JYVÄSKYLÄN SEUTU

JYVÄSKYLÄN SEUTU

R A K E N N E M A L L I 2 0 X 0

SISÄLTÖ

1.ALUKSI ... 2

HANKE ... 2

MIKÄ RAKENNEMALLI? ... 4

JYVÄSKYLÄN SEUTU ... 4

VALTAKUNNALLISET JA MAAKUNTATASON TAVOITTEET ... 4

KEHITTÄMISVYÖHYKKEET ... 4

2.RAKENNEMALLI 20X0 ... 5

SEUDUN MENESTYKSEN AVAIMET ... 5

SEUDUN KEHITTÄMISEN VISIO ... 5

TAVOITTEET ... 5

3.VYÖHYKKEIDEN KUVAUS ... 7

FLOW – ASUMINEN JA JOUKKOLIIKENNE ... 8

KNOW – TIETO, OSAAMINEN JA TYÖPAIKAT ... 9

SHOW – TAPAHTUMAT, VETOVOIMA JA PALVELUT ... 10

GROW – PALVELUKESKUKSET JA LOGISTISET YHTEYDET ... 11

SLOW – ELÄVÄT KYLÄT ... 12

HAJA-ASUTUSALUEET ... 13

4.RAKENNEMALLISOPIMUS 20X0 ... 14

YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTTÄMINEN ... 14

JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ... 14

KEVYEN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ... 15

MUU LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ... 15

VESISTÖJEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENTAMISESSA . 16 SEUDULLINEN JA KUNTARAJAT YLITTÄVÄ SUUNNITTELU ... 17

KÄVELY JA PYÖRÄILY KESKEISIKSI KULKUMUODOIKSI ... 17

HAJARAKENTAMINEN ... 17

JYVÄSKYLÄN KESKUSTAN LIIKENTEEN KEHITTÄMINEN ... 17

5.MALLIN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI ... 18

6.RAKENNEMALLIN SEURANTA ... 21

7.JOHTOPÄÄTÖKSET ... 22

RAKENNEMALLI LYHYESTI ... 22

JOHTOPÄÄTÖKSET RAKENNEMALLISTA ... 22

LIITE: SEURANTAINDIKAATTORIT

Kannen kuvat: Jyväskylän kaupunki

1. ALUKSI

Rakennemallityön kautta on etsitty vastauksia siihen, miten Jyväskylän seudun odotettavissa olevaa kasvua kannattaa suunnata ottaen huomioon ekologiset, ta- loudelliset, toiminnalliset ja seudun vetovoimaan vai- kuttavat seikat. Maankäytön kehittämisen rinnalla tiiviissä yhteistyössä on toteutettu seudun liikennejär- jestelmää koskevaa suunnittelua (JYSELI-hanke). Ra- kennemalli sijoittuu Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski kehit- tämisvyöhykkeen ytimeen.

Rakennemallivaihtoehtojen vertailun pohjalta Jyväsky- län seudun aluerakenteen tulevaksi raamiksi muodos- tui rakenne, jossa korostuvat tiivistyvä rakenne, seudun asukkaiden viihtyisyys, vesistöjen hyödyntäminen ja kilpailukyky. Maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakes- kusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimais- ten kylien verkosto.

Rakennemalli on strateginen raami, jolla ohjataan seu- dun kuntien ja seudun yhteistä maankäytön suunnitte- lua. Se toteutuu yleiskaavojen ja erilaisten, maankäyt- töön vaikuttavien kehityshankkeiden kautta. Rakenne- mallilla tuotetaan sisältöä myös tuleviin maakuntakaa- voihin. Jyväskylän seudun kuntien yhteinen rakenne- malli on parhaimmillaan päivittyvä maankäytön ohja- uksen työkalu, joka toteutuu

Rakennemallikäsikirjan 20X0, Rakennemallisopimuksen 20X0 ja siihen liittyvän seurantamenettelyn kautta.

H A N K E

Jyväskylän seudun 20X0 rakennemallityö on pitkälle tulevaisuuteen tähtäävä hanke, jossa kuvataan Jyväsky- län, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten muodostaman seudun tulevaa yhdyskuntarakennetta. Tavoitteena on ohjata seudun väestönkasvua ja siihen liittyvää uutta maankäyttöä

hallitusti

niin, että 200 000 asukkaan väestömäärä mahdollistuu.

Rakennemallityötä on ohjannut ohjausryhmä, jossa ovat olleet edustettuina kaikki Jyväskylän seudun kun- nat sekä Keski-Suomen ELY-keskus ja Keski-Suomen liitto. Rakennemallityötä on lisäksi ollut toteuttamassa projektityöryhmä, johon ovat osallistuneet kuntien, maakuntaliiton ja konsulttien edustajat. JYSELI:n ohja- us- ja työryhmä on toiminut Keski-Suomen ELY- keskuksen johdolla ja ryhmässä on ollut edustus Jyväs- kylän kaupungilta, Laukaasta, Muuramesta ja Keski- Suomen liitosta.

Hankeen pääkonsulttina on toiminut AIRIX Ympäristö Oy (strategisen maankäytön suunnittelun erityisasian- tuntija Kimmo Vähäjylkkä ja vaikutusten arvioinnin asiantuntija Jouko Riipinen). Konsultin asiantuntija- ryhmässä ovat olleet edustettuina myös YTK (erityisasi- antuntija, professori Raine Mäntysalo), VTT (erikoistut- kija Irmeli Wahlgren) ja liikennesuunnittelukonsultti Liidea Oy (liikenneasiantuntija Vesa Verronen). Jyväsky- län seudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta on vas- tannut pääkonsulttina Strafica Oy, jonka joukkoliiken- neasiantuntija on toiminut Waystep Consulting Oy.

Kuva 1. Jyväskylän kävelykatu (Jyväskylän kaupunki).

Rakennemallityöhön ja liikennejärjestelmäsuunnitte- luun ovat sisältyneet seuraavat osatyöt ja vaiheet:

 Lähtötietoraportti, syksy 2008

 Erillisselvitykset ja asiantuntijoiden teemakir- joitukset, talvi ja kevät 2009

 Motiiviseminaari I, kevät 2009

 Julkilausumaraportti (tavoitteet ja visio), ke- vät 2009

 Jyväkylän kaupunkiseudun liikennetutkimus 2009, liikenteen ja liikkumisen nykytila, syksy 2009

 Rakennemallivaihtoehdot ja niiden vertailu, syksy 2009

 Rakennemallin periaatteiden valinta, talvi 2010

 Rakennemalliluonnos ja sen vaikutusten ar- viointi, kevät 2010

 Liikennejärjestelmän tavoitteet ja toiminta- linjat – selonteko, kevät 2010

 Rakennemallinen liikenteellisten vaikutusten arviointi, kevät 2010

 Tieverkkoanalyysit, kesä 2010

 Rakennemallikartta, syksy 2010

 Rakennemallikäsikirja, syksy 2010

 Rakennemallisopimus, syksy 2010

 Valitun mallin vaikutusten arviointi, syksy 2010

 Joukkoliikenteen kehittämisohjelma, syksy 2010

 Rakennemallin hyväksymiskäsittely, talvi 2011

Kuva 2. Jyväskylän seudun rakennemallin 20X0 työsuunnitelma ja aikataulu.

M I K Ä R A K E N N E M A L L I ?

Osana rakennemallia esitetään Jyväskylän seudun me- nestyksen avaimet sekä seudun kehittämisen visio, tavoitteet ja periaatteet yhdyskuntarakenteen kehit- tämiseksi.

Rakennemalli on osa kaupunkiseutusuunnitel- man toteuttamista. Se on prosessi, jossa etsi- tään ja vertaillaan vaihtoehtoja seudun tulevai- suudelle. Seudun rakennemalli ohjaa kuntien yleiskaavatyötä ja muuta maankäytön kehittä- mistä. Rakennemalli ei ole maankäyttö- ja ra- kennuslain mukainen kaava.

J Y V Ä S K Y L Ä N S E U T U

Jyväskylän seutu on Suomen kuudenneksi nopeimmin kasvava seutu, jolla on positiivinen imago. Jyväskylän seutu sijaitsee keskeisellä paikalla Suomessa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seutu koostuu seitsemästä kunnasta (Jyväskylä, Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen).

Jyväskylän seudun kokonaisväestönkehitys on ollut vuodesta 1980 lähtien tasaisesti nouseva. Jos nykyinen kasvukehitys jatkuu, saavutetaan rakennemallin väes- tötavoite 200 000 asukasta hieman ennen vuotta 2030.

Väestö ei ole kuitenkaan jakautunut seudulle tasaisesti, vaan kasvu on suuntautunut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen keskustoihin ja näitä yhdistävän pääliiken- neväylän varrelle.

Kuva 3. Jyväskylän seutu.

V A L T A K U N N A L L I S E T J A M A A K U N T A T A S O N T A - V O I T T E E T

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sisältävät seuraavat Jyväskylän seutua koskettavat kokonaisuu- det: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskunta- rakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luon- nonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat sekä 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Rakenne- mallin muodostamisessa otetaan huomioon nämä valtakunnalliset tavoitteet.

Maakunnan kehittämissuunnitelmassa ja maakunta- kaavassa lähtökohtana on luoda Keski-Suomesta dy- naaminen maakunta, joka houkuttelee yritystoimintaa, investointeja sekä osaavia ihmisiä ja jossa on puhdas ympäristö ja turvallista elää. Rakennemallityössä ote- taan huomioon nämä maakunnalliset kehittämistavoit- teet.

K E H I T T Ä M I S V Y Ö H Y K K E E T

Jyväskylän seudun rakennemallin mukainen kehittämi- nen vahvistaa erityisesti maakunnan ydintä Jämsä- Jyväskylä-Äänekoski -kehittämisvyöhykettä. Vyöhy- kenäkökulmalla on haluttu tuoda myös Jyväskylän rakennemallityöhön erilaisia toimintoja, niiden määrää sekä väestö- ja työpaikkatiheyttä kuvaavina vyöhykkei- nä. Kehittämisvyöhykkeet tarjoavat monipuolisesti mahdollisuuksia erilaiseen asumiseen (kaupunkikeskus- tasta väljään maaseutuasumiseen), yrittämiseen ja työntekoon.

Strategisen kehittämisvyöhykkeen ohella maankäyttöä on ohjattu erityisesti joukkoliikenteen vahvoille toimin- ta-alueille siten, että nykyisen maankäytön vahvoja joukkoliikennekäytäviä on pyritty vahvistamaan ja laajentamaan.

2. RAKENNEMALLI 20X0

S E U D U N M E N E S T Y K S E N A V A I M E T

Jyväskylän rakennemallin 20X0 motiiviseminaarissa muodostettiin Jyväskylän seudun arvopohja ja ”menes- tyksen avaimet”, joiden kautta toivottu yhteinen tule- vaisuus rakennetaan. Tärkeimpinä menestystekijöinä nostettiin esille seuraavat:

TOP 5

 Seudulla tarjotaan monipuolisia asumisen mahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin

 Keskusta- ja taajama-asumista kehittämällä turvataan hyvä palvelutaso

 Rakennetaan tehokkaasti toimiva, palveleva ja kannattava joukkoliikenne

 Työhön ja toimeen kaikin voimin  Yrittäjyy- den edistäminen ja uusia työpaikkoja

 Turvallisuus ja yhteisöllisyys takaavat elämän laadun; turvallinen paikka elää ja asua

S E U D U N K E H I T T Ä M I S E N V I S I O

Jyväskylän seutu on kohtaamispaikka, jonka yhdyskuntarakenne perustuu eri- laisia elämäntapoja arvostaviin ja mah- dollisuuksia tarjoaviin vyöhykkeisiin

Vision muodostamisen elementteinä korostuivat Jyväs- kylän seudun keskeinen sijainti, seudun vahva osaami- nen, persoonalliset piirteet, kuten vesistöjen läheisyys ja paikan henki sekä yrittäjyys ja elinvoimaisuus.

Vision muodostamisen vahvana perustana oli vyöhy- keajattelu, jossa keskipisteenä on ihminen elinympäris- töineen ja elämäntapoineen. Jyväskylän seudun tule- vaisuus sisältää tapahtumia ja aktiivista toimintaa, korkealuokkaista ja monipuolista osaamista, hyvää

asumista ja ekologista liikkumista, kasvun elementtejä kaiken tasoisissa keskuksissa sekä luonnon ja maaseu- dun rauhaa. Jyväskylän seutu on ihmisten kohtaamis- paikka.

T A V O I T T E E T

Jyväskylän seudun yhteistä maankäytön kehittämistä koskevat erityisesti seuraavat yhdessä muodostetut tavoitteet:

 Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan

KESKUSTEN

ja niiden

PALVELUJEN

kehittymistä

 Jyväskylän seudulla tarjotaan

ASUMISVAIH- TOEHTOJA

eri elämäntapoihin ja -tilanteisiin kai- kille väestöryhmille

 Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuk- sille luodaan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja

 Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään

 Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liik- kumistarvetta vähennetään luomalla

KEVYEN LIIKENTEEN

ympäristöjä ja sekoittamalla toimin- toja

 Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien

JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISKÄYTÄVIEN

yhteyteen

 Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkailijoita palveleva

VIRKISTYSALUEIDEN- JA YHTEYKSIEN VERKKO



VESISTÖJÄ

ja niiden

LÄHEISYYTTÄ

hyödynne- tään monipuolisesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä

 Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittele- malla edistetään

TURVALLISUUTTA ja YHTEI- SÖLLISYYTTÄ

 Jyväskylän seudulle luodaan

OMALEIMAINEN

, PAIKAN HENKEÄ ja

KULTTUURIA

kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollistava yhdyskuntarakenne

 Yhdyskuntarakenne on

ILMASTONMUUTOSTA

torjuva, eheä ja ekologinen

Jyväskylän seudun liikennejärjestelmätyössä puoles- taan on asetettu seuraavat liikenteen ja maankäytön vuorovaikutusta käsittelevät tavoitteet:

 Jyväskylän seudun

YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTETÄÄN

keskustoja kehittämällä sekä tiivis- tämällä ja täydentämällä nykyistä yhdyskuntara- kennetta

 Toimintojen sijoittamisen tavoitteena on

LIIKEN- NETARPEEN VÄHENTÄMINEN

sekä joukkolii- kenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten paran- taminen. Yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle si- joittuvia kaupan suuryksiköitä ei toteuta

 Liikkumista ohjaamalla pyritään

TURVALLISEEN, TERVEELLISEEN JA YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLI- SEEN LIIKKUMISEEN

henkilöauto- ja joukkolii- kenteessä erityisesti työmatkoilla. Liikenteen su- juvuutta ja liikenneturvallisuutta parannetaan. Jy- väskylän seutu asettuu maan kärkeen liikkumisen ohjauksen kehittämisessä ja käytössä



JOUKKOLIIKENNETTÄ KEHITETÄÄN HOUKUT- TELEVAKSI

niin, että kynnys joukkoliikenteen käyttöön madaltuu

. JOUKKOLIIKENNEKAU- PUNKI

luodaan SHOW-, KNOW- ja FLOW- vyöhykkeiden varaan. Joukkoliikenteen kulkuta- paosuutta kasvatetaan

 Haja-asutusalueella autottomille asukkaille tarjo- taan kustannustehokkaasti

JÄRJESTETTYJÄ ASI- OINTIYHTEYKSIÄ



KÄVELY

ja

PYÖRÄILY NOSTETAAN KESKEISIKSI LIIKKUMISMUODOIKSI

kaikissa seudun taaja- missa. Lähtökohtana

on PALVELUIDEN SAAVU- TETTAVUUS

kävellen ja pyörällä

 Jyväskylän keskustaa kehitetään

ELÄVÄNÄ, VIIH- TYISÄNÄ JA KAIKILLA KULKUMUODOILLA

hy- vin saavutettavana keskusta.

 Tie- ja katuverkon investoinnit suunnataan ensisi- jaisesti

LIIKENNETURVALLISUUTTA

parantaviin

, YHDYSKUNTARAKENNETTA EHEYTTÄVIIN

ja

ELINKEINOELÄMÄN KILPAILUKYKYÄ TUKEVIIN TOIMIIN

 Maankäyttösuunnitelmissa

HUOMIOIDAAN PÄÄVÄYLIEN KEHITTÄMISTARPEET,

mutta ne toteutetaan vasta liikennetarpeen vaatiessa

 Energiatehokkaan

RAUTATIELIIKENTEEN KIL- PAILUASEMAA PARANNETAAN

erityisesti pit- kämatkaisessa kaupunkiseutujen välisessä henki- löliikenteessä.

Jyväskylän seudun kehittämisen lähtökohdat (arvopoh- ja ja menestyksen avaimet), visio ja kehittämistavoit- teet on esitetty yksityiskohtaisesti keväällä 2009 julkis- tetussa ”Julkilausuma-raportissa”.

Kuva 4. Kevyen liikenteen silta Jyväskylässä (Jyväskylän kau- punki).

3. VYÖHYKKEIDEN KUVAUS

Jyväskylän seudun rakennemalli muodostuu kehittä- misvyöhykkeistä, joista jokaista leimaa vyöhykkeelle ominainen asumisen ja työpaikkojen tiheys, maankäy- tön ja rakentamisen intensiteetti, palvelujen määrä ja

saatavuus, kulkutapoihin liittyvät painotukset sekä erilainen elämänrytmi. Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 koostuu seuraavista vyöhykkeistä:

Kuva 5. Jyväskylän seudun vyöhykkeet.

Kuva 6. Asumista vesistön läheisyydessä (Jyväskylän kaupunki).

F L O W – A S U M I N E N J A J O U K K O L I I K E N N E

Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa lähellä olevista alueista, jonne on rakennettu hyvät joukkoliikenneyhteydet. Alueilla on omat käve-

lykeskustat ja niistä on kevyen liikenteen yh- teydet kaupunkikeskustaan. Vyöhykkeellä on

lähipalveluja ja runsaasti vapaa-ajan vietto- mahdollisuuksia. Pääsy vesistöjen ääreen on

helppoa.

FLOW-vyöhyke on Jyväskylän seudun tulevan kasvun kannalta keskeisin vyöhyke, jossa yhdistyvät korkea- luokkainen asuminen ja kattavat, bussiliikenteeseen perustuvat joukkoliikennepalvelut (bussiliikenteen kaupunkilinjat ja seudulliset linjat). Vyöhyke ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajaman eteläpuolelta Jyväs- kylään ja sieltä valtatien 4 suunnassa pohjoiseen Puup- polaan, idässä valtatien 9 suunnassa Vaajakoskelle ja Kanavuoreen sekä koilliseen Laukaan keskustaan saak- ka. Tämä ”kasvuakseli” on Jyväskylän seudun luontai- nen kasvusuunta, jota kuntien kaavoitusohjelmat ja käynnissä olevat kaavahankkeet tukevat. FLOW- vyöhyke kattaa myös Jyväskylän uudet Valkeamäen, Majanoron, Kauramäen ja Pohjois-Palokan asuntoalu- eet.

FLOW-vyöhykkeellä uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan taajamien palvelujen kehittymistä ja säily-

mistä. Asuinympäristöt ovat korkealuokkaisia ja hyvällä suunnittelulla edistetään turvallisuutta ja yhteisöllisyyt- tä. Tiiviin ja eheän rakenteen kautta voidaan lisätä yhdyskuntarakenteen taloudellisuutta ja ekologisuutta sekä torjua ilmastonmuutoksen uhkia.

Seudun väkiluvun arvioidusta kasvusta FLOW- vyöhykkeelle ohjataan hieman yli 50 % arvioidus- ta kokonaiskasvusta. Tästä uudesta kasvusta n.

30 % suunnataan nykyiseen taajamarakentee- seen ja 70 % uusille alueille.

FLOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seu- raavia kriteerejä ja tunnuslukuja:

 Asuminen:

20 % kerrostaloihin, 30 % rivitaloihin ja 50 % oma- kotitaloihin

Aluetehokkuus ea 0,1-0,40, keskimäärin 75 as./ha

 Liikkuminen:

Joukkoliikennekäytävät, 100 % bussiliikenteen saa- vutettavissa, arkisin minimi 10 vuoroa

Kevyen liikenteen kattava reitistö Kävelykeskustoja

 Palvelut:

Etäisyys peruspalvelusta enintään 1 km

Kuva 7. Uutta asuinaluetta (Jyväskylän kaupunki).

K N O W – T I E T O , O S A A M I - N E N J A T Y Ö P A I K A T

Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustaa ympä- röivästä alueesta, jossa määräävä liikkumistapa on kevyt liikenne. Vyöhykkeelle on myös hyvät joukkoliikenneyhteydet. Vyöhykkeellä on se- koittuneena asumista, opiskelu- ja työpaikkoja sekä vapaa-ajan viettoympäristöjä. Tiiviistä ra- kenteesta huolimatta vyöhykkeellä on runsaasti puistoja ja muita vihervyöhykkeitä. Vyöhyk- keellä on kaupan palvelukeskittymiä ja etäisyy- det keskustan palveluihin ovat lyhyet.

KNOW-vyöhyke muodostuu ydinkeskustaa ympäröiväl- le alueelle, jossa on runsaasti kaupan yksiköitä, työ- paikkoja, tutkimus- ja oppilaitoksia sekä näiden lomas- sa asuntoja. Vyöhykkeelle on helppo päästä kattavia kevyen liikenteen reittejä pitkin, mutta sinne on raken- nettu myös hyvät joukkoliikennepalvelut.

Vyöhykkeelle on luotu runsaasti laajenemis- ja sijoit- tumismahdollisuuksia uudelle yritystoiminnalle ja mo- nipuolisille osaamiskeskuksille sekä tiiviille asumiselle.

KNOW-vyöhyke tarjoaa hyvän sijoittumisalueen uusille yrityksille ja vahvistaa merkittävästi Jyväskylän asemaa valtakunnallisesti merkittävänä osaamiskeskuksena ja logistisena solmuna.

Jyväskylän seudulla keskeisin KNOW-vyöhyke ympäröi ydinkeskustaa ja kattaa Jyväsjärven ympäristön ulottu- en Kuokkalaan, Keljoon, Korteporjaan ja Tourulaan.

Merkittäviä tulevaisuuden kaupan ja työpaikkojen alueita on myös Keljonkankaalla, Seppälässä, Vaajakos- kella ja Palokassa. Innoroad-Parkin alue Jyväskylän ja Laukaan rajalla muodostaa laajan yhtenäisen KNOW- alueen. Muuramen ja Laukaan keskustojen tuntumaan syntyy myös uutta osaamisen ja työpaikkojen aluetta.

Tikkakoski muodostaa oman logistisen KNOW- keskuksen.

Jyväskylän seudun tulevasta väkiluvun kasvusta ohjataan KNOW-vyöhykkeen asuinalueille 15 % arvioidusta kokonaiskasvusta. Tämä uusi raken- taminen suunnataan kokonaan nykyiseen taaja- marakenteeseen.

KNOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja:

 Asuminen:

100 % kerrostaloihin

Aluetehokkuus ea 0,4-0,60, keskimäärin 100 as./ha

 Liikkuminen:

100 % vyöhykkeestä kevyen liikenteen verkossa, pääasiallinen kulkumuoto

Tiheävuoroinen, sujuva bussiliikenne Kävelykeskustoja

 Palvelut:

Etäisyys peruspalvelusta enintään 500 m

Kuva 8. Jyväskylän yliopisto (Jyväskylän kaupunki).

S H O W – T A P A H T U M A T , V E T O V O I M A J A P A L V E L U T

Vyöhyke muodostuu kaupunkikeskustasta, jos- sa liikkuminen tapahtuu kävellen, pyöräillen ja joukkoliikennettä käyttäen. Vyöhykkeellä on runsaasti erilaisia palveluja ja korkealuokkaista

kaupunkiasumista. Vapaa-

ajanviettomahdollisuuksia on kaikkina vuoro- kauden aikoina. Vyöhyke rajautuu vesistöihin ja pääsy virkistysalueille on kävellen helppoa.

Tapahtumia täynnä oleva, sykkivä ja elävä kävelykes- kusta muodostaa Jyväskylän seudun SHOW- vyöhykkeen. Vyöhykkeellä on runsaasti palveluja, joista osa on ympärivuorokautisesti saatavilla. Asuminen on tiivistä kerrostaloasumista lähellä palveluja, mikä hou- kuttelee erityisesti ikäihmisiä ja toisaalta opiskelijoita ja muita nuoria. Tiivis, paikan henkeä ja kulttuuria heijas- tava kävelykeskusta tarjoaa mahdollisuuksia ihmisten kohtaamiselle sekä erilaisten tapahtumien järjestämi- selle.

Nykyinen ydinkeskusta laajenee todennäköisimmin Jyväsjärven rantaan Lutakon rakentamista jatkettaessa.

Mahdollista uutta keskustarakentamista voi syntyä myös nykyisen paperitehtaan alueelle.

Seudun tulevasta väkiluvun kasvusta SHOW- vyöhykkeelle ohjataan 10 % kokonaiskasvusta.

Uusi rakentaminen ohjataan kokonaan nykyiseen taajamarakenteeseen.

SHOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seu- raavia kriteerejä ja tunnuslukuja:

 Asuminen:

100 % kerrostaloihin

Aluetehokkuus ea 0,5-0,70, keskimäärin yli 100 as./ha

 Liikkuminen:

Kävely toimivin kulkumuoto, viihtyisä ja laaja käve- lykeskusta (sisä- ja ulkotiloja)

Kevyen liikenteen verkostojen solmukohta, yhdistää muihin vyöhykkeisiin

Hyvätasoinen bussiliikenne kävelykeskustan reu- noilla

 Palvelut:

Etäisyys peruspalvelusta enintään 200 m

Kuva 9. Torielämää Jyväskylässä (Jyväskylän kaupunki).

G R O W – P A L V E L U K E S K U K - S E T J A L O G I S T I S E T Y H - T E Y D E T

Vyöhyke muodostuu pääliikenneväylien varrel- le sijoittuvista palvelukeskuksista sekä nykyisis- tä ja entisistä kuntakeskuksista, joihin pyritään turvaamaan työssäkäynnin, opiskelun ja asioin- nin mahdollistavat joukkoliikennepalvelut. Suu- ri osa liikenteestä hoidetaan henkilöautoilla.

Kattavat peruspalvelut on keskuksista helposti saatavilla.

GROW-vyöhyke muodostuu kuntakeskuksista ja pääliikenneväylien varrella sijaitsevista palvelu- keskuksista. Näiden keskusten palvelujen säilymi- nen ja kehittyminen turvataan ohjaamalla uutta rakentamista palvelujen läheisyyteen sekä ylläpi- tämällä hyviä joukkoliikenneyhteyksiä. GROW- palvelukeskuksilla on erilaisia rooleja hallinnon, kaupallisten palvelujen, liikennepalvelujen ja mat- kailupalvelujen keskuksina sekä työpaikkakeskit- tyminä. Rakennemallissa luodaan mahdollisuuksia nykyisten palvelujen kehittymiselle ja uusien toi- mintojen sijoittumiselle näihin keskuksiin. GROW- vyöhykkeen keskuksissa on viihtyisien asuinympä- ristöjen ja kattavien palvelujen lisäksi hyvät har- rastus- ja virkistysmahdollisuudet.

GROW-vyöhykkeen kuntapalveluverkoston muo- dostavat entinen kuntakeskus Korpilahti ja nykyi- set Toivakan, Petäjäveden, Uuraisten ja Han- kasalmen kuntakeskukset. Näiden keskusten pal- veluvarustus säilytetään monipuolisena ohjaamal- la uutta asunto- ja liikerakentamista taajamara- kenteeseen ja sen välittömään läheisyyteen.

GROW-vyöhyke täydentyy valtateiden varsille sijoittuvista Hirvaskankaan ja Palokan (Vt 4), Kin- tauden ja Kuohun (Vt 23) sekä Lievestuoreen, Niemisjärven ja Hankasalmen aseman (Vt 9) pal- velukeskuksista. Näistä keskuksista on hyvät lii- kenneyhteydet Jyväskylään ja keskusten läheisyy- teen tullaan kaavoittamaan uusia asuntoalueita.

Valtatieyhteyksien merkitys GROW-keskusten kehittymiselle on erityisen suuri. Valtatien 4 var- teen sijoittuvat Toivakka, Puuppola ja Hirvaskan- gas, jotka suoraan hyötyvät kasvavasta ohikulku- liikenteestä kasvavan asiakasvirran muodossa. VT 4 kehittämistoimenpiteet (Vt 4 oikaisu välillä Toi- vakan Viisarinmäki - Kanavuori ja moottoritieyh- teys Kirri - Äänekoski) lähentävät näitä keskuksia Jyväskylään. Vt 23 varrella Petäjävesi, Kintaus ja Kuohu ja Vt 9 varrella Korpilahti, Lievestuore, Niemisjärvi ja Hankasalmen asemanseutu hyöty- vät vastaavasti valtatiesijainnistaan. Kasvun sol- mukohtia ovat liittymäalueet, kuten Hirvaskangas, jonne on syntynyt liikennepalvelujen ohella työ- paikkoja ja asumista. Toivakka, Hankasalmi ja Pe- täjävesi ovat strategisessa kehittämisessään eri- tyisesti huomioineet valtateiden kasvuvaikutuk- sen.

GROW-vyöhykkeelle ohjataan Jyväskylän seudun väkiluvun kokonaiskasvusta 15 %. Lähes kaikki kasvu ohjataan nykyiseen taajamarakenteeseen.

GROW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seuraavia kriteerejä ja tunnuslukuja:

 Asuminen:

30 % rivitaloihin ja 70 % omakotitaloihin (kuntakes- kuksissa 10 % kerrostaloihin, 20 % rivitaloihin ja 70

% omakotitaloihin)

Aluetehokkuus ea 0,05-0,15; keskimäärin 40 as./ha (kuntakeskuksissa ea = 0,05 – 0,20; keskimäärin 50 as. / ha)

 Liikkuminen:

Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit

Työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin kaikkina vuo- denaikoina mahdollistava bussiliikenne

 Palvelut:

Etäisyys peruspalvelusta enintään 2 km

Vähintään 3 ympärivuotista peruspalvelua, esim.

päivittäistavarakauppa (kuntakeskuksissa julkiset ja kaupalliset peruspalvelut)

S L O W – E L Ä V Ä T K Y L Ä T

Vyöhyke muodostuu elinvoimaisten kylien ver- kosta. Peruspalvelut saadaan kyläkeskuksista ja niitä tarjotaan myös kuljetettuina ja etäpalve- luina. SLOW-vyöhyke mahdollistaa taajamia väljemmän asumisen ja omavaraisen elämänta- van. Liikennöinti hoidetaan pääosin henkilöau- toilla.

SLOW-vyöhyke muodostuu elävien ja elinvoimaisten kylien verkostosta, joissa sijaitsevien palvelujen säily- mistä tuetaan ohjaamalla rakentamista kylien yhtey- teen ja läheisyyteen. SLOW-vyöhykkeellä tarjotaan mahdollisuuksia väljälle ja omatoimiselle kyläasumisel- le, jonka vetovoimatekijänä Jyväskylän seudulla on erityisesti vesistöjen läheisyys.

SLOW-vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympäri- vuotinen palvelu, joka voi olla esim. koulu, terveyden- huollon palvelu, kauppapalvelu, matkailukeskus tai kioskipalvelu.

Rakennemallin tavoitteellinen kyläverkosto muodostuu seuraavista kylistä:

 Hankasalmi: Kankainen, Kärkkäälä, Ristimäki, Venekoski

 Jyväskylä: Kuikka, Leppälahti, Nyrölä, Orava- saari, Saakoski, Vesanka

 Laukaa: Kuusa, Savio, Tarvaala, Vehniä, Vuon- tee, Äijälä

 Muurame: Isolahti

 Petäjävesi: Ylä-Kintaus

 Toivakka: Huikko, Kankainen, Ruuhimäki

 Uurainen: Höytiä, Jokihaara ja Kyynämöinen Kunnat voivat omalla maankäytöllään vaikuttaa kylä- verkoston kehittymiseen.

SLOW-vyöhykkeen kyliin ohjataan n. 7 % seudun tulevasta kasvusta. Tavoitteena on ohjata haja- rakentamisen painetta kylien palvelujen yhtey- teen.

SLOW-vyöhykkeen kehittämisessä käytetään seu- raavia kriteerejä ja tunnuslukuja:

 Asuminen:

10 % rivitaloihin ja 90 % omakotitaloihin

Aluetehokkuus ea 0,04-0,10, keskimäärin 5 as./ha

 Liikkuminen:

Henkilöautoliikenne (vähäpäästöiset hybridiautot), kimppakyydit

Autottomien asiointimahdollisuudet turvataan pal- velu- tai kutsuliikenteellä

 Palvelut:

Etäisyys peruspalvelusta enintään 3 km

Vähintään 1 ympärivuotinen peruspalvelu, esim. ky- läkoulu, kauppa

Kuva 10. Ulkoilureitti (Jyväskylän kaupunki).

H A J A - A S U T U S A L U E E T

Osa Jyväskylän seudun rakennemallia on vyöhykkeiden ulkopuolinen haja-asutusalue, jossa palvelut haetaan keskuksista. Haja-asumista pyritään Jyväskylän seudulla kehittämään niin, että se sisältää toisaalta vetovoima- tekijöitä (mm. suuri tonttikoko) ja toisaalta velvoitteita mm. jätevesien, vesihuollon ja jätteiden kierrättämisen suhteen. Tavoitteena on, että yhä suurempi osa haja- rakentamisesta voitaisiin ohjata kyläkeskusten tuntu- maan (SLOW-vyöhykkeelle).

Haja-asutusalueille ohjataan n. 2 % seudun tule- vasta kasvusta. Tavoitteena on ohjata hajaraken- tamisen painetta kylien palvelujen yhteyteen.

Jyväskylän seudun rakennemallikartta muodostuu ydinkeskustan muodostamasta SHOW-vyöhykkeestä, sitä ympäröivästä työpaikkojen, osaamisen ja kaupan muodostamasta KNOW-vyöhykkeestä, hyvän joukkolii- kenteen ja asumisen FLOW-vyöhykkeestä, palvelukes- kuksista koostuvasta GROW-keskusten verkosta sekä elinvoimaisten kylien muodostamasta SLOW- vyöhykkeestä. Kuntakeskusten ja Jyväskylän keskustan välillä panostetaan sujuvaan joukkoliikenteeseen. Ve- sistöt sekä Jyväskylän seudun tärkeimmät tieyhteydet on esitetty omina elementteinään. Rakennemallikartal- le on koottu vain valtatiet, kuntakeskuksia Jyväskylään yhdistävät tieyhteydet ja ”kehätieyhteydet”.

Kuva 11. Jyväskylän seudun rakennemallikartta 20X0.

F FLLOOWW G GRROOWW KNKNOOWW S SHHOOWW

SLSLOOWW

4. RAKENNEMALLISOPIMUS 2 0X0

Jyväskylän seudun rakennemalli sisältää ”Rakennemal- lisopimuksen 20X0”, jolla pyritään lisäämään Jyväskylän seudun kuntien maankäyttöön ja muuhun kehittämi- seen liittyvää yhteistyötä sekä suunnitteluyhteistyötä kuntien raja-alueilla. Sopimus noudattaa Jyväskylän seudun rakennemallityössä sovittuja tavoitteita ja peri- aatteita sekä toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyt- töperiaatteita ja maakunnan kehittämisen tavoitteita.

Sopimuksella kunnat sitoutuvat vapaaehtoisesti rakennemallin toteutukseen kuntakohtaisessa maankäyttöön ja muuhun kehittämiseen liitty- vässä päätöksenteossaan sekä keskinäisessä suunnittelussa, toteutuksessa ja rakennemallin seurannassa.

Sopimus koskee Jyväskylän seudun kuntia eli Han- kasalmea, Jyväskylää, Laukaata, Muuramea, Petäjävet- tä, Toivakkaa ja Uuraista. Sopimus perustuu kaikilta osin vapaaehtoisuuteen.

Rakennemallisopimukseen 20X0 ja JYSELI:n seudun liikennejärjestelmää koskeviin asiakirjoihin on sisälly- tetty seuraavia maankäyttöä, rakentamista ja liikennet- tä koskevia kehittämisperiaatteita:

Y H D Y S K U N T A R A K E N T E E N E H E Y T T Ä M I N E N

Yhdyskuntarakennetta eheytetään ja tiivistetään Jyväs- kylän seudun maankäytössä kaikilla tavoilla taloudelli- semmaksi, toimivammaksi ja ekologisemmaksi. Yhdys- kuntarakenteen eheyttäminen toteutetaan täydennys- rakentamalla taajamia eri vyöhykkeille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Alueiden käyttötarkoitus muu- tetaan toiminnan muuttuessa, kaupunkialueilla suosi- taan korkeaa rakentamista ja tyhjät tontit keskustoissa rakennetaan. Yhdyskuntarakennetta eheytetään mitta- kaavaan ja toimintoihin soveltaen kaikilla vyöhyke- tasoilla.

Henkilöautoriippuvuutta vähennetään siirtämällä tiein- vestointien painopistettä selvemmin yhdyskuntaraken- teen eheytymistä tukeviin toimiin, liikenneturvallisuu- den parantamiseen ja joukkoliikenteen nopeuttamis- toimenpiteisiin. Vain välttämättömät kaupunkiseudun kasvun ja liikenneturvallisuuden parantamisen edellyt- tämät väyläinvestoinnit toteutetaan.

J O U K K O L I I K E N T E E N K E - H I T T Ä M I N E N

Joukkoliikennepohjaista maankäyttöä edistetään aktii- visesti rakentamalla FLOW-vyöhyke pääosin kattavan bussiliikenteen varaan, kehittämällä SHOW- ja KNOW- vyöhykkeitä bussiliikenteen ehdoilla ja rakentamalla GROW-vyöhykkeen palvelukeskuksiin työssäkäynnin, opiskelun ja asioinnin mahdollistavia bussilinjoja.

Maankäytön ja liikenteen kehittäminen toisiinsa tukeu- tuen toteutuu kaikilla vyöhykkeillä.

Joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden kasvattaminen edellyttää vuorotarjonnan lisäämistä ja lipun hintojen alentamista. Palvelutasoa parannetaan erityisesti alu- eilla, joilla on eniten matkustajapotentiaalia. Seuraa- vassa on esitetty viisiportainen palvelutasoluokitus, jonka ytimen muodostaa joukkoliikennekaupungiksi nimetty parhaan palvelutason alue.

1.

Joukkoliikennekaupunki

2.

Seutuliikenteen laatukäytävät

3.

Muut säännöllisen reittiliikenteen vaikutus- alueella olevat alueet

4.

Kaukoliikenteen laatukäytävät

5.

Säännöllisen joukkoliikenteen ulkopuolella olevat alueet

Kuva 12. Tavoitetilan tieverkko (Strafica 2010).

K E V Y E N L I I K E N T E E N K E - H I T T Ä M I N E N

Nykyistä kevyen liikenteen verkostoa täydennetään yhtenäiseksi ja kattavaksi. Kävelyn ja pyöräilyn erilaiset tarpeet otetaan huomioon verkoston suunnittelussa.

Jyväskylän keskustaa kehitetään kävelykeskustana.

Taajamakeskustoissa kävely ja pyöräily priorisoidaan suhteessa muihin kulkutapoihin. Haja-asutusalueilla pääpaino on koulujen lähialueilla. Kevyen liikenteen verkko rakennetaan kattavaksi yhdistämällä kaikki KNOW-vyöhykkeen kohteet ja alueet. Lisäksi FLOW- vyöhykkeen asuntoalueilta rakennetaan hyvät kevyen liikenteen yhteydet Jyväskylän kävelykeskustaan (SHOW-vyöhykkeelle).

M U U L I I K E N T E E N K E H I T - T Ä M I N E N

Kaikessa kuntarajat ylittävien liikenneväylien suunnitte- lussa keskustellaan linjauksista ja toteuttamisjärjestyk- sestä seudullisesti. Pääväylien kehittämisessä on kaksi tasoa, valtakunnantason kehittämishankkeet ja seudul- liset kehittämishankkeet.

Raideliikenteen tulevaisuuden kehittymismahdollisuuk- sia ei muulla maankäytöllä estetä. Maakunnan kauko- liikennettä koskeva kehittämistavoite on Jyväskylän ja Helsingin välisen matka-ajan nopeuttaminen kahden tunnin tasolle. Tämä tavoite voidaan saavuttaa nykyistä Tampereen kautta kulkevaa yhteyttä merkittävästi parantamalla tai kokonaan uuden oikoradan avulla.

Lopputilanteen ratkaisutavasta riippumatta on varau-

duttava nykyisen Jyväskylä–Tampere rataosuuden merkittäviin parantamistoimenpiteisiin.

Paikallisen henkilöjunaliikenteen käynnistäminen Jy- väskylän seudulla ei ole nykyisillä maankäytön kas- vuennusteilla ja liikenteen tuottamistavoilla taloudelli- sesti mahdollista. Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski - kehitysvyöhykkeen vahvistaminen ei ole kuitenkaan ristiriidassa mahdollisen paikallisen henkilöjunaliiken- teen käynnistämisen kanssa pitkällä aikavälillä. Raide- liikenteen kehittämismahdollisuutta ei rakennemallissa suljeta pois.

Päätieverkon kehittämisessä varaudutaan valtatien 4 parantamiseen välillä Kirri–Vehniä–Äänekoski (mootto- ritietasoinen yhteys), Vaajakosken ohitustiehen (Vt 4 moottoritie välillä Kanavuori–Haapalahti) ja Vt 9 paran- tamiseen välillä Jyväskylä–Muurame(-Jämsä).

Seudullisen liikenneverkon kehittämisen keskeiset toimenpiteet ovat Kuokkalan kehätien toteuttaminen, Laukaantien parantaminen, Vaajakoski–

Seppälänkangas–Palokka -kehätie, Seppälä–Tourula alueen liikenneverkon kehittäminen, Rantaväylän pa- rantaminen ja varautuminen Läntiseen ohikulkutiehen.

Kuva 13. Joukkoliikenteen palvelutasoluokitus (Strafica 2010).

V E S I S T Ö J E N H Y Ö D Y N T Ä - M I N E N R A K E N T A M I S E S S A

Vesistöt ovat Jyväskylän seudun suuri ”hyödyntämätön mahdollisuus”, jota tulisi nykyistä rohkeammin hyödyn- tää rakentamisessa ja seudun vetovoimatekijänä. Kau- punkialueilla rannoille on mahdollista rakentaa tiivistä ja korkeaa kaupunkirakennetta. Myös FLOW- ja GROW-

nettaessa on kuitenkin otettava huomioon yleiset vir- kistystarpeet, joita voidaan edistää erilaistaen ranta- reittien ja -puistojen muodossa.

Kylät ovat luontaisesti syntyneet vesistöjen äärelle.

Rantarakentamisessa on otettava huomioon kylien ominaispiirteet ja maisematekijät. Haja-asutusalueille rakennettaessa rantarakentamista voidaan suosia, mikäli se tukee palvelujen säilymistä eikä rakentamisel-

S E U D U L L I N E N J A K U N T A - R A J A T Y L I T T Ä V Ä S U U N - N I T T E L U

Merkittävä liikepaikkarakentaminen, seudullisesti mer- kittävät työpaikkakeskittymät ja muut seudullisesti merkittävät hankkeet tulee käsitellä seudun maankäy- tössä yhteisesti. Tällaisia seudullisesti merkittäviä hankkeita ovat mm. kaupan suuryksiköt, energiatuo- tantoyksiköt, logistiikka-alueet ja -hakkeet, jätteiden- käsittelyalueet sekä suuret työpaikkakeskittymät.

Seudun maankäytössä varaudutaan palvelujen seudul- liseen kehittämiseen ja tulevaisuudessa myös yhtei- seen palvelurakentamiseen. On todennäköistä, että myös julkisen sektorin palveluja tullaan kehittämään yhä enemmän seudullisesti yli kuntarajojen.

Ulkoilu- ja virkistysreittejä suunnitellaan seudullisesti ja näin turvataan niiden jatkuvuus ja alueellinen katta- vuus.

K Ä V E L Y J A P Y Ö R Ä I L Y K E S - K E I S I K S I K U L K U M U O D O I K - S I

Kävely- ja pyöräily otetaan liikenteen ja maankäytön suunnittelussa huomioon itsenäisenä liikennemuotona ja keskeisenä liityntäkulkutapana. Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuoto-osuutta kasvatetaan koko seudulla. Kävely ja pyöräily nostetaan ensisijaisiksi henkilöliikenteen kulkumuodoiksi alle kolmen kilometrin työ-, opiskelu- ja asiointimatkoilla. Samalla vähennetään jalankulku- ja pyöräilyonnettomuuksien määrää liikenneturvallisuutta edistävin toimenpitein. Osana maankäytön suunnitte- lua otetaan käyttöön kevytliikenteen auditointikäytän- tö, jonka avulla varmistetaan kevytliikenteen riittävä huomioon ottaminen kaavoituksessa ja rakennusmää- räyksissä.

H A J A R A K E N T A M I N E N

Hallittua hajarakentamista kehitetään niin, että se sisältää yhdessä sovittuja vetovoimatekijöitä, mutta myös rakentamiseen ja asumiseen liittyviä kriteerejä.

Maaseutu- ja haja-asumisen keskeisenä vetovoimateki- jänä on riittävän suuri tonttikoko, joka mahdollistaa maaseutumaisen elämäntavan ja omatoimisuuden esimerkiksi lähiruoan tuotannossa. Haja-asutusalueilla voisi suosia myös uusia ja innovatiivisia energiatuotan- non paikallisia ja yksilöllisiä ratkaisuja. Liikkumisen vähentämiseksi seudulla tulisi rakentaa kattava ja te- hokas etätyön mahdollistava tietoliikenneverkko ja kyliin mahdollisuuksien mukaan myös etätyötiloja.

Rakennuslupia myönnettäessä tulee korostaa hajara- kentamiseen liittyviä velvoitteita ja kriteerejä. Hajara- kentamista tulisi ensisijaisesti kohdentaa alueille, joissa on alueellinen ja yleisesti järjestetty vesihuolto ja jäte- vesihuolto (esim. vesiosuuskunnan järjestämänä).

Myös jätehuollosta tulisi huolehtia mahdollisimman pitkälti kierrättämällä ja kompostoimalla jätteet.

Hajarakentamisen tulee olla luonteeltaan sellaista, että se mahdollistaa kohtuukustannuksin palvelujen tarjon- nan ja sujuvat liikenneyhteydet.

J Y V Ä S K Y L Ä N K E S K U S T A N L I I K E N T E E N K E H I T T Ä M I - N E N

Pääsy Jyväskylän keskustaan turvataan jatkossakin autolla, mutta läpiajo minimoidaan ja ajonopeuksia alennetaan. Autoliikenteen sujuvuutta parannetaan keskustan sijasta muun muassa Rajakadulla ja Nisulan- kadulla sekä Rantaväylällä. Keskustan pääkatukehän (Vaasankatu/Cygnaeuksenkatu–Hannikaisenkatu–

Kalevankatu–Yliopistonkatu) sisäpuolen kadut rauhoi- tetaan pysäköinti- ja huoltoliikenteelle, joka hoidetaan osittain maanalaisin ajoyhteyksin. Kehän sisäpuolisten katujen ajonopeudeksi tulee korkeintaan 30 km/h.

Pyöräilylle, jalankululle, oleskelulle ja viherkaistoille annetaan lisää tilaa esimerkiksi katupysäköintiä vähen- tämällä. Kävelykeskustaa laajennetaan.

5. MALLIN VAIKUTUSTEN A RVIOINTI

Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on ollut rakenne- mallikäsikirja, jossa on kuvattu vyöhykkeet ja kehittä- misen periaatteet, rakennemallikartta sekä vyöhykkei- den kriteerit, jotka ovat osa seudun kuntien maankäy- tön sopimusta. Arviointi on tehty sanallisesti eri tarkas- telunäkökulmista konsultin asiantuntijaryhmän näke- myksiä hyödyntäen. Lisäksi rakennemallin ekologista kestävyyttä on arvioitu VTT:n EcoBalance -työkalua hyödyntäen.

Rakennemallin vaikutusten arvioinnissa on käytetty seuraavia vaikutuksia kuvaavia symboleja:

Rakennemallin vaikutukset ovat pääsääntöisesti myön- teisiä tai vähintään neutraaleja eri näkökulmasta. Eri- tyisesti taajamissa ja muissa tiiviisti asutuilla alueilla saavutetaan merkittäviä hyötyjä. Joukkoliikenteen toimivuuden näkökulmasta valittu malli ei kaikilta osin ole toimivin, vaan valittua tiiviimpi rakenne tuottaisi paremmat joukkoliikenteen kehittämisedellytykset.

Rakennemallin vaikutusten sanallinen arviointi on laa- dittu:

 yhdyskuntarakenteen toimivuuden ja talou- dellisuuden suhteen

 olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyö- dyntämismahdollisuuksien suhteen

 ekologisen kestävyyden suhteen

 ympäristöhaittojen näkökulmasta

 rakennetun ympäristön ja maiseman suhteen

 suhteessa ilmastonmuutoksen torjuntaan

 suhteessa elinympäristöjen viihtyvyyteen, toimivuuteen, turvallisuuteen ja terveyteen

 suhteessa virkistysmahdollisuuksiin ja vapaa- aikaan

 palvelujen saatavuuden suhteen

 suhteessa liikenteen toimivuuteen

 yhdyskuntateknisten kustannusten näkökul- masta

 elinkeinoelämän ja alueellisen kilpailukyvyn näkökulmasta

Kuva 14. Rakenne- mallin vaikutusten arvioinnin tarkaste-

Rakennemallin ekotehokkuutta on arvioitu

lukuarvoi- hin perustuen.

Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen tase rakenteiden koko elinkaa- ren ajalta käyttäen 50 vuoden ajanjaksoa. Arvioinnissa on käytetty VTT:n EcoBalance-arviointimallia.

Arviointi on yleispiirteinen määrällinen arvio, jossa kukin tekijä on kuvattu sille ominaisella yksiköllä (kWh, kg, euro). Tuloksena on arvio rakennemallin ekotehok- kuudesta eli ekologisesta ja taloudellisesta kestävyy- destä tarkasteltujen tekijöiden osalta.

Tarkasteltaessa energiankulutusta, raaka-aineiden kulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä, ovat tulokset hyvin samankaltaisia - tiheimmin rakennetuilla alueilla kulutus ja päästöt ovat

asukasta

ja työpaikkaa

kohden selvästi

alemmat kuin SLOW-

vyöhykkeellä ja haja- asutusalueella. Tiheällä yhdys- kuntarakenteella saavutetaan siis selvästi kustannushyötyjä, suh- teellisesti alhaisempaa kulutusta ja pienempiä päästömääriä.

Sen sijaan

absoluuttinen

kulu- tus ja absoluuttiset päästömää- rät ovat selvästi suurimmat FLOW-vyöhykkeellä, jonne suurin osa Jyväskylän seudun tulevasta kasvusta ohjataan. SLOW- vyöhykkeen ja erityisesti haja- asutusalueen vaikutus on hyvin marginaalinen.

Vähiten kasvihuonepäästöjä aiheuttavat asukasta ja työpaik- kaa kohden SHOW ja KNOW - vyöhykkeet. Suurimpiä päästöt ovat SLOW-vyöhykkeellä sekä haja-asutusalueella. Suurin osa päästöistä aiheutuu rakennuksis- ta, ja liikenne on toiseksi suurin päästöjen aiheuttaja. Kokonai- suudessaan kasvihuonekaasu- päästöt ovat suurimmat FLOW- vyöhykkeellä, missä on eniten asukkaita ja työpaikkoja

EcoBalance-työkalun perusteella Jyväskylän seudun rakennemalli muodostaa hyvän ja monipuolisen koko- naisuuden, jonka vaikutukset ovat kaikkiaan suhteelli- sen edulliset. SHOW- ja KNOW-vyöhykkeille kannattaa suhteellisten hyötyjen vuoksi sijoittaa mahdollisimman paljon asutusta ja FLOW ja GROW-vyöhykkeetkin voivat muodostua suhteellisen edullisiksi, kun huomiota kiin- nitetään liikenteelliseen sijaintiin ja liikkumistottumuk- siin.

SLOW-vyöhyke ja haja-asutusalue ovat vähiten edulli- sia, ja siellä erityistä huomiota tulee kiinnittää liikku- mistottumuksiin, olemassa olevien rakenteiden hyö- dyntämiseen, asumisväljyyteen ja lämmitystapoihin (mm. mahdollisimman vähän sähkölämmitystä).

Kuva 15 ja kuva 16. Kasvihuonepäästöt 50 vuoden aikana yhteensä ja asukasta ja työpaikkaa kohden.

R A K E N N E M A L L I N V A I K U T U S S U H T E E S S A N Y K Y T I L A N T E E S E E N

Elinympäristöjen viihtyi- syys, turvallisuus ja ter- veellisyys

Palvelujen saatavuus Liikenteen toimivuus Yhdyskuntarakenteen kus- tannukset

Elinkeinoelämän kilpailukyky alueel- lisesti ja globaalisti

Suhde valtakun- nallisiin aluei- denkäytön ta- voitteisiin Rakennesuunnittelun tavoit-

teena on turvata paikallisesti ja seudullisesti jatkuva virkis- tysalueverkosto, mikä parantaa alueen asukkaiden viihtyisyyttä ja ulkoilumahdollisuuksia.

Asutuksen tiivistämisellä edis- tetään mahdollisuuksia muo- dostaa yhtenäisiä virkis- tysaluekokonaisuuksia ja yhte- yksien säilymistä luontoon ja vältetään yhtenäisten luonnon- alueiden pirstoutumista.

Osa kasvualueista sijoittuu vesistöjen läheisyyteen, jotka ovat vetovoimaisia alueita.

Seutu on erityisen järvinen ja alueella on paljon loma- asuntoja asukkaiden virkistäy- tymistä varten. Alueella on runsaasti myös mm. hiihto- ja laskettelukeskuksia, kylpylöitä, leirintäalueita ja liikuntapaikko- ja. Ympäristön laadun ja raken- teiden ylläpito ja parantaminen lisäävät asukkaiden liikkumis- mahdollisuuksia ja siten paran- tavat heidän viihtyvyyttään ja terveyttään. Rakennemallin kautta elinympäristön laatu- ja viihtyisyystekijät voidaan turva- ta.

Kauppa-, liikenne-, terve- ys- ja sosiaalipalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa- ajanpalvelut (tapahtumat, harrastukset) ovat keskit- tyneet rakennemallissa Jyväskylän kaupunkikes- kukseen sekä kasvaviin taajamiin. Näillä alueilla asuville palvelujen saata- vuus ja saavutettavuus on hyvä.

Bussiliikenteeseen tukeu- tuva joukkoliikennekau- punki parantaa erityispal- velujen saatavuutta jouk- koliikenteen kehittämis- käytävillä Laukaa – Jyväs- kylä - Muurame välillä asuville. Pienin palveluva- rustus on elävissä kyläkes- kuksissa, joissa voi olla kyläkauppa, päiväkoti ja ala-aste. Rakennemalli pyrkii ohjaamaan myös haja-asutuksen pääosin kyliin, jolloin uusi asutus voi tukea palvelujen säilymistä. Palvelujen tarve on hyvin yksilöllistä ja kohdistuu elämänvai- heen mukaan eri palvelui- hin.

Rakennemalli ohjaa uutta asutusta seudun keskeisille alueille ja hyvien liikenneyhteyksien varteen. SHOW- ja KNOW- vyöhykkeillä asukkailla on pienin liikenne- tarve ja henkilöauton käyttö on vähäisintä. Ilman rakennemallin ohjausta asutus voisi suuntautua liikenteellisesti heikommille alueille, jolloin liikenteen toimivuus olisi huonompi ja siitä aiheutuvat haitat suuremmat. Asutus kasvaa kaikkien pääteiden suun- nilla lisäten liikenteen kasvua. Kasvu keskittyy henki- löautoliikenteeseen.

Joukkoliikenne ei tarjoa Jyväskylän ulkopuolella kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöauton käytölle.

Joukkoliikenteen palvelutaso laskee nykyisestään.

Laukaan ja Muuramen suuntiin joukkoliikenteen palvelutaso on paremmin säilytettävissä. Asutuksen kasvupotentiaalit ovat kuitenkin sen verran pienet, että palvelutasoa ei pystytä nostamaan, mutta ny- kyinen laskeva trendi voi hidastua, jos uusi maan- käyttö sijoitetaan tarpeeksi houkuttelevasti nykyis- ten joukkoliikennereitistöjen välittömään läheisyy- teen. SLOW -alueilla liikkuminen on lakisääteisiä kuljetuksia lukuun ottamatta henkilöauton varassa.

Jyväskylän alueella asutus kasvaa kuitenkin eniten tarjoten mahdollisuuden joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toimintaedellytysten kehittämiseen.

Myös Jyväskylän alueella on joukkoliikenteen kehit- tämisen kannalta olennaista uuden maankäytön sijoittaminen mahdollisimman lähelle nykyisiä voi- makkaimpia joukkoliikennereittejä. Pääteiden ruuh- kaisuuden kasvu lisää painetta erityisesti Vaajakoski - Palokka kehätien tekemiseen. Jyväskylän asema logistisena keskuksena edellyttää toimivia pääteitä.

Rakenteen verkostokustannukset kasvavat johtuen laajenevasta asutuksesta sekä uusista työpaik- ka- ja palvelualueista. Verkosto- kustannuksiin vaikuttavat erityi- sesti aluetehokkuus ja olevien verkostojen hyödyntämismahdol- lisuudet. Rakennemalli kuitenkin ohjaa uutta rakennetta olevan yhdyskuntarakenteen yhteyteen.

Suhteellisesti eniten yhdyskunta- rakenteen kustannuksia aiheutuu SLOW- ja haja-asutusalueilla.

Rakennusten rakentamisesta ja käytöstä aiheutuvat kustannukset riippuvat mm. asumisväljyydestä.

Myös energian kulutus ja siitä aiheutuvat kustannukset kasvavat, vaikka uusi rakentaminen onkin energiatehokasta. Kasvaville kunnille aiheutuu kustannuksia maanhankinnasta ja alueen infra- struktuurin rakentamisesta. Ties- tön, vesihuollon ja energiahuollon rakentaminen ja ylläpito sitoo kuntien varoja vähintään pari vuotta, ennen kuin käyttömaksut ja kiinteistöverot kattavat menot.

Asukkaille liikkumisen aiheuttamat kustannukset riippuvat elämänta- vasta ja siitä onko alueella tarjolla joukkoliikennettä.

Rakennemallissa varmis- tetaan nykyisten yritys- ten toiminnan kasvu ja uusien yritysten sijoit- tumismahdollisuudet.

Pääosa elinkeinotoimin- nasta ohjataan logisti- sesti houkuttelevalle KNOW-vyöhykkeelle.

Elinkeinotoiminnan kehittämisedellytykset ovat suotuisimmat Jyväskylän keskustassa ja sitä ympäröivällä työpaikkojen vyöhyk- keellä sekä pääliikenne- väylien Vt 4 ja Vt 9 varsilla. Kuntakeskuksis- ta pääliikenneväylien kasvumahdollisuuksista hyötyvät selvästi mm.

Muurame, Petäjävesi ja Toivakka. Uutta elinkei- notoimintaa suunnataan myös nykyisiin kunta- keskuksiin. Haja- asutusalueilla yritysten ja muun elinkeinoelä- män kilpailukyky liittyy uudistuvaan maatalous- tuotantoon ja uusiin energiantuotantotapoi- hin.

Rakennemallin kehittämistavoit- teet ja esitetyt toimenpiteet ovat VAT-tavoitteiden mukaisia.

6. RAKENNEMALLIN SEURANTA

Seuranta koskee rakennemallin toteutumista ja Jyväs- kylän seudun maankäyttöä koskevaa sopimusta (Ra- kennemallisopimus 20X0).

Seurantaa toteutetaan Jyväskylän seudun kaavoittajien ns. ”Verkkariryhmässä”, joka kokoontuu 1-2 kertaa vuodessa. Seurantaryhmässä käsitellään mm: kuntien hankkeita ja niiden vaikutuksia naapurikuntiin ja maan- käytön yhteen sovittamiseen, jokaisen kunnan toimen- piteitä sopimuksessa mainittujen tavoitteiden osalta kuntien kaavoituskatsauksia ja -ohjelmia, joita jaetaan eteenpäin. Seurantaryhmä raportoi rakennemallin toteutumisesta seudun kunnanhallituksille.

Rakennemallin toteutumista seurataan muutamilla keskeisillä, mitattavilla ja yksiselitteisillä indikaattoreil- la. Indikaattoreilla seurataan rakennemallille asetettu- jen tavoitteiden toteutumista ja niillä tulee olla selkeä yhteys maankäyttöön. Indikaattoritarkastelussa hyö- dynnetään mahdollisuuksien mukaan paikkatietoai- neistoja. Lisäksi seurannassa käytettäviä menetelmiä ovat mm. erilaiset teemakarttatarkastelut, tilastot, yhdyskuntarakenteen arviointimenetelmät ja kysely- tutkimukset.

Seurantaindikaattoreista osan tulisi olla vuosittain päivitettäviä ja osa esim. valtuustokausittain seuratta- via indikaattoreita. Ehdotus seurantaindikaattoreista on listattu tämän raportin liitteeksi.

Liikennejärjestelmän tilan seuranta järjestetään ns.

jatkuvan toimintamallin mukaisesti. Seurannan paino- piste on tulevaisuuden valmistelussa ja tavoitetilan toimenpiteiden edistämisessä. Keskeinen osa edistä- mistä on päättäjien informointi ajankohtaisista asioista

ja tulevaisuuden tarpeista. Perustettavassa liikennejär- jestelmäryhmässä ovat edustettuna seudullisten lii- kennejärjestelmäryhmien edustajat (kunnat, maakun- nan liitto, ELY-keskus sekä tarvittaessa edustajia alueel- lisista tai maakunnallisista asiantuntijaryhmistä). Ryh- män keskeiset tehtävät ovat:

- Kuntien liikennejärjestelmätyön tukitoimintojen tuottaminen:

 Toimintaympäristömuutosten arviointi ja en- nakointi (poliittiset, taloudelliset, alueelliset)

 Liikennejärjestelmän tilan seuranta (seuran- taindikaattorit)  tavoitteiden toteutumi- nen, toimenpiteiden toteutuminen (toteutu- minen / eteneminen, ajantasaisuus)

 Liikennejärjestelmäyhteistyön toimivuuden arviointi ja kehittäminen (resurssit, organi- sointi, toteutuksen esteet, jne.)

 Perusteluaineistojen ja suunnitelmavalmiu- den parantaminen

 Päättäjille suunnattujen tilannekatsausten valmistelu

- Käyttäjätarpeiden seuranta (kansalaiset ja elinkei- noelämä)

Verkkariryhmän ja liikennejärjestelmätyöryhmien on toimittava tiiviissä yhteistyössä ja järjestettävä tarpeen mukaan yhteisiä seurantakokouksia.

7. JOHTOPÄÄTÖKSET

R A K E N N E M A L L I L Y H Y E S T I

Jyväskylän rakennemalli 20X0 koostuu seuraavista kehittämisvyöhykkeistä:

SHOW:

Jyväskylän ydinkeskusta, jonne rakennemallin kautta ohjataan noin 4 000 uutta asukasta.

KNOW:

Työpaikkojen, oppilaitosten, kaupan ja asumi- sen vyöhyke, jonne ohjataan noin 6 000 uutta asukasta.

Vyöhykkeen muodostavat muun muassa Jyväsjärven ympäristö, Innoroad Parkin ympäristö, Eteläportin alue, Palokan keskus, Tikkakoski sekä kansainvälisesti merkit- tävän tuotantotoiminnan alueet Laukaassa ja Muura- messa.

FLOW:

Laadukkaan asumisen vyöhyke, jonne voidaan tarjota arkielämän liikkumista hyvin palvelevat bussilii- kenneyhteydet. Vyöhykkeelle, joka ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajamasta Laukaaseen, ohjataan hieman yli 20 000 asukasta.

GROW:

Palvelukeskukset, jotka ovat hallinnon, kaupan ja muiden palvelujen keskuksia. Erityinen rooli palvelu- jen tarjoajina on nykyisillä Toivakan, Uuraisten, Petäjä- veden ja Hankasalmen kuntakeskuksilla sekä Korpilah- den entisellä kuntakeskuksella. Näihin palvelukeskuk- siin pyritään turvaamaan hyvät joukkoliikenneyhteydet.

Kaikkiaan GROW-vyöhykkeelle ohjataan noin 6 000 uutta asukasta.

SLOW:

Elinvoimaisten kylien verkosto. SLOW- vyöhykkeen kylissä on vähintään yksi ympärivuotinen julkisen tai yksityisen sektorin tarjoama palvelu. Vyö- hykkeelle ohjataan noin 3 000 uutta asukasta.

Haja-asutusalueet:

Haja-asumiselle tarjotaan mah- dollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaa- maan hallitusti palvelujen saatavuus huomioon ottaen.

Jyväskylän seudun kasvusta noin 500 uutta asukasta suuntautuu haja-asutusalueille.

J O H T O P Ä Ä T Ö K S E T R A K E N - N E M A L L I S T A

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 on seudun kunti-

Rakennemalli sisältää selkeän

hallitun kasvun

tavoit- teen - ohjata tuleva väestönkasvu niin, että lopputulok- sena syntyy taloudellinen, toimiva ja ekologinen yhdys- kuntarakenne.

Rakennemalli toteuttaa kuntien palvelurakenteen uu- distamista koskevan PARAS-hankkeen tavoitteita ja vaatimuksia seudullisen yhteistyön lisäämiseksi. Jyväs- kylän seudun rakennemallityön suurimpia hyötyjä ovat kuntarajat ylittävän yhteistyön lisääntyminen ja seudul- listen hankkeiden painoarvon kasvu kun ne viedään eteenpäin seitsemän kunnan yhteishankkeina. Raken- nemallityö parantaa merkittävästi myös Jyväskylän seudun kansallista kilpailukykyä ja näkyvyyttä suhtees- sa muihin kaupunkiseutuihin.

Rakennemalli lisää merkittävästi maankäytön ja liiken- teen kehittämisen saumattomuutta. Jyväskylän kau- punkialueella asutus kasvaa eniten tarjoten mahdolli- suuden joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun toi- mintaedellytysten kehittämiseen. Joukkoliikenteen kehittämisen kannalta olennaista on uuden maankäy- tön sijoittaminen mahdollisimman lähelle nykyisiä voimakkaimpia joukkoliikennereittejä. Jyväskylän ulko- puolella joukkoliikenne ei Muuramea ja Laukaata lu- kuun ottamatta tarjoa kilpailukykyistä vaihtoehtoa henkilöauton käytölle. Nykyinen joukkoliikenteen käy- tön laskeva trendi voi kuitenkin hidastua, jos uusi maankäyttö sijoitetaan tarpeeksi houkuttelevasti ny- kyisten joukkoliikennereitistöjen välittömään läheisyy- teen.

Rakennemalli ei sinänsä paranna maankäytön yhteis- työtä ellei siihen aidosti sitouduta. Jyväskylän seudulla kunnat sitoutuvat

rakennemallin toteuttamiseen

rakennemallisopimuksen 20X0 ja toteutuksen seuran- taa valvovan seurantaryhmän työn kautta. Parhaimmil- laan rakennemalli on työkalu ja raami jokapäiväiseen maankäytön suunnitteluun ja muuhun alueen kehittä- miseen. Sen tulee ohjata myös tulevaa yleiskaavoitusta ja se voi olla pohjana mahdolliselle Jyväskylän seudun kuntien yhteiselle yleiskaavalle.

LIITE

S E U R A N T A I N D I K A A T T O R I T

Jyväskylän rakennemallin toteutumisen seurannassa ehdotetaan käytettäväksi seuraavia, asetettuihin tavoitteisiin liit- tyviä määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita:

Tavoite Indikaattorit

 Uusi asuntorakentaminen ohjataan tukemaan KESKUSTEN ja niiden PALVELUJEN kehittymistä

 Paikkatietopohjainen ja tilastollinen tarkastelu yhdyskun- tarakenteen muutoksista

 Jyväskylän seudulla tarjotaan ASUMISVAIHTOEHTOJA eri elämäntapoihin ja -tilanteisiin kaikille väestöryhmille

 Talotyyppijakauman tarkastelu vyöhykkeittäin

 Yritystoiminnalle ja monipuolisille osaamiskeskuksille luo- daan uusia, keskeisiä sijaintipaikkoja

 Kaavojen sisällöllinen tarkastelu (yritystoiminnan alueet ja työpaikka-alueet)

 Jyväskylän vahvaa, sijaintiin perustuvaa logistisen keskuksen asemaa kehitetään

 Kaavojen sisällöllinen tarkastelu (yritystoiminnan alueet ja logistiikkaa palvelevat alueet)

 Palvelujen saavutettavuutta parannetaan ja liikkumistarvet- ta vähennetään luomalla KEVYEN LIIKENTEEN ympäristöjä ja sekoittamalla toimintoja

 Palveluverkkoja koskevat tarkastelut

 Paikkatietopohjainen ja tilastollinen tarkastelu saavutet- tavuuksista

 Investoinnit kevyen liikenteen yhteyksiin

 Asumista ja työpaikkoja ohjataan kehitettävien JOUKKOLII- KENTEEN LAATUKÄYTÄVIEN yhteyteen

 Paikkatietopohjainen ja tilastollinen tarkastelu yhdyskun- tarakenteen muutoksista

 Seudulle rakennetaan kattava, seudun asukkaita ja matkaili- joita palveleva VIRKISTYSALUEIDEN- JA YHTEYKSIEN VERKKO

 Kaavojen sisällöllinen tarkastelu (virkistysalueet ja - yhteydet)

 VESISTÖJÄ ja niiden LÄHEISYYTTÄ hyödynnetään monipuoli- sesti seudun yhdyskuntarakenteen kehittämisessä

 Rantarakentaminen suhteessa muuhun rakentamiseen

 Paikkatietopohjainen ja tilastollinen tarkastelu yhdyskun- tarakenteen muutoksista (ranta-alueet)

 Korkealuokkaisia asuinympäristöjä suunnittelemalla ediste- tään TURVALLISUUTTA ja YHTEISÖLLISYYTTÄ

 Paikkatietopohjainen ja tilastollinen tarkastelu yhdyskun- tarakenteen muutoksista (ranta-alueet)

 Kaavojen sisällöllinen tarkastelu (asuntoalueiden sijainti ja sisällöt)

 Jyväskylän seudulle luodaan OMALEIMAINEN, PAIKAN HEN- KEÄ ja KULTTUURIA kuvaava sekä KOHTAAMISIA mahdollis- tava yhdyskuntarakenne

 Kaavojen sisällöllinen tarkastelu (imagoon, sosiaalisiin näkökohtiin ja kulttuuriin vaikuttavat seikat)

 Yhdyskuntarakenne on ILMASTONMUUTOSTA torjuva, eheä ja ekologinen

 Energiankulutus, raaka-aineiden kulutus ja kasvihuone- päästöt vyöhykkeittäin absoluuttisesti sekä henkilöä ja työpaikkaa kohti

Tilastolliset indikaattorit:

- Alueellisen kilpailukyvyn indikaattorit: keskittyminen (mm. väestön keskittyminen), innovatiivisuus (mm. T&K- menot), saavutettavuus (mm. maantiesaavutettavuus), inhimillinen pääoma (mm. työlliset)

- Hyvinvointi-indikaattorit

- Ympäristöindikaattorit: kestävä kehitys

- Alue- ja yhdyskuntarakenteen indikaattorit (väestö, yritykset, rakennukset) - Muut indikaattorit (matkailu, kansainvälisyys, kulttuuri)