnot.
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT
1 L a k i e h d o t u k s e n p e r u s t e l u t 14 a §. Suorituskannustinjärjestelmä. Eu- roopan yhteisöjen komissio antoi Suomelle 27 päivänä kesäkuuta 2008 virallisen huo- mautuksen niin sanotun ensimmäisen rauta- tiepaketin direktiivien osittain puutteellisesta täytäntöönpanosta. Komissio katsoi huomau- tuksessaan, että Suomi on jättänyt osittain täyttämättä kapasiteetti- ja ratamaksudirek- tiivin 2001/14/EY 11 artiklan mukaiset vel- vollisuutensa, koska rautatielaissa ei ole säännöksiä artiklan mukaisesta suorituskan- nustinjärjestelmästä. Suomi on viralliseen huomautukseen antamassaan vastauksessa ilmoittanut, että rautatielakia tullaan muut- tamaan siten, että siihen sisällytetään sään- nökset suorituskannustinjärjestelmästä.
Säännökset otettaisiin lain 3 lukuun, joka koskee rautatieliikenteen harjoittajille tarjot- tavia palveluja ja ratamaksua.
Kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin 11 ar- tiklan 1 kohdan mukaan infrastruktuurin hin- noittelujärjestelmien on suorituskannustinjär- jestelmän avulla kannustettava rautatieyri- tyksiä ja rataverkon haltijaa minimoimaan häiriöt ja parantamaan rautatieverkon suori- tuskykyä. Järjestelmään voi artiklan mukaan sisältyä seuraamuksia verkon toiminnalle häiriötä tuottavista toimista, korvauksia häi- riöstä kärsiville yrityksille ja palkintomaksu- ja ennakoitua paremmasta suorituskyvystä.
Artiklassa säädetään edelleen, että suoritus- kannustinjärjestelmän perusperiaatteita so- velletaan koko verkkoon.
Jäsenvaltion on otettava artiklassa tarkoi- tettu suorituskannustinjärjestelmä käyttöön. Tämän vuoksi lakiin esitetään otettavaksi omana pykälänään järjestelmää koskevat säännökset. Pykälän 1 momentin mukaan jär- jestelmällä kannustettaisiin rautatieliikenteen harjoittajia ja Ratahallintokeskusta edistä- mään rataverkon tehokasta käyttöä ja rauta- tieliikenteen täsmällisyyttä minimoimalla niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä. Rau- tatieliikenteen harjoittajilla tarkoitettaisiin rautatieyritysten lisäksi museoliikenteen har-
joittajia. Järjestelmän edellytettäisiin olevan tasapuolinen, syrjimätön ja suhteellisuusperi- aatteen mukainen kaikkien järjestelmän pii- riin kuuluvien toimijoiden kannalta.
Pykälän 2 momentissa velvoitettaisiin rau- tatieliikenteen harjoittaja maksamaan korva- uksia Ratahallintokeskukselle, jos rautatielii- kenteen harjoittajan harjoittama liikenne poikkeaisi oleellisesti rautatieliikenteen har- joittajasta johtuvasta syystäsille myönnetystä ratakapasiteetista. Vastaavasti Ratahallinto- keskus velvoitettaisiin maksamaan korvauk- sia rautatieliikenteen harjoittajalle, jos rata- verkon käytettävyys poikkeaisi oleellisesti Ratahallintokeskuksesta johtuvista liikenteen häiriöistä rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetystä ratakapasiteetista. Suorituskan- nustinjärjestelmän mukaista korvausta ei vel- voitettaisi maksamaan, jos liikenne poikkeai- si muusta kuin rautatieliikenteen harjoittajas- ta aiheutuneesta syystä tai rataverkon käytet- tävyys poikkeaisi muusta kuin Ratahallinto- keskuksesta johtuvasta syystä, esimerkiksi luonnon olosuhteista. Toisaalta poikkeami- sen edellytettäisiin olevan oleellista ja sen edellytettäisiin aiheuttavan haittaa rautatie- järjestelmän toimivuudelle. Oleellisena poik- keamisena voitaisiin pitää esimerkiksi juna- vuoron peruuttamista tai vähintään 15 mi- nuutin viivästymistä taikka etuajassa ajoa.
Poikkeamisen oleellisuutta arvioitaessa voi- taisiin lisäksi ottaa huomioon junavuoron pe- ruuttamisen, viivästymisen, etuajassa ajon tai muun rautatieliikenteen häiriön aiheuttamat haitat rautatieliikenteelle, radanpidolle ja ko- ko rautatiejärjestelmän toimivuudelle. Erilai- set rautatieliikenteen häiriöt aiheuttavat useimmissa tapauksissa rautatiejärjestelmän teknisen luonteen vuoksi haittaa rautatiejär- jestelmän toimivuudelle. Nämä haitat näky- vät usein muulle liikenteelle aiheutuneina myöhästymisinä tai muina seurannaishäiriöi- nä. Eri häiriötilanteiden vaikutukset voivat olla erilaiset pääkaupunkiseudun tiheäliiken- teisessä lähiliikenteessä kuin muussa rauta- tieliikenteessä.
Suorituskannustinjärjestelmä rajattaisiin tässä vaiheessa rataverkon haltijana toimivan Ratahallintokeskuksen ja rautatieliikenteen harjoittajan väliseen sopimussuhteeseen. Jär- jestelmä ei siten koskisi kolmansien osapuol- ten oikeutta korvaukseen rautatieliikenteen häiriöistä mahdollisesti aiheutuneesta vahin- gosta. Tällaisina kolmansina osapuolina voi- sivat olla esimerkiksi junan myöhästymisestä vahinkoa kärsineet muut rautatieliikenteen harjoittajat. Järjestelmään ei sisällytettäisi kapasiteetti- ja ratamaksudirektiivin 11 artik- lassa tarkoitettuja palkintomaksuja ennakoi- tua paremmasta suorituksesta. Käytännössä olisi hyvin hankala objektiivisesti arvioida, millaista suoritusta olisi pidettävä ennakoitua parempana. Toisaalta suomalaisessa järjes- telmässä ei myöskään olisi osoitettavissa sitä tahoa, joka voisi maksaa ennakoitua parem- man suorituksen tehneelle toimijalle palkin- tomaksun. Hyvästä suorituksesta joka tapa- uksessa todennäköisesti seuraisi toisaalta lii- kenteen välityskyvyn parantuminen ja toi- saalta paremman suoriutumisen seurauksena syntyvä henkilö- ja tavaraliikenteen kasvu.
Ratahallintokeskus ja rautatieliikenteen harjoittaja sopisivat aikataulukausittain teh- tävässä lain 25 §:ssä tarkoitetussa rataverkon käyttösopimuksessa tarkemmin kummankin osapuolen korvausvelvollisuudesta ja korva- usten perusteista. Kysymyksessä olisi ni- menomaan rataverkon käyttösopimuksen so- pijaosapuolten sopimasta korvauksesta, eikä perustuslain 81 §:n 2 momentissa tarkoitetus- ta valtion viranomaisen perimästä maksusta.
Sopijaosapuolet voisivat korvauksen mää- rän mitoituksessa ottaa huomioon viivästy- misen tai muun häiriön tosiasialliset vaiku- tukset rautatieliikenteeseen. Korvaus ei syr- jäyttäisi rautatieliikenteen harjoittajan tai ra-
danpitäjän raideliikennevastuulain (113/1999) mukaista ankaraa vastuuta rauta-
tieliikenteessä aiheutuneiden henkilövahin- kojen ja esinevahinkojen korvaamisesta.
Korvaus olisi yksityisoikeudellinen sopimus- rikkomuksen seuraamus, joka suoritettaisiin sopimusperusteisen korvausvastuun mukai- sen toiselle sopijaosapuolelle aiheutuneesta todellisesta vahingosta suoritettavan korva- uksen lisäksi ja siitä riippumatta. Sopijaosa- puolet voisivat kuitenkin sopia, että sopi- muksen mukaisen korvauksen lisäksi ei perit-
täisi vahingonkorvausta tai muuta korvausta.
Suorituskannustinjärjestelmän mukaisten korvausmaksujen tulisi olla määrältään riittä- vän suuria, jotta järjestelmällä olisi sillä ta- voiteltavaa toimintaa ohjaavaa vaikutusta
Pykälän mukaisella järjestelmällä kannus- tettaisiin alan toimijat rataverkon mahdolli- simman tehokkaaseen käyttöön ja rautatielii- kenteen täsmällisyyteen. Rautatiejärjestel- män suorituskyky on pyrittävä pitämään rau- tatieliikenteen täsmällisyyden varmistami- seksi mahdollisimman hyvänä. Rautatielii- kenteen ominaisuuden takia aikataulut ovat keskeisessä asemassa. Rautatiejärjestelmän toimivuuden kannalta on tärkeää, että juna- liikenne kulkee aikataulun mukaisesti ja rata- työt tehdään ennalta sovituissa työraoissa.
Ratahallintokeskus kuvaisi suorituskannus- tinjärjestelmää ja sen mukaista korvausjärjes- telmää 4 §:ssä tarkoitetussa aikataulukausit- tain julkaistavassa verkkoselostuksessaan.
Verkkoselostus on osoittautunut alan tärke- äksi tietolähteeksi, jonka kautta muun muas- sa alalle mahdollisesti tulevat uudet toimijat saavat luotettavaa tietoa keskeisistä rautatie- liikenteen harjoittamiseen liittyvistä seikois- ta.
25 §. Rataverkon käyttösopimus. Pykälässä säädetään rataverkon käyttöä koskevasta so- pimuksesta, jonka keskeisenä tarkoituksena on osoittaa, että kaikki rautatieliikenteen aloittamisen edellytykset ovat täyttyneet ja että liikenteen harjoittaminen voidaan aloit- taa. Valtion rataverkosta vastaava Ratahallin- tokeskus tekee käyttösopimuksen kunkin rau- tatieliikenteen harjoittajan kanssa erikseen kutakin rautatieliikenteen aikataulukautta varten.
Pykälän ensimmäiseen momenttiin ehdote- taan lisättäväksi säännös, jolla sopijaosapuo- let velvoitettaisiin käyttösopimuksessa sopi- maan 14 a §:ssä tarkoitetun suorituskannus- tinjärjestelmän mukaisesta korvauksesta ja sen ehdoista. Vastaavasti pykälän toiseen momenttiin lisättäisiin säännös, jolla sopija- osapuolet velvoitettaisiin edistämään sopi- muksella rataverkon käyttöä ja rautatieliiken- teen täsmällisyyttä sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutuvien käytettävyyshäiri- öiden vähentämistä. Säännöksillä kytkettäi- siin suorituskannustinjärjestelmä rataverkon
käyttösopimukseen, jolla suorituskannustin- järjestelmä käytännössä otettaisiin käyttöön.
35 §. Rakenteellisen osajärjestelmän käyt- töönottolupa. Rautatiejärjestelmässä käytet- tävän rakenteellisen osajärjestelmän käyttöön ottamiseen vaaditaan 35 §:n mukaan Rauta- tieviraston myöntämä käyttöönottolupa. Täl- laisia rakenteellisia osajärjestelmiä ovat muun muassa rautatiejärjestelmässä käytettä- vät veturit ja vaunut (liikkuva kalusto) sekä infrastruktuuri tai siihen liittyvät järjestelmät ja erilliset rakenteet. Pykälässä säädetään käyttöönottoluvan myöntämisen edellytyksis- tä.
Esityksessä ehdotetaan täsmennyksiä mää- räaikaiseen käyttöönottolupaan, käyttöönot- toluvassa asetettaviin ehtoihin sekä käyt- töönottolupamenettelyyn osajärjestelmää pa- rannettaessa tai uudistettaessa.
Osajärjestelmän parantamista tai uudista- mista koskeva suunnitelma olisi pykälän uu- den 3 momentin mukaantoimitettava Rauta- tievirastolle jo ennen varsinaista hyväksy- mismenettelyä. Säännös perustuu Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta annetun Euroopan par- lamentin ja neuvoston direktiivin (2001/16/EY) 14 artiklan 3 kohtaan. Rauta- tievirasto toimivaltaisena viranomaisena päättäisi suunnitelman perusteella, miltä osin yhteentoimivuuden teknisiä eritelmiä sovel- lettaisiin kyseiseen hankkeeseen.
Käyttöönottolupa myönnetään pääsääntöi- sesti toistaiseksi. Rautatievirasto voisi pykä- län uuden 4 momentin mukaan myöntää käyttöönottoluvan vaihtoehtoisesti määräai- kaisena, jos osajärjestelmää koskevat selvi- tykset olisivat teknisistä tai vastaavista muis- ta syistä saatavissa osittain vasta myöhem- min. Tällaisina olisi pidettävä esimerkiksi talviolosuhteista johtuvia testauksia, joiden suorittaminen on välttämätöntä ennen lopul- lisen käyttöönottoluvan myöntämistä. Tällöin osajärjestelmä vastaisi sitä koskevia vaati- muksia muilta osin.
Lisäksi pykälää ehdotetaan täsmennettä- väksi myös käyttöönottolupaan sisällytettävi- en ehtojen ja rajoitusten osalta. Pykälän 5 momentin mukaan niillä olisi varmistettava rautatiejärjestelmän turvallisuus ja yhteen- toimivuus. Ehdot eivät jatkossakaan saisi olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.
Rautatievirasto ei voi peruuttaa käyttöönot- tolupaa voimassa olevien säännösten mu- kaan. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi uute- na 6 momenttina säännös, jonka mukaan Rautatievirasto voisi peruuttaa käyttöönotto- luvan, jos osajärjestelmä ei enää täytä sille asetettuja vaatimuksia tai jos luvassa asetet- tuja rajoituksia ja ehtoja ei noudateta. Käyt- töönottoluvan peruuttaminen voisi tulla ky- symykseen yksittäistapauksissa äärimmäise- nä keinona. Rautatieviraston tulisi ennen pe- ruuttamista neuvotella asiasta käyttöönotto- luvan haltijan kanssa ja huomauttaa virheistä ja laiminlyönneistä.
35 a §. Rakentamisaikainen käyttölupa. Rautatievirasto voi nykyisin myöntää käyt- töönottoluvan toistaiseksi tai määräaikaisena.
Tällöin osajärjestelmä täyttää lähtökohtaises- ti yhteentoimivuuden teknisten eritelmien tai rautatielain 28 §:n nojalla annettujen määrä- ysten vaatimukset. Nykyinen lupamenettely on kuitenkin osoittautunut ongelmalliseksi erityisesti uudistettavan ja parannettavan inf- rastruktuurin osalta, koska rataosan liiken- nöintiä ei voida katkaista rakentamisen ajak- si.
Ehdotettujen säännösten nojalla Rautatievi- rasto voisi myöntää rakenteelliselle osajärjes- telmälle, jota parannetaan tai uudistetaan, ra- kentamisaikaisen käyttöluvan ennen varsi- naista käyttöönottolupaa, jos osajärjestelmän käyttö on tarpeen riittävien liikenneyhteyksi- en turvaamiseksi jo ennen sen valmistumista, eikä rautatiejärjestelmän turvallisuus vaaran- tuisi. Tällöin kyseessä olisi käyttöluvan myöntäminen esimerkiksi sellaiselle radan uudistamis – tai parantamishankkeelle, jossa radan uudistaminen tai parantaminen tehdään osissa ja se kestää hankkeen laajuudesta joh- tuen niin kauan, ettei radan liikennöintiä voi- da hankkeen ajaksi keskeyttää kokonaan, vaan liikennöintiä on jatkettava heti ratatyön liikenneturvallisuudesta vastaavan henkilön liikenteenohjaukselle radan valmistumisesta tekemän ilmoituksen jälkeen.
Rautatievirasto varmistaisi tilapäisen käy- tön turvallisuuden hakijan toimittaman ai- neiston perusteella. Hakijan tulisi toimittaa lupahakemuksen yhteydessä kuvaus liikenne- tarpeesta, suunnitellusta työstä sekä niistä toimenpiteistä, joilla rautatiejärjestelmän tur- vallisuus varmistetaan koko hankkeen aika-
na. Tällaisena voitaisiin esimerkiksi pitää ra- kentamissuunnitelmaa ja suunnitteluperustei- ta. Lisäksi vaadittaisiin selvitys liikennöintiin kohdistuvista mahdollisista rajoituksista.
Rautatiejärjestelmän turvallisuuden varmis- tamiseen tulisi kuulua muun muassa se, että turvallisuus on otettu kattavasti huomioon suunnitelmaa tehtäessä. Toimijat ovat vas- tuussa turvallisuudesta hankkeen aikana.
Pykälässä säädettäisiin Rautatievirastolle oikeus sisällyttää lupaan ehtoja tai rajoituk- sia, joilla varmistettaisiin turvallisuus ja yh- teentoimivuus rautatiejärjestelmässä sekä mahdollisuus peruuttaa lupa vastaavasti kuin 35 §:ssä säädetyn luvan yhteydessä. Tilapäi- nen käyttölupa olisi voimassa enintään kolme vuotta sen myöntämisestä. Hankkeet valmis- tuvat tyypillisesti vaiheittain. Tarkoitus on, että valmistuneelle osalle haetaan 35 §:ssä tarkoitettua käyttöönottolupaa. Siten osajär- jestelmän käyttöönottolupia haettaisiin hank- keen edistymisen mukaisesti.
Myös useissa muissa EU:n jäsenvaltioissa on käytössä vastaavanlaiset osajärjestelmän rakentamisaikaiset luvat.
39 §. Liikkuvan kaluston katsastusjärjes- telmä. Rautatieviraston katsastusjärjestelmän piiriin kuuluu voimassa olevan rautatielain mukaisesti ainoastaan se rataverkolla kansal- lisessa liikenteessä käytettävä liikkuva kalus- to, jolle ei ole myönnetty lain 35 §:ssä tarkoi- tettua käyttöönottolupaa.Kuitenkin myös uu- si kalusto, jonka tulee täyttää teknisiin eri- telmiin perustuvat vaatimukset käyttöönotto- luvan yhteydessä, on perusteltua katsastaa vastaavasti kuin aikaisemmin käyttöön otettu kansallisten määräysten vaatimukset täyttävä kalusto. Tämän vuoksi lakia ehdotetaan muu- tettavaksi siten, että kaikki kansallisessa lii- kenteessä käytettävä liikkuva kalusto kuului- si Rautatieviraston katsastusjärjestelmän pii- riin riippumatta siitä, onko sille myönnetty käyttöönottolupa. Samalla 39 §:ään lisättäi- siin Rautatievirastolle toimivalta antaa tar- kempia määräyksiä liikkuvan kaluston kat- sastuksesta ja katsastusjärjestelmästä. Mää- räyksillä olisi tarpeen määrätä muun muassa siitä, kuinka usein liikkuva kalusto on katsas- tettava ja miten katsastus on suoritettava.
50 §. Rautatieonnettomuuksien ja vaarati- lanteiden tutkinta. Rautatieliikenteen harjoit- tajan ja Ratahallintokeskuksen on rautatielain
50 §:n 2 momentin mukaan ilmoitettava on- nettomuustutkintakeskukselle ja Rautatievi- rastolle viipymättä niiden tietoon tulleista onnettomuuksista ja vaaratilanteista. Erityi- sesti Rautatievirastolle lähetettyjen tietojen ilmoittamisessa on ilmennyt puutteitta. Tä- män vuoksi pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös, jolla valtuutettaisiin valtioneuvoston asetuksella antamaan tarkempia säännöksiä rautatieliikenteen harjoittajan ja Ratahallin- tokeskuksen ilmoitusvelvollisuudesta ja sen sisällöstä.
2 V o i m a a n t u l o
Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päi- vänä lokakuuta 2009.
Lain siirtymäsäännösten mukaan Ratahal- lintokeskuksen rautatieliikenteen harjoittajien kanssa tekemät rataverkon käyttösopimukset olisivat edelleen voimassa siten, kuin sopija- osapuolet ovat niiden voimassaolosta sopi- neet. Ehdotetussa 35 a §:ssä tarkoitettua ra- kentamisaikaista käyttölupaa ei siirtymä- säännösten mukaan vaadittaisi niiltä hank- keilta, jotka on käynnistetty jo ennen lain voimaantuloa.
3 S u h d e p e r u s t u s l a k i i n j a s ä ä t ä - m i s j ä r j e s t y s
Esitykseen sisältyy valtiosääntöoikeudelli- sesti huomionarvoisina säännöksinä eräät alemmanasteista norminantovaltaa koskevat valtuutussäännökset. Alemmanasteinen sään- tely olisi pääosin teknisluonteista ja sen koh- deryhmät olisivat hyvin suppeita. Ehdotuk- sen mukaan Rautatievirasto voisi antaa tar- kempia määräyksiä liikkuvan kaluston kat- sastuksesta ja katsastusjärjestelmästä. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tar- kempia säännöksiä rautatieliikenteen harjoit- tajan ja Ratahallintokeskuksen onnettomuuk- sia ja vaaratilanteita koskevasta ilmoitusvel- vollisuudesta ja sen sisällöstä.
Ehdotusta valmisteltaessa on edellä esite- tyin perustein katsottu, että laki voidaan sää- tää tavallisena lakina.
Edellä esitetyn perusteella annetaan Edus- kunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdo- tus:
Lakiehdotus
Laki
rautatielain muuttamisesta
Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun rautatielain (555/2006) 25 §:n 1 ja 2 mo- mentti, 35 §:n 3 ja 4 momentti ja 39 § sekä
lisätään lakiin uusi 14 a §, 35 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, lakiin uusi 35 a § ja 50 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
14 a §
Suorituskannustinjärjestelmä Rataverkon tehokkaan käytön ja rautatielii- kenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutu- vien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vä- hentämiseksi rautatieliikenteen harjoittajia ja Ratahallintokeskusta kannustetaan rajoitta- maan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä ja parantamaan rataverkon käytön tehokkuut- ta tässä pykälässä tarkoitetulla suorituskan- nustinjärjestelmällä. Järjestelmän on oltava tasapuolinen, syrjimätön ja suhteellisuusperi- aatteen mukainen.
Rautatieliikenteen harjoittajan on makset- tava Ratahallintokeskukselle korvaus, jos rautatieliikenteen harjoittajan harjoittama lii- kenne poikkeaa rautatieliikenteen harjoitta- jasta johtuvasta syystä oleellisesti sille myönnetystä ratakapasiteetista ja tästä aiheu- tuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudel- le. Ratahallintokeskuksen on maksettava rau- tatieliikenteen harjoittajalle korvaus, jos ra- taverkon käytettävyys poikkeaa Ratahallin- tokeskuksesta johtuvista liikenteen häiriöistä oleellisesti rautatieliikenteen harjoittajalle myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheu- tuu haittaa rautatiejärjestelmän toimivuudel- le. Korvausten perusteista ja korvauksista so-
vitaan 25 §:ssä tarkoitetussa rataverkon käyt- tösopimuksessa.
25 §
Rataverkon käyttösopimus
Ratahallintokeskuksen on tehtävä rautatie- liikenteen harjoittajan kanssa rataverkon käyttöä koskeva sopimus, jossa on sovittava 13 §:ssä tarkoitettujen Ratahallintokeskuksen tarjoamien palvelujen käytöstä ja muista rau- tatieliikenteen harjoittamiseen liittyvistä käy- tännön järjestelyistä sekä 14 a §:ssä tarkoite- tuista korvauksista ja niiden perusteista.
Ratahallintokeskuksen on tehtävä käyttö- sopimus jokaisen rautatieliikenteen harjoitta- jan kanssa tasapuolisin ja kohtuullisin eh- doin. Sopimuksella on edistettävä rataverkon tehokasta käyttöä ja rautatieliikenteen täs- mällisyyttä sekä rautatieliikenteestä ja radan- pidosta aiheutuvien rataverkon käytettä- vyyshäiriöiden vähentämistä. Sopimus teh- dään kutakin aikataulukautta varten ottaen huomioon aikataulukaudelle myönnetty rata- kapasiteetti. Sopimusta voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasitee- tin jakamista koskevat päätökset tai muut so- pimukseen vaikuttavat seikat sitä edellyttä- vät.
— — — — — — — — — — — — — —
35 §
Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönot- tolupa
— — — — — — — — — — — — — — Osajärjestelmän parantamista tai uudista- mista koskeva suunnitelma on toimitettava Rautatievirastolle. Virasto päättää suunnitel- man perusteella, ovatko työt niin merkityk- sellisiä, että uusi käyttöönottolupa on tar- peen. Jos uusi käyttöönottolupa tarvitaan, Rautatievirasto päättää, miten laajasti yhteen- toimivuuden teknisiä eritelmiä on sovelletta- va hankkeeseen.
Käyttöönottolupa voidaan myöntää toistai- seksi, tai se voidaan myöntää määräaikaise- na, jos osajärjestelmää koskevat selvitykset ovat teknisistä tai muista vastaavista syistä saatavissa osittain vasta määräajan jälkeen.
Rautatievirasto voi sisällyttää käyttöönotto- lupaan rajoituksia ja ehtoja, joilla varmiste- taan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatie- järjestelmässä. Käyttöönottoluvan ehdot eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.
Jos osajärjestelmä ei enää täytä sille asetet- tuja vaatimuksia tai jos luvanhaltija ei nouda- ta luvassa asetettuja rajoituksia tai ehtoja, Rautatieviraston on kehotettava luvanhaltijaa korjaamaan havaitut virheet tai laiminlyönnit kohtuullisessa määräajassa. Jos luvanhaltija ei ole korjannut virhettä tai laiminlyöntiä ase- tetussa määräajassa, virasto voi peruuttaa käyttöönottoluvan kokonaan tai määräajaksi.
35 a §
Rakentamisaikainen käyttölupa Jos muuta kuin liikkuva kalusto - osajärjestelmää aiotaan käyttää rautatiejärjes- telmässä ennen 35 §:ssä säädetyn käyttöönot- toluvan myöntämistä, sille on haettava raken- tamisaikainen käyttölupa Rautatievirastolta.
Virasto voi myöntää luvan, jos kysymys on vaiheittain valmistuvasta uudistamis- tai pa- rantamishankkeesta ja osajärjestelmän käyttö on tarpeen riittävien liikenneyhteyksien tur- vaamiseksi, eikä rautatiejärjestelmän turvalli- suutta vaaranneta. Rakentamisaikaisen käyt-
töluvan edellytysten arvioimiseksi hakijan on toimitettava Rautatievirastolle kuvaus liiken- netarpeesta, suunnitelluista töistä sekä toi- menpiteistä, joilla varmistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjestelmässä.
Rakentamisaikainen käyttölupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Rautatievirasto voi sisällyttää lupaan ehtoja tai rajoituksia, joilla varmistetaan tur- vallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjes- telmässä. Jos turvallisuuteen, yhteentoimi- vuuteen tai luvan edellytyksiin vaikuttavissa seikoissa tapahtuu luvan voimassaolon aika- na muutoksia, asiasta on ilmoitettava Rauta- tievirastolle sen arvioimiseksi, onko luvan ehtoja tai rajoituksia muutettava. Rautatievi- rasto voi tällöin vaatia uuden luvan hakemis- ta asettamassaan kohtuullisessa määräajassa.
Mitä 35 §:ssä säädetään osajärjestelmän käyttöönottoluvan peruuttamisesta, koskee myös rakentamisaikaista käyttölupaa.
39 §
Liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä Rataverkolla kansallisessa liikenteessä käy- tettävä liikkuva kalusto kuuluu Rautatieviras- ton katsastusjärjestelmän piiriin.
Rautatievirasto järjestää katsastuksen tai hankkii katsastuspalvelut julkisilta tai yksi- tyisiltä palvelujen tuottajilta. Rautatievirasto antaa kuitenkin katsastusta koskevat ja siihen liittyvät hallintopäätökset.
Rautatievirasto voi antaa tarkempia määrä- yksiä liikkuvan kaluston katsastuksesta ja katsastusjärjestelmästä.
50 §
Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta
— — — — — — — — — — — — — — Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- kempia säännöksiä rautatieliikenteen harjoit- tajan ja Ratahallintokeskuksen ilmoitusvel- vollisuudesta ja sen sisällöstä.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaantuloa 25 §:n 1 momentin nojalla tehdyt rataverkon käyttö- sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on sovittu.
Edellä 35 a §:ssä tarkoitettua rakentamisai- kaista käyttölupaa ei tarvitse hakea niihin
osajärjestelmiin, joiden rakentaminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- teisiin.
—————
Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 2009
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Liikenneministeri Anu Vehviläinen
Liite
Rinnakkaistekstit
Laki
Rautatielain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti
muutetaan 29 päivänä kesäkuuta 2006 annetun rautatielain (555/2006) 25 §:n 1 ja 2 mo- mentti, 35 §:n 3 ja 4 momentti ja 39 § sekä
lisätään lakiin uusi 14 a §, 35 §:ään uusi 5 ja 6 momentti, lakiin uusi 35 a § ja 50 §:ään uusi 4 momentti seuraavasti:
Voimassa oleva laki Ehdotus
14 a §
Suorituskannustinjärjestelmä Rataverkon tehokkaan käytön ja rautatie- liikenteen täsmällisyyden edistämiseksi sekä rautatieliikenteestä ja radanpidosta aiheutu- vien rataverkon käytettävyyshäiriöiden vä- hentämiseksi rautatieliikenteen harjoittajia ja Ratahallintokeskusta kannustetaan rajoitta- maan niiden toiminnasta aiheutuvia häiriöitä ja parantamaan rataverkon käytön tehok- kuutta tässä pykälässä tarkoitetulla suoritus- kannustinjärjestelmällä. Järjestelmän on ol- tava tasapuolinen, syrjimätön ja suhteelli- suusperiaatteen mukainen.
Rautatieliikenteen harjoittajan on makset- tava Ratahallintokeskukselle korvaus, jos rautatieliikenteen harjoittajan harjoittama liikenne poikkeaa rautatieliikenteen harjoit- tajasta johtuvasta syystä oleellisesti sille myönnetystä ratakapasiteetista ja tästä ai- heutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimi- vuudelle. Ratahallintokeskuksen on makset- tava rautatieliikenteen harjoittajalle korvaus, jos rataverkon käytettävyys poikkeaa Rata- hallintokeskuksesta johtuvista liikenteen häi- riöistä oleellisesti rautatieliikenteen harjoit- tajalle myönnetystä ratakapasiteetista ja siitä aiheutuu haittaa rautatiejärjestelmän toimi- vuudelle. Korvausten perusteista ja korvauk- sista sovitaan 25 §:ssä tarkoitetussa rataver- kon käyttösopimuksessa.
25 §
Rataverkon käyttösopimus
Ratahallintokeskuksen tulee tehdä rautatie- liikenteen harjoittajan kanssa rataverkon käyttöä koskeva sopimus. Siinä tulee sopia 13 §:ssä tarkoitettujen Ratahallintokeskuksen tarjoamien palveluiden käytöstä ja muista tar- vittavista käytännön järjestelyistä.
Ratahallintokeskuksen tulee tehdä käyttö- sopimus jokaisen rautatieliikenteen harjoitta- jan kanssa tasapuolisin ja kohtuullisin ehdoin.
Käyttösopimus tehdään kutakin aikataulu- kautta varten ottaen huomioon aikataulukau- delle myönnetty ratakapasiteetti. Käyttösopi- musta voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasiteetin jakamista kos- kevat päätökset tai muut sopimukseen vaikut- tavat seikat sitä edellyttävät.
— — — — — — — — — — — — — —
25 §
Rataverkon käyttösopimus
Ratahallintokeskuksen on tehtävä rautatie- liikenteen harjoittajan kanssa rataverkon käyttöä koskeva sopimus, jossa on sovittava 13 §:ssä tarkoitettujen Ratahallintokeskuksen tarjoamien palvelujen käytöstä ja muista rau- tatieliikenteen harjoittamiseen liittyvistä käy- tännön järjestelyistä sekä 14 a §:ssä tarkoite- tuista korvauksista ja niiden perusteista.
Ratahallintokeskuksen on tehtävä käyttö- sopimus jokaisen rautatieliikenteen harjoitta- jan kanssa tasapuolisin ja kohtuullisin eh- doin. Sopimuksella on edistettävä rataverkon tehokasta käyttöä ja rautatieliikenteen täs- mällisyyttä sekä rautatieliikenteestä ja ra- danpidosta aiheutuvien rataverkon käytettä- vyyshäiriöiden vähentämistä. Sopimus teh- dään kutakin aikataulukautta varten ottaen huomioon aikataulukaudelle myönnetty rata- kapasiteetti. Sopimusta voidaan muuttaa, jos aikataulukauden aikana tehdyt ratakapasitee- tin jakamista koskevat päätökset tai muut so- pimukseen vaikuttavat seikat sitä edellyttä- vät.
— — — — — — — — — — — — — —
35 §
Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönotto- lupa
— — — — — — — — — — — — — — Rautatievirasto voi myöntää käyttöönotto- luvan määräaikaisena sekä sisällyttää siihen sellaisia rajoituksia ja ehtoja, joilla varmiste- taan yhteentoimivuuden teknisten eritelmien tai tässä laissa säädettyjen tai sen nojalla mää- rättyjen vaatimusten noudattaminen. Käyt- töönottoluvan ehdot eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaatimusten kanssa.
Jos rakenteellista osajärjestelmää paranne- taan tai uudistetaan käyttöönottoluvan myön- tämisen jälkeen, siitä on ilmoitettava Rauta- tievirastolle. Jos rakenteellista osajärjestel- mää parannetaan tai uudistetaan olennaisesti, sitä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin sille on myönnetty uusi käyttöönottolupa.
35 §
Rakenteellisen osajärjestelmän käyttöönotto- lupa
— — — — — — — — — — — — — — Osajärjestelmän parantamista tai uudista- mista koskeva suunnitelma on toimitettava Rautatievirastolle. Virasto päättää suunni- telman perusteella, ovatko työt niin merkityk- sellisiä, että uusi käyttöönottolupa on tar- peen. Jos uusi käyttöönottolupa tarvitaan, Rautatievirasto päättää, miten laajasti yh- teentoimivuuden teknisiä eritelmiä on sovel- lettava hankkeeseen.
Käyttöönottolupa voidaan myöntää toistai- seksi, tai se voidaan myöntää määräaikaise- na, jos osajärjestelmää koskevat selvitykset ovat teknisistä tai muista vastaavista syistä saatavissa osittain vasta määräajan jälkeen.
Rautatievirasto voi sisällyttää käyttöönot- tolupaan rajoituksia ja ehtoja, joilla varmis- tetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rauta- tiejärjestelmässä. Käyttöönottoluvan ehdot eivät saa olla ristiriidassa olennaisten vaa- timusten kanssa.
Jos osajärjestelmä ei enää täytä sille ase- tettuja vaatimuksia tai jos luvanhaltija ei noudata luvassa asetettuja rajoituksia tai eh- toja, Rautatieviraston on kehotettava luvan- haltijaa korjaamaan havaitut virheet tai lai- minlyönnit kohtuullisessa määräajassa. Jos luvanhaltija ei ole korjannut virhettä tai lai- minlyöntiä asetetussa määräajassa, virasto voi peruuttaa käyttöönottoluvan kokonaan tai määräajaksi.
35 a §
Rakentamisaikainen käyttölupa Jos muuta kuin liikkuva kalusto - osajärjestelmää aiotaan käyttää rautatiejär- jestelmässä ennen 35 §:ssä säädetyn käyt- töönottoluvan myöntämistä, sille on haettava rakentamisaikainen käyttölupa Rautatievi- rastolta. Virasto voi myöntää luvan, jos ky- symys on vaiheittain valmistuvasta uudista- mis- tai parantamishankkeesta ja osajärjes- telmän käyttö on tarpeen riittävien liiken- neyhteyksien turvaamiseksi, eikä rautatiejär- jestelmän turvallisuutta vaaranneta. Raken- tamisaikaisen käyttöluvan edellytysten arvi- oimiseksi hakijan on toimitettava Rautatievi- rastolle kuvaus liikennetarpeesta, suunnitel- luista töistä sekä toimenpiteistä, joilla var- mistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejärjestelmässä.
Rakentamisaikainen käyttölupa voidaan myöntää enintään kolmeksi vuodeksi kerral- laan. Rautatievirasto voi sisällyttää lupaan ehtoja tai rajoituksia, joilla varmistetaan turvallisuus ja yhteentoimivuus rautatiejär- jestelmässä. Jos turvallisuuteen, yhteentoimi- vuuteen tai luvan edellytyksiin vaikuttavissa seikoissa tapahtuu luvan voimassaolon aika- na muutoksia, asiasta on ilmoitettava Rauta- tievirastolle sen arvioimiseksi, onko luvan ehtoja tai rajoituksia muutettava. Rautatievi- rasto voi tällöin vaatia uuden luvan hakemis- ta asettamassaan kohtuullisessa määräajas- sa.
Mitä 35 §:ssä säädetään osajärjestelmän käyttöönottoluvan peruuttamisesta, koskee myös rakentamisaikaista käyttölupaa.
39 §
Liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä Rataverkolla kansallisessa liikenteessä käy- tettävä liikkuva kalusto kuuluu Rautatieviras- ton katsastusjärjestelmän piiriin, jos sille ei ole myönnetty 35 §:ssä tarkoitettua osajärjes- telmän käyttöönottolupaa. Rautatievirasto jär- jestää katsastuksen tai hankkii katsastuspalve- lut julkisilta tai yksityisiltä palvelujen tuotta- jilta. Rautatievirasto antaa kuitenkin katsas- tusta koskevat ja siihen liittyvät hallintopää- tökset.
39 §
Liikkuvan kaluston katsastusjärjestelmä Rataverkolla kansallisessa liikenteessä käy- tettävä liikkuva kalusto kuuluu Rautatieviras- ton katsastusjärjestelmän piiriin.
Rautatievirasto järjestää katsastuksen tai hankkii katsastuspalvelut julkisilta tai yksi- tyisiltä palvelujen tuottajilta. Rautatievirasto antaa kuitenkin katsastusta koskevat ja siihen liittyvät hallintopäätökset.
Rautatievirasto voi antaa tarkempia mää- räyksiä liikkuvan kaluston katsastuksesta ja katsastusjärjestelmästä.
50 §
Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta
— — — — — — — — — — — — — —
50 §
Rautatieonnettomuuksien ja vaaratilanteiden tutkinta
— — — — — — — — — — — — — — Valtioneuvoston asetuksella annetaan tar- kempia säännöksiä rautatieliikenteen harjoit- tajan ja Ratahallintokeskuksen ilmoitusvel- vollisuudesta ja sen sisällöstä.
———
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .
Ennen tämän lain voimaan tuloa 25 §:n 1 momentin nojalla tehdyt rataverkon käyttö- sopimukset ovat voimassa siten kuin niiden voimassaolosta on sovittu.
Edellä 35 a §:ssä tarkoitettua rakentamis- aikaista käyttölupaa ei tarvitse hakea niihin osajärjestelmiin, joiden rakentaminen on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpi- teisiin.
———
