• Ei tuloksia

Työelämän tutkimuksen historiasta ja tulevaisuudesta näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Työelämän tutkimuksen historiasta ja tulevaisuudesta näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2008 (6. vsk.)

PÄÄKIRJOITUS

TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSEN HISTORIASTA JA TULEVAISUUDESTA

T

ampereen yliopistossa järjestettiin neljännet valtakunnalliset Työelämän tutkimuspäivät 8.–9..2007. Tutkimuspäivät olivat kaikkien aikojen menestys. Mukaan ilmoittautui yli 300 työelä- män tutkijaa, kehittäjää ja muuta asiantuntijaa. Uusinta tutkimustietoa esiteltiin 3 työryhmässä. Käytännön järjestelyissäkään ei ollut huo- mauttamista. Järjestävän tahon suurin huoli lienee ollut se, että riittä- vätkö tilat kaikille osallistujille.

Tutkimuspäivien suosio kertoo paitsi työelämän tutkimuksen tär- keydestä myös tutkimusalan aseman asteittaisesta vakiintumisesta.

Työelämän tutkimus kiinnostaa yli tieteiden välisten oppialarajojen ja se myös yhdistää akateemisia tutkijoita ja käytännön kehittäjiä.

Tyytyväisyyteen ei silti ole vara tuudittautua. Kuten Tapio Bergholm muistutti edellisen numeron pääkirjoituksessa, työelämän tutkimus on enimmäkseen epävarmaa pätkätyötä. Myös tutkijoiden ja työor- ganisaatioiden vuorovaikutuksessa on varmasti paljon parantamisen varaa. Suuri kysymys on, kuinka saada hyvät kehittämisideat puheista ja papereista käytäntöön?

Onneksi työ ja sen tutkimus kehittyvät. Työelämän tutkimus -lehden toimituksen korviin kantautui hiljattain ilahduttavia uutisia Ruotsista ja Tampereen yliopiston kirjastosta. Kun kirjastossa uudistettiin luoki- tusjärjestelmää, työelämän tutkimus sai oman luokan yhteiskuntatie- teiden alle. Entinen sotatieteiden luokka 39 on nyt otsikoitu työelä- män tutkimukseksi. Kirjaston informaatikko veistelikin, että nykyajan taistelut taidetaan käydä työelämän tantereella. Växjön yliopistossa taas järjestetään ensimmäiset ruotsalaiset monitieteiset työelämän tutkimuspäivät toukokuussa.

Tämän numeron teemana on työelämän tulevaisuuden historia. Kaik- kiaan viidessä teemajutussa käsitellään työelämän tutkimuksen lähihis- toriaa tutkijoiden, politiikan, yritysten ja ammattiliittojen näkökulmista.

Vaikka tulevasta emme koskaan tiedä, vanhan sanonnan mukaan historia on avain nykyhetken ymmärtämiseen. Lehden artikkelit osoittavat myös,

(2)

2

Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 1/2008 (6. vsk.)

että monet keskeiset työelämän ja sen tutkimuksen kysymykset ovat pysyneet samoina ajan kulumisesta huolimatta. Toivottavasti tekstit he- rättävät keskustelua ja kritiikkiäkin.

Työelämän tutkimuspäivät on vahvasti esillä lehdessä. Julkaisemme Juhani Kirjosen tutkimuspäivillä pitämän keynote-esitelmän, toisen pää- esiintyjän David Buchananin haastattelun sekä tiivistelmiä työryhmien sisällöstä. Jatkoa on luvassa lehden seuraavaksi ilmestyvässä syysnume- rossa, jossa julkaisemme Katsauksia ja keskustelua -osastolle valikoituja tutkimuspäivien työryhmien esityksiä.

Tuttuun tapaan lehden artikkeliosaston jutut ovat läpikäyneet refe- ree-menettelyn. Muut tekstit on valittu toimituksen päätöksellä.

Tapaamisiin ensi syksyn tutkimuspäivillä!

Tapio Rissanen & Pasi Pyöriä

pääkirjoitus

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

timaisiin ja osin kansainvälisiinkin työelämän kysymyksiin, mutta myös yhdistyksen erityi­.. seen toiminnan luonteeseen ja

elämän tutkimus ­lehden kontekstissa avointa julkaisemista on nähdäksemme hyvä pohtia eri näkökulmista sekä miettiä, mitä tutkimuksen avoin saatavuus voi tarkoittaa

Näkökulmia tutkimuksen tekemiselle on luke- mattomia, minkä vuoksi työelämän tutkimus on erityisen kiinnostavaa, mutta myös haas- tavaa.. Esimerkkinä tästä

Työryhmän Kirves, Kinnunen, Mauno ja Mäki kangas esitys toi esiin vapaaehtoises- ti ja vastentahtoisesti määräaikaisten sekä vakituisten yliopistotyöntekijöiden

Heinäkuussa 2009 TeTun jäsenet saivat jäsenmaksulaskun mukana pyynnön vastata yhdistyksen toimintaa, Työelämän tutkimus -lehteä ja samalla myös Työelämän

Hän avasi työn käsitettä, työelämän murroksen ajankuvaa ja esitti tilastollisia faktoja työvoimasta, työn luonteesta ja palkkauksesta sekä tulkintoja työelämän

V iime marraskuussa työelämän tutkijat juhlivat Tampereella, kun Työelämän tutkimuspäivät vietti viisivuotissyntymäpäiviään yhdessä Työelämän

Niilo Hakonen, Antti Kauhanen, Seppo Saukkonen ja Pekka Vanhala kertoivat, että Suomessa palkkauksen kolme merkittävintä uudistusta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana