Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri

(1)

Kaakkois-Suomen

koulutusvientiklusteri

Ammatillisen täydennyskoulutuksen vienti Venäjälle kehitysohjelma

Kirjoittajat:

Päivi Korhonen (PDGE Project Development Group Europe Oy) Grigori Dementjev (EduStroi Finland Oy)

Jarmo Kinnula (ComDe Oy) Virve Obolgogiani (ComDe Oy)

Tilaajan edustajat:

Markku Saari, Katja Ruutu (Kouvola Innovation Oy) Kouvola

Kotka

Lappeenranta Imatra

Pietari

(2)

Johdanto

Tulevaisuudessa koulutusosaamisen merkityksen odotetaan kasvavan suomalaisissa vientiklustereissa osana teollisia tuotteita sekä palvelutuotteita. Kou- lutuksen osaamisen odotetaan tukevan myös muita viennin sektoreita.

Suomessa jo toteutuneista koulutusviennin kokei- luista oppien, kaakkoissuomalaista koulutusvientiä on lähdetty rakentamaan klusterimaisen mallin mukaisesti painottaen liiketoiminnallista lähtökohtaa.

Klusterimainen toimintatapa tuo koulutusviennin pienet toimijat yhteen. Kaakkoissuomalaisen koulutusosaamisen vientitoimijoiden pääosin pieni koko edellyttääkin verkostoitumista, yhteistyötä ja verkoston tehokasta organisointia kansainvälisten markkinoiden vaatimusten mukaiseksi.

Käynnistyvän vientitoiminnan keskiössä on Suomen hyvä koulutusjärjestelmä, joka on viime vuosina ollut kasvavan kansainvälisen kiinnostuksen koh- teena. Nuorten osaamista vertailevien tutkimusten tulokset ovat nostaneet suomalaisen koulutusjärjes- telmän tunnettavuutta maailmalla. Tulokset ovat nostaneet erityisesti peruskoulun mainetta, mutta kansainvälisen kiinnostuksen kohteita on muitakin, kuten esimerkiksi korkeakoulutus ja ennen kaikkea ammatillinen koulutus.

Venäjällä nähdään tärkeänä panostaa tulevina vuosina ammatilliseen koulutukseen, sillä tällä hetkellä koulutustarjonta ja työmarkkinoiden kysyntä eivät siellä kohtaa. Monilla aloilla on puutetta osaavasta ammatillisesta työvoimasta. Esimerkkinä rakennusala, jossa Finedu-säätiö ja sen operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy on jo aloittanut rakennus- ja kiinteistöalan toimijoiden koulutukset Venäjällä.

Asiakirja on kirjoitettu kaakkoissuomalaisen koulutusviennin lähtökohdista, unohtamatta valtakunnallista tasoa. Aluksi raportissa luodaan katsaus kansalliseen ja kaakkoissuomalaiseen koulutusvientiin ja näiden kehittämiskohteisiin ja haasteisiin. Asiakirjan toisessa osassa luodaan katsaus Venäjään koulutusviennin kohdemaana.

Siinä käydään läpi Venäjän lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutusviennin kannalta. Lisäksi siinä luodaan katsaus Venäjän koulutustarpeisiin ja kysyntään sekä potentiaalisiin asiakkaisiin ja yhteistyöverkostoon. Kolmannessa ja neljännessä osiossa paneudutaan kaakkoissuomalaisen koulutusviennin rakentamiseen, jossa keskeisintä on klusterimainen toimintatapa ja integrattoriyritysten rooli. Koulutusvientiklusterille asetettuja tavoitteita toteuttamaan tarvitaan projekteja. Nämä on esitelty teemakokonaisuuksina viimeisessä luvussa.

Yhteystiedot:

Kouvolan DigiOSKE

Paraatikenttä 4, 45100 Kouvola Markku Saari

Puh. 0400 551 548, markku.saari@kinno.fi Kouvola Innovation Oy

Paraatikenttä 4, 45100 Kouvola Pasi Miettinen

Puh. 020 615 881, pasi.miettinen@kinno.fi

Kaakkois-Suomen koulutusviennin klusterikehitystyön taustalla on valtioneuvoston koulu- tusvientistrategian linjauksen mukainen missio, jonka mukaan koulutuksen ja osaamisen viennin osuus Suomen kokonaisviennistä kasvaa merkittävästi vuoteen 2015 mennessä.

Koulutusviennin mahdollisuudesta on luotavissa kestävä vientiala, joka tuo tuloja ja työ-

paikkoja niin Kaakkois-Suomeen kuin koko valtakunnan tasolle.

(3)

Sisällysluettelo

Johdanto ...

Sisällysluettelo ...

1. Koulutusviennin haasteet ... 4

2. Venäjä koulutusviennin kohdemaana ... 6

2.1 Lainsäädännön asettamat rajoitteet ja mahdollisuudet koulutuspalveluiden tuottamiseen ... 6

2.2 Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä ... 8

2.3 Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä ... 9

2.4 Venäjä-toimintojen kehittäminen ... 11

3. Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa ... 12

3.1 Klusterin tavoitteet ... 12

3.2 Klusterikuvaus ja klusterin rakenne ... 13

3.3 Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin ... 13

4. Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina – pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus ... 15

4.1 Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina ... 15

4.2 Integraattorin pelkistetty liikeidea ... 16

4.3 Integraattorin toimintamalli ja ansaintalogiikka ... 16

4.4 Esimerkkejä integraattorin ansaintamalleista ... 16

4.5 Seuraavassa esimerkkejä Koulutusintegraattorin palveluista ... 17

5. Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit ... 19

6. Kehittämisaskeleet ja visio ... 22

7. Keskeisiä Kaakkois-Suomen koulutusviennin toimijoita ... 23

Lopuksi ... 25

Liitteet ... 26

(4)

Koulututusvientiä ja sen mahdollisuuksia tarkastellaan kuitenkin edelleen pääosin liian suppeasta näkökulmasta, keskittyen koulutusorganisaatioiden opetustarjonnan myyntiin omana suorana vientinä ulkomaiselle asiakkaalle. Laajasti ajatellen koulutusviennin ansaintamahdollisuudet voivat avautua esim. seuraavien liiketoimintaalueiden kautta:

1. Kv. kehityskonsultaatio opetussektorilla

2. Konsultointipalvelut oppimisen, oppimisympäristöjen ja –järjestelmien kehittämisessä

3. Täydennyskoulutus julkisille asiakkaille 4. Suomalaiset tutkinnot

5. Henkilöstökoulutus suomalaisille kv. yrityksille 6. Suomalaisten yritysten asiakkaiden koulutus 7. Modernit oppimisympäristöt ja e-oppiminen 8. Oppimispelit

9. Sosiaalinen media (yhteisöt)

10. Langattomat koulutuspalvelut ja -ratkaisut 11. Oppikirjat ja opetusmateriaalit

12. Osaavan työvoiman kouluttaminen suomalaisyrityksille 13. Seminaarit ja konferenssit, oppimistapahtumat 14. Koulutuksen tutkimus

15. Konseptien kehitys

16. Oppilaitos ja leikkikenttäinfrastruktuuri

17. Teollisuuden työntekijöiden ja työnjohtajien ammatillinen täydennyskoulutus

(Lähde: Timo Juntunen)

Koulutusala on kansallisesti rahoitettua julkista pal- velua. Sitä ei vielä kunnolla tunnisteta potentiaaliseksi liiketoiminnaksi edes ulkomaille suuntautuvassa koulutustarjonnassa. Vientiliiketoimintana koulutusvienti rikkoo ja muovaa perinteisiä julkisen palvelun ja liiketoiminnan rajoja. Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen, myyntiin ja markkinointiin.

1. Koulutusviennin haasteet

Kansainvälisillä markkinoilla koulutusvienti on osa vakiintunutta palveluvientiä. Suomessa ollaan virallisen, kansalliseen strategiaan tukeutuvan koulutusviennin osalta alkuvaiheessa.

Koulutusvientiä tai sen luonteista toimintaa on maassamme toki harjoitettu tätä ennenkin.

Yritykset ovat vieneet oppimisratkaisuja, konsulttitalot ovat myyneet opetussektorin asiantun- tujakonsultaatioita, täydennyskoulutusta on myyty monille ostajille eri maihin ja koulutusviennin rajapintaan liittyviä hankemuotoisia koulutus- ja kehitysinterventioita on tehty runsaasti.

Nykytilanteessa oppilaitoksilta useimmiten puuttuu tarvittava liiketoimintaosaaminen ja motivaatio.

Koulutustuotteet on totuttu kehittämään julki- sella rahoituksella ilman riskiä ja antamaan ne muiden käyttöön käytännössä veloituksetta tai hinnoittelulla, joka ei perustu aitoihin liiketoi- mintalaskentamalleihin. Oppilaitoksissa kansain- välisenä koulutusalan asiantuntijana toimimista ei nähdä luontevana osana omaa urakehitystä, eikä sille vielä anneta valmiuksia opettajakoulutuksessa, rehtorikoulutuksessa tai opetushenkilöstön täyden- nyskoulutuksessa. Toisaalta on hyvä muistaa, että esimerkiksi peruskoulutusjärjestelmää on hankalaa viedä täysin toiseen ympäristöön.

Itä-Suomen yliopiston selvityksen mukaan alueen koulutusorganisaatioiden valmiudet koulutusosaamisen kaupalliseen toteuttamiseen ovat heikot.¹ Tämä pätee suurelta osin myös Kaakkois-Suomeen.

Tuotteistaminen, markkinointi ja myyntiosaami- nen kansainvälisille markkinoille ovat suurelta osin kehittymätöntä ja heikosti resursoitua.

Koulutusvientiä harjoitetaan enimmäkseen muun toiminnan ohessa, eikä sille ole varattu pysyviä resursseja. Parhaimmillaan on palkattu muutama koko- tai puolipäiväinen henkilö koulutusvientiin.

Muutamaan korkeakouluun on palkattu päätoiminen henkilö koulutusvientiä edistämään, paikalliseen koulutus- ja kehittämiskeskukseen tms. ja usein hankerahalla. Rakennerahastoista rahoitettuja kehittämishankkeita on käynnistetty ja perustettu organisaatioiden sisäisiä koulutusvientiryhmiä.

Oppilaitoksiin ollaan suunnittelemassa koulutus- vientistrategioita ja keskitettyjä toimintoja. On myös oppilaitoksia, joilla ei ole vielä minkäänlaista kokemusta tai suunnitelmaa koulutusviennin suhteen.

1 UEF:n selvitys Itä-Suomen koulutusvientipotentiaalista 2012.

(5)

Julkisin varoin toimivien oppilaitosten lisäksi myös yrityksiltä puuttuu osaamista ja resursseja tuotteistamiseen sekä kansainvälistymiseen. Valtaosa nykyisin olemassa olevista koulutusviennin tuote- tai palvelupotentiaalia omaavista yrityksistä on pieniä.

Työ ja elinkeinoministeriön tilaaman selvityksen mukaan potentiaaliset vientitoimijat odottavatkin konkreettisia toimenpiteitä viennin käynnistämi- seen, esim. kärkihankkeiden ja tarjouspyyntöjen välittämistä, tietoa tarjouskilpailuista, avustamista kohdemaan paikallisten avainhenkilöiden löytä- misessä, tapaamisten paikallisten järjestelyiden sopimisista jne.

Myös suomalaisia asiantuntijoita, jotka kykenevät laadukkaasti työskentelemään ulkomailla vaativissa koulutusviennin tehtävissä, on vähän. Suurimmat koulutusviennin haasteet ovatkin organisaation resursoinnissa koulutusvientitoimiin, kansainvälisessä myynti- ja markkinointiosaamisessa, rahoituksessa sekä markkinatuntemuksessa. Muut selvityksessä mainitut haasteet liittyvät kilpailun vääristämiseen ja koulutusviennin sekavaan tilanteeseen Suomessa, organisoitumiseen ja verkostojen kokoamiseen, liiketoimintamalleihin, asennoitumiseen sekä lainsäädäntöön.

Näillä argumenteilla Kaakkois-Suomessa on lähdetty rakentamaan koulutusvientiä yhteistyön ja verkostoitumisen voimin. Toimijoiden ei pidä koulutusvientimarkkinoille pyrkiessään kilpailla keskenään, vaan tehdä yhteistyötä ja kilpailla yhdessä kansainvälisillä markkinoilla sekä verkostoitua aidosti ensin kotimaassa. Tämä edellyttää toimijoilta vahvaa asennemuutosta ja yhteisten tavoitteiden ja intressien tunnistamista. Myös osaamisen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Puutteet laadunhallinnassa voivat johtaa suomalaisten toimijoiden maineen vahingoittumiseen. Pahimmillaan aloitettavien vientihankkeiden epäonnistuminen voi vahingoittaa Suomen mainetta ja heikentää edellytyksiä laajentaa toimintaa koulutusosaamisen markkinoilla.

Koulutusvientikeskustelusta on puuttunut lähes kokonaan ammatillinen koulutus ja sen vahvuudet: työelämälähtöisyys, ennakointiosaaminen, elinikäisen oppimisen periaatteiden käytännön

sovellutukset, nuorten ja aikuisten näyttötutkinnot, oppimisympäristöt ja syvimmillään oppimiskäsitys.

Muistettava kuitenkin on, että tällä hetkellä niillä koulutusviennin markkinoilla joissa ammatillisen koulutuksen kehittämisen kysyntä on suurinta, koulutuksen tarve ylittää usein tilaajan maksu- kyvyn tai maksuhalun. Koulutuksen lisäarvo ja takaisinmaksuaika jää usein selvittämättä.

Kaakkoissuomalaisessa koulutusvientistrategiassa on huomioitu, että hinnoittelun käytännöt ovat yleisesti ottaen vielä muotoutumassa eikä koulutusosaamisen myynnistä ole pyritty tekemään välttämättä voitollista toimintaa. Yleensä pyrkimyksenä on kuitenkin katteellinen toiminta, vaikka vain har- valla on toistaiseksi selkeät hinnoitteluperiaatteet tai katetavoitteet. Hinnoitteluosaaminen perustuu kotimaisen myynnin käytäntöihin.

Maksullisesta koulutustarjonnasta huomattavan osan muodostaa eri alojen ammattilaisille tarjottava täy- dennyskoulutus. Täydennyskoulutusta on suunniteltu mm. sairaanhoitajien osaamistason nostamiseksi, oppilaitosten rehtorien pätevöittämiseen sekä yritysten johdon ja muun henkilöstön kouluttamiseen.

Myös erilaisia lyhytkursseja, maisterikoulutuksia sekä monentasoisia asiantuntijapalveluja ja koko- naisratkaisuja on tarjonnassa mukana.

Toteutuneet kaupat ovat useimmiten täydennys- koulutuspaketteja (mm. sairaanhoitaja, johtaja ja insinöörikoulutusta) tai yrityskoulutuksia Suo- messa tai verkko-opetuksena. Myös vierailuja ja asiantuntijapalveluja (ministeriöiden, aluehallinnon ja korkeakoulutuksen kehittäminen) on myyty.

Tilauskoulutuksia on suunniteltu asiakkaiden tar- peiden pohjalta. Myös kehitysyhteistyön nimissä on toteutettu projekteja ja koulutuksia, jotka eivät kuitenkaan ensisijaisesti ole tähdänneet kaupalliseen toimintaan.

Keskeiset kehittämishaasteet koulutusviennissä liittyvät sen tuotteistamiseen, rahoitukseen,

myyntiin ja markkinointiin.

(6)

Venäjällä valmistuneissa eri alojen markkina- selvityksissä korostetaan tarvetta sijoittaa varoja inhimilliseen pääomaan, erityisesti koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Esimerkiksi Strategian 2020-raportin kirjoittajat muistuttavat, että suhteessa maan BKT:hen Venäjä käyttää koulutukseen 1,5–2 % vähemmän rahaa kuin OECD- maat keskimäärin. Terveydenhuollossa ero on 3–4 %. Koulutuksen ja terveydenhuollon lisäksi yhteiskunnan heikompien asemaa pitäisi parantaa, rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on Venäjällä pysynyt merkittävänä, vaikka keskimääräinen tulotaso on noussut. Samanaikaisesti raportissa korostetaan keskiluokan tarpeita, koska sillä on keskeinen rooli uuden luovan ja innovatiivisen talousmallin kehittämisessä.²

On yleisesti tunnustettu, että Venäjän talouden kilpailukyky ja kehitys eivät perustu kovin korkeaan innovaatiotasoon. Öljy ja kaasuteollisuuden tuottaessa BKT:sta edelleen yli kaksi kolmasosaa, ei Venäjän talouden vanhakantaisuutta suhteessa kehittyviin maihin voida saavuttaa ilman innovaa- tiopolitiikkaa, joka keskittyy laatuun, koulutukseen, uusiin standardeihin ja organisaatiomuutoksiin.

Venäjän tiede- ja teknologiateollisuuden sekä tutkimus-ja kehitystoiminnan nousu on siten hyvin riippuvainen poliittisen vallan kyvystä panna toimeen haluttuja ja suunniteltuja raken- teellisia uudistuksia.³

Toistaiseksi Venäjällä ei kuitenkaan ole vielä omaksuttu tutkimus, kehitys ja koulutussek- toreilla radikaalia strategista muutosta, vaan pikemminkin lähtökohtana on ollut vähittäinen

2. Venäjä koulutusviennin kohdemaana

Venäjän talouden ja teollisuuden suurin kehityksen este on asiantuntijoiden ja osaajien puute. Kaakkoissuomalaisille koulutusalan organisaatioille ja yrityksille tämä luo edelly- tykset kehittää toimintaa Venäjällä erityisesti yhdessä venäläisten partnereiden kanssa ja saada tähän toimintaan tarvittava poliittinen tuki ja rahoitus.

muutosstrategia. Tämä asetelma luo potentiaaliset markkinat Suomen koulutusviennille Venäjälle, koska voidaan tarjota kehittynyttä koulutustoimintaa. Tässä yhteydessä voidaan hyödyntää myös uutta Venäjän opetuslakia.

2.1 Lainsäädännön asettamat rajoit- teet ja mahdollisuudet koulutuspal- veluiden tuottamiseen

Seuraavassa osiossa tarkastellaan koulutusvientiin Venäjälle vaikuttavia lainsäädännöllisiä tekijöitä.

Venäjällä koulutusalasta säätäviä lakeja on erityisesti perustuslaki, laki koulutuksesta, laki lisensioinnista sekä kuluttajasuojalaki. Lisäksi vuonna 2012 julkaistu Putinin työryhmän Strategia 2020-asiakirja luo puitteet koulutuksen tulevaisuuden kehittämiskohteille. Osioissa esitellään kolme eri tapaa, jolla ulkomaalainen yritys voi harjoittaa koulutusvientiä Venäjälle.

Luvanvarainen toiminta

Koulutuspalvelujen tarjoaminen Venäjällä edellyttää toimintalisenssiä, jonka myöntää joko Venäjän opetusministeriö tai valtuutettu alueellinen opetuskomitea. Ilman lisenssiä voi lain mukaan järjestää vai yksittäisiä tapahtumia ja seminaareja sekä lyhytaikaisia koulutustapah- tumia.⁴ Laissa on määritelty myös vaatimuksia koulutuspalvelujen tarjoajalle, palveluja voi tarjota vain paikallinen voittoa tavoittelematon organisaatio. Tämän lisäksi organisaatiossa pitää olla riittävät resurssit toteuttaa koulutusta mm.

riittävät tilat ja henkilöstö. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin tai sen jäsenten toiminnan kannalta tämä tarkoittaa sitä, että Venäjällä

2 Lähde: Venäjän uusi talouspoliittikka- Strategia 2020, http://2020strategy.ru/

3 ”Miksi Neuvostoliitto laahaa teknologisesti USA:ta jäljessä?” – Tutkimuksen, kehityksen ja modernisaatioprosessien merkitys nyky-Venäjällä, Arto Luukkanen, 4/2010 Electronic Publications of Pan European Institute

4 Lähde: Laki koulutuksesta, lakikohta 33.1 sekä laki lisenssioinnista 99-F3

(7)

koulutuspalvelujen tarjoamiseksi on hankittava toimintalisenssi.

Verkostomainen koulutus

Toinen vaihtoehto tarjota koulutuspalveluja Venäjällä on verkostomuotoinen koulutus.

Verkostomuotoisessa koulutusohjelmien toteut- tamisessa opiskelijoille annetaan mahdollisuus osallistua koulutusohjelmaan käyttämällä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation resursseja, muun muassa ulkomaalaisten organisaatioiden, samoin kuin käyttämällä tarvittaessa myös muiden organisaatioiden resursseja.⁵ Koulutusohjelmat toteutetaan verkostokoulutuksena organisaatioiden välisen sopimuksen perusteella eli koulutustoimintaa harjoittavien koulutusorganisaatioiden, tiedeorganisaatioiden ja muiden organisaatioiden, joilla on koulutukseen tarvittavat resurssit. Toteutettaessa koulutusohjelmat verkostokoulutuksena yhdessä useamman koulutustoimintaa harjoittavan organisaation kanssa, nämä organisaatiot yhdessä työstävät ja vahvistavat käytettävät koulutusohjelmat.

Käytännössä ulkomaalainen yritys voi tarjota koulutuspalveluja Venäjällä ilman lisenssiä yhteistyösopimuksen turvin yhdessä venäläisen koulutuslisenssin omaavan organisaation kanssa.

Verkko-opetus

Kolmas vaihtoehto koulutuspalvelujen tarjoa- miseksi Venäjällä on verkko-opetus. Verkko- opetuksella tarkoitetaan koulutustoiminnan järjestämistä käyttämällä teknisiä laitteita sekä tieto- ja telekommunikaatioverkostoja, joiden avulla tietoa välitetään, samoin kuin opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan yhteistoimintaa.

Etäopetusteknologioilla tarkoitetaan koulutus- teknologioita, joita toteutetaan pääasiallisesti käyttäen tieto- ja telekommunikaatioverkostoja opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan välillisessä

(etä-) yhteistoiminnassa.⁶

Kun koulutusohjelmia toteutetaan käyttämällä verkko-opetusta ja etäopetusteknologioita, koulutustoiminnan toteuttamispaikkana lain mukaan pidetään koulutustoimintaa toteuttavan organisaation sijaintipaikkaa tai sen toimipisteen sijaintipaikkaa opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta. Koulutus voidaan myös toteuttaa eri koulutus- ja opetusmuotojen yhdistelmänä.

Tämä lainkohta mahdollistaa etäkoulutuspalve- lujen tarjoamisen venäläisille asiakkaille ilman lisenssiä, kunhan koulutusta tarjoava organisaatio sijaitsee ulkomailla.

Strategia 2020-asiakirja koulutuksen kehit- tämisestä

Putinin asettama asiantuntijatyöryhmä julkaisi vuonna 2012 Strategia 2020-raportin, jossa käsiteltiin talousuudistusten lisäksi myös mm.

koulutuksen tulevaisuuden näkymiä. Strategiatyö- ryhmän ehdottamat uudistukset kattavat kaikki koulutusasteet; perus-, ammatti- ja korkeakoulut sekä täydennyskoulutuskeskukset. Ensisijaisesti uudistukset koskevat koulutusjärjestelmän laadun parantamista ja vähemmässä määrin koulutustarjonnan lisäämistä. Koulutuksen kansainvälistä kilpailukykyä on raportin mukaan kehitettävä, muuten uutta innovaatioihin perustuvaa kasvu- mallia ei voida toteuttaa.⁵

Venäjä aloitti koulutusjärjestelmänsä moderni- sointiohjelman vuonna 2009. Korkeakoulujen osalta on toteutettu kaksi merkittävää uudistusta;

on otettu käyttöön yhtenäinen ylioppilastutkinto ja on siirrytty kansainväliseen kaksiasteiseen korkeakoulumalliin (kandidaatin ja maisterin tutkinnot). Korkeakoulujen määrää on myös karsittu ja yliopistot on pantu paremmuusjär- jestykseen. Parhaat kymmenen yliopistoa on luokiteltu kansallisiksi tutkimusyliopistoiksi.

5 Verkostokoulutuksena voi koulutustoimintaa harjoittavien organisaatioiden lisäksi koulutukseen osallistua tiedettä harjoit- tavat organisaatiot, lääketieteelliset organisaatiot, kulttuuri-, liikunta- ja urheiluorganisaatiot ja muut organisaatiot, joilla on vastaavassa koulutusohjelmassa edellytetyt koulutuksen toteuttamiseen, opetus- ja tuotantoharjoittelun pitämiseen sekä muun opetustoiminnan toteuttamiseen tarvittavat välttämättömät resurssit.

6 Koulutuslain 16 pykälän mukaan ”jos koulutusohjelmia toteutetaan yksinomaan verkko-opetuksena ja etäopetusteknologioita käyttäen, on koulutustoiminnan toteuttavassa organisaatiossa oltava puitteet toimivalle sähköiselle tieto- ja koulutusympäris- tölle, johon luetaan sähköiset tietoresurssit, sähköiset koulutusresurssit, informaatio- ja telekommunikaatioteknologioiden sekä vastaavien teknologisten laitteiden kokonaisuus, mikä takaa koulutusohjelman omaksumisen kokonaisuudessaan opiskelijoiden sijaintipaikasta riippumatta.”

(8)

Strategia 2020 raportissa ehdotetaan mm. kou- lujen välisen kilpailun lisäämistä, kehittämistä ja uuden arviointijärjestelmän luomista. Tämän lisäksi kannatetaan osallistumista kansainvälisiin vertailuihin (PIRLS, TIMMS, PISA, ICILS) ja niiden tulosten hyödyntämistä laadun kehit- tämisessä. Samanaikaisesti laatuvaatimusten korottamisen kanssa on nostettava myös opettajien palkkatasoa. Opettajien palkan tulisi olla kilpailukykyinen vapailla työmarkkinoilla. Tämä tarkoittaa raportin arvion mukaan palkkatason korottamista noin 1,3–1,7 -kertaiseksi. Palkan- korotus pitäisi toteuttaa samalla, kun opetuksen laadullisia kriteerejä tiukennetaan.

Työryhmä ehdottaa myös ammatillisen koulutuksen lisäämistä, koska koulutustarjonta ja työmarkki- noiden kysyntä eivät tällä hetkellä kohtaa. Lisäksi monilla aloilla on puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Uusi innovaatiotalousmalli vaatii myös tutkimusalan kehitystä. Työryhmä ehdottaa tutkimuslaitosten ja -yliopistojen kaupallisen toiminnan lisäämistä, korkeakoulujen erikoistu- mista ja yhteistyön tiivistämistä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, yritysten ja työmarkkinains- tituutioiden välillä.⁷

Strategiaraportissa tuodaan hyvin esiin koulu- tusjärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet. Puute ei ole koulutuksen määrästä, vaan sen laadusta ja kehityksen suunnasta. Koulutuksen suunnittelijoiden olisi tehtävä enemmän yhteistyötä työmarkkina- järjestöjen kanssa. Samaten tutkimuslaitosten olisi kehitettävä yhteistyötä yritysmaailman kanssa.

Myös kansainvälistä yhteistyötä olisi strategian mukaan lisättävä. Näitä tavoitteita onkin huomioitu osana koulutusjärjestelmän uudistusta.⁶ Virkaanastujaispäivänään 7. toukokuuta 2012

presidentti Putin antoi uudelle hallitukselle 10 käskyä. Ne sisälsivät strategiset tavoitteet vuoteen 2020 koskien talous-, ulko- ja sosiaalipolitiik- kaa, terveydenhuoltoa, koulutusta, asumista, demografista kehitystä sekä valtionhallinnon ja puolustusvoimien uudistusta. Talouspolitiikassa Putin asetti keskeisimmiksi tavoitteiksi kan-

salaisten hyvinvoinnin lisäämisen ja talouden modernisaation. Käskyissään hän listasi hyvin konkreettiset määrälliset tavoitteet.

Vuoteen 2020 mennessä tulee luoda 25 miljoonaa uutta modernia työpaikkaa, ja vuoteen 2018 mennessä työn tehokkuus tulee nostaa 1,5-kertaiseksi nykyisestä. Kokonaisinvestointien määrä tulee nostaa nykyisestä noin 20 prosentista 27 prosenttiin bkt:sta ja Venäjän sijoitusta Maail- manpankin liiketoimintaympäristöä mittaavassa Doing Business -vertailussa tulee nostaa nykyiseltä

sijalta 120 sijalle 20.

Lisäksi Putin määräsi hallituksen toteuttamaan viime vuonna hyväksytyn innovaatiostrategian 2020, jonka mukaan tutkimus- ja kehitysmenot kaksinkertaistetaan ja korkean teknologian tuotanto 1,3-kertaistetaan vuoteen 2020 mennessä.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden toteutta- miseksi hallitus on valmistelemassa useaa uutta ohjelmaa. Pelkästään liiketoimintaympäristön kehittämiseksi ja Venäjän sijoituksen parantami- seksi Doing Business -vertailussa on valmisteilla 20 eri ohjelmaa⁸.

2.2 Venäjän koulutustarpeet ja kysyntä

Venäjän koulutustarpeiden ja kysynnän mää- rittämiseksi on analysoitu suurkaupunkien tämänhetkistä työmarkkinatilannetta. Lisäksi on haastateltu Pietarin täydennyskoulutuskeskuksien edustajia, jotta voitaisiin saada tietoa, minkälaisista ja minkä alan osaajista ja koulutusohjelmista on suurin kysyntä Venäjällä.

Tulevina vuosina tulee ole- maan suuri tarve kaikista perusasteen ammattikoulu- tuksen saaneista henkilöistä.

7 Lähde: Venäjän uusi talouspolitiikka- Strategia 2020, http://2020strategy.ru/

8 Lähde: Taloudellisen ulkosuhteiden aikakauslehti Kauppapolitiikka, Raportit, 29.1.2012 | Suomen suurlähetystö, Moskova

(9)

Venäjän talouden globalisoituminen, työn alhainen tuottavuus sekä uusien teknologioiden hidas käyt- töönotto ovat tekijöitä, joiden johdosta erityisesti ammattikoulutukselta vaaditaan korkeampaa tasoa kaikilla ammattikoulutusasteilla.

Esimerkkinä sektorikohtaisista kehittämistarpeista, Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa on jo huomioitu, että Venäjän rakennus- ja kiinteistöalan ammattikoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen rakenne ei vastaa tänä päivänä nyky-Venäjän talouden realiteetteja. Se ei johdu pelkästään henkilöpulasta ja oppilaitosten vanhentuneesta teknisestä varustuksesta vaan myös valtiovallan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden asen- teista ja toimintakulttuurista.

Tarve keskiasteen ammattikoulutukselle tulee olemaan korkea käytännössä kaikissa koulutusohjelmissa, lukuun ottamatta humanistisia tieteitä ja talouden ja hallinnon koulutusohjelmia. Erityisen suuri tarve tulee olemaan keskiasteen ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä erikoisalana metallurgia, koneenrakentaminen ja metallintyöstäminen, pal- veluala, energetiikka, voimakoneenrakentaminen ja sähkötekniikka, kemiantekniikka, bioteknologia sekä rakentaminen ja arkkitehtuuri. Tulevina vuosina tulee olemaan suuri tarve kaikista perusasteen ammattikoulutuksen saaneista henkilöistä.

Terveydenhoitoalan henkilökunnan vaje Venäjällä on tällä hetkellä noin 30 %. Pahin henkilöstöpula on terveyskeskuksissa ja avohoitolaitoksissa. Maa- seudulla terveydenhoitoalan yksiköissä on vain kolmasosa tarvittavasta henkilökunnasta.⁹ Erityisen ajankohtainen ongelma on insinööri- ja teknisen työvoiman pulan ratkaiseminen. Venäjä tarvitsee kouriintuntuvasti ammattitaitoisia insi- nöörejä ja tekniikoita, jotka ovat olleet kotimaisen tuotannon tukipylväitä.

Kaakkoissuomalaisen koulutusviennin raken- tamisessa on tiedostettu, että täydennys- ja jatkokoulutuksen kysyntä on selkeästi kasvanut Venäjällä. Yhä suurempi joukko venäläisiä haluaa parantaa ammatillista osaamistaan urakehityk-

sensä vauhdittamiseksi. Samoin omille lapsille halutaan turvata laadukas ja monipuolinen koulutus. Vuosi vuodelta yksityisten oppilaitos- ten määrä kasvaa. Vaikka tällaisten oppilaitosten tarjoama koulutus voi olla sangen kallista, kysyntä tarjonnalle ei kuitenkaan vähene.

Asiantuntijoiden mukaan lähitulevaisuudessa perus- ja opistoasteen ammattitutkintoa tavoittelevien opiskelijoiden määrää tulee lisääntymään. Ongelmana on, että korkeakoulututkinto on helposti saatavissa, mikä omalta osaltaan laskee ammattitutkinnon arvoa.

Ylitarjonta korkeakoulututkinnon omaavista asian- tuntijoista tuli vielä paremmin esille taloustilanteen huonontumisen aikana. Rekrytointiyritykset ovat jo pitkään puhuneet työvoimapulasta ammateissa kuten sähköasentaja, puu- ja metalliseppä sekä LVI-asentaja.¹⁰

2.3 Koulutusviennin potentiaaliset asiakkaat ja yhteistyöverkostot Venäjällä

Venäjällä erittäin tärkeänä tekijänä on erilaisten suhteiden luominen, niin vertikaalisesti kuin hor- isontaalisesti. Yritysten on pystyttävä hallitsemaan raskas byrokratia sekä kyettävä johtamaan toimitus- ketjuansa tehokkaasti. Ulkomaalaiselle yritykselle strategisesta kumppanuudesta onkin tullut erittäin suosittu tapa markkinoille pääsemiseksi Venäjällä.

Partnerisuhteen avulla yritykset pystyvät hajautta- maan riskiä, helpottamaan byrokratiaa, jakamaan resursseja sekä saavuttamaan parempaa osaamista.

Lisäksi pitkäkestoinen yhteistyösuhde auttaa yri- tyksiä kilpailemaan tehokkaammin partnerisuhteen ulkopuolisia kilpailijoita vastaan.¹¹

Oikeiden palvelukokonaisuuk- sien määrittämisen kannalta tärkeä asia on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asia-

kasryhmittäin.

9 Avohoitoon tarvittaisiin 187.500 henkilöä lisää. Keskiasteen terveydenhoitoalan henkilökuntaa on Venäjän sairaaloissa 800.000 henkilöä vähemmän kuin mitä tarve vaatii.

10 Petrovski Kolledzin rehtori Evgeni Ivanov.

11 Lähde: Strategisen partnerin valintaprosessin erityispiirteet Venäjällä, Tommi Lahtinen

(10)

Suuryritykset PK-yritykset Yliopistot ja

koulutuskeskukset Tiede- ja teknologiapuistot

Koulutuskeskukset ja konsulttiyritykset

Liitot ja yhdistykset

Työvoimatoimistot, rekrytointiyritykset

ja komiteat

VÄLITTÄJÄORGANISAATIOT SUORAT ASIAKKAAT

PALVELUT

Koulutuskeskus- konseptit

Koulutus -palvelut

Kansainväliset kehitysprojektit

Kansainväliset kehityshankkeet ja

projektit

Konsultointi- palvelut

Seminaarit ja

tapahtumat Koulutuspalvelut

Julkiset ja KV-hankkeet

Viranomais- yhteistyö Koulutusmatkat

Tutkimuspalvelut Kouluttajien

koulutus Koulutus-

matkat Koulutus-

konseptit

Koulutus- palvelut

Tutkimukset ja selvitykset

Opiskelija- ja opettajavaihdot

Konsultointi- palvelut

Tutkimukset ja selvitykset

Koulutus- matkat

Sertifikointi ja akkreditointi-

palvelut

Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan näkökulmasta yhteistyöorganisaatiot voidaan jakaa neljään pääryhmään; julkiset organisaatiot, liitot ja yhdistykset sekä koulu- tuskeskukset ja yritykset. Hyvä viranomaisyh- teistyö on yksi sujuvan toiminnan edellytyksistä Venäjällä, mutta yhteistyö yritysten kanssa on erityinen painopiste. Klusterin pitää luoda hyvät kontaktit ministeriöihin ja alueellisiin toimielimiin. Isot liitot ja yhdistykset avaavat hyviä markkinointikanavia ja tällaisten organi- saatioiden budjeteissa on yleensä varattu rahaa kansainväliselle toiminnalle.

On oletettavissa, että kansainvälinen yhteistyö koulutuskeskuksien kanssa antaa hyvät mahdollisuudet koulutusviennille. Uuden opetuslain myötä yhteistyö venäläisten koulutuskeskuksien kanssa luo paremmat edellytykset suomalaisten koulutuspalvelujen tarjonnalle Venäjällä. Tär- keimpinä yhteistyön tavoitteina voidaan nähdä

uusien koulutusohjelmien ja koulutusmateriaalien kehittäminen ja tarjonta, kansainväliset kehitysprojektit, opettaja- ja oppilasvaihdot sekä yhteiset seminaarit.

Oikeiden palvelukokonaisuuksien määrittämisen kannalta tärkeätä on palveluiden ja asiakkaiden luokittelu asiakasryhmittäin. Potentiaaliset asiakkaat voidaan ryhmitellä monella eri tavalla esimerkiksi koon, sijainnin, omistusmuodon ja toiminta-alan mukaan. Tässä raportissa asiakkaat on jaettu kahteen pääryhmään mahdollisen yhteistoimintamuodon mukaan. Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin toiminnan kannalta asiakkaat voivat olla joko suoria eli itselleen konkreettisen palvelun tilaavia yrityksiä tai välittäjäorganisaatioita eli toisille osapuolille palveluita välittäviä organisaatioita.

Taulukossa on esitetty asiakasryhmät sekä palvelut, jotka voisivat luoda toimintaperustan Kaakkois- Suomen koulutusvientiklusterille Venäjällä.

(11)

2.4 Venäjä-toimintojen kehittäminen

Kuten edellä on jo todettu, koulutusvientimahdol- lisuudet Venäjälle ovat laajat. Venäjän kiinnostus kansainvälistymiseen opetus- ja koulutusalalla on viime aikoina kasvanut voimakkaasti johtuen maan ja yhteiskunnan omasta nopeasta kehitysvaiheesta.

Esimerkiksi täydennyskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen kysyntä kasvaa voimakkaasti.

Uutena ilmiönä opetus- ja koulutusalalla ovat pelien ja simulaatioiden hyödyntäminen opetuksessa sekä etäopiskelu.

Uutta osaamista tarvitaan erityisesti rakentamisessa, ITC-alalla, kaupallishallinnollisella alalla, terveydenhuollossa, vesi-ja jätevesihuollon kehittämisessä, kuljetuksessa ja logistiikassa, palvelualoilla sekä energiatehokkuuden kehittämisessä. Lisäksi inf- rastruktuurihankkeet ovat loputon kehityskohde Venäjällä. Näihin kaikkiin Venäjän koulutusalan tarpeisiin on Kaakkois-Suomessa mahdollista vastata.

Suomalaisten toimijoiden Venäjälle suuntautunut koulutusvientiliiketoiminta on toistaiseksi kuitenkin ollut melko vaatimatonta. Osaltaan tätä selittää Venäjän markkinoiden laajuus ja markkinoille menemisen hankaluus, toisaalta puhtaasti koulutusviennin Venäjä-osaamiseen tarvittavan tietotaidon puuttuminen. Venäjää kohtaan tunnetaan kuitenkin suurta kiinnostusta oppilaitoksissa.

Finpron Future Learning Finlandin tekemän laajan kyselyn mukaan oppilaitokset ovat valmiita har- joittamaan Venäjälle suuntautuvaa koulutusvientiä, sen sijaan saman kyselyn mukaan yrityksissä ei tunneta juuri minkäänlaista kiinnostusta Venäjän koulutusvientitoimia kohtaan.Tämän oppilaitosten osoittaman kiinnostuksen konkretisoimiseksi vien- titoimiksi ja yritysten kiinnostuksen herättämiseksi, on Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterissa ryhdytty uusiin toimiin.

Klusteri luo toiminnalle kehyksen, jonka sisällä eri toimijoiden välisissä projekteissa voidaan kehittää Venäjän markkinoille tuotteita ja toimintamalleja sekä luoda liiketoiminnallisesti kannattavia tuotteita ja palveluita tuomalla yhteen asiakkaat ja palveluntoimittajat.

Tarkoitus on, että klusteri kykenee tunnistamaan riittävän yksityiskohtaisesti kiinnostuksen ja kysynnän, tukemaan kiinnostuksen ostopäätökseksi sekä auttamaan toimijoita tarjoaman valmistelussa.

Erityisen tärkeää on, että myyntiä ja koulutusviennin toteutuksen tukea voidaan hoitaa paikan päällä Venäjällä. Kestävä pohja luodaan parhaiten liiketoiminnallisesti kannattavilla toimintamalleilla.

(12)

Kouvola Innovation on osallistunut Finpron johtamaan kansalliseen koulutusviennin val- misteluprojektiin, Future Learning Finland.

Käytännön toimena koulutusviennin edistämi- sestä rakennustoimialalla Kouvola Innovation Oy oli tietoinen yhteistoimintakumppaninsa Talonrakennusteollisuuden Lahti-Kymen piiri ry:n tavoitteesta toteuttaa kehitysprojektinsa osahankkeena rakennus-, kiinteistö- ja ympä- ristöalan täydennyskoulutukseen panostavan valtakunnallisen Finedu-vientikoulutussäätiön perustamisesta vuonna 2010. Tähän liittyen Kouvola Innovation/DigiOske oli tukemassa osahankkeessa ensimmäisten rakennusalan venäjänkielisten multimediaalisten työmenetel- mäkuvausten, DigiRatu tiedoston, käyttöönottoa Suomessa ja Venäjällä.

Venäjälle suunnatun Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusterin perustamismahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä annettiin toimeksianto Finnish Consulting Group Oy:lle vuonna 2010.

Vähän myöhemmin Mimino Oy teki tarkennetun selvityksen koskien kaakkoissuomalaisen koulutusviennin markkinoita Venäjällä ja alueellisen integraattoriyrityksen perustamista. Finedu-säätiön operatiivinen toimijayhtiö Edustroi Finland Oy perustettiin vuonna 2011 Kouvolaan ja samassa yhteydessä käynnistyi säätiön ja yhtiön edustuston toiminta Pietarissa.

Vuonna 2010 alkoi Kouvola Innovationin hal- linnoima DigiEduET-hanke, jonka turvin on kolmen vuoden aikana valmistettu vironkieliset talonrakennusteollisuuden DigiRatut Central Baltic Interreg IV A rahoituksen turvin. Vuonna 2012 koulutusvientiin tarkoitettu integraattoriyritys ComDe Oy:n perustettiin Kouvolaan. Yritys on

3. Kaakkoissuomalainen koulutusvienti ja klusterimallinen toimintatapa

Kouvola Innovation Oy / DigiOske Kouvola on vuodesta 2009 valmistellut Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteria ja yhteistyöverkostoa organisoidakseen alueelta tapahtuvaa konk- reettista koulutusliiketoimintaa ja vientiä.

mukana ENPI-rahotteisessa Ednet-projektissa, jossa kehitetään virtuaalista koulutusalustaa yhdessä venäläisten partnereiden kanssa.

Viimeisimpinä kaakkoissuomalaisen koulutusvientiklusterin toimintana alueen toimijoiden verkostotoimintaan on luotu yhteistä näkemystä Kouvola Innovationin alulle panemissa koulutus- vientityöpajoissa, jossa on ollut edustettuna suurin osa alueen koulutuslaitoksista, kuten Helsingin yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvolan

aikuiskoulutuskeskus, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kouvolan seudun ammattiopisto sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu. Lisäksi mukaan on kutsuttu koulutusviennistä kiinnostuneita alueen yrittäjiä. Työryhmissä on teemaryhmittäin keskusteltu koulutusviennin tarpeista ja toimen- piteistä, lisäksi osallistujia on aloitettu sitouttaa verkostotoimintaan ja klusteritoimintaan.

3.1 Klusterin tavoitteet

Klusterin tavoitteena on yhdistää vientiin ja kansainväliseen liiketoimintaan tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Yhdistämällä toimijoita se luo arvoverkkoja ja ratkaisumalleja koulutusosaamisen vientiin.

Klusterin tehtävänä on:

•

vahvistaa ja tukea Kaakkois-Suomen koulutus- vientitoimijoiden kilpailukykyä kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla - erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelutuotteilla

•

lisätä kaakkoisuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liikevaihtoa ja kannattavuutta

(13)

•

tukea ja kehittää julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyötä

•

luoda uusia koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja

•

kehittää koulutusosaamisen vientiin arvoketjuja

•

lisätä kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana

•

tuottaa laadukasta koulutusviennin tutkimus- ja arviointitietoa

•

hyödyntää sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena (Allegro-junayhteyksien hyödyntäminen)

3.2 Klusterikuvaus ja klusterin rakenne

Klusterissa muodostetaan alueellinen oppimis-, innovaatio- kehittämis- ja liiketoimintaverkosto, joka organisoidaan kehittämään ja tukemaan kumppanuustoimijoiden vientiliiketoimintaa ja kilpailukykyä. Klusterin jäsenten yhteistyö konkretisoituu yhteisten palveluiden

hyödyntämisessä ja lisäarvon tuottamisessa koulutusvientiliiketoimintaan.

Alueellisesti klusterin tarkoituksena on olla merkittävä kehityksen ja liiketoiminnan pro- moottori. Se luo uusia koulutusinnovaatioita ja yrittäjyyttä sekä parantaa alueen vetovoimaa.

Klusterin fokus on erityisesti ammatillisen täyden- nyskoulutuksen viennissä Venäjälle. Klusteri voi laajentaa toimintansa myös kansalliselle tasolle ja toimia Venäjä-toimintojen kokoajana ja ohjaajana.

Klusteri rakentuu kolmesta tasosta:

1.

Ohjausryhmä, joka ohjaa klusterin toimintaa

2.

Projektit, joissa toimijat yhteistyössä kehit- tävät ja toteuttavat liiketoimintaa

3.

Klusterin toimijat, jotka osallistuvat omien tarpeidensa mukaisesti projekteihin, joita pitävät oman liiketoimintansa kannalta hyödyllisinä.

Klusteri konkretisoituu projekteissa, jotka erilli- sinä kokonaisuuksina luovat niihin osallistuville toimijoille kannattavaa liiketoimintaa. Esimerk- kinä projektista on suunnitelma Kouvolassa

järjestettävästä koulutusvientitapahtumasta, johon kootaan venäläisiä ostajia ja heille sopivia koulutuskokonaisuuksia tarjoavia toimijoita.

Klusterin toimijoita ovat:

•

sisällön tuottajat, joilla on oman alansa koulutusosaamista – oppilaitokset ja muut koulutusorganisaatiot

•

toimijat, jotka tarjoavat sisällön tuottajien tarvitsemia tukitoimintoja, esim. oppimateriaalien tuotantoa (graafinen suunnittelu, painatus, multimediakokonaisuuksien toteutus), koulutusvientiosaamisen kehittämistä (esim.

tuotteistus, tuotteiden kehittäminen Venäjän tai muiden maiden markkinoille sopiviksi), markkinointiin ja rahoitukseen liittyvät palvelut

•

muut palvelun tuottajat, esim. oppilaitosten rakentamiseen liittyvät palvelut

•

integraattorit, jotka yhdistävät eri toimijoita, esim. sisällön tuottajat ja oppimateriaalien tekijät ja luovat vientikelpoisia kokonaisuuksia sekä tarjoavat koulutustoimijoille markkina- alueen (Venäjä) osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan markkinointi- ja myyntimahdollisuuksia

3.3 Klusterin tarjoamat ratkaisut koulutusviennin haasteisiin

Hyvin mallien monistaminen

Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta. Yhteis- työn myötä hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja alueille. Näin rakennetaan koulutusvientitoiminnan kokonaisuus, strategia ja vientimallit.

Tuotteistaminen

Onnistuneiden tuotteiden luominen uusille markkinoille edellyttää laaja-alaista markkinoiden tuntemista. Klusteri auttaa koulutusviennistä kiinnostuneita substanssiosaajia löytämään asiantuntijapalveluita tuotteistamiseen klusterin verkoston sisältä. Eri organisaatioiden osaamista yhdistämällä syntyvät tehokkaimmin sopivat tuotekokonaisuudet.

(14)

Tukipalvelut

Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan. Näin koulutusorganisaatiot voivat keskittyä oman substanssiosaamisensa tarjoomaan koulutusviennissä.

Vientioperaatioiden tukipalveluina klusterin sisältä ne löytävät mm. markkinatutkimuksen, opetuksen teknisten ratkaisujen, rahoituksen, laadun arvioinnin ja markkinoinnin asiantuntijoita. Myös venäläisten toimijoiden ja mm.

rahoitusinstrumenttien tunteminen on tärkeää.

Klusteri tarjoaa omassa verkostossaan myös valmiita kontakteja Venäjälle. Tukipalvelut kehittävät osallistujien liiketoimintaosaamista ja auttavat niitä kaupallistamaan tuotteitaan.

(15)

Tuotteet ovat vientikelpoisia kokonaispalveluita yhdistäen koulutuksen valmistuotteita ja asiakkailleen räätälöityjä kokonaisuuksia Kaakkois-Suomesta.

Integraattori tarjoaa asiakkailleen Suomessa ja Venäjällä alueensa osaamista ja kontaktiverkostoa kohdemaassa avaamaan asiakkailleen markkinointi- ja myyntimahdollisuuksia sekä toteuttamaan koulutuspalveluitaan. Esimerkkinä palvelusta voi olla asiakkaalle räätälöity koulutustapahtuma, jossa yhdistetään koulutussuunnittelijoiden, kouluttajien, opettajien, tulkkien, oppimateriaalien valmistajien sekä koulutuksen ja matkailun palveluntuottajien tuotteita.

Koulutusklusterissa voi toimia yhtäaikaisesti useita integraattoreita ja pääosaa koulutusklusterin koordinoivista tehtävistä voivat hoitaa myös integraattorit.

Koulutusintegraattorin rooli koulutusklusterissa on ensisijaisesti operatiivinen, käytännön tasolla koulutuspalveluita suunnitteleva, myyvä ja jär- jestävä. Klusterin jäsenenä integraattori toimii muiden jäsenten tavoin strategisessa roolissa, klusterin tarpeita, toimintaa, vuosisuunnitelmia ja resursointia valmistelevana ja mahdollistavana yhtiönä.

Klusterin ja integraattorin roolit täydentävät toi- siaan. Klusteri kokoaa eri toimijat yhteen, jolloin ne voivat oppia toistensa kokemuksesta ja hyvät käytännöt voidaan monistaa eri toimialoille ja koulutusintegraattori kokoaa hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyödyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa klusterin jäsenten ja asiakkaitten eduksi.

4. Integraattoriyritys koulutusviennin operaattorina – pelkistetyn liikeidean operatiivinen kuvaus

Integraattori on yritys, joka tarjoaa asiakkailleen koulutusalan tuotteita ja palveluita, joissa yhdistetään eri toimijoiden palvelutuotteita.

4.1 Integraattoriyritys koulutusvien- nin operaattorina

Kuten aiemmin mainittua, klusterin tavoitteena on yhdistää koulutusvientiin tähtääviä organisaatioita sekä luoda niiden välille strateginen yhteistyö ja kumppanuus. Vastaavasti integraattoriyrityksen tehtävä on toteuttaa palveluita, joissa edellä mainittua koulutusvientiin tähtääviä yhteistyötä ja kumppanuutta toteutetaan.

Kaakkois-Suomen koulutusklusterin tavoitteiden suuntaisesti, integraattori:

•

tarjoaa asiantuntijapalveluita koulutusvientitoi- mijoiden kilpailukyvyn, kansainvälistymisen, pääomittamisen ja liiketoimintaosaamisen tukemiseksi Suomessa ja Venäjällä

•

huomioi erityisesti asiantuntijapalveluissaan ammatillisen täydennyskoulutuksen palvelu- tuotteet, - sisällöt ja mahdollisuudet

•

toteuttaa asiantuntijapalveluissaan julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulu- tusvientiyhteistyötä

•

pyrkii luomaan uusia koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja yhdessä alan ja erityisesti kaakkoissuomalaisen ja venäläisten alan toimijoiden kanssa

•

kokoaa koulutuksen ja koulutusviennin hyviä käytäntöjä, kirjaa ja arvioi niitä ja lopulta hyö- dyntää hyviä käytäntöjä sekä asiakaskoulutuksessa että toteutettavassa koulutuspalveluissa

•

esittää mainonnassaan, viestinnässään ja palveluissaan kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoimaa kotimaisille ja ulkomaisille asiakkailleen

•

osallistuu Kaakkois-Suomen koulutusklusterin jäsenenä koulutusviennin tutkimustiedon tuotantoon

(16)

•

hyödyntää palveluissaan Kaakkois-Suomen sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena

4.2. Integraattorin pelkistetty liikeidea

Liiketoimintamalliin tarvitaan sekä liiketoiminnan perusajatus eli idea että tapa suunnitella ja hallita aikaansaatua liiketoimintaa sekä toteuttaa liiketoimintaa.

Integraattorin liiketoimintamalli perustuu palvelu- ja asiantuntijatuotteisiin, joita integraattori toteuttaa yhdessä yhteistyöhön osallistuvien tahojen kanssa. Liiketoimintamalli pyrkii optimoimaan koulutustuotteen sisällön ja laadun asiakkailleen, suhteessa käytettävissä olevaan aikaan, tarpeisiin ja kohdeasiakkaisiin. Liikeidea on tuottaa asiakkaille korkealaatuisia koulutus- ja asiantuntijapalveluita ja mahdollistaa integraattorin asiakkaitten oman liiketoiminnan suotuisa kehittyminen.

4.3 Integraattorin toimintamalli ja ansaintalogiikka

Klusterin integraattori-toiminta tapahtuu Kaakkois- Suomesta käsin ja tarjoaa koulutuspalveluita Suo- messa ja Venäjällä. Integraattori toimii Kaakkois- Suomessa koulutuksen palvelutuotannossa sekä klusterin jäsenille mutta tarvittaessa ja tuotteen sitä edellyttäessä myös koko Suomessa koulutusmarkkinoilla. Integraattorilla voi olla myös omia, sen erityisosaamiseen perustuvia koulutustuotteita, joita toteutetaan kokonaan tai osittain yhdessä paikallisten palveluntoimittajien kanssa. Integraat- tori toimii palveluissaan kustannusperusteisesti ja edellyttää liiketaloudellista kannattavuutta sekä investoi jatkuvaan tuotekehitykseen.

Koulutusintegraattorin toimintamalli perustuu yhteistyöhön ja verkostoitumiseen sekä palveluiden arvoketjuihin. Ansaintalogiikka perustuu koulutustuotteiden korkeaan laatuun sekä oikeaan kohdistamiseen asiakkaille sekä verkostoitumisen kustannustehokkuuteen.

Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille.

4.4 Esimerkkejä integraattorin ansain- tamalleista

Koulutusviennin ja integraattorin ansain- tamallit

Koulutusklusterilla jäsenillä ja koulutuksen alalla toimivilla tahoilla on useita ansaintamalleja, joita he voivat toteuttaa itse, yhteistyökumppaniensa kanssa tai palvelutoimiston kautta. Koulutusin- tegraattorilla on samoin useita ansaintamalleja ja käytettävä ansaintamalli riippuu mm. siitä on koulutuksen alasta, koulutuspaikasta, tuotteesta jne.

Klusterin jäsenten tulonhankintamalli on jäsenen sisäinen asia. Pääosa klusterin kautta menevästä palvelutuotannon arvosta jakautuu koulutuksen sisällöntuottajille, kouluttajille ja palveluntuottajille.

Koulutusintegraattorin päätulonlähteitä ovat palvelupalkkiot, koulutuksen osuustuotot ja tuotot omista tuotteista. Tavoitteena on kan- nattava liiketoiminta, yli 20 %:n tuotto omalle pääomalle, vähintään 30 %:n omavaraisuusaste ja käyttää vähintään 15 %:n nettotuloksesta tuotekehitykseen. Hyödynnämme alan yhteistyö – ja kasvumahdollisuuksia kaikille keskeisillä

palvelualueilla.

Arvioimme koulutusvientiin sopivista malleista:

4.4.1 Kauppiasmalli

Kauppiasmallin (Merchant model) palveluntoi- mittaja toimii tukku- tai vähittäiskauppiaana tuotteille tai palveluille sekä voi rakentaa niistä uusia jatkotuotteista yhdistelmänä toisiin tuotteisiin. Myynti voi tapahtua niin kertaluonteisilla, kiinteillä hinnoilla kuin asiakassopimuksillakin.

Ansainta tapahtuu ottamalla kiinteä osuus myy- tävien tuotteiden tai palveluiden hinnasta. Mallia voi hyödyntää sekä perinteiset fyysiset palvelut (brick-and-mortar), joilla on myös verkossa toimiva palvelu.

4.4.2 Palveluiden välittäjämalli

Välittäjämallissa (Brokerage model) välittäjä tuo ostajat ja myyjät samaan paikkaan ja järjestää

(17)

niiden välisen vuorovaikutuksen, jolloin se toimii kaupan välittävänä osapuolena (broker). Mallin sisälle voidaan asettaa eri tyyppisiä palveluita: mm.

muiden yritysten tuotteita myyvät palvelut. Tuotot saadaan tyypillisesti toteutuneista koulutuksista saaduista palkkioista tai ilmoituksen/mainoksen asettamisesta perittävästä maksusta. Palvelu voi lisäksi myydä välitykseen liittyviä oheispalveluita, kuten laskutusta ja lähetysten seurantaa.

4.4.3 Sisällön välittäjämalli

Koulutuksen ja tiedon välittäjämallissa (Info- mediary model) palvelu kerää koulutettavista ja heidän tavoistaan tietoa, jotka voidaan välittää siitä maksaville yrityksille. Usein palvelu tarjoaa ilmaiseksi tietyn tuotteen tai palvelun (esim.

virtuaaliyhteisön jäsenyys), jota vastaan käyttäjä antaa omat tietonsa. Malli yhdistetään usein perinteiseen mainostusmalliin, jolloin käyttäjille voidaan markkinoida kohdennetusti suoraan palvelun sisällä.

4.4.4 Suoramyynti

Suoramyyntimallissa (Manufacturer model) tuotteen valmistaja on verkkopalvelun avulla suorassa yhteydessä asiakkaaseen ilman välillisiä toimijoita. Ansainta perustuu esimerkiksi palvelun kautta tapahtuvaan myyntiin tai vuokraukseen.

Valmistajan ollessa läheisessä yhteydessä asiakkaisiin pyritään usein ymmärtämään paremmin kuluttajia ja panostamaan asiakaspalveluun, joiden avulla asiakas voidaan sitouttaa markkinoitavaan brändiin ja tuotteisiin. Tässäkin tapauksessa itse koulutuksen toteutuksessa kouluttaja saattaa tarvita koulutuksen järjestämispalvelua.

4.4.5 Jäsenyys

Jäsenyyteen perustuvassa ansaintamallissa (Subsc- ription model) tulot saadaan tarjoamalla käyttäjille maksullista jäsenyyttä tietyksi ajanjaksoksi, jolloin sisältö on saatavilla. Usein käyttäjälle kuitenkin tarjotaan jonkin verran ilmaista sisältöä, joka toimii

”sisäänheittäjänä” käyttäjän tutustuttamiseksi palveluun. Tätä niin kutsuttua freemium-mallia soveltavassa verkkopalvelussa tarjotaan tietty määrä tai rajoitetun ajan ilmaisia palveluita, mutta laajempiin tai monipuolisempiin palveluihin pääsy on maksullista. Tyypillisesti freemium-mallissa

rajoitetaan palvelun ominaisuuksia, käyttöaikaa, kapasiteettia ja käyttäjämääriä (Kincaid, 2009).

Rajoitukset voivat tapahtua myös käyttäjäryh- män perusteella, jolloin palvelu voi esimerkiksi olla ilmainen opiskelijoille, mutta maksullinen yritysasiakkaille. Jäsenyyden avulla käyttäjälle voidaan esimerkiksi tarjota lisää sisältöä ja ominaisuuksia, poistaa käyttörajoituksia (esim.

Spotify) ja lisätä kapasiteettia.

4.4.6 Mainostulot

Mainostuloihin ja sponsorointiin perustuva malli on perinteinen ansaintamalli myös koulutuksessa ja konsultoinnissa. Mainostusmalli sekä jaetta- vassa painetussa että Online - materiaalissa että on verrattavissa perinteiseen mediaan - tarjotaan sisältöä ja palveluita, joiden sekaan asetetaan mainosviestejä. Se toimii tehokkaimmin, kun kävijöiden määrä on suuri tai he ovat kiinnostuneet jostakin tietystä erikoisalueesta, jolloin mainonta on helppo kohdentaa ja verkkopalvelu voi myydä mainostilaa suoraan yrityksille. Automaattisesti kohdennettu mainonta mahdollistaa mainosten esittämisen käyttäjälle hänen toimintansa tai esittämisympäristön perusteella (esim. tekstin sisältämät sanat).

4.4.7 Palveluiden käyttömäärä

Käyttämisen määrään (lähinnä verkkopalvelun sisältö) perustuvassa ansaintamallissa (Utility model) palvelun maksu tapahtuu käytön määrän mukaan, jota mitataan eri perustein. Mitattavina suureina voivat toimia esimerkiksi palvelun käyttöaika tai käyttäjän kuluttama kapasiteetti.

Ansainta on siis mallissa verrattavissa sähkön tai veden jakeluun. Esimerkiksi pilvipalvelut (cloud services) ovat mahdollistaneet käyttöpohjaisen liiketoimintamallin hyödyntämisen yhä tehokkaammin.

4.5 Seuraavassa esimerkkejä Koulu- tusintegraattorin palveluista

Koulutusklusterin laaja partneriverkosto Suomessa ja Venäjällä sekä osaava henkilöstö mahdollistavat vaativienkin tehtävien toteuttamisen. Seuraavassa esimerkkejä suunnitelluista ja osin jo nyt toteu- tetuista palveluista:

(18)

A. Koulutusseminaarit

Koulutusklusterin järjestää koulutusseminaareja ajankohtaisista aiheista ja tukee sillä alan yhteis- työn rakentamista, tiedonsiirtoa ja verkottumista, koulutuksen vientiosaamista ja tuotteistamista, koulutuksen ja koulutustuotteiden laadunvalvon- taa sekä koulutusalan toimijoiden aktivoimista vientitoimintaan.

B. Markkinaselvitykset

Suomen ja Pietarin toimistot tekevät jäsenil- leen markkinointiselvityksiä koulutuksen alalta.

Tutkimukset ja selvitykset tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa. Selvitykset jaetaan kaikille jäsenille sekä niistä kiinnostuneille.

C. Markkinointi- ja myyntipalvelut

Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia koulutuksen markkinointipalveluita:

• Markkinoinnin asiantuntija

• Markkinointisuunnittelu

• Verkkomarkkinointi

Myynti- ja markkinointi tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa Suomessa ja Pietarissa.

D. Koulutuspalvelut

Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia koulutuspalveluita laajasti koulutuksen alalta:

• Päiväkoulutuksia

• 3-7 päivän koulutusseminaarit

• Jatkuvia koulutusohjelmia

• Koulutusmessuja

• Räätälöityjä koulutuksia

Koulutukset tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään alan asiantuntijoita Suomesta, oppimateriaali valmistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi.

E. Asiantuntijapalvelut

Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat mm. seuraavia konsultointipalveluita laajasti koulutuksen ja liiketoiminnan alalta:

• Asiantuntijakonsultointi

• Myynnin, markkinoinnin ja viestinnän alan konsultointi

• Liiketoimintakonsultointi

• Tietotekniikan konsultointi

• Julkishallinnon konsultointi

Konsultointipalvelut tehdään yhteistyössä suomalaisten ja venäläisten palveluntoimittajien kanssa Suomessa ja Pietarissa. Kouluttajina käytettään alan asiantuntijoita Suomesta, oppimateriaali valmistetaan koulutustilaisuuksiin sopivaksi.

F. Projektitoiminta

Kansainvälisten projektien toteutus ja hallinta on yksi tärkeimmistä Koulutusklusterin palveluista.

Palvelutoiminto toteuttaa Koulutusviennin alan projektit itse sekä tarjoaa projektijohtamisen palveluita asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille.

G. Koulutuksen materiaalintuotanto

Oppimateriaalien tuotanto Venäjälle ja Venäjällä toteutetaan ensisijaisesti omiin tuotteisiin ja kou- lutuksiin mutta sen lisäksi tutkitaan ja toteutetaan suomalaisen oppimateriaalin tuotantoa venäjäksi.

Palvelutoiminto toteuttaa tuotannon projektimuo- toisesti itse sekä ostaa tarpeen mukaan palveluita projekteihin, asiakkailleen sekä yhteistyökumppaneille.

H. Koulutuksen operatiivinen toiminta ja järjestelyt Suomen ja Pietarin toimistot tarjoavat jäsenilleen ja ulkopuoliselle toimijoille mm. seuraavia koulutuspalveluita laajasti koulutuksen järjestämiseksi:

• Koulutussuunnittelu

• materiaalintuotanto, kääntäminen, monistaminen sekä jakelu

• Etä- ja virtuaalioppimisen välineet ja sisäl- löntuotanto

• Todistukset

• Tilat, tietotekniikka, ruokailut I. Koulutuksen tuotekehitys

Yhdessä jäsentensä kanssa koulutuksen palvelutoi- misto tekee koulutuksen tuotekehitystä Suomessa ja Venäjällä. Kehitystyö tehdään projekteina sekä kaupallisesti että julkisrahoitteisesti:

• Koulutussisällöt

• Materiaalintuotanto

• Etä- ja virtuaalioppiminen

• Hyvät käytännöt

J. Business matkat, seminaarit ja tapahtumat

(19)

Klusterin liikkeellelähtöä tuetaan vuosina 2014-2020 toteutettavilla projekteilla, jotka muodostavat dynaamisen ohjelmamuotoisen rakenteen.

Projektien rahoituksessa voidaan käyttää laajasti kansallisia, Euroopan unionin ja muiden rahoit- tajien tarjoamia rahoitusmahdollisuuksia. Esimerkkejä mahdollisista rahoituslähteistä esitellään tämän dokumentin liitteessä.

5. Klusterin tavoitteita toteuttavat projektit

Projektit klusterin toteuttamisen tukena

Kaakkois-Suomen koulutusvientitoimijat toimivat taloudellisesti kannattavasti kan- sainvälisillä koulutusmarkkinoilla, erityisesti Venäjällä ja ammatillisen täydennyskoulutuksen

palvelutuotteilla.

Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden liike- vaihto ja kannattavuus on lisääntynyt.

Julkisten koulutustoimijoiden ja alan yritysten koulutusvientiyhteistyö on toimivaa.

Tarjonnassa on koulutusvienti-innovaatioita, koulutusviennin palvelutuotteita ja niitä yhdistäviä liiketoimintakonsepteja.

Projektien tuloksena:

Kaakkoissuomalaisen koulutuksen vetovoima alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana on lisääntynyt.

Alueella tuotetaan laadukasta koulutusviennin tutkimus- ja arviointitietoa.

Sijaintia ja logistiikkaa alueella toteutettavien täydennyskoulutusten tukena hyödynnetään optimaalisesti.

Näihin tavoitteisiin ohjaudutaan seuraavalla pro- jektikokonaisuudella vuosina 2014-2020. Kunkin kolmen teeman sisälle kehittyvä projektijoukko on dynaaminen ja sitä täydennetään toimintaym- päristössä tapahtuvien muutosten mukaisesti:

(20)

Tälle kokonaisuudelle haetaan EAKR- ja ESR-rahoitusta, selvitetään avautuvien Itämeri- ja ENI-ohjelmien mahdollisuudet,sekä käytetään optimaalisesti kansallisia vientiliiketoiminnan rahoitusinstrumentteja.

Rakennetaan public-private kumppanuutena toimivat liiketoimintamallit Venäjälle suuntautuvalle ammatillisen täydennyskoulutuksen vientitoiminnalle sisältäen tuote- ja palvelutarjonta, kaupallistaminen, liiketoimintaosaaminen.

Teema 1:

Toimiva koulutusvientiliiketoiminnan kokonaisuus

Toteutettavat projektit:

•

Pilotointi Venäjälle suuntautuvan ammatillisen täydennyskoulutuksen koulutusvientitoiminnan mallintamisesta ; rahoitushakemus jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön, hakijana Finedu-säätiö. Pilotointikoulutusjaksoon liittyvien kokemusten siirtäminen käytäntöön

seuraavissa hankkeissa:

•

Laajemman koulutustarjonnan varmistaminen koulutusmateriaaleja valmistamalla ja kään- tämällä venäläiseen toimintaympäristöön soveltuvana.

•

Suomalais-venäläisten, suomea ja venäjää osaavien kouluttajien valmennus lyhytaikaisten koulutusjaksojen suorittamiseen Venäjällä ja venäjänkieliseen koulutukseen Suomessa.

•

Digitaalisen koulutusmateriaalin käytön toimintaesteiden tunnistaminen ja käytön käyn- nistäminen venäläisessä toimintaympäristössä (hosting-palvelu).

•

Pietarin palvelutoimiston resursointi vankemmalle tasolle henkilöstön (vakituiset ja oto- verkosto) sekä luentotilojen ja harjoitustilojen osalta. Pietarin seudun suomalaisen ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen käynnistäminen.

•

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen imagon ja tunnetuksi tekemisen sekä haluttavuu- den nostaminen.

•

Koulutusvientiin ja koulutusosaamisen vientiin tähtäävien vientirenkaiden perustaminen ja käynnistäminen.

Kokemukseen perustuen hankkeiden sisällöt perustuvat lähtökohtaisesti suomalaisen koulutusmateriaalin hyödyntämiseen, suomalaisten koulutusmenetelmien ja näyttötutkintojen soveltamiseen venäläiseen toimintaympäristöön sekä digitaalisen materiaalin internet-jakeluun kaupallisin lähtökohdin.

Koulutushankkeiden taustalla on suomalaisen rakennusteollisuuden (Rakennusteollisuus ry) ja venä- läisen rakennusalan keskusjärjestön (Nostroy) sekä Pietarin alueen rakennusjärjestön (SSOO) väliset sopimukset yhteistoiminnan kehittämisestä suomalaisen ammatillisen koulutuksen ja työmaateknologian siirtämisestä venäläisen rakennusalan käyttöön rakentamisen tehokkuuden ja laadun kehittämiseksi.

•

Kaakkoissuomalaisten koulutusviejien ja viennin tukipalveluita tarjoavien organisaatioiden

toimivan liiketoimintayhteistyön kehittäminen

•

Koulutusviennin skaalautuvien palvelutuotteiden ja ratkaisumyyntikonseptien kehittäminen.

Esimerkkinä skaalautuvasta palvelutuotteesta pilotoidaan projektina koulutusviennin tapah- tuma, jota on suunniteltu Kouvola Innovation Oy:ssa osana koulutusviennin mahdollisuuksista tehtyjä selvityksiä.

(21)

Teema 2:

Yritysten koulutusvientiosaamisen kapasitointi, viennin julkisen rahoituksen saatavuuden tukipalvelut yrityksille

Koulutusviennin laadun varmistamisen tuki, tuki oppilaitosten koulutusvientiosaamiselle.

Tälle kokonaisuudelle haetaan EAKR- ja ESR-rahoitusta, sekä käytetään optimaalisesti kansallisia vientiliiketoiminnan rahoitusinstrumentteja.

Rahoitus: EAKR,ESR, OPHn opetushenkilöstön täydennyskoulutusrahoitus, OKMn avustukset, ERASMUS + ohjelma.

Teema 3:

Koulutusviennin arviointi, tutkimus ja oppilaitoshenkilöstön täydennyskoulutus

•

Kaakkoissuomalaisen koulutustarjooman vetovoimaisuuden lisääminen - sijainnin ja logis- tiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen tavoitteena lisätä alueelle kouluttautumaan tulevien maksavien ulkomaisten asiakkaiden valintana. Nykyisen tarjooman jatkotuotteistaminen ja kaupallistaminen yhdistämällä asiakkaalle myytäviin koulutussisältöihin matka- ja majoitus- palvelut sekä vapaa-aikapalvelut (kulttuuri, liikunta hyvinvointi).

•

ESR Lump Sum hanke ”Koulutusviennin esiselvitys” ,rahoitushakemus jätetty Kouvola Innovation Oy:n toimesta.

•

Koulutusviennin tutkimus- ja arviointitiedon osaamisrakenteen kehittäminen.

•

Rehtorikoulutuksen koulutusohjelma koulutusviennin osaamisen vahvistamiseksi.

•

Koulutussuunnittelijoiden koulutusohjelma viennin edellyttämän kaupallisen osaamisen nostamiseksi.

•

Ammatillisten koulutussisältöjen ja näyttötutkintojen kehittäminen valituille toimialoille yhteistoimin venäläisten koulutusorganisaatioiden kanssa.

(22)

6. Kehittämisaskeleet ja visio

Koulutusklusterin, strategian ja yhteistyösopimus- ten viimeistely

Ohjelman projektikoko- naisuuden synnyttäminen

Klusterin tavoitteiden määrit- täminen

Integraattoreiden yhteistoimintamallin täsmentäminen

Tuotteistaminen ja

kaupallistaminen Koulutusviennin vakiinnuttaminen:

• koulutuksen vientiliiketoimintaosaamisen edellytysten kehittäminen - koulutusvientiliiketoi- mintaosaamisen tason nosto

• innovaatio-ympäristön jatkuva kehittäminen tutkimuksen ja arvioinnin avulla

Yhteistyö- sopimukset

Projektin

aloitus Tavoitteet

Yhteistoiminta- mallin täsmen- täminen

Kaupallista-

minen Koulutusviennin vakiinnuttaminen

Klusterin toimenpidealueet ja kehittämisaskeleet vuosille 2014–2020 Klusterin visio 2020

” Kaakkois-Suomen koulutusvientiklusteri on alueellisesti vaikuttava, liiketaloudelli- sesti tuloksekas ja maailmalla arvostettu koulutusvientiliiketoiminnan järjestämisen malli. Erikoistumisemme on ammatillisen täydennyskoulutuksen Venäjä-vienti.