n 105 Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 15 (2) – 2017
PÄÄKIRJOITUS
Tiedelehden kehittämisestä ja työelämän tutkimuksesta
Kotimaisten tiedelehtien kenttä on laaja ja moni - alainen. Lehtien yhteinen tarkoitus on tarjota kanava kunkin alan tieteentekijöille omien töi- densä julkaisemiseen. Tavoitteena on julkaista mahdollisimman korkeatasoista tieteellistä tut- kimusta ja usein sen rinnalla myös käytännön toimijoita hyödyntävää materiaalia. Jotta tähän tavoitteeseen päästään, tulee lehdellä olla kor- keatasoista, eettistä julkaisemista noudattavat toimintatavat. Lisäksi lehden toimituskun nalla tulee olla näkemys siitä, kuinka lehteä kehi- tetään pitkällä aikavälillä. Korkeatasoisuuden tur vaaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä.
En nen kaikkea tiedelehden korkeatasoisuuteen vaikuttaa lehteen tarjottavien käsikirjoitusten laatu. Kuinka tieteellisen julkaisun laatu sitten määräytyy?
Korkeatasoinen tieteellinen julkaisu, ol- koon se empiirinen tai teoreettinen, laadulli- nen tai määrällinen tutkimusotteeltaan, tuot- taa tieteellistä keskustelua uudistavaa tietoa.
Tässä vaativassa tehtävässä onnistuminen edel lyttää suurta ammattitaitoa tutkijalta.
On kyettävä tunnistamaan riittävän mielen- kiintoinen ja uusi tutkimusaihe tai tutkimus- kysymys, johon haetaan vastauksia. Tehtävä ei ole helppo, sillä erilaista tutkimusta julkais- taan ennenäkemättömällä tahdilla. Joskus sa- notaan, että kaikkea on jo tutkittu. Väite siitä, että jotain ei ole tutkittu, tulkitaan usein kir- joittajan huolimattomaksi aiheeseen paneutu- miseksi. Toisaalta voidaan pohtia sitä, kenellä on oikeus määritellä tällainen uutuusarvo.
Tutkimusaineistolle ja menetelmille asete- taan alati kasvavia vaatimuksia. Määrällisten aineistojen suhteen yhä enemmän arvoste-
taan laajoja pitkittäisseurantoja, jossa tietoa kerätään usealta tasolta, kuten yksilön ja orga- nisaation tasolta. Paljon puhutaan myös big datan roolista tutkimuksessa. Tällaisen aineis- ton analysointiin vaaditaan usein hyvin moni- mutkaisia tilastollisia ohjelmistoja ja menetel- mien hallintaa. Samat trendit koskevat myös laadullista tutkimusta. Laadullinen pitkittäis- tutkimus kuitenkin edesauttaisi ajallisuuden, jatkuvuuden ja muutoksen sekä eritasoisten mekanismien tunnistamista. Vaatimukset tut- kimuksen eettisestä toteuttamisesta ja rapor- toinnista ovat lisääntyneet viime vuosina. Ensi vuonna voimaanastuva EU:n tietosuoja-ase- tus on vauhdittanut tätä kehitystä. Yhtenä uu- distuksena mainittakoon tutkijan lisääntynyt henkilökohtainen vastuu tietosuojan toteu- tumisesta. Yhteenvetona voidaan todeta että korkeatasoinen tieteellinen julkaiseminen on haastavampaa kuin koskaan aikaisemmin.
Entä mitä nämä haasteet tarkoittavat työelä- män tutkimukselle?
Työelämän tutkimusta tehdään usealla tie- teenalalla, kuten yhteiskuntatieteissä, psyko- logiassa, taloustieteessä, kasvatustieteissä, viestintätieteissä, filosofiassa, historiassa ja lääketieteessä. Useat tutkimusasetelmat ja ai- heet edellyttävät kahden tai useamman tie- teenalan yhdistämisen. Voidaan sanoa, että työelämän tutkimus on erityisen rikas ja mahdollistaa poikki- ja monitieteisen lähesty- mistavan useita perustieteitä paremmin.
Näkökulmia tutkimuksen tekemiselle on luke- mattomia, minkä vuoksi työelämän tutkimus on erityisen kiinnostavaa, mutta myös haas- tavaa. Esimerkkinä tästä ovat työelämässä
106 n
PÄÄKIRJOITUS
Tiedelehden kehittämisestä ja työelämän tutkimuksesta
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 15 (2) – 2017 tapahtuvat muutokset, joita voidaan tarkas-
tella niin historiallisessa kontekstissa, tulevai- suuden tutkimuksen tai yksilön kokemuksen näkö kulmasta.
Entä millaisia julkaisuja haluamme tar- jota Työelämän tutkimus -lehden lukijoille?
Vastausta tähän kysymykseen pohdimme taan- noin junamatkalla Tampereelta Jyväskylään.
Ensiksi on todettava, että työelämäntutkimuk- sen julkaiseminen on tärkeää, sillä vain tällä keinolla voimme edistää niin teoreettista kuin käytännön tietoutta. Tutkimuksen korkea tie- teellinen taso takaa yliopistojen ja rahoittajien panostukset myös tulevaisuudessa. Yhteinen nimittäjä tavoittelemillemme artikkelikäsi- kirjoituksille on niiden korkea tieteellinen taso.
Tämä tarkoittaa ajankohtaisen ja mielenkiin- toisen aiheen tunnistamista, laajaa teoreetti- sen taustoituksen liittämistä empii riseen ai- neistoon, oivaltavaa ja laadukasta raportointia ja yksityiskohtien viilaamista. Kannustamme tutkijoita etsimään sinnikkäästi ns. uusia ai- heita, mielenkiintoisia näkökulmia ja työelä- män haasteita, joita raportoidaan ja pohditaan ennakkoluulottomasti. Tutkijan tulee pistää it- sensä likoon ja uskoa omaan tutkimukseensa.
Työelämän tutkimuksen ovet avautuvat siis kahteen suuntaan, mikä näkyy myös leh- dessä julkaistavissa artikkeleissa ja katsauk- sissa. Toisaalta Työelämän tutkimus tiede- lehtenä pyrkii julkaisemaan mahdollisimman korkealaatuisia, tieteellistä keskustelua teo- reettisesti ja empiirisesti eteenpäin vieviä tut- kimuksia. Työelämän tutkimuksen odotetaan tuottavan myös työelämän kannalta hyödyllis- tä konkreettista tietoa. Joskus tämän käytän- nön hyödyn osoittaminen jää tieteellisen kes- kustelun varjoon. Tässä asetelmassa teoreet- tisen kontribuution tavoittelu tahtoo jäädä taka-alalle. Työelämän tutkimus -lehden tavoi- te on olla myös merkittävä ja vaikuttava so- veltavan tiedon alusta työelämän kehittäjille ja asiantuntijoille.
Tieteelliset ja käytännölliset päämäärät saattavat vaikuttaa olevan keskenään risti- riidassa. Myös julkaisupoliittisesti erilaiset päämäärät tuottavat haasteita. Niiden käsi-
kirjoitusten, jotka tavoittelevat julkaisua ver- taisarvioituina tieteellisenä artikkelina, ar- vioinnissa painottuvat tieteelliset kriteerit.
Käytännöllinen arvo ja merkitys yhteiskun- nalliselle keskustelulle voi kuitenkin olla suuri käsikirjoituksissa, jotka eivät juuri sillä het- kellä läpäise vertaisarviointia . Parhaimmillaan nämä eri elementit yhdistyvät samassa tutki- muksessa: tieteellinen artikkeli voi kontri- buoida sekä tieteelliseen, käytännölliseen että yhteiskunnaliseen keskusteluun ja toisaalta myös kehittämistyötä tehdään ja siitä rapor- toidaan tieteen valossa.
Lehdessä julkaistaan Katsauksia ja keskus- teluja -osastossa pääasiassa kahdenlaisia eri- laisia kirjoituksia. Tämä osasto voi paremmin palvella myös niitä käytännöllistä työelämä- tietoutta edistäviä julkaisuja, jotka eivät pyri usein melko työlään vertaisarviontiprosessin kautta artikkeliksi. Tämä osasto voi tarjota myös artikkeleita nopeamman tavan reagoida ja ottaa osaa ajankohtaisiin aiheisiin. Julkaisut voivat olla myös raportteja tutkimuksista, jois- sa teoreettiset tai menetelmälliset osiot ovat kevyempiä. Näille julkaisuille suodaan muu- toinkin kurinalaista tieteellistä raportointia enemmän vapausasteita. Katsauksia ja kes- kusteluja -osasto on, nimensä mukaisesti, alusta myös ajankohtaisille, kantaaottaville kirjoituksille. Näiden kirjoitusten toivomme erityisesti esittelevän jonkin hyvin perustel- lun, työelämän tutkimusta tai ilmiötä koske- van näkökulman. Ansiokas mielipide tai kes- kustelualoite voi parhaimmillaan toimia kim- mokkeena tutkimusprojektille tai vaikkapa opinnäytetyölle.
Kirja-arviot esittelevät ajankohtaisia työ- elämän tutkimuksen teoksia. Työelämän tut- kimus toivoo kirja-arvioita, jotka esittelevät kirjan tärkeimmän annin ja sijoittavat teoksen laajempaan työelämän tutkimuksen kenttään.
Kirja-arvio ei kuitenkaan ole referaatti kirjan sisällöstä – varsinkaan nykyisin suosituista artikkelikokoelmista ei odoteta kaikkien kap- paleiden esittelyä, vaan yleisempää synteesiä ja keskustelua keskeisistä sisällöistä. Arviot voivat olla, nekin nimensä mukaisesti raken-
n 107
PÄÄKIRJOITUS
Monika von Bonsdorff ja Armi Mustosmäki
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 15 (2) – 2017 tavasti kriittisiä ja arvioida miten teos on on-
nistunut tavoitteissaan. Arvioitsijan oma ana- lyysi ja ääni on tervetullut mauste!
Käsillä olevan numeron artikkelit edusta- vat erilaisia näkökulmia ja tieteenaloja. Virpi Ruohomäki, Marjaana Lahtinen ja Pia Sirola käsittelevät työympäristömuutosta strate- gisena prosessina. Muutoksessa, jossa asian- tuntija organisaatio siirtyi avokonttorista mo- ni tilatoimistoon, pyrittiin tarjoamaan terveel- linen ja turvallinen työympäristö sekä samalla tehostamaan tilankäyttöä. Soili Roth käsitte- lee artikkelissaan johtajuutta työnohjauksen näkökulmasta. Hän kysyy tutkimuksessaan, miksi johtajat hakeutuvat työnohjaukseen ja miten työnohjaus tukee johtajan ammatti- identiteetin kehittymistä. Kysymyksiin vas- tataan työnohjaukseen hakeutumisen syiden sekä työnohjauksen ja ammatti-identiteetin rakentumisen välisten suhteiden analysoi- misen kautta. Viimeisessä artikkelissa Päivi Vartiainen, Pirkko Pitkänen, Paula Alenius ja Marja Koskela esittelevät tutkimuksen ulko- mailta Suomeen saapuneiden sairaanhoita- jien integroitumista työyhteisöön. Erityisen tarkastelun kohteena ovat integroitumisen ja informaalin oppimisen toteutuminen moni- kulttuurisissa sosiaali- ja terveydenhuollon työyhteisöissä ja informaaliin oppimiseen ja integraatioon vaikuttavat tekijät.
Katsauksia ja keskusteluja -osiossa keskus- tellaan teknologian kehityksestä ja työelä män
muutoksesta monesta eri näkökulmasta.
Tampereen yliopiston tutkijat Maarit Mäkinen, Loretta Saikkonen, Marjut Muhonen ja Mika Sihvonen esittelevät tuloksiaan hankkeesta, jossa tarkasteltiin ikääntyvien työntekijöiden tieto- ja viestintäteknisiin taitoihin liittyvien osaamispuutteiden vaikutuksia työssä pär- jäämiseen. Katsaus esittelee myös koulutuk- sellisia ratkaisuja osaamisen kehittämiseen.
Pertti Koistinen ottaa kantaa kuumana käy- vään yhteiskunnalliseen keskusteluun hoiva- roboteista ja digitalisaation työllisyysvaiku- tuksista. Mikko Jakonen jatkaa prekarisaatio- keskustelua Työelämän myytit ja todellisuus -teoksen kanssa. Lopuksi Miia Ojanen esitte- lee väitöskirjansa ”Työn ja perheen ristiriidat, sairauspoissaolot ja avioeroriski suomalaisilla palkansaajilla” keskeistä antia lectio praecur- soriassa. Kirjastossa Ilkka Pirttilä analysoi Juha Siltalan uunituoretta teosta ”Keskiluokan, nousu, lasku ja pelot” ja Merja Sinkkonen ja Outi Wallin arvioivat Marja-Liisa Mankan ja Marjut Mankan teoksen ”Työhyvinvointi”.
Toivotamme lukijoillemme mieluisia lukuhet- kiä ja oikein rentouttavaa kesälomaa. Jotta tut- kijat pystyvät suoriutumaan välillä jopa ylivoi- maisilta tuntuvista haasteista, on meidän välillä irtaannuttava työstä ja ladattava akkuja.
Monika von Bonsdorff ja Armi Mustosmäki
