Tuulipuiston rakentamisvaiheen kesto riippuu toteutettavien voimaloiden määrästä, mutta sen voidaan arvioida tässä hankkeessa kestävän noin yhden vuoden.
Tuulivoimaloiden huolto ja kunnossapito 3.6.4
Tuulivoimaloita huolletaan niiden toiminnan aikana voimalavalmistajan huolto-ohjel- man mukaisesti 1–2 kertaa vuodessa. Normaalien huolto-ohjelman mukaisten toimenpi- teiden lisäksi voimaloissa voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, mikäli voimaloissa ilmenee vikoja.
Tuulipuiston käytöstä poisto 3.6.5
Tuulivoimaloiden käytöstä poisto tulee ajankohtaiseksi niiden käyttöiän loputtua. Tuu- livoimalan tekninen käyttöikä on noin 20–30 vuotta, mutta koneistoja ja komponentteja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa pidempäänkin, mikäli muiden raken- teiden kuten tornien ja perustuksien kunto sen sallivat. Koneistoja uusimalla voimaloi- den käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Toinen vaihtoehto jatkaa tuuli- puiston toimintaa on uusia voimalat kokonaan tornia ja perustuksia myöten.
Kun tuulivoimala poistetaan käytöstä, on se mahdollista purkaa osiin käyttäen samaa kalustoa kuin pystytysvaiheessakin. Tarvittaessa tuulivoimalat on mahdollista poistaa alueelta perustuksia myöten. Tuulivoimaloiden entiset sijaintipaikat voidaan maisemoi- da ympäröivän maiseman mukaisesti. Joissain tapauksissa perustusten jättäminen pai- koilleen ja edelleen maisemoiminen voivat kuitenkin olla vähemmän vaikutuksia aihe- uttavia toimenpiteitä kuin niiden poistaminen.
3.7 Hankkeen lähtökohdat, suunnittelutilanne ja alustava toteutusaikataulu
Tässä hankkeessa tarkasteltava alue soveltuu alustavan tarkastelun perusteella hyvin tuulivoiman tuotannolle sekä tuuliolosuhteiden että muiden ympäristöolosuhteiden pe- rusteella. Tuulivoimalat sijoitetaan niin, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän hai- tallisia vaikutuksia.
Hankkeen alustava toteutusaikataulu on esitetty kuvassa 3-7. Lumivaaran tuulivoima- hankkeen suunnittelu on aloitettu kattavalla esiselvityksellä vuonna 2012. Alustavan ai- kataulun mukaan hankkeen luvitus on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2015 lopulla, jolloin hankkeen rakentaminen voitaisiin aloittaa aikaisintaan vuoden 2015 lopulla.
Kuva 3-7. Hankkeen alustava toteutusaikataulu. Tummempi aikajana kuvaa lakisääteisiä menettelyitä, joissa osallisilla (kaikki, joihin hanke vaikuttaa) on mahdollisuus seurata menettelyä ja vaikuttaa siihen.
2012 2013 2014 2015 2016 Esiselvitykset
YVA-menettely
Osayleiskaavan laatiminen Suunnitteluvaiheet ja luvitus Rakentamisvaihe ja käyttöönotto
Lumivaaran tuulivoimahanke
3.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ja suunnitelmiin Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys
3.8.1
Kuusi maakuntaa (Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi ja Etelä-Karjala) teettivät kesäkuussa 2011 Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen, jonka ta- voitteena oli kartoittaa maakunnista löytyvät tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet maakuntien maakuntakaavoihin sisällytettäviksi. Potentiaaliset tuulivoima-alueet selvi- tettiin alustavasti hyödyntäen Tuuliatlaksen tietoja, maakuntakaavan aluevarauksia, sähköverkkoja, tiestöä ja maastotietoja. Kainuussa paikkatietotarkastelujen avulla tar- kasteltiin yli 80 erillistä aluetta. (Hafmex Wind Oy 2011) Selvitystä ollaan täydentämäs- sä ja täydennysselvityksen on arvioitu valmistuvan lokakuussa 2013 (Kainuun liitto, suullinen tiedonanto).
Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä Lumivaaran alue on tunnistettu tuulivoiman kan- nalta potentiaaliseksi alueeksi. Alue sai selvityksessä 2,5 pistettä 4:stä ja sen alustavak- si kapasiteetiksi on arvioitu 10 voimalaa. Lumivaaran alue sijoittui selvityksessä Kai- nuun alueen neljän potentiaalisimman tuulivoima-alueen joukkoon. (Hafmex Wind Oy 2011)
Kainuun maakuntavaltuusto on käynnistänyt Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan laa- timisen maaliskuussa 2013. Tuulivoimamaakuntakaavaa kuvataan tarkemmin luvussa 4.1.2.3.
Lähialueen muut hankkeet 3.8.2
Kuvassa 3-8 on esitetty Hyrynsalmen kuntaan suunnitellut, tällä hetkellä tiedossa olevat, tuulivoimahankkeet sekä merkittävimmät lähikuntien tiedossa olevat tuulivoimahank- keet noin 35 kilometrin säteellä Lumivaarasta. Tuulivoimahankkeiden sijaintipaikat tar- kentuvat suunnitelmien edetessä.
Kuva 3-8. Lumivaaran lähialueen muut tuulivoimahankkeet.
3.8.2.1 Hankevastaavan muut tuulivoimahankkeet lähialueilla ja lähikunnissa
Otsotuuli suunnittelee Hyrynsalmen kuntaan myös toista tuulipuistoa. Hanke on Iso Tuomivaaran alueella, joka sijaitsee noin 12 kilometriä Lumivaarasta pohjoiseen. Alu- eelle suunnitellaan enintään kahdeksan yksikköteholtaan 2–5 MW:n tuulivoimalan ra- kentamista, ja tuulipuiston kokonaisteho on enintään 29 MW. Kainuun ELY-keskus on antanut hankkeesta YVA-päätöksen 22.5.2013, jonka mukaan hankkeeseen ei ole tar- peen soveltaa YVA-menettelyä (Kainuun ELY-keskus 2013a). Iso Tuomivaaran tuuli- voimahankkeen osayleiskaavan laadinta on aloitettu kesällä 2013.
Otsotuuli suunnittelee Kainuuseen myös kahta muuta tuulivoimahanketta. Teerivaaran alueelle Paltamoon suunniteltavasta tuulivoimahankkeesta on jätetty YVA-ohjelma huh- tikuussa 2013. YVA-ohjelmassa tarkastellaan vaihtoehtoja, joissa tuulipuisto käsittäisi korkeintaan 22 tai vaihtoehtoisesti 17 tuulivoimalaa. Hankealue sijaitsee noin 53 kilo- metriä Lumivaarasta lounaaseen. Lisäksi suunnitteilla on tuulivoimahanke Kokkosuon alueelle Kajaaniin, joka sijaitsee noin 85 kilometriä Lumivaarasta lounaaseen. Kok- kosuolle suunnitellaan enintään 20 tai vaihtoehtoisesti 16 tuulivoimalan rakentamista.
Hankkeesta on jätetty YVA-ohjelma Kainuun ELY-keskukselle heinäkuussa 2013.
3.8.2.2 Lähialueen ja lähikuntien muut hankkeet
Prokon Wind Energy Finland Oy (PROKON) on suunnitellut tuulipuistoa Lumivaaran hankealueen välittömään läheisyyteen Lumivaaran itäpuolelle. PROKONin hankkeen on suunniteltu koostuvan enintään kahdeksasta yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoima- lasta, joten tuulipuiston yhteenlaskettu teho olisi 24 MW. Kainuun ELY-keskus on an- tanut YVA-päätöksen 22.5.2013, jonka mukaan PROKONin hankkeeseen tulee soveltaa YVA-menettelyä, koska hanke yhdessä Otsotuulen Lumivaaran tuulivoimahankkeen
kanssa muodostaa yhtenäisen hankealueen, jonka koko ylittää YVA-asetuksen hanke- luettelossa määritellyn kokorajan. PROKONin tuulivoimahankkeen luonto- ja ympäris- töselvitykset on suunniteltu laadittavan maastokauden 2013 aikana. (Kainuun ELY- keskus 2013b)
Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulipuistoa Hyrynsalmen ja Suomussalmen kunti- en rajalle. Tuulipuisto koostuisi 27–50 voimalasta, se olisi teholtaan maksimissaan noin 150 MW. Tuulipuisto sijoittuisi Hyrynsalmen kirkonkylän itäpuolella sijaitsevalle Kivi- vaaran – Peuravaaran alueelle noin 15 kilometriä itään Lumivaaran hankealueesta.
Hankkeen YVA-menettely ja osayleiskaava ovat käynnistyneet vuonna 2012 ja YVA- selostus on luovutettu Kainuun ELY-keskukselle maaliskuussa 2013. (Metsähallitus Laatumaa 2013)
E.ON Kainuu Oy suunnittelee tuulipuistoa Ristijärven Saukkovaaralle noin 20 kilomet- riä etelään Lumivaaran hankealueesta (Suomen tuulivoimayhdistys ry 2013). Lisäksi Puolangan kunnalle on tullut alustavia tiedusteluja Mustakummun alueesta Paljakassa noin yhdeksän kilometriä Lumivaaran hankealueesta länteen, mutta ilmeisesti suunni- telmat ovat vielä alkutekijöissään (Hyrynsalmen ja Puolangan kunnat, sähköpostitie- donanto).
TuuliSaimaa Oy suunnittelee 15 yksikköteholtaan 3 MW:n tuulivoimalan rakentamista Oulujärvelle Manamansalon saareen, joka sijaitsee Vaalan kunnassa noin 65 kilometriä Lumivaarasta lounaaseen.
Lisäksi Lumivaaran ympäristössä on käynnissä Mieslahden kaivoshanke, joka sijaitsee noin 36 kilometriä Lumivaaran hankealueesta etelään.
4 YMPÄRISTÖN NYKYTILA
4.1 Yhdyskuntarakenne ja maankäyttö Nykytila, asutus ja alueen muut toiminnot 4.1.1
Lumivaaran hankealue sijoittuu Hyrynsalmen kunnan alueelle, noin 10 kilometriä Hy- rynsalmen keskustasta lounaaseen. Suunniteltu tuulivoimahanke rajautuu eteläpuolelta Ristijärven kunnan rajaan.
Hankealue on metsätalouskäytössä. Alueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta.
Alueen itäpuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä kulkee Seitenoikea – Puolanka -voimajohtolinja. Hankealue on UPM:n omistuksessa.
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän YKR 2010 mukaan seudun asutus ja loma- asutus ovat keskittyneet pääteiden ja vesistöjen varsille. Hankealuetta lähimmät taaja- mat ovat alueen pohjoispuolella noin kahden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Lieteky- lä, lounaispuolella noin neljän kilometrin etäisyydellä sijaitseva Peuravaara ja itäpuolel- la noin viiden kilometrin etäisyydellä sijaitseva Oravivaara. Lähimmät suuremmat asu- tuskeskittymät ovat Hyrynsalmi noin 10 kilometriä hankealueesta koilliseen ja Ristijärvi noin 15 kilometriä hankealueesta etelään. Kuvassa 4-1 on esitetty hankealueen lähialu- eiden YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna 2010.
Hankealueen lähiympäristössä on haja-asutustyyppistä asutusta ja loma-asutusta. Lä- himmät asuinrakennukset sijaitsevat hankealueen pohjoispuolella Lietekylässä noin 1,5–
2,8 kilometrin etäisyydellä ja Kummunrinteen alueella noin 1,5–1,8 kilometrin etäisyy- dellä sekä koillispuolella Kaivopurontien ja Lietekyläntien varsilla noin 2,7–3,7 kilo- metrin etäisyydellä. Muut lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Peuravaarassa noin 3–
4,4 kilometrin etäisyydellä, Karpinvaarassa noin 3,6–4,9 kilometrin etäisyydellä ja Ora- vivaarassa noin 4,5–5,5 kilometrin etäisyydellä (kuva 4-2).
Loma-asutus hankealueen läheisyydessä on pääosin keskittynyt vesialueiden ympärille ja vanhan kyläasutuksen sekaan. Lähimmillään vapaa-ajan asuntoja on hankealueen pohjoispuolella Lietekylässä ja Lietejärven rannalla noin 1,8–3 kilometrin etäisyydellä, koillispuolella Karpinvaarassa noin 2,5–4,8 kilometrin etäisyydellä hankealueesta ja kaakkoispuolella Oravijärven rannalla ja Oravivaarassa noin 3,4–4,5 kilometrin etäisyy- dellä hankealueesta.
Voimajohdon reittivaihtoehdot kulkevat asumattomien alueiden kautta olemassa oleval- le 110 kV Seitenoikea – Puolanka -voimajohdolle. Voimajohdon reittivaihtoehto VE1 kulkee olemassa olevan voimajohdon rinnalla ja lähimmillään noin 430 metrin etäisyy- dellä nykyisestä asutuksesta (kuva 4-2).
Kuva 4-1. Hankealueen lähialueiden YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna 2010.
Yksittäinen asuinrakennus aiheuttaa 2 250 metriä halkaisijaltaan olevan maaseutuasutus- ympyrän. Maaseutuasutus on esitetty sinisellä, pienkylät (20–39 asukasta) oranssilla, ky- lät (yli 39 asukasta) vihreällä ja taajamat ruskealla. Hankealueen rajaus on esitetty mus- talla katkoviivalla. (Ympäristöhallinto 2013)
Hankealueella ei kulje erityisesti virkistyskäyttöön suunniteltuja reittejä. Noin 1,5 kilo- metriä hankealueesta pohjoiseen kulkee Köngäskierros-kesäretkeilyreitti ja Paljakka – Ukkohalla -yhdyslatu. Hankealueen koillispuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä sijaitsee UKK-reitti sekä Hyrynsalmi – Ukkohalla -yhdyslatu. Noin viiden kilometrin etäisyydellä hankealueen kaakkois- ja pohjoispuolella kulkee Syväjokea ja Lietejokea pitkin melontareitti (kuva 4-2). Noin yhdeksän kilometriä hankealueesta pohjoiseen si- jaitsee Ukkohallan matkailukeskus ja noin 13 kilometriä länteen Paljakan matkailu- ja hiihtokeskus. Paljakanvaaran näköalatorni sijaitsee hankealueesta noin 11 kilometriä luoteeseen. Paljakanvaaran näkötornilta näkyy suotuisalla kelillä samanaikaisesti 12 Kainuun korkeinta vaaraa ja aina Vuokattiin, Paltamoon ja Siikavaaran asti (Mustarinda 2013).
Hankealue kuuluu Hyrynsalmen – Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen toimialueeseen.
Hankealueella metsästystä harjoittaa Ristijärven metsästysseura ry. Lähialueella metsäs-
tystä harjoittaa lisäksi Lietekylän metsästysseura ry. Ristijärven metsästysseura ry:ssä on jäseniä noin 280, metsästysmaita pienriistalle noin 15 000 hehtaaria ja suurriistalle noin 17 000 hehtaaria (Ristijärven metsästysseura 2013).
Tiedot alueen nykyisestä virkistyskäytöstä tulevat tarkentumaan vaikutusten arviointi- prosessin edetessä.
Kuva 4-2. Hankealueen ja sen lähiympäristön nykyinen maankäyttö (Maanmittauslaitos 2013, Kainuun ulkoilukartta 2013). Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla, voimajohdonreittivaihtoehdot sinisellä ja punaisella katkoviivalla.
Porotalous
Lumivaaran alue on eteläistä poronhoitoaluetta ja kuuluu Hallan paliskunnan alueeseen (kuva 4-3). Hallan paliskunnan kotipaikka on Suomussalmi ja paliskunnalla on maa- alaa yhteensä 3 308,49 km2 (Mattila 2010). Hallan paliskunta sijaitsee Suomussalmen, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntien alueella (Nieminen 2010). Hallan paliskunnan alue kuuluu keskiboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen (Ahti ym. 1968), missä hallitseva- na ovat havupuut ja maanpintaa peittävät kanervikko-, jäkälikkö- ja suoalueet (Niemi- nen 2010). Hallan paliskunnan alueella vuonna 2011 toimi 62 poronomistajaa ja palis- kunnan suurin sallittu poromäärä oli 2 700 (taulukko 4-1).
Kuva 4-3. Hallan paliskunnan sijainti suhteessa hankealueeseen. (Aineiston © Hallan pa- liskunta)
Taulukko 4-1. Hallan paliskunnan perustietoja poronhoitovuodelta 2011–2012. (Poromies 2013)
Poron omistajia
Korkein sallittu
poromäärä Eloporot Teuras- porot
Vasa- prosentti
Hallan paliskunta 62 2 700 1 406 89 35
PoroGIS-aineiston perusteella hankealue sijoittuu paliskunnan talvilaitumelle ja ryki- mäalueelle (kuva 4-4). PoroGIS-aineisto on porotalouden paikkatiedon kehittämishank- keessa vuosina 2001−2004 kerättyä perustietoa paliskuntien laitumista ja toiminnasta.
Poronhoidon nykytila alueella tarkentuu ympäristövaikutusten arviointiprosessin aikana Hallan paliskunnan ja Paliskuntain yhdistyksen edustajien kanssa käytävän vuoropuhe- lun myötä.
Kuva 4-4. Hallan paliskunnan poronhoito hankkeen lähialueella. (Aineiston © Hallan pa- liskunta 2013)
Voimassa ja vireillä olevat kaavat tai muut maankäytön suunnitelmat 4.1.2
4.1.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväk- synyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna 2000. Tarkistetut tavoitteet tuli- vat voimaan 1.3.2009. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:
1. toimiva aluerakenne
2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu
3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto
5. Helsingin seudun erityiskysymykset
6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on:
− varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maa- kuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa
− auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys
− toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävis- sä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuut- ta ja yhtenäisyyttä
− edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä
− luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami- selle. (Valtion ympäristöhallinto 2013)
Tätä hanketta koskevat erityisesti eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen ja elinympäristön laatuun, kulttuuri- ja luonnonperintöön, virkistyskäyttöön ja luonnonvaroihin, toimiviin yhteysverkostoihin ja energiahuoltoon sekä luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityisiin aluekokonaisuuksiin (mm. poronhoitoalueisiin) liittyvät valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet. Tavoitteet on jaettu yleis- ja erityistavoitteisiin. Toimivien yhteysverkostojen ja energiahuollon osalta VATien yleistavoitteissa todetaan muun muassa, että ”Aluei- denkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.”. Erityistavoitteissa sanotaan, että
”Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten sovel- tuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin.” (Valtion ympäristöhallinto 2013)
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrki- mystä keskitettyihin ratkaisuihin, sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyt- tötarpeiden yhteensovittamista. Lumivaaran tuulivoimahankkeen suhde valtakunnalli- siin alueidenkäyttötavoitteisiin arvioidaan arviointiselostuksessa.
4.1.2.2 Maakuntakaava
Hankealueella ja voimajohdon reittivaihtoehtojen alueella on voimassa Kainuun maa- kuntakaava 2020 (kuva 4-5). Kainuun maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kainuun maa- kuntakaavan 7.5.2007 ja valtioneuvosto on vahvistanut sen 29.4.2009. (Kainuun liitto 2013)
Maakuntakaavassa hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella (M). Alue kuuluu luontomatkailun kehittämisalueeseen ja sijoittuu poronhoitoalueelle. Hankealue rajautuu länsiosastaan Säkkisenlatvansuo - Jännesuo - Lamminsuo ja Peuravaaran (SL) Natura-alueeseen. Hankealueen koillispuolella noin 3,5 kilometrin päässä sijaitsee Rais- kion Rutkun (SL) Natura-alue. Hankealueen pohjoisosassa esiintyvän uhanalaisen sam- mallajin alue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä aluee- na (luo). Hankealueen pohjoispuolelle on osoitettu ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ohjeellinen ulkoilureitti. Hankealueen itäpuolella kulkee 110 kV pääsähkö- johto. Maakuntakaavan yleismääräyksissä on annettu määräyksiä rantojen käytöstä, tur- vetuotannosta, liikenneturvallisuuden edistämisestä ja liito-oravan esiintymispaikkojen huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. (Kainuun liitto 2013)
Voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa (Kainuun liitto 2013).
4.1.2.3 Vaihemaakuntakaavat
Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä 19.7.2013. Kaava koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden me- lualueita. Kaava vaikutusalueineen sijoittuu kokonaisuudessaan hankealueen ja voima- johdon reittivaihtoehtojen ulkopuolelle. (Kainuun liitto 2013)
Kainuun liitto on käynnistänyt tuulivoimamaakuntakaavan ja kaupan vaihemaakunta- kaavan laatimisen 25.3.2013 ja maakuntahallitus on hyväksynyt tuulivoimamaakunta- kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman 19.8.2013. Tavoitteena on saada molem- mat vaihemaakuntakaavat maakuntavaltuuston hyväksymismenettelyyn keväällä 2014.
Kainuun liitto on käynnistänyt keväällä 2013 Kainuun maakuntakaavan tuulivoimasel- vityksen täydennysselvityksen, joka täydentää ja mahdollisesti tarkentaa aiemmin laa- dittua Kainuun alueen tuulivoimaselvitystä (Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys 2010–
2011, selvitystä kuvataan tarkemmin luvussa 3.8.1). (Kainuun liitto 2013)
Kuva 4-5. Ote Kainuun maakuntakaavasta (valtioneuvosto vahvistanut 29.4.2009). (Kai- nuun liitto 2013) Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla (ei mittakaavassa).
Kainuun liitto, pohjakartta © Maanmittauslaitos.
4.1.2.4 Yleis- ja asemakaavat
Hankealueella ja voimajohdon reittivaihtoehtojen alueella ei ole voimassa yleis- tai asemakaavoja. Hankealueen pohjoispuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä on Ukkohallan oikeusvaikutukseton osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 1997. Han- kealueen länsipuolella noin kuuden kilometrin etäisyydellä on Puolangan Kotilan alueen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna 1990. Hankealueen kaak- koispuolella noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä on Emäjoen vesistön rantayleiskaa- va, joka on hyväksytty vuonna 2004. (Hyrynsalmen kunta 2013, Hyrynsalmen kunta, sähköpostitiedonanto, Puolangan kunta 2013)
Hankealueen pohjoispuolella noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä on Ukkohallan asemakaava-alue, jossa on voimassa vuosina 1993–2010 hyväksytyt asemakaavat ja noin 10 kilometrin etäisyydellä Kalliojärven rantakaava, joka on hyväksytty vuonna 1995. Hankealueen länsipuolella noin 12 kilometrin etäisyydellä Puolangan Paljakan alueella ovat voimassa Rakennusjärven, Hulminkuljun ja Tonkopuron asemakaavat, jot- ka on hyväksytty vuosina 1991–2010. (Hyrynsalmen kunta 2013, Hyrynsalmen kunta, sähköpostitiedonanto, Puolangan kunta 2013)
Voimassa ja vireillä olevat kaavat hankealueen läheisyydessä on esitetty kuvassa 4-6.
Kuva 4-6. Kaavoitustilanne hankealueen ja voimajohdon reittivaihtoehtojen läheisyydes- sä (Hyrynsalmen kunta 2013, Hyrynsalmen kunta, sähköpostitiedonanto, Puolangan kun- ta 2013). Hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla, voimajohdon alustavat reittivaihtoehdot sinisellä ja punaisella katkoviivalla. Kuvassa on esitetty myös PROKONn Lumivaaran tuulipuiston hankealue.
4.2 Maisema ja kulttuuriympäristö Yleiskuvaus
4.2.1
Ympäristöministeriön (1992) maisema-aluetyöryhmän mietinnössä Suomi on jaettu luonnon- ja kulttuurimaisemien piirteiden perusteella kymmeneen maisemamaakuntaan.
Lumivaaran tuulivoimahanke kuuluu tässä luokituksessa Kainuun ja Kuusamon vaara- maahan ja tarkemmassa jaottelussa Kainuun vaaraseutuun. Seudulla on runsaasti sekä suuria reittimäisiä järvivesistöjä että pienempiä järviä. Soita on runsaasti. Metsät ovat enimmäkseen melko karuja puolukka-mustikkatyyppisiä mäntyvaltaisia kankaita. Jou- kossa on myös reheviä kuusimetsiä sekä alueella harjoitetun kaskenpolton seurauksena muodostuneita lehtimetsiä. Asutus on harvahkoa ja tasaisesti jakautunut vaarojen rinteil-
le ja vesistöjen varsille. Rakennukset ovat usein väljästi ja säännöttömästi ryhmiteltyjä.
(Ympäristöministeriö 1992)
Kainuun vaaraseudun länsiosassa, johon hankealue sijoittuu, kulkee kohti pohjoista jyl- hä vaarajakso (Ympäristöministeriö 1992). Lumivaara on osa tätä laajempaa vaarakoko- naisuutta. Hankealueella maaston korkeustasot vaihtelevat noin välillä 255–380 metriä maan pinnan yläpuolella (mpy). Hankealueen eteläpuolella kohoaa Peuravaara (+385 m mpy). Vaarajono jatkuu pohjoisessa kohti Iso Tuomivaaraa, jonka huippu (+387 m mpy) on Kainuun korkein kohta. Lännessä noin kahdeksan kilometrin etäisyydellä ko- hoaa Paljakan vaarajono. Hankealueen itä- ja eteläpuolilla maasto laskeutuu kohti ym- päristön vesistöjä (kuva 4-7).
Kasvillisuudeltaan hankealue on pääosin sekametsävaltaista talousmetsää (kuva 4-8).
Hankealueen ympäristössä on myös harvapuustoisia alueita sekä avosoita. Lähimmät suuremmat asutuskeskittymät ovat Hyrynsalmen kuntakeskus noin 12 kilometrin ja Ris- tijärven kuntakeskus noin 15 kilometrin etäisyyksillä. Voimajohdon reittivaihtoehtojen varrella maisemakuva vaihtelee pääasiassa sulkeutuneista metsämaisemista harvapuus- toisiin alueisiin.
Pitkiä avoimia näkymäakseleita kohti tuulipuistoaluetta aukeaa esimerkiksi ympäröivien vaarojen rinteiltä. Lisäksi näkymiä saattaa aueta esimerkiksi vesistöjen rannoilta, harva- puustoisilta alueilta, hakkuuaukeilta, peltoaukeilta, kohti hankealuetta suuntautuneilta teiltä tai puuttomilta ja vähäpuustoisilta soilta.
Kuva 4-7. Maaston korkeussuhteet hankealueen ympäristössä (Maanmittauslaitos 2013).
Hankealueen sijainti osoitettu mustalla.
Kuva 4-8. Maanpeite hankealueen ympäristössä Corine Land Cover -aineiston perusteella (Suomen ympäristökeskus 2013). Hankealueen sijainti osoitettu mustalla.
Arvokohteet 4.2.2
Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet on selvitetty olemassa olevista selvityk- sistä noin 20 kilometrin etäisyydelle tuulipuistosta (kuva 4-9). Tuulivoimalat voivat nä- kyä tätäkin etäämmällä oleviin kohteisiin, mutta vaikutukset eivät etäisyydestä johtuen ole todennäköisesti merkittävästi haitallisia suhteessa kohteiden arvoihin. Sähkönsiirron osalta on selvitetty 500 metriä leveä vyöhyke voimajohdon molemmin puolin. Vyöhyke perustuu voimajohdon visuaaliseen hallitsevuuteen lähialueella (Byman & Ruokonen Oy 2001).
Hankealueen lähiympäristössä ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita.
Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Melalahti – Vaarankylä, sijoittuu yli 30 kilometrin etäisyydelle hankealueesta.
Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Kaunislehdon talo- museo, sijaitsee hankealueen itäpuolella noin viiden kilometrin etäisyydellä. Muita RKY 2009 -kohteita 20 kilometrin säteellä ovat Hyrynsalmen rautatieasema, Hyrynsal- men kirkko, Oulujärven ja Sotkamon reitin voimalaitokset, Möykkysenjoen silta, Kai- nuun puromyllyt / Karppala, Kainuun puromyllyt / Komulanköngäs sekä Kainuun pu- romyllyt / Korkialehto. (RKY 2009)
Lisäksi Kainuun maakuntakaavassa (Valtioneuvosto vahvistanut 29.4.2009) on valta- kunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina kohteina tai alueina osoitettu myös Tor- venkosken koskimaisema, Ristijärven kirkko ja tapuli sekä Kivikylän vaara-asutus (Kainuun liitto 2013). Näiden kohteiden osoittaminen valtakunnallisesti arvokkaina pe- rustuu vuoden 1993 Rakennettu kulttuuriympäristö -inventointiin (RKY 1993). Tämä in- ventointi on valtioneuvoston päätöksellä korvattu uudella inventoinnilla 1.1.2010 alkaen (RKY 2009).
Maakuntakaavassa osoitetuista maakunnallisesti arvokkaista kulttuurihistoriallisista kohteista lähin, Johanin luhtiaitta, sijoittuu noin neljän kilometrin etäisyydelle hanke- alueen kaakkoispuolelle. Maakuntakaavan maakunnallisista perinnemaisemakohteista hankealuetta lähimmäksi sijoittuu Kaunislehdon talomuseo, joka sijaitsee noin 5,5 kilometriä hankealueesta itään.
Voimajohdon reittivaihtoehdon VE1 eteläpäässä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde Oulujoen ja Sotkamon reitin voimalaitokset. Tämän lisäksi 500 metrin etäisyydelle kummastakaan voimajohdon reittivaihtoehdosta ei sijoitu muita maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita.
Museoviraston paikkatietoaineistojen (2013) perusteella hankealueella tai voimajohdon reittivaihtoehtojen varrella ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin tunnettu mui- naisjäännös, Oravijärven ajoittamattomat vallit (105010038), sijoittuu tuulipuistoaluees- ta noin neljän kilometrin etäisyydelle ja voimajohdon reittivaihtoehdosta VE1 noin 1,5 kilometrin etäisyydelle. Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu suoraan muinais- muistolain (295/1963) nojalla.
Hyrynsalmen kulttuuriympäristöohjelmassa (Ympäristöministeriö 1998) on osoitettu seudulle useita perinnemaisemakohteita, joista hankealuetta lähimpiä ovat Hakala ja Prakkula sekä Juntulan perinnemaisema ja Rakkulantien viljelysmaisema. Ne sijaitsevat noin 1–1,5 kilometrin etäisyyksillä hankealueen pohjoispuolella Lietekylässä. Kulttuu- riympäristöohjelman hoitotoimenpidekartassa on hankealueen pohjoisrajalle osoitettu Lumivaaran metsäuuni.
Kainuun maakunnallinen maisemaselvitys on parhaillaan tekeillä. Maisemaselvitystä voidaan jatkossa hyödyntää lähdeaineistona mahdollisuuksien mukaan. Alustavien tieto- jen mukaan Hyrynsalmen kunnasta ei inventoinneissa löydetty uusia valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita (Muhonen 2013).
