1
Tatu Metsätie, Isto Rokka
ETURAUHASEN HYVÄNLAATUISEN LIIKAKASVUN LEIKKAUSHOIDON TULOKSET TAMPEREEN YLIOPISTOLLISESSA SAIRAALASSA VUOSINA
2018-2019
Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta Syventävien opintojen kirjallinen työ Marraskuu 2021
2
TIIVISTELMÄ
Tatu Metsätie Isto Rokka : Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun leikkaushoidon tulokset Tampereen yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2018-2019
Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto
Lääketieteen lisensiaatin tutkinto-ohjelma Marraskuu 2021
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on yleinen ongelma ja sen aiheuttamista oireista kärsii jopa 40 % yli 60-vuotiaista miehistä ja sen takia heistä n. 20–30 % hakeutuu vuosittain hoitoon. Tarkkaa syytä
eturauhasen hyvänlaatuiselle liikakasvulle ei tiedä, sen epäillään johtuvan androgeeni-estrogeeni suhteen epätasapainosta.
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamat oireet jaetaan kerääntymis- ja tyhjenemisoireisiin, joista kerääntymisoireet ovat yleensä potilaille häiritsevämpiä kuin tyhjenemisoireet. Kerääntymisoireita ovat mm.
tiheä virtsaamistarve, yövirtsaisuus (nokturia), virtsauspakko (urgency) ja pakkoinkontinenssi.
Tyhjenemisoireita puolestaan ovat mm. virtsaamisen aloitusvaikeus, heikentynyt virtsasuihku, ponnistelun tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaa tyhjenemisen tunne ja virtsaumpi. Potilas voi myös tottua oireisiin ja kokea itsensä täysin oireettomaksi.
Hoitovaihtoehdot eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun ovat lääke- ja leikkaushoito. Leikkaushoitoon edetään, kun potilaan oireisto on asianmukaisesta lääkehoidosta huolimatta elämänlaatua laskeva. Tässä tutkimuksessa tutkimme leikkaushoidoista eturauhasen höyläysleikkausta (TURP), eturauhasen
halkaisuleikkausta (TUIP), sekä viherlaser toimenpidettä vuosina 2018-2019. Vertasimme saamiamme tuloksia muualla saatuihin tuloksiin. Aineistossamme TURP toimenpiteitä oli 79% kaikista toimenpiteistä, joten vertailu muualla saatuihin tuloksiin tehtiin vertaamalla tuloksiamme TURP toimenpiteiden tuloksiin.
Tutkimuksessa havaitsimme virtsan huippuvirtaaman parantuneen absoluuttisesti yhtä paljon kuin
vastaavissa ulkomaalaisissa tutkimuksissa. Kuitenkin ulkomaalaisissa tutkimuksissa virtsan huippuvirtaaman paraneminen oli suurempaa, johtuen huonommasta lähtötilanteesta suomalaisessa aineistossa. Lisäksi tutkimuksessamme potilaiden seurantakäynti operaation jälkeen oli järjestetty 3kk kuluttua toimenpiteestä, kun ulkomaisissa tutkimuksissa seurantakäynti oli järjestetty vasta vuoden kuluttua toimenpiteestä.
Tutkimuksessamme PSA arvo laski keskimäärin enemmän kuin vertailututkimuksissa, joka saattaa viitata laajempaan höyläykseen Suomessa.
Asiasanat; eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu, TURP, virtsan huippuvirtaama, TAYS
3
SISÄLLYSLUETTELO
1. TAUSTA ... 4
2. TAVOITE ... 7
3. AINEISTO ... 8
4. TULOKSET ... 9
5. POHDINTA ... 12
6. KIRJALLISUUSVIITTEET ... 15
4
1. TAUSTA
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on yleinen ongelma ja sen aiheuttamista oireista kärsii jopa 40 % yli 60-vuotiaista miehistä ja sen takia heistä n. 20–30 % hakeutuu vuosittain hoitoon.
Kuitenkin jopa 80 %:lla yli 60-vuotiaista miehistä on todettavissa
mikroskooppista prostatahyperplasiaa. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on yleisempää länsimaissa kuin Aasian maissa. Tarkkaa syytä hyvänlaatuiselle eturauhasen liikakasvulle ei tiedetä, sen epäillään johtuvan androgeeni-estrogeeni epätasapainosta, joka ilmaantuu iän myötä.
Hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun riskitekijöitä ovat korkea ikä, sekä androgeenien
erittyminen. Toisaalta Aasian maista länsimaihin muuttaneilla miehillä eturauhasen liikakasvu on yleisempää, minkä perusteella ravinnolla epäillään olevan
merkitystä hyperplasian kehityksessä. [1,2,3]
Eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun aiheuttamat oireet jaetaan kerääntymis- ja
tyhjenemisoireisiin. Kerääntymisoireita ovat mm. Tiheä virtsaamistarve, yövirtsaisuus (nokturia), virtsauspakko (urgency) ja pakkoinkontinenssi. Tyhjenemisoireita puolestaan ovat mm.
virtsaamisen aloitusvaikeus, heikentynyt virtsasuihku, ponnistelun tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaa tyhjenemisen tunne ja virtsaumpi. Tyhjenemisoireet ovat yleensä potilaille vähemmän häiritseviä kuin kerääntymisoireet. Toisaalta potilas voi myös olla täysin oireeton tai tottua oireisiin niin että kokee itsensä oireettomaksi. [4]
Perustutkimukset tulee tehdä avoterveyden huollossa kaikille potilaille, joiden oireilun voidaan olettaa johtuvan hyvänlaatuisesta eturauhasen liikakasvusta. Perustutkimuksia ovat virtsavaivoja ja muut sairaudet kattava anamneesi, oirekysely ja virtsauslista, sekä kliininen tutkimus. Kliiniseen tutkimukseen avoterveydenhuollossa kuuluu alavatsan palpaatio rakon täyttöasteen arvioimiseksi, tarkastetaan virtsaputken suu, sekä palpoidaan eturauhanen peräsuolen kautta. Lisäksi
tarkistetaan laboratorikokeista virtsan tutkimus, PSA ja kreatiniini. Näiden lisäksi suositellaan myös tehtävän virtsaelinten ultraäänitutkimus vatsanpeitteiden läpi hydronefroosin poissulkemiseksi, jäännösvirtsan tarkastamiseksi ja eturauhasen koon arvioimiseksi. Urologi voi tarvittaessa tehdä lisätutkimuksia. Lisätutkimuksia ovat mm. virtsan virtausmittaus
5 (flowmetria), urodynaaminen painevirtaustutkimus, sekä peräsuolen kautta tehtävä eturauhasen ultraäänitutkimus. [5]
Hyvänlaatuista eturauhasen liikakasvua voidaan hoitaa joko lääkkeellisesti tai kirurgisesti, hoito aloitetaan yleensä kun potilas itse kokee olevansa hoidon tarpeessa ja hoitoon on olemassa lääketieteellinen aihe. Komplisoitumatonta tilannetta voidaan hoitaa lääkkeillä, vaikeissa tilanteissa kirurginen hoito on tehokkaampaa. Ehdottomia indikaatioita hoidolle ovat mm. obstruktiivinen uropatia, ylivuotoinkontinenssi, toistuva virtsaumpi, rakkokivet sekä krooninen virtsatieinfektio. [6]
Lääkehoidon teho on selvästi heikompi kuin leikkaushoidon, kuitenkin usein sillä saadaan riittävä apu oireisiin, potilas voidaan saada jopa oireettomaksi. Lääkevaihtoehtoja ovat androgeenien toimintaa estävät lääkkeet (5ARI-estäjät), alfasalpaajat sekä luonnonlääkkeet. 5ARI-estäjien ja alfasalpaajien on osoitettu olevan suunnilleen yhtä tehokkaita virtsaamisoireiden vähentämisessä, kuitenkin vain 5ARI estäjien on osoitettu vähentävän leikkaushoidon tarvetta
ja virtsaummen riskiä. Molemmilla virtsasuihkun huippuvirtaama paranee yhtä paljon ja oireet vähenevät 15-20 % lume lääkkeeseen verrattuna. Alfasalpaajien teho alkaa nopeasti, sen tehoa voidaan arvioida jo 2-4 viikon kuluttua. Alfasalpaajat soveltuvat myös jaksottaiseen käyttöön.
5ARI-estäjillä tehon arviointi on luotettavaa vasta noin puolen vuoden kuluttua lääkkeen aloituksesta ja niitä tulee käyttää jatkuvasti, jotta oireita lievittävä teho säilyy. Suurin teho lääkehoidossa saadaan, kun 5ARI-estäjä yhdistetään alfasalpaajaan. Ennen lääkityksen aloitusta tulee eturauhassyöpä poissulkea. [1,7]
Jos liikakasvusta on oireita lääkehoidon aikana, voidaan harkita operatiivista hoitoa. Operatiivisen hoidon indikaatioita ovat myös virtsaumpi, yli 300 ml residuaali toistetusti,
suuri divertikkeli rakossa, toistuva makroskooppinen verivirtsaisuus ja potilaan halu operatiiviseen hoitoon. Tällaisen tilan välitön hoito on virtsarakon tyhjentymisen turvaaminen virtsakatetrilla.
Operatiivisen hoidon menetelmiin kuuluvat endoskooppiset toimenpiteet kuten eturauhasen höyläys, laserhoito ja aiemmin myös avoleikkaus. Näiden lisäksi on olemassa lämpöhoito ja prostatan arterian embolisaatio. Lämpöhoidon teho on kuitenkin huono eikä se tämän vuoksi ole käytössä Suomessa ja embolisaation tehosta ja turvallisuudesta ei ole vielä riittävästi näyttöä [1]
6 Leikkaushoidossa vaihtoehtoja ovat höyläysleikkaus-TURP
(transurethral resection of the prostate), halkaisuleikkaus-TUIP
(transurethral incision of the prostate) sekä prostatektomia eli avoin eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun poistoleikkaus. Höyläysleikkaus, TURP on eturauhasen hyvänlaatuisen liikakasvun leikkaushoidon kultainen standardi. Aikaisemmin höyläysleikkaus on suoritettu
monopolaaritekniikalla, mutta nykyisin bipolaaritekniikka on syrjäyttänyt tämän.
Monopolaaritekniikassa verenvuoto on bipolaaritekniikkaa runsaampaa, sekä huuhtelunesteenä käytetty glysiiniliuos voi imeytyessään aiheuttaa TUR-oireyhtymäksi
(transurethral resection syndrome) kutsutun elektrolyyttihäiriön. Bipolaaritekniikalla saadaan myös pidempi työskentelyaika pienemmästä verenvuodosta johtuen. Höyläysleikkaus suoritetaan viemällä virtsaputkeen tähystin, jonka kautta eturauhasesta höylätään pois suurentunut osa.
Hoidon tuloksena virtsasuihku paranee 54-125 %, jäännösvirtsa vähenee yli 50 % ja oireet lievittyvät tehokkaasti. Potilaista 7,4 % joutuu uuteen höyläysleikkaukseen kymmenen vuoden kuluttua. Höyläysleikkauksen myöhäiskomplikaationa voi esiintyä mm. retrogradinen ejakulaatio, virtsankarkailua, virtsarakon kaulan tai virtsaputken arpikuroumia. [1]
TUIP sopii potilaille, joiden eturauhasen tilavuus on alle 30 ml ja siinä ei ole suurta keskilohkoa.
Oikein valitulla potilasryhmällä TUIP on yhtä tehokas hoitomuoto kuin TURP. Se
on TURPia pienempi operaatio. Halkaisuleikkauksen etuja höyläysleikkaukseen nähden ovat lyhyempi leikkausaika, vähäisempi verenvuoto ja lyhyempi sairaalahoitojakso.
Riski retrogradiselle ejakulaatiolle on 18 %, joka on huomattavasti pienempi kuin höyläysleikkauksessa. [1,8]
7
2. TAVOITE
Tutkimuksen tavoitteena on arvioida Tampereen yliopistollisen sairaalan urologien suorittamien hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun leikkaushoidon vaikutusta potilaiden oireisiin ja
virtsankulkuun. Lisäksi tavoitteena on vertailla Tampereen yliopistollisessa sairaalassa saatuja tuloksia muualla maailmassa tehtyjen toimenpiteiden julkaistuihin tuloksiin.
8
3. AINEISTO
Tutkimukseen valittiin 929 eturauhastoimenpiteen läpikäynyttä potilasta Tampereen
yliopistollisessa sairaalassa vuosina 2018-2019. Tiedot potilaista saatiin PSHP tietopalvelusta ja sairauskertomukset käytiin manuaalisesti läpi syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Tiedot
leikkauksista kerättiin Excel taulukkoon. Kaikista sairauskertomuksista kerättiin tiedot potilaiden iästä, sekä merkittävistä pitkäaikaissairauksista (Sepelvaltimotauti, aivoverenkierron häiriö, diabetes), virtsankulkua helpottavan lääkityksen käytöstä. Sairauskertomuksista kerättiin tietoa tehdyistä toimenpiteistä (TURP, TUIP, viherlaser, muut), Eturauhasen koon arviosta ennen toimenpidettä, PSA arvosta ennen ja jälkeen toimenpiteen sekä TURP leikkausten yhteydessä höylättyjen lastujen painosta. Lisäksi potilaskertomuksista kerättiin tietoa potilaiden virtsan virtausmittauksesta sekä ennen että jälkeen toimenpiteen. Puolelta potilaista kerättiin myös tarkempi tieto virtsaamisoireista ennen toimenpidettä. Löytyneet eturauhassyövät, sekä niiden Gleason -pisteet kirjattiin.
9
4. TULOKSET
Tutkimuksessa potilaskertomuksia oli käytössä 929 potilaasta, tarkempi tieto tehdyistä toimenpiteistä on esitetty taulukossa 1.
Eturauhasen kokoarvio oli ilmoitettu 765 (82 %) potilaskertomuksessa, eturauhasen koon mediaanikoko oli tässä aineistossa 49 ml. TURP toimenpiteessä höylättyjen lastujen koko oli ilmoitettu 522 (69 %) potilaskertomuksessa, kun TURP tai TURP + TUIP toimenpiteitä tehtiin 762.
Höylättyjen lastujen painon mediaani oli 20 g.
Taulukko 1. Vuosina 2018-2019 tehtyjen prostatahyperplasialeikkausten tiedot
Leikkauksen tyyppi n (%)
Potilaiden kokonaismäärä 929
TURP (KED22) 737 (79 %)
TUIP (KED33) 124 (1 3%)
Lasertmp (KED52) 36 (4 %)
TURP + TUIP 25 (3 %)
Muu 6 (1 %)
Eturauhasen koko n (%) (tiedossa/ei tiedossa) 765 (82 %)/164 (18 %)
Eturauhasen kokoarvio, mediaani (IQR) 49 (35-73)
Lastujen paino tiedossa; n (% TURP:sta) 522 (69 %)
Höylätty lastujen paino, mediaani (IQR) 20 g (12-36)
Aineistossa potilaiden lukumäärä oli 928, mediaani ikä oli 72 vuotta. Yhteensä 59 %:lla potilaista oli käytössä alfa-salpaaja, 49 % 5-ARI ja 8 % muu eturauhaslääkitys ennen leikkausta. Aineistossa ei erikseen jaoteltu potilaita, joilla oli käytössä jokin yhdistelmälääke. Merkittävistä
taustasairauksista diabetes oli 21 %, sepelvaltimotauti 13 % ja aivoverenkierohäiriö 7 % potilaista.
Taulukko 2. Leikattujen potilaiden tiedot
Potilaiden lkm 928
Ikä leikkaushetkellä; mediaani (IQR) 72 (66-79)
BPH lääkitys
Alfa-salpaaja; n(%) 549 (59 %)
5-ARI, n (%) 458 (49 %)
Muu; n (%) 71 (8 %)
Virtsakatetri ennen tmp ; n (%) 343 (36 %)
Taustasairaudet
Diabetes 200 (21 %)
Sepelvaltimotauti 116 (13 %)
Aivoverenkiertohäiriö 71 (7 %)
10
Toimenpidettä edeltäviä virtsaamisoireita tarkasteltiin 428 aineiston potilaan kohdalla.
Tiheävirtsaisuutta ja yöllistä virtsaamisen tarvetta arvioitiin yhtenä suureena. Se oli yleisin operaatiota edeltävä virtsaamisoire ja sitä esiintyi 44 % potilaista. Toisiksi yleisin virtsaamisoire ennen toimenpidettä oli heikko virtsasuihku 34 %. Muita tavallisia virtsaamisoireita potilailla olivat virtsaumpi 28 %, virtsaresiduaali/vajaa tyhjenemisen tunne 24 % sekä urge 13 %.
Taulukko 3 virtsaamisoireet ennen tmp
n (%)
Kokonaismäärä, josta tieto saatavilla 428
Virtsaumpi 126 (28 %)
Virtsaresiduaali, vajaa tyhjenemisen tunne 108 (24 %)
Tiheävirtsaisuus, nokturia 197 (44 %)
Urgeoire 60 (13 %)
Heikko virtsasuihku 154 (34 %)
Edellä mainittujen virtsaamisoireiden lisäksi virtsankarkailua tarkasteltiin erillisenä suureena operaatiota edeltävästi ja operaation jälkeen. Toimenpidettä edeltävästi arvioitiin onko virtsankarkailua ja toimenpiteen jälkeen virtsankarkailu jaettiin kolmeen luokkaan; ei, vähän, runsaasti. Toimenpidettä ennen virtsankarkailua oli 14 % potilaista ja toimenpiteen jälkeen virtsankarkailua oli 19 % potilaista, joista 6 % karkailu oli runsasta.
Taulukko 4 Virtsankarkailu ennen ja jälkeen tmp
Toimenpidettä ennen
Virtsankarkailu 132 (14)
Ei tietoa/ei mainintaa 13 (1)
Toimenpiteen jälkeen
Virtsankarkailu N (%)
Ei 591 (64)
Vähän 122 (13)
Runsaasti 54 (6)
Ei tietoa/ei mainittu 162 (17)
Toimenpidettä edeltävä PSA tiedettiin 691 potilaan kohdalla ja sen mediaani oli 2,4 ng/ml.
Toimenpiteen jälkeen PSA oli ilmoitettu 133 potilaan kohdalla ja sen mediaani oli 0.73. PSA arvo laski keskimäärin 1,67 ng/l, keskimäärin 70 % lasku. Urodynaamisessa tutkimuksessa tarkasteltiin virtsan maksimaalista virtaamaa, jäännösvirtsaa ja virtsattua volyymia. Huippuvirtaaman mediaani
11 nousi preoperatiivisesta 10,0 ml/s postoperatiiviseen 17,3 ml/s mediaaniin, keskimäärin 73 % nousu. Residuaalin mediaani laski preoperatiivisesta 130 ml postoperatiiviseen 38ml mediaaniin, keskimäärin 70 % lasku. Virtsattu volyymi nousi toimenpidettä edeltävästä keskimääräisestä 222 ml:stä, postoperatiiviseen keskimäärään 252 ml, nousu keskimäärin 14 %.
Taulukko 5 PSA ja urodynaaminen tutkimus ennen ja jälkeen tmp
Ennen N Mediaani (IQR)
PSA 691 2,4 (1,1-4,9)
Max Flow 331 10 (7,4-13)
Virtsattu volyymi* 358 222 (160-325)
Residuaali 348 130 (52-287)
Jälkeen Mediaani (IQR)
PSA 133 0,73 (0,37-2,35)
Max Flow 497 17,3 (12,7-24,2)
Virtsattu volyymi* 509 252(170-384)
Residuaali 511 38 (18-72)
* Tarkastelussa mukana vain ne flow-mittaukset joissa virtsattu kokonaismäärä yli 100 ml
Aineiston potilaista 134:ltä (14 % potilaista) löytyi eturauhassyöpä, joka ei preoperatiivisesti ollut tiedossa. Näistä 57 %, oli ei aggressiivista Gleason 6 –luokkaa. Keskiaggressiivista Gleason 7 syöpää oli 21 % ja aggressiivisia Gleason 8-10 syöpiä oli 21 % löydetyistä syövistä.
Taulukko 6 Höyläyslastuissa todettujen eturauhassyöpien Gleason pisteet
Kokonaismäärä, josta tieto saatavilla 134(100 %)
Eturauhassyöpä Gleason pisteet
6 78 (57 %)
7 28 (21 %)
8-10 28 (21 %)
12
5. POHDINTA
Hyvänlaatuisen eturauhasen liikakasvun leikkaushoidolla saatiin 70 % väheneminen jäännösvirtsan määrään. Virtsattu kertamäärä suurentui toimenpiteen jälkeen keskimäärin 14 %. Vajaan
tyhjenemisen tunteesta ennen toimenpidettä kärsi 24 % potilaista. Prosentuaalisesti suurin parannus toimenpiteellä saatiin virtsan maksimivirtaamaan (max flow), joka parani keskimäärin 73
%. Potilaista 34 % kärsi heikosta virtsasuihkusta ennen toimenpidettä. Tässä tutkimuksessa toimenpiteiden vaikutusta ei eritelty erikseen, vaan kaikki toimenpiteiden tulokset on käsitelty yhtenä. Koska lähes 80 % toimenpiteistä oli TURP toimenpiteitä, on kansainvälinen vertailu tehty TURP toimenpiteisiin.
Eturauhassyöpiä löytyi höyläysleikkauksen yhteydessä 134 (14 % potilaista), joista 28 (21 %)
oli Gleason 7 eturauhassyöpiä ja 28 (21 %) Gleason 8-10 eturauhassyöpiä. Ei agressiivisiä Gleason 6 eturauhassyöpiä oli todetuista eturauhassyövistä yli puolet; yhteensä 78 (57 %). Shah et
al. tekemässä tutkimuksessa vastaavat prosentuaaliset esiintyvyydet aineistossa olivat Gleason 6 39 %, Gleason 7 43,5 % ja Gleason 8-10 17,5 %. Näin ollen suomalaisessa
tutkimusaineistossamme keskiagressiivisia syöpiä todettiin vähemmän kuin yhdysvaltalaisessa aineistossa, matalan ja korkean aggressiivisuusasteen kasvaimia todettiin puolestaan suhteessa enemmän. [9]
Mattevi et al. tekemässä tutkimuksessa TURP toimenpiteen läpikäyneiden potilaiden virtsan huippuvirtaama nousi keskiarvosta 7,3 ml/s postoperatiiviseen keskiarvoon 15,6 ml/s, jolloin virtsan huippuvirtaama parani keskimäärin 105 %. Tässä tutkimuksessa maksimivirtaaman paraneminen oli absoluuttisesti lähes identtinen tutkimuksemme tuloksiin verrattuna,
prosentuaalinen paraneminen oli kuitenkin suurempi, johtuen matalammasta maksimivirtaamasta ennen toimenpiteitä. Samassa tutkimuksessa PSA arvo laski keskimääräisestä arvosta 2,29 ng/l postoperatiiviseen 1,9 ng/l, keskimääräinen lasku 17 %. Suomalaisessa aineistossamme PSA laski keskimäärin 70 % toimenpiteen seurauksena, mikä saattaa viitata keskimäärin laajempaan
höyläykseen suomalaisessa aineistossa. Toisaalta toimenpiteen jälkeinen PSA arvo oli tiedossa vain rajallisesta osasta tutkimusväestöä. Italialaisessa tutkimuksessa seuranta-aika oli pidempi.
Tulokset on ilmoitettu vuoden kuluttua toimenpiteestä, kun tässä tutkimuksessa seurannan tulokset on kirjattu 3 kuukauden kuluessa toimenpiteestä. [10].
13 Rubilotta et al. tutkivat vuosina 2015-2019 TURP toimenpiteen läpi käyneiden potilaiden virtsan huippuvirtaaman muutosta ennen ja jälkeen toimenpiteen. Tutkimuksessa huippuvirtaama oli ennen toimenpidettä keskimäärin 5,56 ml/s ja toimenpiteen jälkeen 13,33. Maksimivirtaama parani TURP toimenpiteen jälkeen keskimäärin 140 %. Heidän tutkimuksessaan keskimääräinen maksimivirtaama parani absoluuttisesti yhtä paljon kuin omassa tutkimuksessamme,
prosentuaalinen paraneminen oli huonommasta leikkausta edeltävästä tilanteesta johtuen kaksi kertaa suurempi. [11]
Carnevale et al. tekemässä tutkimuksessa TURP toimenpidettä edeltävissä mittauksissa maksimivirtaama oli keskimäärin 9,7 ml/s, vuoden kuluttua toimenpiteestä keskimääräinen maksivirtaama oli 27,1 ml/s. Maksimivirtaama parani tässä tutkimuksessa 179%. Lisäksi tutkimuksessa tutkittiin PSA arvon muutosta ennen ja jälkeen TURP toimenpidettä. Ennen toimenpidettä PSA arvo oli keskimäärin 3,2 ja vastaavasti toimenpiteen jälkeen 1,6. PSA arvo väheni keskimäärin 50 %. Tutkimuksessa potilaita TURP toimenpiteeseen oli kuitenkin valikoitunut vain 15, joka vähentää tutkimuksen luotettavuutta. [12].
Liu et a. tutkivat 49206 TURP potilaan aineistoa, josssa uusia eturauhassyöpiä löytyi 633 (1,2%
potilaista). Tutkimuksen potilaiden keski-iät olivat 72 vuotta heillä, joilta eturauhassyöpää ei löytynyt, 73 vuotta heillä joilta eturauhassyöpä löydettiin, joka on identtinen tämän tutkimuksen keski-iän kanssa. Meidän tutkimusaineistossamme uusia eturauhassyöpiä löytyi paljon enemmän, joka osaksi selittynee alueellisella ja rodullisilla esiintymiseroilla [2,13].
Kuntz et al. käsitteli tutkimuksessaan 100 potilaan kohdalla virtsankarkailun esiintyvyyttä ennen toimenpidettä ja vuosi TURP –operaation jälkeen. Edeltävästi 33 %:lla TURP potilaista oli vähintään lievä inkontinenssi. Tämä on todennäköisesti ollut valtaosaltaan virtsaretentioon liittyvää
ylivuotoinkontinenssia, sillä postoperatiivisesti näistä enää 5 % kärsi edelleen lievästä inkontinenssista. Lisäksi yhdellä preoperatiivisesti kontinentilla potilaalla oli vuoden
kuluttua gradus II inkontinenssi. TAYS:n aineistossa preoperatiivisesti virtsankarkailua esiintyi 14 % potilaista ja 3 kuukautta operaation jälkeen esiintyvyys oli 19 %, joista 6 % karkailu oli runsasta.
Koska inkontinenssin esiintymistä postoperatiivisesti näissä tutkimuksissa arvioidaan erilaisen ajanjakson päästä ja toisaalta ylivuotoinkontinenssia ei välttämättä ole suomalaisessa aineistossa merkitty inkontinenssiksi, ei näitä tuloksia voida luotettavasti verrata. [14]
Aineisto nojautui potilaskertomuksiin, joita ei alunperin ole tarkoitettu tutkimusasetelmaan. Tämä heikentää tutkimuksen laatua, koska kaikkia asioita, joista tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita ei oltu täsmällisesti kirjattu. Erektiohäiriöstä ja muista seksuaalitoimintojen häiriöistä ei kirjauksia
14 juurikaan löytynyt. Myös PSA arvo oli puutteellisesti kirjattu suuressa osassa sairauskertomuksia.
Tämä osaltaan varmasti selittyy sillä, että laboratoriokertomus löytyy käytetystä
potilastietojärjestelmästä erikseen, jolloin PSA arvon ja muiden laboratorioparametrien
seuraaminen ajan suhteen on helpompaa kuin erikseen jokaisesta merkinnästä. Toisaalta virtsan virtausmittauksen tulokset oli täsmällisesti kirjattu lähes kaikilta potilaita, vaikka virtsan kulku olisi ollut heikentynyttä, eikä urodynaaminen tutkimus olisi näin ollen ollut luotettava. [15]
Osan tutkimukseen valikoituneista potilaista jatkohoito ja –kontrolli oli järjestetty muualla kuin leikkaavassa yksikössä, jonka takia seurantakäyntien tekstit eivät olleet käytettävissä tässä tutkimuksessa.
Tutkimuksessa havaittiin huippuvirtaaman paranemisen olevan absoluuttisesti samaa tasoa kuin vertailututkimuksissa. Vertailututkimuksissa virtaamaa on arvioitu preoperatiivisesti ja vuosi operaation jälkeen kun tässä tutkimuksessa huippuvirtaama on arvioitu kolme kuukautta operaation jälkeen. Tämän vuoksi tähän vertailuun täytyy suhtautua
kriittisesti. Huipuvirtaaman prosentuaalinen paraneminen TURP:n seurauksena oli korkeampi muualta julkaistuissa tuloksissa johtuen heikommasta lähtötilanteesta suomalaiseen annokseen verrattuna. Tämä viittaa siihen, että TURP toimenpiteen tekemisen indikaatiot saattavat
olla TAYS:ssa väljemmät kuin muualla maailmassa. Komplikaatioista tässä tutkimuksessa
huomioitiin inkontinenssin ilmaantuvuutta postoperatiivisesti, jonka esiintyvyys oli samaa luokkaa kuin vertailututkimuksissa. Myös tässä täytyy huomioida, että vertailututkimuksessa esiintyvyyttä on arvioitu vuosi operaation jälkeen ja tässä tutkimuksessa kolmen kuukauden kuluttua
operaatiosta. Sekoittavana tekijänä tässä tutkimuksessa ei huomioitu erikseen potilaita, joilla inkontinenssi oli uusi oire toisin kuin vertailututkimuksessa.
Jatkossa potilaiden oireiden järjestelmällinen kartoittaminen ja kirjaaminen ennen ja jälkeen toimenpiteiden mukaan lukien myös ne oireet joita potilaalla ei ennen toimenpidettä ole.
Erityisesti seksuaalitoimintojen häiriöistä oli aineistossa niukasti mainintoja. Tämä helpottaa mahdollisten toimenpiteen aiheuttamien uusien oireiden arviointia, kun toimenpidettä edeltävät oireet tai niiden puute on kirjattu täsmällisesti. Jatkotutkimusaiheena eturauhastoimenpiteen läpikäyneiden potilaiden seksuaalitoimintojen muutokset toimenpiteestä.
15
6. KIRJALLISUUSVIITTEET
1. Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Urologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen
Lääkäriseura Duodecim, 2020 (viitattu 20.04.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi 2. Tammela T., Urologia - Hyvänlaatuinen eturauhasen liikakasvu [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02200/do
3. Tammela T., Urologia - Etiologia [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02202/do
4. Tammela T., Urologia - Oireet ja löydökset [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02205/do
5. Tammela T., Urologia - Tutkiminen [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02206/do
6. Tammela T., Urologia - Hoidon aiheet [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02207/do
7. Tammela T., Urologia - Konservatiivinen hoito [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro02209/do
8. Anssi Pétas, Kimmo Taari: Suurentuneen eturauhasen höyläysleikkauksen ja
halkaisuleikkauksen vaikutus seksuaalitoimintoihin; Käypä hoito suositus, 11.03.2012, viitattu 16.10.2021, Saatavilla internetissä https://www.kaypahoito.fi/nak01215
9. Shah N. Ioffe V. Frequency of Gleason score 7 to 10 in 5100 elderly prostate cancer patients. Rev Urol. 2016; 18(4): 181–187, Viitattu 18.10.2021, Saatavilla
internetissä https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC5260947/
10. Mattevi D. et al. Comparison of GreenLight 180-W XPS laser vaporization versus
transurethral resection of the prostate: Outcomes of a single regional center. Archivio Italiano di Urologia, Andrologia. 01.10.2020, 92(3), Viitattu 16.10.2021, Saatavilla
internetissä https://pagepressjournals.org/index.php/aiua/article/view/aiua.2020.3.169/9008 11. Rubilotta E et al. Outcomes of transurethral resection of the prostate in unobstructed patients with concomitant detrusor underactivity. Neurourol Urodyn. 11/2020 39(8):2179-2185, Viitattu 18.10.2021, Saatavilla internetissä https://onlinelibrary-wiley-
com.libproxy.tuni.fi/doi/10.1002/nau.24470
12. Carnevale F. et al. Transurethral Resection of the Prostate (TURP) Versus Original and PErFecTED Prostate Artery Embolization (PAE) Due to Benign Prostatic Hyperplasia (BPH):
Preliminary Results of a Single Center, Prospective, Urodynamic-Controlled
Analysis. Cardiovascular & Interventional Radiology. 39(1):44-52, 2016 Jan. Viitattu 18.10.2021, saatavilla internetissä https://link-springer-com.libproxy.tuni.fi/article/10.1007%2Fs00270-015- 1202-4
13. Liu FC et al. Prostate resected weight and postoperative prostate cancer incidence after transurethral resection of the prostate: A population-based study. Medicine. 1/2019 98(3):e13897, Viitattu 16.10.2021.
16 14. Kuntz, R. M., Ahyai, S., Lehrich, K., & Fayad, A. (2004). Transurethral holmium laser
enucleation of prostate versus transurethral electrocautery resection of the prostete: A Randomized prospective trial in 200 patiens. The Journal of Urology, 172(3), 1012- 1016. doi:10.1097/01.ju.0000136218.11998.9e
15. Tammela T., Urologia - Tutkimusmenetelmät [online]. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2021 (luettu 18.10.2021) Saatavilla Internetissä (vaatii
käyttäjätunnuksen): https://www.oppiportti.fi/op/uro00602/do
