88 n Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (1) – 2014
KATSAUKSIA JA KESKUSTELUA
Oli suuri ilo lukea Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning –lehden artikkeleita vuo- silta 2011-2013. Luin artikkeleita mielessäni neljä seikkaa: 1) Mitä uutta tietoa artikkeli si- sältää, 2) mikä on tutkitun aiheen yhteiskun- nallinen merkitys, 3) miten tutkimukselli- suus artikkelissa toteutuu ja 4) miten artik- keli kommunikoi ja vakuuttaa.
Kaikista lukemistani artikkeleista voi to- deta, että niissä oli kriittistä asennetta todel- lisuuteen nähden ja ne antoivat välineitä tun- nistaa, jäsentää ja tutkia työelämän käytän- töjä, työn merkitystä ja työn yhteiskunnallis- ta paikkaa. Ne olivat huolekkaasti kirjoitet- tuja ja hyvin toimitettuja. Artikkeleista yksi oli esseemuotoinen ja muut puolestaan pe- rustuivat empiiriseen aineistoon ja aineiston laadulliseen tai kvantitatiiviseen analyysiin.
Artikkeleita yhdisti se, että niissä käytettiin yhteiskuntatieteen ja naistutkimuksen pii- rissä kehitettyjä lähestymistapoja, teorioita ja käsitteitä. Tämä yhdistävä tekijä sai mietti- mään, voisiko lehden monitieteisyys olla ny- kyistä laajempaakin. Monitieteisyyden hen- gessä olisin mielelläni voinut lukea jo luke- mieni artikkeleiden lisäksi vaikkapa teknii- kan ja teknologian alan tai terveystieteiden työelämän tutkimusta.
Parhaan artikkelin valinta oli myönteisel- lä tavalla hankalaa, sillä alussa mainitsemieni kriteerien mukaisesti olisin voinut valita peri- aatteessa kaikki lukemani artikkelit. Päädyin valitsemaan artikkelin, joka tavoittaa mieles-
täni jotain hyvin olennaista siitä, mitä työssä ja koko elämässämme tapahtuu. Valitsemani artikkeli on Helena Hirvosen ja Marita Husson artikkeli Hoivatyön ajalliset kehykset ja rytmi- ristiriidat (2/2012). Artikkelissa analysoi- daan kuinka tehokkuuden ja tuottavuuden
”aika on rahaa”: yhteiskunnassa aika määrit- tyy mitattavaksi hyödykkeeksi ja miten tämä taloudellis-hallinnollinen aikakehys törmäy- tyy ja on ristiriidassa hoivatyölle ominaisen relationaalis-prosessuaalisen aikakehyksen kanssa. Artikkeli kohdentuu terveydenhuol- lon ja sosiaalialan hoivatyöntekijöiden toimi- juuksiin, mutta samalla artikkelista avautuu koko se todellisuus, jota tällä hetkellä työelä- män arjessa eletään.
Kirjoittajat toteavat, kuinka ajan ulottu- vuuksien analysoiminen on paitsi teoreetti- sesti kiinnostavaa, myös tärkeä elämänpoliit- tinen ja strateginen teko. Artikkelin luettuaan on täysin vakuuttunut, että näin on. Artikkeli ei ole helppolukuinen, pikemminkin se on san- gen monimutkainen ja myös moniulotteinen.
Lukija kuitenkin palkitaan, sillä voin vakuut- taa, että artikkeli jää vaivaamaan mieltä ja se auttaa jäsentämään, mitä työelämässä, varsin- kin julkisen sektorin alueella, on meneillään.
Artikkeli myös vaatii käsittämään miten suuri merkitys hoivatyön sisällölle, hoivatyönteki- jöille ja hoivattaville on sillä, millaisten aika- kehysten sisällä hoivatyö toteutuu. Kuten te- kijät kysyvät (s.14): ”Luoko nykyinen tehok- kuuden painottaminen hoivatyöhön ajallisen
Työelämän tutkimus – lehden artikkelipalkinto 2013
Merja Kinnunen
n 89
Katsauksia ja keskustelua
Työelämän tutkimus -lehden artikkelipalkinto 2013
Työelämän tutkimus – Arbetslivsforskning 12 (1) – 2014 kehyksen, joka polkee hoivatyön ammatillista
etiikkaa sekä hoivaajien että hoivattavien hy- vinvointia vaarantavalla tavalla?”.
Artikkelin erityinen teoreettinen anti on siinä, että se ottaa tutkimuksellisesti ehkä alikäytetynkin aika-käsitteen osaksi toimin- nan ja rakenteen analyysiä ja tuo esiin, kuin- ka aika on kiinnittynyt kokemuksiin, toimi- juuteen ja institutionaalisiin käytäntöihin.
Ilahduin myös suuresti siitä tavasta, miten monipuolisesti kirjoittajat hyödyntävät so- siaalitieteiden ja naistutkimuksen klassikko- jen käsitteitä ja samalla antavat arvoa haas- tatelluille nykypäivän hoivatyöntekijöille.
Artikkelissa on jotain vanhaa ja jotain uutta, mielestäni sopivassa suhteessa.
Haluan kiittää kirjoittajia siitä, että he aut- toivat jäsentämään, mikä on tämä aika, miksi se on sellainen kuin se on ja mitä siitä seuraa.
Samalla toivon, että yhteiskuntaa luotaavat tieteelliset lehdet kokoontuisivat piakkoin- kin yhdessä pohtimaan, kuinka turvata täl- laisten hienojen artikkelien toimittaminen ja julkaiseminen taloudellis-hallinnollisen aika- kehyksen valtakaudella. Ennen muuta, kii- toksia Helena Hirvoselle ja Marita Hussolle sekä Työelämän tutkimus -lehdelle teoreet- tisesti syvällisestä ja yhteiskuntapoliittisesti tärkeästä artikkelista.
