Katsauksia
Paavo Pulkkinen 60-vuotias
í
( www
Jyväskylän yliopiston suomen kielen apulaisprofessori Pentti Paavo Pulkki- nen täytti 21. heinäkuuta 60 vuotta.
Paavo Pulkkinen on juuriltaan sydän- savolaista lähtöä, Pohjois-Savon Sonka- järvellä syntynyt ja Kuopiossa koulunsa käynyt. Hän on tullut ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta 1949. Akateemi- set opintonsa hän on suorittanut Helsin- gin yliopistossa. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi 1954 pääaineenaan suo- men kieli; kandidaatin tutkintoon kuului laudatur-arvosana myös kotimaisessa
kirjallisuudessa sekä approbatur-arvosa- na kasvatus- ja opetusopissa ja Rooman kirjallisuudessa. Filosofian lisensiaatin tutkinto valmistui 1962, ja 18. toukokuu- ta 1966 hän puolusti Helsingin yliopis- tossa väitöskirjaansa ››Asyndeettinen rinnastus suomen kielessä››, jonka histo- riallis-kielitieteellinen osasto hyväksyi arvosanalla eximia cum laude approba- tur.Vaikka Paavo Pulkkinen näytti aluksi määrätietoisesti valinneen perusopinto- jensa suunnan oppikoulujen äidinkielen- opettajan ammattia silmällä pitäen, ei tämä tullutkaan hänen urakseen. Hänet rekrytoitiin nimittäin pari viikkoa ennen hänen filosofian kandidaatin tutkintonsa virallista julistamista vuonna 1954 Ny- kysuomen sanakirjan nuoremmaksi toi- mittajaksi. Tässä täsmällisyyteen opetta- vassa työssä hän toimi - täysiä tai puo- littaisia virkavapauksia välillä pitäen - nelisen vuotta kirjoittaen artikkeleita aakkosväliltä O-R, niin kuin sanakir- jan IV osan alkulehdillä todetaan. Lek- sikografin rauhallinen työ ja säännölliset virka-ajat saivat kuitenkin jäädä, kun Pulkkinen siirtyi Castrenianumin käytä- ville, Helsingin yliopiston suomen kielen assistentiksi. Tuohon aikaan ei yliopis- ton humanistisissa laitoksissa ollut muu- ta avustavaa henkilökuntaa kuin assis- tentit, ja heidän työalansa oli monipuo- linen. Varsinainen opetustyö alkoi Ruot- sissa Lundin yliopiston suomen kielen lehtorina 1962-1966. Vuonna 1965 Paavo Pulkkinen nimitettiin Helsingin yliopiston suomen kielen lehtorin vir- kaan, mutta tässä ensimmäisessä vaki- naisessa virassaan hän ei ennättänyt 333
Katsauksia
toimia lainkaan, sillä hänet määrättiin lukuvuodeksi 1966-1967 hoitamaan Helsingin yliopiston suomalaisen filolo- gian apulaisprofessorin virkaa, ja hän sai nimityksen Jyväskylän yliopiston suomen kielen apulaisprofessoriksi 1968.
- Normaalin virkauransa ohessa Paavo Pulkkinen on joutunut hoitamaan jou- kon muitakin siihen läheisesti liittyviä töitä ja toimia. Niinpä hän toimi syyslu- kukaudella 1965 Lundin yliopiston suo- malais-ugrilaisen seminaarin vt. esimie- henä. Samoin hänet on kolme kertaa määrätty viransijaisena hoitamaan Jy- väskylän yliopiston suomen kielen pro- fessorin virkaa. Edelleen hän on toimi- nut mm. Kotikielen Seuran sihteerinä vuosina 1958-1962 ja ylioppilastutkin- tolautakunnan apujäsenenä vuosina 1967-1975. Kotimaisten kielten tutki- muskeskuksen suomen kielen lautakun- nan jäsen hän on ollut vuodesta 1979 ja sen varapuheenjohtaja vuodesta 1982 al- kaen.
Paavo Pulkkisen tutkimustyössä on asyndeettista rinnastusta käsittelevän väitöskirjan lisäksi nähtävissä kolme sel- vää linjaa. Hänen laajan artikkelituotan- tonsa valtaosa käsittelee kielenhuollon kysymyksiä ja oikeakielisyyttä. Jo ennen väitöskirjaa ilmestyi tiivistietoinen ››Asia- suomen opas››, joka on kulunut monien kirjoittajien käsissä jokapäiväisenä apu- neuvona sekä kurssikirjana erilaisissa oppilaitoksissa; siitä on vuosien mittaan otettu peräti yhdeksän painosta. Hänen tehtäväkseen tuli toimittaa seitsemäs, tarkistettu painos E. A. Saarimaan ››Kie- lenoppaasta›› vuonna 1967. Kielenhuol- lon kysymyksistä Pulkkinen on useissa yhteyksissä myös luennoinut erilaisille kohderyhmille.
Vanha kirjasuomi ja suomen kirjakie- len kehitysprosessi pipliasuomesta nyky- aikaiseksi kulttuurikieleksi on ollut toi- nen Paavo Pulkkisen keskeinen tutki- muskohde. Sen tuotosta on joukko ar- tikkeleita sekä tietysti tärkeimpänä teos
››Nykysuomen kehitys››, joka on pitkään ollut yliopistollisena kurssikirjana. Luul- tavasti kielenhuoltotyö on antanut kim-
334
mokkeen Pulkkisen uusimpaan harras- tukseen, suomen kielen anglismien keräi- lyyn ja kartoitukseen. Vuonna 1984 il- mestyi teos ››Lokarista sponsoriin››, in- ventaario suomen sanaston englantilais- peräisistä aineksista. Tämä keräilyhar- rastus näyttää jatkuvan hänen viime vuosien esitelmiensä ja artikkeliensa teemoista päätellen. Yhteensä on ahke- ran kirjoittajan kirjallisen toiminnan luet- teloon kertynyt tähän mennessä hyvän joukon toistasataa numeroa.
Siviilipuolella Paavo Pulkkinen tunne- taan musiikkimiehenä ja viulunsoittaja- na sekä tietysti hartaana luonnonystävä- nä ja metsämiehenä, jonka parhaat aa- mut ovat alkusyksyn kirpeän kuulaita teeriaamuja auringon tehdessä nousuaan Jaalan Uimilan Rautjärven ja Ruokjär- ven maisemissa.
Kotikielen Seura ja Virittäjä esittävät Paavo Pulkkiselle parhaat onnentoivo- tuksensa merkkipäivän johdosta.
MATrı PÄÅKKÖNEN
Amerikan-siirtolaiset kielen- oppijoina'
Kun suomalainen siirtolainen vuosisa- dan vaihteen suurina siirtolaisvuosina lähti Amerikkaan, hän oli tyypillisimmil- lään nuori mies, vähän yli 20 vuoden ikäinen, naimaton tai ainakin yksin liik- ' Kirjoitus perustuu laatijan Turun yliopistossa 20.1.1990 pitämään väitök- senalkajaisesitelmään. Tuolloin tarkas- tettu väitöskirja The English of Finnish Americans; with Reference to Social and Psychological Background Factors and with Special Reference to Age kuuluu
englantilaisen filologian alaan.
