Suunnitelman kokoaja ja kirjoittaja: Kari Heikkinen (4) JOHDANTO KUNTA, MUUTOS, KUNTAMUUTOS Kuntaliitto katsoo, että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin suomalaisten kuntien tehtävät ovat merkittäviä uudistuksen jälkeenkin

Sisällysluettelo

Sivu

Johdanto 4

Tulevaisuuden kunnalla on seitsemän roolia 4

Paltamo – varautuminen – elinvoimatyöryhmän toiminta 5

Rakennemuutos 5

Sote ja Maakuntauudistus yleisellä tasolla 6

Sote ja Maakuntauudistus Kainuussa 7

Paltamo 7

PALTAMON VARAUTUMINEN 8

23 muutosvoimaa 9

Alueuudistus 1.1.2020 11

Neljä skenaariota tulevaisuuden kunnasta 2030 12

- Innostava elinvoimakunta 12

- Ratkaisua etsivä kunta 13

- Laiska kunta 13

- Lannistunut kunta 14

Skenaariot lyhyesti – Neljä visiota 14

Paltamon Strategia ja Visio 2018 – 2022 15

Paltamon visio 14

Paltamon kriittiset menestystekijät 16

Paltamon keskeiset mahdollisuudet ja haasteet 17

Paltamon kunnan arvot 17

Toimintaympäristön haasteet 18

Mitä kunta tekee tulevaisuudessa 18

Talous 18

Väestö ja työvoima 19

Paltamon kylät 19

Työllisyys ja työvoiman saatavuus 20

Elinkeinorakenne 20

Asuntotilanne 21

Liikenneyhteydet 23

Paltamon kunnan Tekniset palvelut 24

Elinkeino- ja elinvoimapalvelut 26

Sivistyspalvelut 31

Sote-palvelut 31

Turvallisuus 34

Liikunta- ja hyvinvointi 35

Kunnan painopisteet ja toimenpiteet 2018 – 2023 36

Johtopäätökset 36

Tiivistelmä ja liitteet 38

Paltamossa 15.11.2017

Varautumissuunnitelma käsitellään työryhmän kokouksessa 30.11.2017 (sitä ennen työversiona) Elinvoimatyöryhmä:

Pasi Ahoniemi (puh.joht.), Marisanna Jarva, Arto Laurikainen, Hanna-Riikka Karjalainen, Mikko Karjalainen, Mervi Kilpeläinen, Anu Tervonen ja Satu Kantola.

Asiantuntijat: Jyri Saastamoinen, Reijo Moilanen, Raija Mikkonen ja Kari Heikkinen (sihteeri).

Suunnitelman kokoaja ja kirjoittaja: Kari Heikkinen

JOHDANTO

KUNTA, MUUTOS, KUNTAMUUTOS

Kuntaliitto katsoo, että sote- ja maakuntauudistuksen jälkeenkin suomalaisten kuntien tehtävät ovat merkittäviä uudistuksen jälkeenkin.

Kasvatus- ja sivistyspalvelut, koulut, päiväkodit, kaavoitus ja infran rakentaminen muodostavat merkittävän tehtäväkentän.

Ei myöskään tule unohtaa kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimen tärkeitä tehtäviä.

Lainsäädännöllisten tehtävien lisäksi kunnat hoitavat monia itsehallinnollisia tehtäviä, kuten elinkeinoelämän ja työllisyyden edistämistä, asuntotuotantoa ja yhdistysten tukemista.

Elinkeinopalveluiden rooli kuntien tehtävänä tulee muutosten myötä lisääntymään. Työllisyyden hoidon vastuu on valunut valtiolta vähä vähältä kunnille. Työllisyyttä on hoidettava paikallisesti; maakunta on siihen liian suuri alue

Iso kysymyksensä on rakennusvalvonta ja luvitus. On tutkittava tarkkaan ne hyödyt, mitä laajemmat hartiat toisivat rakennusvalvonnan järjestämiseksi maakuntatasoisesti.

Paltamossa tulevaisuuden asioihin vaikuttaa ratkaisevasta myös se, tuleeko biotuotetehdas Paltamoon.

Tällä hetkellä on laitettava kaikki voimat sen eteen, että tehdas toteutuu.

Toinen merkittävä lisätyö on Korpitien koulun tilanne. Havaitut sisätilaongelmat on ratkaistava. Osa koulusta on purettava ja uudelleen rakennettava. Taloudellinen vaikutus Paltamon kunnan jo entisestään tiukkaan talouteen on suuri tulevina vuosina.

PALTAMON KUNNAN ELINVOIMATYÖRYHMÄ

Paltamon kunnassa on luottamusjohdon asettamana elimenä toiminut Elinvoimatyöryhmä. Työryhmä on koostunut Paltamon kunnan viranhaltijoista ja muutamasta asiantuntijasta. Puheenjohtajana on toiminut kunnanhallituksen puheenjohtaja Pasi Ahoniemi ja sihteerinä ja asiantuntijana Kari Heikkinen.

Elinvoimatyöryhmä on valmistellut ja käynyt läpi asioita, joihin tulee varautua tulevina vuosina. Ryhmä on kokoontunut vuonna 2017 joka kuukausi. Pöytäkirjat kaikista kokouksista on tallennettu kunnan arkistoon.

Varautumissuunnitelma sisältää ehdotuksia ja ajatuksia, joihin tulevina vuosina tulisi varautua. Osa varautumissuunnitelman osioista on normaalia kunnan toimintaa ja asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota.

TALOUSVARAUKSET

Työryhmässä on päätetty, että varsinaisia talouslukuja ei tuoda tähän varautumissuunnitelmaan, vaikka myös taloudelliset vaikutukset on työryhmässä olleet esillä.

LOPUKSI

Tämä varautumissuunnitelma ei ole kaikilta osin kattava. Työryhmässä on sovittu, että tämä suunnitelma on työkirjamainen muistio asioista, joita kannattaa ottaa huomioon, suunniteltaessa Paltamon kunnan toimintoja 2018 eteenpäin.

Työkirjassa on käytetty esimerkkejä ja lyhennelmiä asiakokonaisuuksista, joista voidaan ottaa mallia myös Paltamon kunnan varautumisen suunnitteluun.

UUDISTUMISTA TARVITAAN

Kunnan elinvoima voidaan nähdä uudistumiskykynä, jota tarvitaan taloudellisen kasvun, yhteiskunnan toimivuuden ja yksilön hyvinvoinnin vuoksi. Kunnan kestävä elinvoimaisuus perustuu jatkuvaan uudistumiskykyyn ja hyvin voiviin kuntalaisiin. Kunnalla on oltava halua luoda uutta ja tarttua uusiin mahdollisuuksiin.

Elinvoiman vahvistamiseksi kunnassa on tunnistettava ympäristön muutokset, sopeutettava ja kehitettävä oma toiminta uusiin vaateisiin, otettava käyttöön uusia prosesseja sekä aktivoitava kuntalaiset, yritykset, kuntien eri toimialojen työyhteisöt ja muut sidosryhmät yhteistyöhön. Keskeistä on saada aikaan positiivisia vaikutuksia ja vahvistaa kykyä uudistua ympäristön muuttuessa. Kokonaisuutena kunnan elinvoimaa voidaan tarkastella vetovoimaisen ympäristön, kilpailukykyisen yrityskannan, osaamisen ja työvoiman saatavuuden, palvelujen, sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden sekä vahvan kuntatalouden näkökulmista.

Tulevaisuuden kunnalla on seitsemän erilaista roolia:

1. Sivistysrooli 2. Hyvinvointirooli

3. Osallisuus- ja yhteisörooli 4. Elinkeino- ja työllisyysrooli 5. Elinympäristörooli

6. Itsehallintorooli

7. Kehittäjä- ja kumppanirooli

Kunta uudistuu kuntalaisia ja muita kumppaneita osallistaen, ihmisten osaamista hyödyntäen ja kokeillen ketterästi uusia toimintatapoja. Tulevaisuudessa kuntien toiminnassa korostuvatkin avoimuus ja tiedonkulku, kokeileva kehittäminen ja ongelmien ennaltaehkäisy sekä verkostot ja kumppanuus.

RAKENNEMUUTOS

Rakennemuutoksiin vastaaminen edellyttää oman toimintaympäristön tuntemista ja tulevan ennakointia.

Rakennemuutoksia ei kohdata eilispäivän työkalupakilla, mikä edellyttää myös toimintamallien ja esimerkiksi tietoperusteiden uudelleenmäärittelyä. Asiaa tulee lähestyä monesta eri näkökulmasta.

Rakennemuutoksen negatiiviset puolet, kuten työpaikkojen häviäminen, pelko oman osaamisen

vanhentumisesta ja oman kotiseudun epävarmana näyttäytyvä tulevaisuus ovat tulleet ihmisille tutuiksi niin julkisen keskustelun kuin henkilökohtaisen kokemusten kautta. Yhtenä koko Suomen tulevaisuutta

muokkaavana tekijänä vaikuttaa myös väestön ikääntyminen, mikä tarkoittaa alati heikentyvää huoltosuhdetta.

Rakennemuutos on yhdistetty vahvasti pelkästään talouden rakennemuutokseen ja sen haittoihin. Laajasti käsitettynä rakennemuutos on moninainen koko yhteiskunnan läpäisevä prosessi, jossa myös väestön rakenne, elämäntapa, koulutustaso, työnteko ja kulttuuri muuttuvat merkittävästi. Elinkeinorakenteen muutoksen ja muun sinänsä normaalin syklisen taloudellisen vaihtelun erottaminen ei ole aina yksiselitteistä ja pystytäänkin toteamaan usein vasta jälkeenpäin. Rakennemuutoksille on ominaista pysyvät,

perustavanlaatuiset sekä peruuttamattomat tai hyvin hitaasti palautuvat muutokset.

Rakennemuutokset eivät ole kuitenkaan standardisoituja ja vaikutuksiltaan samanlaisia erilaisilla alueilla, mikä on hyvin selvästi nähtävissä. Alueilla talouden rakennemuutos ilmenee jo historiallisista syistä

muodostuneen tuotantorakenteen kautta erilaisena, tämä on näkynyt erityisesti metsäteollisuuspaikkakuntien haasteina tai mahdollisuutena. Pääkaupunkiseutu ja muut suuremmat kaupungit ovat selvästi olleet hyötyjiä viimevuosikymmenien rakennemuutoksista. Uudet työpaikat ovat syntyneet suuriin kaupunkeihin ja

houkutelleet korkeasti koulutettu nuorta työvoimaa.

SOTE JA MAAKUNTAUUDISTUS YLEISELLÄ TASOLLA

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan tehtäviä, roolia ja asemaa ja vaikuttaa myös muun muassa ra- hoitukseen. Uudistus haastaa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli ko- rostuvat maakuntien perustamisen myötä. Samoin vahvistuvat kunnan elinympäristörooli, kehittäjä- ja kump- panuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli. Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö, työnjako ja suhteet on tärkeää määritellä selkeästi.

Elinvoimalla on yhä kasvava merkitys tulevaisuuden kunnassa. Kunnan elinvoimatehtäviin olennaisesti sisäl- tyvä elinkeinopolitiikka ja -palvelut ovat alaltaan laajoja ja perustuvat kuntien yleiseen toimivaltaan. Palvelut

ovat integroituna kunnan muuhun toimintaan ja ovat osa päivittäistä johtamista ja tulevaisuuden kunnan ydintehtäviä. Kunnan elinvoima ja sen menestys perustuu usean eri tekijän yhteisvaikutukseen. Vahvassa yhteistyössä kaupungin, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kesken toteutettavat elinkeino- ja innovaatiopal- velut eivät ole ennakoitavissa, vaan edellyttävät nopeaa reagointia ja luovaa päätöksentekoa. Kunnan elin- voima ylläpitää ja synnyttää kasvua sekä parantaa alueen houkuttelevuutta. Kunnan ja kuntalaisten hyvin- vointi luo elinvoimaa.

Kunnan hyvinvointirooli rooli pysyy laaja-alaisena ja merkittävänä. Hyvinvointi ja terveys ovat yhteydessä yhtä lailla elinympäristöön, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin tehtä- viin.

Sivistyssektorista tulee kunnan keskeisimpiä toimialoja. Sivistyspalvelut linkittyvät kunnan hyvinvointirooliin ja turvaavat osaltaan kuntalaisten hyvinvointia. Sivistys- ja koulutuspalveluiden järjestämistä ja tuottamista haastavat pedagogisten toimintatapojen kehittyminen, digitalisaatio ja myös oppimisympäristöihin kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia ja haasteita.

SOTE JA MAAKUNTA UUDISTUS KAINUUSSA

Sote- ja maakuntauudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020 alkaen. Suurin muutos on jako kolmeen hallinnon tasoon. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla, jotka ovat valtio, maakunta ja kunta.

Kainuun - Väliaikaishallinto

Kainuu siirtyy sote- ja maakuntauudistuksen väliaikaishallintoon. Väliaikainen valmistelutoimielin (VATE) on asetettu Kainuussa muiden maakuntien tapaan ennakoivasti. Kainuun liiton hallitus vahvisti kokouksessaan 19.6.2017 Kainuun 8-jäsenisen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokoonpanon.

Väliaikaishallinnon toiminta on alkanut välittömästi, ja VATE on Kainuussa pitänyt ensimmäisen kokouksensa 26.6.2017. VATEn puheenjohtajaksi valittiin maakuntajohtaja Pentti Malinen ja varapuheenjohtajaksi vs. ylijohtaja Jaana Korhonen.

Väliaikaishallinnon asema uuden maakunnan toimijana vahvistuu sen jälkeen, kun eduskunta hyväksyy maakuntauudistuksen lakipaketin.

Paltamo

Paltamo on osa Kainuuta. Paltamossa tulee linjata omat uudistumisvaatimukset pikaisesti. Luottamuselimien tulee linjata ja päättää asiat, joita Paltamossa pidetään tärkeinä Sote- ja maakuntauudistuksessa.

Varautumisen osalta tulee arvioida, miten verotulot kehittyvät ja riittävät kuntatason toimintoihin. Sote-

uudistuksen vaikutukset tulee arvioida mm. Paltamon Sotelle vuokrattujen kiinteistöjen ja tietohallinnon muuttumisen osalta.

Paltamolle on tärkeää, että terveyskeskus on edelleen Paltamossa ja lääkäreiden saanti Paltamon toimipisteeseen.

ELIKEINOPOLITIIKKA

Elinkeinopolitiikka on monitasoista toimintaa, jossa julkisen vallan ohella keskeisessä roolissa ovat yrittäjät ja yritykset, koulutus- ja innovaatiopalveluja tuottavat organisaatiot, rahoituslaitokset sekä muut yrityspalveluja tuottavat organisaatiot. Elinkeinopolitiikan tuloksellisuuden kannalta on olennaista, kuinka hyvin eri tasojen ja eri toimijoiden toimet tukevat ja täydentävät toisiaan ja valittua yhteistä kehittämisstrategiaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Kansallisella tasolla elinkeinopolitiikka käsittää ne julkisen vallan toimet, joiden tarkoituksena on yhteiskunnan taloudellisen perustan vahvistaminen, sen uudistumisesta huolehtiminen ja sellaisen toimintaympäristön luominen, joka edistää yritysten syntymistä, toimintaa, kasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Kunnan elinvoima

Elinvoiman edistäminen on laaja-alainen tehtävä, joka korostuu tulevaisuuden kunnan kaikessa toiminnassa ja toiminnoissa. Elinvoimaisuutta tukevia toimia tehdään muun muassa paikkakunnan vetovoimaisuuden (maankäyttö, kulttuuri, liikunta), yritysten toiminnan (elinkeinotoimi, hankinnat) ja osaamisen (sivistystoimi) kehittämisen kautta. Vetovoimapalveluiden merkitys osana elinvoimaa kasvaa ja kunnan työllisyyden hoidon ja edistämisen tehtävät korostuvat. Kunnat ovat edelleen keskeisiä kumppaneita alueiden kehittämiseen täh- täävässä toiminnassa ja hankeyhteistyössä.

TYÖVOIMAPOLITIIKKA

Paltamon työvoimatalo nykymuodossaan loppuu vuoden 2017 lopussa. Kunta on uuden asian äärellä, kun palataan vanhaan järjestelmään, jos mitään uusia ideoita asioiden hoitamiseksi ei tule. Samalla on uudelleen ajateltava työnjakoa neljän kunnan kesken, joissa Paltamo on sopimuspohjaisesti hoitanut työvoima-asioita.

Uudenlainen toimintamuoto 1.1.2018 alusta

Paltamon kunnan Elinvoimapalvelujen palvelualueelle perustetaan Työllisyyspalveluiden tulosyksikkö.

Työllisyyspalvelujen tehtävä on työllisyydenhoidon palvelujen tuottaminen verkostoyhteistyöllä Paltamon, Hyrynsalmen, Puolangan ja Ristijärven kuntien alueella. Yhteistyö perustuu sopimuksiin.

Työntekijät ko. asioiden hoitamiseen tulee yleiseen hakuun piakkoin.

PALTAMON VARAUTUMINEN 2018 – 2023

Sote- ja maakuntauudistus

Maakuntakunta- ja Sote –uudistus tuovat omat haasteensa Paltamoonkin, joihin on varauduttava perusteellisesti ja huolella. Talousvaikutusten arviointi on tehtävä pikaisesti vuonna 2018, mitä kumpikin uudistustoimi vaikuttaa Paltamoon. Vaikutuksia on 100 % varmuudella tulossa.

Ihmisten tulee saada terveyspalveluja myös ennen Sote-uudistusta. Paltamossa akuuttina puutteena on lääkäripalvelujen saanti. Luonnollista lääkäreiden hakeutumoista Paltamoon ei ole näköpiirissä, joten kunnan tehtävänä on omilla markkinointitoimilla olla ko. palvelujen saantia tukemassa.

Paltamon mahdollisuudet vaikuttaa Sote- ja maakuntauudistukseen ovat rajallisia.

Sivistyspalvelut

Erittäin suuret talousvaikutukset ovat sivistyspalveluissa tehtävät alaskirjaukset ja uusien tilojen rakentaminen.

Sivistyspalveluilla on varmasti omat tarkat etenemis- ja taloussuunnitelmat vuosiksi eteenpäin, joita ei ole ollut varautumistyöryhmällä käytössä ja tiedossa.

Biotuotetehdas Paltamoon

Paltamon haaste on arvioida, mitä vaikutuksia on, jos ja kun biotuotetehdas tulee Paltamoon.

Tehdasalueen kaava-asiat etenevät aikataulussa. Tiestön ja ratainfran suunnittelu on käynnissä. Tien 22 liittymä tehdasliikenteen osalta puhututtaa. Tässä kunnan näkökannat tulee huomioida jatkosuunnitelmissa Ely:n kanssa.

Rakentamisaikaisten tonttitarpeiden kanssa ei Paltamossa ole ongelmia. Niidenkin osalta on suunnitelmat tehtävä vuoden 2018 puitteissa, mihin on edullista rakentaa vesi- ja viemäriverkostot. Väliaikaisten tonttien (rakentamisaika) lisäksi Paltamossa tulee valmistella teollisuustonttien osalta markkinoitavissa olevat alueet.

Opiskelupaikkojen osalta ei Paltamossa tarvitse tehdä erityisiä suunnitelmia ainakaan vuoteen 2023 mennessä, koska perheiden muuttohalukkuus Paltamoon ei ole määrällisesti suurta.

Asuntorakentamiseen tontteja on runsaasti Paltamon taajamassa, Metelinniemessä, Luhtaniemessä ja Kontiomäessä. Taajaman tonttien suurentamismahdollisuus on hyväksytty, joka saattaa vaikuttaa jonkin verran halukkuuteen rakentaa Paltamoon.

Paltamon palvelut

Paltamon strategiassa matkailu on kirjattu yhdeksi kehittämistavoitteeksi. Paltamossa ei ole hotellitasoista majoittumista ollenkaan. Mökkimajoitustoimintoja on jonkin verran, mutta erittäin huonosti matkailijan löydettävissä. Hotellin mahdollisia paikkoja on nyt kaksi, kumpikin Metelinniemessä.

Ympärivuotisen toimivan ravintolan puute on ilmiö, joka tulee pystyä turvaamaan. Tiloja, johon ko. toimintoja voisi suunnitella, ei ole olemassa. Kaikissa uudisrakentamisissa tulisi muistaa ravintola- ja kokouspalvelujen myynti- ja markkinointimahdollisuus.

Kivesvaaran matkailualue kehittyy yrittäjävetoisina toimina. Majoitustilasuunnitelmia on uusiakin, jotka ovat käytössä 2018.

Yhteinen tavoite on saada nettiin varausjärjestelmä, josta matkailupalvelujen saatavuus on nähtävissä ja varausmahdollisuus. Tässä Paltamon yrittäjäjärjestön rooli on kunnan ohella tärkeä kokoava voima.

KUNTIEN 23 MUUTOSVOIMAA

Muutosvoimat kuvaavat keskeisiä kuntien ja laajemmin julkisen hallinnon toimintaympäristössä tapahtuvia sekä tulossa olevia kehityskulkuja, muutoksia ja megamuutoksia. Ne johtavat tietynlaiseen kehitykseen, mi- käli hallinto ja kunnat eivät vastaa niihin uudistumalla ja uudistamalla toimintaansa. On hyvä tiedostaa asioita, joihin kuntatasolla voidaan vaikuttaa.

11 MUUTOSVOIMAA:

Globalisaatio edellyttää yhteisiä ratkaisuja

Globaalin talouden johdosta paikallinen kehitys ja paikallistalous ovat yhä voimakkaammin sidoksissa maail- manlaajuisiin avoimiin markkinoihin, kansainvälisiin työ- ja elinkeinomarkkinoihin sekä kansainväliseen kilpai- luun ja talouden kehitykseen, jonka ennustettavuus on heikentynyt.

Ilmastonmuutos ja kestävyyskriisi muuttavat yhteiskuntaa

Ilmastonmuutos on osa kestävyyskriisiä, jolla on vaikutuksia pitkällä aikavälillä luonnonympäristöön, ihmisten elinoloihin, talouteen ja yhteiskuntaan.

Digitalisaatio haastaa tavat toimia

Teknologinen kehitys on kiihtynyt 2000-luvulla. Erityisesti digitaalinen teknologia ja mobiiliteknologia ovat muuttaneet monella tapaa vuorovaikutusta, taloutta sekä työtapoja.

Demokratia monimuotoistuu

Suomessa poliittiset instituutiot ovat vakaita ja lainsäädäntö luo myös kuntatasolla pohjan avoimelle ja tasa- vertaiselle kansalaisosallistumiselle.

Työelämä ja työn tekemisen tavat muuttuvat

Työelämän muutos kiihtyy tulevaisuudessa. Työmarkkinat eriytyvät globaalisti kilpailtuun työhön ja paikalli- seen, läsnäoloa edellyttävään työhön. Tulevaisuudessa vaaditaan yhä enemmän kykyä sietää jatkuvaa muu- tosta. Ihmisellä voi olla elämän aikana monta uraa.

Talouskehitys ja työllisyys

Suomen talous on viime vuodet ollut vaikeassa tilanteessa. Bruttokansantuote on supistunut useana vuonna.

Työttömyys on kasvanut ja työttömyysjaksot ovat pidentyneet.

Väestökehitys polarisoituu

Suomen väestömäärä ja –rakenne ovat muuttumassa tulevina vuosina voimakkaasti. Väestö kasvaa, keskit- tyy ja ikääntyy. Seuraavien 15 vuoden kuluessa yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu maassamme, työi- käisen väestön määrä pienenee ja huoltosuhde kääntyy monissa kunnissa epäedulliseksi.

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kuntaa

Sote- ja maakuntauudistus muuttaa kunnan tehtäviä, roolia ja asemaa ja vaikuttaa myös muun muassa ra- hoitukseen. Uudistus haastaa myös kunnan tavat toimia. Kunnan elinvoima-, sivistys- ja hyvinvointirooli ko- rostuvat maakuntien perustamisen myötä. Samoin vahvistuvat kunnan elinympäristörooli, kehittäjä- ja kump- panuusrooli sekä osallisuus- ja yhteisörooli. Kuntien ja maakuntien välinen yhteistyö, työnjako ja suhteet on tärkeää määritellä selkeästi.

Kunnat erilaistuvat

Maakuntien perustamisen myötä kuntien tehtävät vähenevät, mikä vaikuttaa esimerkiksi kuntien johtami- seen, johtamisjärjestelmiin ja -rakenteisiin, kunta-valtio-suhteeseen ja kuntakäsityksiin. Muutos voi myös kiih- dyttää kuntien erilaistumista, koska kuntien on entistä voimakkaammin otettava huomioon paikalliset erityis- piirteet. Tämä näkyy kuntien eri roolien painotuksissa. Kuntien toiminnan painopiste siirtyy kuntayhteisön ja kuntalaisten suuntaan.

Maakuntien perustamisen myötä kuntien tehtävät vähenevät, mikä vaikuttaa esimerkiksi kuntien johtami- seen, johtamisjärjestelmiin ja -rakenteisiin, kunta-valtio-suhteeseen ja kuntakäsityksiin. Muutos voi myös kiih- dyttää kuntien erilaistumista, koska kuntien on entistä voimakkaammin otettava huomioon paikalliset erityis- piirteet.

Nuoret yhteiskunnan muutosvoimana

Nuorten yhteiskunnallisen osallistumisen passiivisuudesta kannetaan usein aiheellisesti huolta. Se samoin kuin nuorten syrjäytyminen ja muun muassa nuorisotyöttömyyden kasvu voivat johtaa siihen, että lapset ja

nuoret kokevat itsensä ulkopuolisiksi eivätkä koe kiinnittymistä kotikuntaansa. Tällöin vaarana on, että yh- teiskuntaa uudistava voima hiipuu. Nuorilla on erilainen tapa toimia.

Muut muutosvoimat ja yllättävät tapahtumat

Edellä kuvattujen muutosvoimien ohella myös monilla muilla tekijöillä, asioilla ja tapahtumilla on kuntien tule- vaisuuden kannalta merkitystä. Tulevaisuutta ennakoidessa mainitaan yleensä myös nopeat, laajavaikuttei- set ja odottamattomat tapahtumat. Näistä puhutaan myös villeinä kortteina ja mustina joutsenina. Tällaiset tapahtumat voivat olla vaikutuksiltaan globaaleja, kansallisia, organisaatiokohtaisia tai jopa yksilökohtaisia, luonnon tai yksilön aiheuttamia ja niitä on vaikea ennakoida. Ne tulisi kuitenkin huomioida tulevaisuutta en- nakoidessa ylimääräisen riskin tai mahdollisuuden muodossa esimerkiksi ei-lineaarisen ajattelun, ”out-of-the- box” -ajattelun, intuition ja luovuuden avulla.

Tulevaisuutta ennakoidessa mainitaan yleensä myös nopeat, laajavaikutteiset ja odottamattomat tapahtu- mat. Näistä puhutaan myös villeinä kortteina ja mustina joutsenina.

ALUEUUDISTUS 1.1.2020

TULEVAISUUS ON VALINTOJA MYÖS PALTAMOSSA

NELJÄ SKENAARIOTA TULEVAISUUDEN KUNNASTA

Parlamentaarisen työryhmän työn tuloksena on syntynyt neljä erilaista skenaariota eli tulevaisuuskuvaa.

Mikä on Paltamon valinta (1-4)

1. Innostava elinvoimakunta 2 Ratkaisut etsivä kunta 3. Laiska kunta

4. Lannistunut kunta (uhkaskenaario)

1. Innostava elinvoimakunta –skenaario

Skenaarion (1) ydinajatus:

Innostava elinvoimakunta -skenaariossa kunta on elävä monimuotoinen yhteisö, jossa kunnan elin- voima synnyttää menestystä ja ylläpitää kasvua. Elinvoima ja sen menestys perustuvat usean eri te- kijän yhteisvaikutukseen.

2. Ratkaisut etsivä kunta –skenaario

Skenaarion (2) ydinajatus:

Ratkaisut etsivä kunta -skenaariossa kunta on löytänyt elinvoimaprofiilinsa ja tehnyt sivistystehtä- västä kunnan ytimen. Myös vahva kansalaisyhteiskunta tekee yhteistyötä kunnan kanssa.

3. Laiska kunta –skenaario

Skenaarion (3) ydinajatus:

Laiska kunta -skenaariossa kunnan toiminta on reaktiivista ja kunta keskittyy erityisesti asumiseen ja peruspalveluihin. Kunta hyödyntää digitalisaatiota rajallisesti, ei muita osallistaen.

4. Lannistunut kunta –uhkaskenaario

Skenaarion (4) ydinajatus:

Lannistunut kunta -skenaariossa kunnalla ei ole visiota eikä strategiaa. Kunnan passiivisuus johtaa näivetty- misen kierteeseen.

NELJÄ ERILAISTA VISIOTA VALITTAVANA

Kunta on koti kaikelle

Parlamentaarisen työryhmän laatima, yhteinen visio ”kunta on koti kaikelle” kuvastaa tulevaisuuden kunnan ydinajatusta. Tulevaisuuden kunta on aktiivinen verkostojen hyödyntäjä ja toimii laajassa kumppanuudessa niin elinkeinoelämän, kolmannen sektorin kuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta on niin elinkeinoelämän,

kolmannen sektorin kuin omien asukkaidensa kanssa. Kunta on tulevaisuuttaan ennakoiva uudistaja, joka kykenee strategisiin valintoihin.

Innostavan elinvoimakunnan visio

Menestymme yhdessä.

Visiotarinassa korostuu kunnan rooli tulevaisuuttaan ennakoivana uudistajana ja aktiivisena mahdollisuuk- sien hyödyntäjänä. Kunta menestyy pitkäjänteisten strategisten valintojensa ansiosta. Vetovoiman ylläpitämi- seen on suunnattu erityisiä panostuksia ja kunta kehittää aluettaan yhteistyössä seudullisten, maakunnallis- ten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kunnan roolina on olla mahdollistaja ja edellytysten luoja elinkeinoelämälle, järjestöille, kansalaisyhteiskunnalle ja kuntalaisille. Toimintatavoissa ja johtamisessa korostuvat myös verkostomaisuus, vuorovaikutus, kumppanuus.

Ratkaisut etsivän kunnan visio

Löydämme reitit hyvinvointiin ja sujuvaan arkeen.

Visiotarinassa korostuu kunnan proaktiivinen rooli. Kunta on löytänyt oman profiilinsa ja tehnyt selkeitä stra- tegisia valintoja. Lähipalvelut, sivistystehtävä, sujuvan arjen mahdollistaminen ja elinympäristön kehittämi- nen ovat kunnan toiminnan keskiössä. Laajalla, sektori- ja hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä kunta hakee joustavat ja kustannustehokkaat ratkaisut palveluiden järjestämiseksi. Toimintatavoissa ja johtamisessa ko- rostuvat lisäksi asiakas- ja asukaslähtöisyys ja kunnan yhteisörooli. Kunnan toimintaa ja palveluiden järjestä- mistä ohjaa laaja hyvinvointinäkökulma.

Laiskan kunnan visio

Mennään siitä, mistä aita on matalin.

Visiotarinassa korostuu kunnan reaktiivinen kehittämisote. Kunnassa on tehty lyhytjänteisiä strategisia valin- toja ja kunnan rooli nähdään kapeasti lähinnä palveluiden järjestäjänä. Kunta toteuttaa perinteistä elinkeino- politiikkaa, jättää mahdollisuuksia käyttämättä eikä hyödynnä verkostoja, kumppanuuksia tai esimerkiksi digi- talisaatiota suunnitelmallisesti. Toiminta ja johtaminen perustuvat vanhoihin toimintamalleihin ja uudistumi- nen tapahtuu usein viime tingassa.

Lannistuneen kunnan visio

Viimeinen sammuttaa valot.

Visiotarinassa korostuu se, ettei kunnalla ole visiota tai strategiaa. Kunta pyrkii selviytymään ennen kaikkea omin voimin. Toiminnassa ja johtamisessa korostuu passiivisuus, joka näkyy kyvyttömyytenä uudistua ja ha- kea uusia, kumppanuuteen perustuvia ratkaisuja. Passiivisuus on aiheuttanut hallitsemattoman negatiivisen kehityksen kierteen ja johtanut tilanteeseen, jossa resurssit ovat heikentyneet, palvelut rapautuneet ja kun- nan olemassaolon oikeutus hämärtynyt.

PALTAMON STRATEGIA JA VISIO 2018 – 2023

Huom!

Strategia, kriittiset menestystekijät, haasteet, arvot ja toimintaympäristön haasteet vaativat selvennystä (yleisötilaisuudet ja kuulemiset kesken). Asioista on oma yhteenveto kunta- ja

kuntalaiskäsittelyssä.

VISIO 15.11.2017

Olemme ainutlaatuisen bioekosysteemin kotipaikka ja suosittu luontomatkailupitäjä.

Hyödynnämme kestävästi luontoa yrittäjyyden kasvun alustana, asuinympäristönä

ja matkailun vetovoimatekijänä. Paltamo on yritteliäiden ja hyvinvoivien ihmisten

pitäjä.

Mitä se tarkoittaa?

Biotuotetehdas ja Bioekosysteemi

- Biotuotetehdas tulee Paltamoon. Rakentaminen alkaa 2019. Tehdas on valmis 2022.

- Tehtaan läheisyyteen tulee muutakin teollisuutta, kuin vain biotuotuotetehdas - Kyläpuron teollisuusalueelle tulee yrityksiä, jotka hyödyntävät biotehtaan sivuvirtoja - Teollisuustonttitarjonta on riittävä, muta kunnan tulee tehdä tarjontasuunnitelmat alueesta - Myös rautatien ja tien 22 välisen teollisuusalueen suunnittelu käynnistettävä 2018

- Tieverkostossa ja muussa infrassa tulee tehdä muutoksia. Suunnittelu on käynnissä jo 2017

- Biotuotetehtaan rakentamisaika työllistää noin 1500 henkilöä (2-3 vuotta), joiden tarvitsemat tarpeet tulee huomioida myös kuntatason suunnittelussa (väliaikaiset tonttijärjestelyt, majoitusalueet, ruokahuolto jne.) - Paltamolaisten yritysten valmentaminen palvelujen myyntiin ja tarjontaan tulee aloittaa aktiivisesti 2018 - Työvoimankoulutustarpeet tulee selvittää 2018 (uudet työpaikat biotuotetehtaalla)

- Tehtaan valmistumisen jälkeen työpaikkoja tehtaalla on noin 150-200 ja metsäteollisuudessa noin 1500.

- Paltamon asuinrakennustontteja on riittävästi omakoti, rivitalo ja kerrostalorakentamiseen.

- Paltamon lisääntyvä opiskelijamäärä on pieni, jonka tarpeet pystytään hoitamaan nykyjärjestelmien ja tilojen puitteissa. Korpitien koulun korjaus- ja rakennussuunnittelussa kannattaa kuitenkin ko. asiat huomioida.

Paltamosta suosittu luontomatkailupitäjä

- Paltamossa on kaksi matkailualuetta. Kivesvaaran seutu ja Metelinniemen golfkenttäalue

- Kohderyhmät kummallakin alueella ovat erilaiset toimintojen osalta, mutta tarpeet yhtyvät osittain - Paltamon suurin puute on majoitus- ja ravintolatilojen vähäisyys ja ympärivuotisuus (mökkimajoitus, hotellimajoitus).

- Tavoitteena vuodelle 2018 on, että löydetään sijoittajatahoja, jotka rakentavat Paltamoon hotellitason majoitustiloja ja takaavat ympärivuotisen ravintolatoiminnan.

- Hotelliravintolan rakentamispaikkoja on kaksi (Paltamon Sydämen vieressä ja Metelin satamassa).

Kummastakin alueesta on suunnitelmat liitetiedostona.

- Golfyrittäjän toimesta on menossa osakeanti, jonka onnistuminen takaisi majoitustilojen rakentamisen käynnistymisen Paltamon Sydämen viereiselle alueelle

- Kivesvaaralla sijaitsevan Jättiläisenmaan yrittäjät ovat käynnistäneet majoitustilojen lisärakentamiseen ko.

alueella.

- Luontomatkailumarkkinointia tulee jatkaa yhdessä luontomatkailuyrittäjien kanssa.

- Kivesvaaran tonttialueen markkinointia tulisi tehdä jatkossa

Hyödynnämme kestävästi luontoa yrittäjyyden kasvun alustana, asuinympäristönä ja matkailun vetovoimatekijänä.

- Yhteisen varauspalvelujen (majoitus, retkeily, kokous) kehittäminen ja sopiminen yrittäjien kanssa on saatava tehtyä 2018. On luotava yhteinen varausjärjestelmä.

- Paltamon matkailutuotteiden paketointi myytäviksi tuotteiksi on saatava alulle - Luontoelämysten kohderyhmänä ovat ulkomaalaiset matkailijat ja matkan järjestäjät

- Asuinympäristön siistimistä (harvennushakkuut, teiden varsien hoitotyöt, puistoalueet) on jatkettava - Asukkaiden, yrittäjien ja järjestöjen ideointipajat käynnistettävä

- Tapahtumien järjestämistä Paltamon Jättiläiset –idealla jatkettava

- Matkailun vetovoimatekijöitä edelleen kehitettävä kärkituotteiksi (luonto, vesistöt, kalastus, retkeilyreitit jne.) - Lentokenttäkuljetusten kehittäminen (Kajaaniin bussivuorot ja kimppataksit kentälle)

PALTAMON KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

Jokainen lause on avattava käytännön tasolle toimiksi ja talousvarauksiksi tuleville vuosille.

Myös toteuttaja- ja vastuutaho tulee määritellä.

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky:

- Kuntalaisten elämänhallinta, hyvinvointi ja terveydentila paranevat - Onnistunut elinkeino-, yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikka

- Vetovoimainen kuntakeskus - Alueen kilpailukyky

Paltamo: Mitä nuo asiat tarkoittaa käytännössä?

Talous:

- Talouden hallinta

- Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka

Paltamo: Mitä nuo asiat tarkoittaa käytännössä?

Toimintatavat ja rakenteet:

- Johtamisjärjestelmän ja kuntaorganisaation rakenteiden kehittäminen - Palvelujen tuotantotavat monipuolistuvat

- Yhdenvertainen ja vaikuttava palvelujärjestelmä

- Kestävän kehityksen huomioon ottaminen kaikessa kunnan toiminnassa - Eheä, toimiva ja energiatehokas yhdyskuntarakenne

Paltamo: Mitä nuo asiat tarkoittaa käytännössä?

Henkilöstö ja kyvykkyys

- Osaava ja oikein resurssoitu henkilöstö - Henkilöstön hyvinvointi

Paltamo: Mitä nuo asiat tarkoittaa käytännössä?

KESKEISET MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

- Uuden biotalouden mahdollisuudet

- Teknologia mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työn - Osaavan työvoiman saatavuus

- Huoltosuhde heikkenee - Maakuntauudistus - Ilmastonmuutos

- Maahanmuuton tuomat mahdollisuudet

Paltamo: Mitä nuo asiat tarkoittaa käytännössä?

PALTAMON KUNNAN ARVOT

Positiivisuus: Olemme aidosti myönteisiä ja positiivisia. Ajattelemme asioita myönteisestä näkökulmasta – ongelmien sijaan etsimme ratkaisuja ja uhkien sijaan keskitymme mahdollisuuksiin. Olemme

ennakkoluulottomia uusia asioita kohtaan.

HUOM! Tehtävät, talousvaraukset, toteuttaja- ja vastuutaho määriteltävä.

Kokeiluherkkyys: Toimimme tulevaisuuteen suuntautuen, katsomme asioita laaja-alaisesti ja huomioimme ympäristön muutokset toiminnassamme. Yritteliäs asenne heijastuu kaikessa kunnan toiminnassa ja kehittämisessä.

HUOM! Tehtävät, talousvaraukset, toteuttaja- ja vastuutaho määriteltävä.

Avoimuus: Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. Päätöksenteko on julkisesti arvioitavissa ja mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen kunnan tulevaisuuden suunnan määrittelyyn. Tiedotamme

aktiivisesti ja oikea-aikaisesti. Keskustelemme, koska pidämme asukkaiden tarpeita ja tietämystä tärkeinä ja arvostamme näitä näkemyksiä päätöksiä tehdessä. Avoimuus luo luottamusta.

HUOM! Tehtävät, talousvaraukset, toteuttaja- ja vastuutaho määriteltävä.

Kuntalaisten etu ja tasavertaisuus: Osallistamme ja otamme huomioon kuntalaisten tarpeet palveluiden valmistelussa ja toteutuksessa. Pyrimme hahmottamaan aina koko kunnan edun ja edistämään sitä kaikessa toiminnassa.

HUOM! Tehtävät, talousvaraukset, toteuttaja- ja vastuutaho määriteltävä.

TOIMINTAYMPÄRISTÖN HAASTEET

Toimintaympäristön SWOT-analyysi:

- heikkoudet, vahvuudet, uhat, mahdollisuudet

Muutosjoustavuuden analyysi ja itsearviointi?

- ryhmätyö?

KUNTATALOUS

Paltamon kunnan talous on ollut lievästi ylijäämäinen viime vuodet. Vuonna 2016 kunnan tulos oli noin 630 000 euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikutti Kainuun soten ylijäämä sekä maanvaihtojen johdosta kirjatut myyntivoitot. Bruttokäyttömenot kasvoivat 0,6 %. Henkilöstökulut eivät kasvaneet yhtään. Verotulot laskivat edellisvuodesta 2,6 % ja valtionosuudet kasvoivat 2,8 %. Alhainen korkotaso vaikutti suotuisasti. Lainakanta oli vuoden 2016 lopussa 12,4 M€ (3 565 €/asukas), jossa kasvua oli noin 1,15 M€. Taseessa oli n. 1,9 M€

kertynyttä ylijäämää vuoden 2016 lopussa.

Talousennuste 2018 – 2020

VÄESTÖ JA TYÖVOIMA

Paltamon kunnan väestö on vähentynyt noin kahden prosentin vuosivauhtia vuoteen 2015 saakka. Vuoden 2016 lopussa Paltamon asukasluku oli 3490 kasvaen edellisen vuoden tilanteesta kahdella hengellä.

Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Paltamon asukasluku laskee vuoteen 2030 mennessä alle 3000 asukkaaseen.

Paltamon huoltosuhde on 74,2 ja se on noususuuntainen. Huoltosuhde Paltamossa on hieman suurempi kuin Kainuussa keskimäärin.

PALTAMON KYLÄT

Taajaman ulkopuolisten alueiden kehitys

Perinteiselle kyläyhteisölle oli tyypillistä vahva yhteishenki ja monenlainen keskinäinen

yhteistoiminta, esimerkiksi talkoot. Kylät ovat kuitenkin ajan saatossa muuttuneet ja erilaistuneet

”mosaiikkimaiseksi” maaseuduksi ja osaksi erilaisia (virtuaalisiakin) verkostoja. Kylillä on kuitenkin säilynyt vahva rooli monimuotoisina paikallisina, ennen kaikkea sosiaalisina ja usein myös

taloudellisina yhteisöinä.

Kylien rakenteessa ja luonteessa on viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtunut muutoksia ja muutosten voidaan ennakoida jatkuvan. Palvelut ja liikkuminen muuttuvat merkittävästi mm. digitalisaation ja uusien toimintatapojen myötä. Palvelut, jotka nyt sijaitsevat kuntakeskuksissa, voidaan tulevaisuudessa saada kylälle sähköisesti. Julkisten palvelujen rinnalla yksityisen ja kolmannen sektorin rooli monipuolistuu ja integroituu osaksi paikallista palvelutuotantoa.

Kainuun maakuntakaavassa 2020 osoitettujen kylien valitsemisen perusteina käytettiin seuraavia kriteereitä (kriteerit eivät ole toisensa poissulkevia):

A. kylän kehityskelpoisuus (asukasmäärä, olemassa olevat/suunnitellut peruspalvelut)

B. kylällä on erityisen vetovoimainen ympäristö (esim. loma-asutuksen, matkailun tai muun elinkeinon ansiosta)

C. muuten poikkeuksellisen arvokas kyläalue (esim. kylä edustaa tyypillistä kainuulaista asutusmaisemaa) D. taajaman läheinen kylä.

PALTAMON KYLIEN KEHITTÄMINEN

Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen ja -ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maatalouskäytössä.

Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.

Kylien tieverkostot (yksityistiet)

Yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti kylien tiet on pystyttävä hoitamaan samojen periaatteiden mukaisesti, kuin taajama-asukkaillekin hoidetaan. Tällä hetkellä yhdenvertaisuus ei toteudu, koska

tiekunnille maksettava kunta-avustus kattaa vain osan tien hoito- ja ylläpitokuluista. Peruskorjauksiin valtion ja kunnan rahoitus on viime vuosina ollut pientä (valtion (ELY) rahaa liian vähän saatavissa, 2017 13 milj.

euroa).

Uuden yksityistielain mukaan (jos laki hyväksytään) yksityistieasiat siirtyvät kokonaisuudessaan kunnista maakuntien alaisuuteen.

PALTAMON TYÖLLISYYS JA TYÖVOIMAN SAATAVUUS

Työllisten osuus on Kainuun vertailukuntiin verrattuna vielä melko korkea eli 38 % väestöstä. Joulukuussa 2016 Kainuun työttömyys oli 14,6 %, jossa lasku 2 prosenttiyksikköä. Paltamon tilanne poikkesi hieman huonompaan suuntaan ollen 15,9 %, jossa laskua 1 prosenttiyksikköä.

Koko Suomen työttömyysaste oli joulukuussa 13,6 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä työttömistä on noussut 2013 vuoden alhaisimmasta määrästä 8,9 % vuoden 2015 lukuun 35,4 % (Kainuussa luku on 26,4 %).

Myös vaikeasti työllistyvien työttömien (rakennetyöttömyys) määrä nousee samalla tavalla ja on vuonna 2015 jo 8,2 %.

ELINKEINORAKENNE

Paltamon kunta on suurin työllistäjä n. 150 henkilöä

ASUNTOTILANNE

Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen

Kiinteistö Oy Paltamon Kiehinen on Paltamon kunnan omistama yhtiö, jonka toimialana on asuntojen vuokraaminen. Yhtiön omistuksessa on 281 vuokra-asuntoa ja kunnan suoraan omistuksessa on 30 huoneistoa. Näistä 16 kpl on vanhusten vuokra-asuntoa Kiehimänhovin läheisyydessä sekä kaksi inva- asuntoa. Huoneistokoot vaihtelevat 1 h+kk - 4 h+k. Asunnot ovat pääasiassa rivitaloasuntoja Paltamon taajamassa sekä Kontiomäellä.

Asuntojen vuokrausprosentti on ollut korkea, yli 90 %. Vapaiden asuntojen määrään vaikuttaa merkittävästi se, kuinka paljon maahanmuuttajat tarvitsevat asuntoja kunakin hetkenä. Suurin maahanmuuttajien asuntojen vuokraaja on ollut Kainuun Opisto.

Huonokuntoiset asunnot

Kiehiseltä on poistunut asuntoja vuosien varrella huonokuntoisuuden takia. Myös energiatehokkuus on ollut yksi poistumisen syy.

Tällä hetkellä on useita rivitaloja, joita ei voida vuokrata, koska kunto on huono. Päätökset näistä kohteista on tehtävä pikaisesti, mitä niille tehdään. Yksi vaihtoehto on talojen purkaminen, joka maksaa arviolta noin 120 000 euroa. Eri yhteyksissä on virinnyt ajatuksia, pitääkö kunnan osallistua ko. asuntojen

purkamiskuluihin ja mikä ko. summa voisi olla. Mikäli purkamistoimet toteutetaan, tulisi samalla käydä keskustelu tyhjiksi jääneistä tonteista, mitä niille tehdään?

Vaihtoehto 2 on myydä huonokuntoiset kohteet yksityisille, jotka joko purkavat tai korjaavat ne

vuokrauskuntoon. Tästä on herännyt keskustelua, vievätkö yksityiset vuokra-asunnot Kiehisen vuokralaiset ja tilanne käy edelleen huonommaksi.

Uusiutuvaa energiaa myös Kiehiselle

Voisiko jatkossa hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergiaa kuntakiinteistöjen sähköverkoissa?

Aurinkopaneelitekniikat on ostettavissa myös kuukausilyhenteisinä, jolloin kertakustannukset ovat pieniä vuositasolla.

Yksityiset vuokra-asunnot

Paltamossa on jonkin verran yksityisiä vuokra-asuntoja, jotka ovat pääosin täynnä. Jonkin verran

sijoittamishalukkuutta näyttää olevan Paltamon vuokra-asuntoihin, koska Kiehisen vuokrahinnat ovat tällä hetkellä aluevertailussa korkeita.

MYYNNISSÄ OLEVAT OMAKOTITALOT JA KESÄASUNNOT

Myynnissä on n. 10 kohdetta. Osa on ollut jo pitkään myyntilistalla. Osa kohteista on heikkokuntoisia tai ylihinnoiteltuja.

Rannoilla olevat kohteet menevät kaupaksi, jos hinta on kilpailukykyinen. Ostajat ovat muualta kuin Paltamosta. Rantapaikkojen hinnat ovat merkittävästi korkeampia, kuin omakotitalot muutoin.

Omakotitalotontit

Omakotitalotontteja on Paltamon keskustaajamassa ja Kontiomäellä alle 40 kpl (luku tarkistettava).

Luhtaniemen uudella asuinalueella on rannassa muutama tontti myymättä ja nk. kakkosrivissä kaikki tontit myytävissä tai vuokrattavissa. KO. ALUEEN MARKKINOINTIA TULEE JATKAA!

Rivi- ja kerrostalotalotontit

Rivi- ja kerrostalotontteja on asemakaavan puitteissa runsaasti rakentamatta.

PALTAMON LIIKENNEYHYTEYDET

Paltamon kuntaa halkovat Oulu–Kontiomäki -rautatie sekä valtatie 22. Valtatiestä haarautuu kirkonkylällä kantatie 78 (Paltamo–Pudasjärvi–Rovaniemi).

Linja-autoyhteydet Kajaanin suuntaan ovat heikot. Toiseen suuntaan pääsee, mutta miten takaisin?

VR:n henkilöjunat pysähtyvät Paltamon rautatieasemalla.

Lentokentälle joutuu edelleen menemään taksilla tai omalla autolla, koska keräilyliikenne kentälle ei edelleenkään kierrä Paltamon kautta.

Merkittävä yhteys on myös Venäjälle menevä maantie ja rautatie, joiden merkitys tulevaisuudessa voi korostua merkittävästi (matkailu ja puun kuljetus). Tällä hetkellä ko. reittejä pitkin kuljetetaan puuta ja malmia Suomeen jatkojalostusta.

Biotuotetehtaan sijoittumisessa Paltamoon oli merkittävä syy juuri liikenneyhteyden ja infra. Sähköistetty ja peruskorjattu rautatie tulee suoraan Venäjältä ja jatkuu Pohjoisen satamiin. Hyvä tieverkosto kaikista suunnista Paltamoon, on myöskin merkittävä etu, kun tavaraa kuljetetaan rekkakuljetuksina.

Biotuotetehtaan vaikutus Paltamon liikennemääriin

Jos ja kun biotuotetehtaan rakentaminen alkaa, tulee liikennejärjestelyjä ennen sitä edelleen muuttaa ja parantaa, koska kuljetusmäärät tehtaalle ja tehtaalta ulos kasvavat merkittävästi.

Kyseinen suunnittelu on jo käynnistynyt Ely keskuksen, Kainuun Liiton ja Paltamon kunnan toimesta.

Rautatieyhteys tehtaalle on tarkoitus toteuttaa pistoraiteella tien 22 alitse.

Rautatieliittymästä tehtaalle on olemassa jo suunnitelma.

Muun tiestön huomioiminen suunnittelussa

Koska biotuotetehdas vaikuttaa muuhunkin yritystoimintaan, tulee kunnan olla aktiivinen myös siltä osin.

Tieyhteyksien suunnittelussa tulee huomioida muukin tehdasalue biotuotetehtaan läheisyydessä.

Kaavatarkastelussa varmaan huomioidaan myös muun kuin tehdasalueen infra teidenkin osalta.

PALTAMON KUNNAN TEKNISET PALVELUT

Kaavoitus

Tärkein kaavatyö on biotuotetehtaan alueen kaavoitus. Työt tällä hetkellä käynnissä ja etenee suunnitellulla tavalla.

Omakoti-, rivitalo ja kerrostalotontteja on tällä hetkellä riittävästi käytössä kaavan mukaisissa kohteissa.

Asuinalueiden kaavatarkasteluja käydään tarpeen mukaan. Omakotitalotonttien yhdistämismahdollisuus menee normaalina viranhaltijapäätöksenä esitellyllä tavalla eteenpäin.

Teollisuustontti-inventointi on syydä käydä mahdollisimman nopeasti, jotta mahdollisen biotuotetehtaan takia Paltamoon sijoittuville yrityksille on osoittaa sijaintipaikkoja.

Metelinniemen mahdolliset hotellitontit on mahdollisuus käydä läpi kevyenä kaavatarkasteluna. Metelin sataman läheisyyden kaavan mukainen rakennusoikeus on 1500 kerrosneliötä tällä hetkellä.

Kaavatarkastelu on tehtävä, jos mahdollinen Paltamon golfhotellihanke käynnistyy Klubiravintola Paltamon Sydämen viereen.

Biotuotetehtaan alue.

Metelin sataman alueen suunnitelma.

Paltamon golfhotellisuunnitelma.

Kunnallistekniikka, energia

Kunnallistekniikan suunnittelussa tulee huomioida jatkossa mahdolliset uudet energialähteet. Mitä

mahdollisuuksia on hyödyntää biotuotetehtaan hukka- ja lauhdelämpöä esimerkiksi kaukolämmön jakelussa.

Voisiko kunnan kaukolämpöverkosto kulkea Metelinniemeen samassa kaivannossa lika- ja laudevesiputkien kanssa?

Lisäksi on selvitettävä pikaisesti, mitä kaavoituksen lisäksi jää kunnan vastuulle mm. biotuotetehtaan otto-, lauhde- ja likavesiputkien rakentamisesta. Puhtaan lämpimän lauhdeveden käyttömahdollisuus mm.

kaukolämmön lähteenä on selvitettävä. Lauhdevesi voisi olla myös kasvihuonelämmityksen lähde alueella.

Kolmas käyttökohde on maauimalan rakentaminen Metelin sataman uimarannan puoleiseen poukamaan.

Neljäs mahdollisuus on johtaa laudevesi Oulujärven yli Kajaanin kaukolämpöverkkoon (putket 25 km).

Kaavatarkastelussa olisi huomioitava myös muut kunnallistekniset asiat muun kuin varsinaisen biotuotetehtaan alueella ja mitä kustannuksia noista jää kunnan maksettavaksi?

Infra

Paltamossa on tapahtunut luontaista ja idearikasta kehittämistoimintaa vuodesta 2014 eteenpäin. Erilaisia hankkeita ja kehitystoimia on tehty merkittävästi, mutta niiden vienti käytännön toimiksi on jäänyt puolitiehen.

Normaalit kuntatyöhön liittyvät pakolliset toimet on hoidettu. Katuverkostot, kaukolämpöverkosto, vesi- ja viemäriverkostot on hoidettu ja pidetty kunnossa.

Katuvalaistusasiat ovat nyt kunnossa.

Liikuntapaikkoja on kunnostettu joka vuosi ja niiden kunto on kohtuullisen hyvällä tasolla.

Rakennusten osalta pakolliset korjaukset on tehty. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia korjauksia ei ole tehty, jotka kostautuvat nyt kosteus- ja homevauriokorjauksina. Kunnan omistamia rakennuksia on tulevina vuosina purettava ja uudelleen rakennettava.

Rakennuksiin liittyvät investoinnit ovatkin vuosina 2018 - 2023 merkittävä kululisä, joka tulee huomioida myös talousarviosuunnittelussa.

Korjausta vaativia kohteita 2018 - 2023:

Ps. luettelo ei ole kattava.

Kohteiden kartoitus ja suunnitelma on aloitettava 2018.

- Korpitien koulu (osaksi purkaminen ja uuden rakentaminen) - Vesi- ja viemäriverkoston uusinta selvitetyissä (?) kohteissa?

- Paltalinnan kattokorjaus

- Valkoinen koulu (mikä tilanne) - Toimistohotellin sisäilma - Kunnantalon ulkoinen ilme - Kontiomäen kohteet

Uusiutuva energia

Kuntien on jatkossa oltava tien näyttäjiä myös uusiutuvan energian käytössä. Voisiko jatkossa hyödyntää esimerkiksi aurinkoenergiaa kuntakiinteistöjen sähköverkoissa. Aurinkopaneelitekniikat on ostettavissa myös kuukausilyhenteisinä, jolloin kertakustannukset ovat pieniä vuositasolla.

Ensimmäinen kohde ko. toiminnoille voisi olla Korpitien koulun korjaussuunnitelmissa asian huomioiminen.

Imagollisesti, myös kunnantalo voisi toimia osaksi aurinkoenergialla.

VIIHTYISYYS- VETOVOIMAISUUS

Paltamon kunnassa on tehty harvennushakkuita. Niistä kannattaa kuitenkin jatkaa ja tehdä vielä enemmän paikkoja, joista järvi on näkyvissä.

Pusikoituminen ja heinittyminen taajaman alueella on silmiin pistävää, johon voidaan vaikuttaa, jos palkataan muutama henkilö kesän ajaksi pelkästään yleisilmeen puhdistajiksi (työllisyystöinä).

Paltamon yleisilmettä voidaan kohentaa myös puiden valaisemisella ja muutamalla suihkulähteellä (kirjaston lampi. grillisumpun puro ja jokimaisema).

Eino Leino –puiston alueella tehdään kesällä 2018 rakentamistöitä, joiden yhteydessä kannattaa muutoinkin vetää mm. sähkölinjat esim. puiden valaisemiseksi jne.

GRILLISUMPUN PURKAMINEN JA TONTIN MAISEMOINTI

Kunnalle siirtynyt grillisumppu on rumistus, joka pitänee purkaa mahdollisimman nopeasti. Samalla tontti kannattaa maisemoida (olisiko purossa pieni lammikko, jossa myös suihkulähde valoineen)?

LEIKKIPUISTON KEHITTÄMINEN JA ILMEEN KORJAAMINEN

Leikkipuiston rakentaminen jäi kesken. Ilmettä voisi kohentaa aitauksella ja muutamalla lisälaitteella lisää (puusta).

VESITORNI Mikä on tilanne?

PALTAMON ELINKEINOTOIMI - ELINVOIMA

Yleistä, resurssit, organisointi

Elinvoimapalvelut kehittävät kunnan elinvoimaisuutta ja vetovoimaisuutta luoden edellytyksiä asumiselle ja yritystoiminnalle. Toiminnan tarkoituksena on saada Paltamoon lisää asukkaita, yrityksiä ja työpaikkoja.

Elinvoimapalvelujen tehtävät:

- Yhteistyö, verkostoituminen ja edunvalvonta

- Yritysten toimintaympäristön kehittäminen ja kehittämishankkeet - Yrityspalvelut

- Yritystontti- ja toimitilatarjonta

- Imagon ja Paltamo -brändin kehittäminen - Yrittäjyyskasvatus

- Työllisyyden edistäminen

Yhteistyö, verkostoituminen ja edunvalvonta

Kunnan elinkeinopalvelujen tehtävänä on verkostojen kehittäminen, elinkeinoelämän toimijoiden intressien yhteen saattaminen ja yrittäjien säännöllinen tapaaminen.

Yhteistyö:

- Kunta- ja seutukuntayhteistyö (yhteistyöprojektit, hyvät käytännöt ja vertaistuki)

- Yhteydet yrittäjiin (strateginen yhteistyö kunnan perustoiminnoissa ja kehittämisprojekteissa) - Yhteydet maakunta- ja valtionhallintoon ja muihin sidosryhmiin (edunvalvonta, rahoitus, hyvät käytännöt, luvat ja ilmoitukset)

Tärkeitä sidosryhmiä paikallisten yritysten ja yhdistysten lisäksi ovat mm.:

- ELY-keskus, AVI ja TE-toimisto

Toimialojen ja yritysten kehittämisprojektit

Investointien houkuttelu

- Oulujärvi Leader ry - Maaseuturahasto

- Ely:n muurahoitustoiminta

Koulutus ja koulutusaloihin liittyvät kehittämisprojektit

- Kajaanin ammattikorkeakoulu, KAO ja muut koulutusorganisaatiot

YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN JA KEHITTÄMISHANKKEET

Yrittäjyyttä ja yritysten toimintaympäristöä kehitetään verkostoyhteistyöllä. Paltamon kunta on mukana Kainuun yhteisissä kehittämisorganisaatioissa ja kehittämishankkeissa. Lisäksi Paltamon kunnalla on omia kehittämishankkeita. Fyysisen toimintaympäristön kehittämisessä tehdään yhteistyötä teknisten palveluiden kanssa.

Osuudet muiden hallinnoimiin hankkeisiin ja kehittämistyöhön - Kunta osakkaana Kainuun Etu Oy:ssä

- Kuntarahoitusosuudella mukana Oulujärvi Leader ry:ssä - Kainuun ja Koillismaan Kalaleader

- Kainuun jätevesihanke Kasvua Kainuuseen –hanke

Tavoitteena on kannustaa ja edesauttaa kainuulaisia pk- ja mikroyrityksiä laajentamaan toimintaansa ja hakemaan kasvua Kainuussa, Suomessa ja kansainvälisillä markkinoilla. Hankekokonaisuuden muodostavat ESR-rahoitteinen Johdon ja henkilöstön kehittäminen ja EAKR-rahoitteinen Kasvu, kansainvälistyminen ja omistajanvaihdos -hankkeet.

Matkailukalastus digiaikaan

Hankkeen tavoitteena on matkailukalastuksen tuotteistaminen ja markkinointi.

Vauhtia Vuokatin, Kajaanin ja Oulujärven alueen kv-matkailuun (paltamolaiset toimijat mukana Oulujärven jättiläisten kautta, jolle kunta maksaa 5000 e:n omarahoituksen hankkeeseen vuosittain)

PALTAMON KUNNAN OMAT HANKKEET

Käynnissä olevat ja rahoituksen saaneet kehityshankkeet:

Bioekosysteemin kehittäminen Kainuuseen – Paltamo BioFutureFactory -hanke

- Toteutusaika: 1.11.2016 – 21.8.2017

- Yhteyshenkilö: Kunnanjohtaja (1.1.2018 Kehitysjohtaja)

Hankkeen päämääränä on tehdä biotuotetehtaan teknistaloudellinen tarkastelu Paltamoon valitulle

tehdasalueelle. Tavoitteena on edesauttaa tehtaan syntymistä Paltamoon, jossa myös pienillä yrityksillä on roolinsa ja paikkansa. Tavoitteena on konseptoida bioekosysteemi, mikä tarjoaa pohjan useille eri toimijoille ja synergiahyötyjen maksimoinnin toimijoiden välillä sekä tuottaa tietoa Paltamon kunnalle vaikutusten arviointia, kaavoitusta, maankäytön suunnittelua ja päätöksentekoa varten.

Kivesvaaran kivinäyttely -investointihanke

(Toteutusaika: 1.4.2016 – 31.12.2017)

Projektipäällikkö: Pirjo Nuottimäki (irrottautunut jo hankkeesta)

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Kivesvaaralle kivinäyttely ja polku, jonka varrella on Kainuun kivilajeista koottuja kivilohkareita. Tavoitteena on tuotteistaa kivipolku käyntikohteeksi, joka vahvistaa Kivesvaaran alueen luontomatkailumainetta.

Järvikalaa Paltamosta -

kehittämishanke (Toteutusaika: 1.1. - 31.12.2017)

Hankevetäjä: Simo Kemppainen, p. 040 5210 507

Tavoitteena on kalastajien keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen syventäminen niin, että se parhaimmillaan konkretisoituisi Paltamon kalataloinvestointina. Tavoitteena on niin ikään vähempiarvoisen kalan

pyyntimenetelmiin ja välineisiin sekä tärkeimpiin yhteistyökumppaneihin tutustuminen.

Jatkotoimenpiteet:

Kalatalo –investointihanke jätetty perusasiat sisälle Hyrrään.

Eino Leino -puiston investointihanke

(Toteutusaika: 1.3.2017 – 31.8.2018)

Paltamon keskustaajaman/Eino Leino -puiston kehittämishankkeessa on tavoitteena luoda puistosta toiminnallinen keskus. Hankkeessa rakennetaan mm. kiinteä esiintymislava katsomoineen, esteetön kalastuslaituri, kota ja istuskelupaikkoja jokirantaan sekä koirapuisto.

Visit Oulujärvi -kokeiluhanke

(Toteutusaika: 7.3. – 30.9.2017)

Tavoitteena on kokeilla lentoyhtiö Norwegianin asiakaslehteä mielikuvakuvamarkkinoinnin kanavana ja mitata näkyvyyden tehokkuutta sekä samalla parantaa Oulujärven alueen tunnettuutta tulevaisuuden potentiaalisilla markkinoilla. Tavoitteena on kokeilulla vahvistaa alueen toimijoiden yhteistyötä ja innostaa yhteiseen tekemiseen. Saatua tietoa hyödynnetään jatkossa markkinoinnin suunnittelussa.

Neljän kunnan yritysyhteistyön kehittäminen: nykytilatutkimus

(Toteutusaika 1.5. – 31.12.20179

Projektipäällikkö: Eeva Käyhkö, p. 0400 586 392

Tavoitteena on selvittää Kainuun harvaanasuttujen kuntien Paltamon, Ristijärven, Puolangan ja Hyrynsalmen kuntien alueella aktiivisesti toimivat yritykset ja heidän tarpeet ja kehittämistoiveet sekä valmiudet strategiseen yhteistyöhön tulevaisuudessa.

Hankkeessa selvitetään neljän kunnan alueella toimivien yritysten nykytila ja tulevaisuuden suunnitelmat.

Kyselyn avulla saadaan tietoa, onko yrityksillä suunnitelmissa investointeja, työntekijätarpeita sekä osaamiseen liittyviä tarpeita. Yrityksen myyntiaikeet ja sukupolvenvaihdostarpeet tunnistetaan. Kyselyssä

selvitetään myös yritysten halukkuus keskinäisen yhteistyön tiivistämineen. Saatu tieto hyödynnetään elinkeinojen kehittämisessä sekä yritysten päivitetyt tiedot hyödynnetään kuntien ylläpitämissä yritysluetteloissa.

Suunnitteilla olevia hankkeita:

Metelinniemi Resort

Melontakeskus -investointihanke?

- Kuka jatkaa asiaa eteenpäin - Mallinnukset kohta valmiina - Talousvaraus kunnan TA 2018?

Yritysyhteistyö

Yritysryhmähanke paltamolaisten yritysten kanssa_

- Rahoitus varmistunut Kalatalo –investointihanke - Hakemus jätetty ehdollisena.

MUUT YRITYSPALVELUT

Aloittavien yritysten opastaminen ja neuvonta: liikeidean arviointi, LTS:n laatimisessa opastaminen (sis.

kannattavuus-, rahoitus ja myyntilaskelmat), rahoitus (yksityinen ja julkinen, myös tukirahoitus, starttiraha jne.), perustamis- ja rekisteröintiprosessineuvonta

Toiminnassa olevien yritysten neuvonta: kehittämistarpeet ja rahoitus, työvoiman saatavuus, toiminnan laajentaminen ja investoinnit

Sukupolvenvaihdokset, yrityskaupat sekä yritystoiminnan hallittu alasajo ja lopettaminen:

perusneuvonta ja opastaminen tarvittavien asiantuntijoiden hyödyntämisessä Yritystontti- ja toimitilatarjonta

Yhteistyö kunnanjohtajan ja rakennusmestarin kanssa.

- Yritystontit, Toimistohotelli ja muut toimitilat -> neuvottelut yritysten sijoittumisasioissa.

Imagon ja Paltamo -brändin kehittäminen - Yhteistyö yrittäjien ja yhdistysten kanssa.

- Kuntamarkkinointi ja viestintä – Jättiläisten Paltamo Yrittäjyyskasvatus

Yhteistyö sivistyspalvelujen, yrittäjien ja yhdistysten kanssa.

- Yrittäjyyskasvatustyöryhmän toiminta -> kehittämistarpeiden projektointi ja yhteinen tavoiteasetanta.

Yrittäjyyskasvatuksella tarkoitetaan elämässä tarvittavien valmiuksien oppimista ja kehittämistä.

Yrittäjyyskasvatus on oma-aloitteista ja aktiivista toimintatapaa edistävää oppimista, joka antaa oppijalle mahdollisuuden kehittää omia taitojaan. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on auttaa oppijoita näkemään mahdollisuuksia, toimimaan aktiivisesti, ottamaan vastuuta, toimimaan ryhmässä ja pitämään lupaukset.

Työllisyyden edistäminen

- Työllisyyspalveluiden tuottaminen 4 kunnan alueella 2018 alkaen.

ELIVOIMAN RESURSSOINTI

PALTAMOSSA ON ELINKEINOHENKILÖN TARVE

Kehitysjohtaja (viransijaisuus) aloittaa vuoden 2018 alusta. Lisäksi tarvitaan elinkeinokeinohenkilö (työmyytä

kentälle). 3600 asukkaan kunnassa tarvitaan tällä hetkellä aktiivista ”salkkuhenkilö” –tyyppistä elinkeinoihmistä suhdetoimintaan, projektihallintaan, yrityshoukutteluun ja myyntiin ja biotuotetehtaan vaikutusten levittämiseen muuhun yritystoimintaan.

BIOTUOTETEHDAS TYÖLLISTÄÄ MYÖS KUNTAA

Varsinaisen biotuotetehtaan ja sen välittömään läheisyyteen kuuluvat markkinointitoimet hoitaa Kaicell.

Kunnan markkinointiin tarvitaan nopeasti henkilö, joka alkaa kartoittamaan ja hakemaan kumppaneita ja investoijia lähialueen synergiseen läheisyyteen (muu teollisuusalue).

Rakennusaikaisia toimia varten, alueelle tulee saada mm;

- ravintola, baari (kapasiteetti n. 1000 henkilöä) - kaupan sivupiste

- polttoainetankkauksen sivupiste - yms. muita toimintoja

Lisäksi kannattaa panostaa rakennusaikaisen asumisen järjestelyihin (suurin osa on muualta suomesta), jotta myös ko. tulot jäisivät mahdollisimman paljon Paltamoon.

- parakkikylät ja palvelut

Hanketoimien on jatkuttava

Paltamon kunta on saanut viime vuosina kaikkiin rahoittajille jätettyihin hankkeisiin rahoituksen lähes haetussa muodossa ja suuruisena. Tärkeintä on turvata tällä hetkellä ideoidut hankerahoitukset vuodelle 2018.

JÄTTILÄISTEN KESÄ -TAPAHTUMAT

Muutos: Tapahtumat hoidetaan jatkossa elinkeinoasioiden toimesta.

Kunnassa on sovittava uudelleen työnjakoa kulttuuritoimen ja elinkeinotoimen välillä.

Tällä hetkellä organisointia on useassa linjassa ja se ei näytä hyvältä.

Pikaisesti on päätettävä missä laajuudessa kyseiset tapahtumat jatkuvat?

KUHAKUNKKU –TAPAHTUMA PARAS YHTEISTYÖYMPÄRISTÖ

Kuhakunkun kanssa tehtävää yhteistyötä tulee edelleen syventää ja kehittää. Kävijämäärät ovat vakiintuneet suuren tapahtuman mittakaavoihin. Satsaukset myös taloudellisesti ko. tapahtumaan, tuo suuremmat kontaktimäärät, kuin markkinoinnin ripottelu sinne tänne taoahtumiin.

Lisäksi asioita helpottaa se, että Kuhakunkulla on oma organisaatio järjestelyissä, eikä siten tarvita valtavasti kunnan työresurssia.

PALTAMON SIVISTYSPALVELUT

Koulut, peruskoulut, lukio

Lasten varhaiskasvatus ja esiopetus Ammatillinen koulutus ja –osaaminen Kansalaisopisto

Kirjastotoiminta Henkilöstöresurssit

Toimitilojen kuntokartoitus ja lisätarve HUOM!

Sivistyspalveluista ei ole työryhmän työskentelyyn saatu ehdotuksia ja ajatuksia, joten ko. toimintojen osalta on tehtävä oma varautumissuunnitelma, joka lisätään 2018 tähän osioon.

PALTAMON SOTE-PALVELUT

Muutosarvionti on tehtävä 2018

- Terveyspalvelujen muutokset 2019 eteenpäin - Palvelujen saatavuus

- Toimitilat

- Muutoksen vaikutus kuntatalouteen - Muu varautuminen muutokseen

TURVALLISUUS

Paikallisen turvallisuustyön tarkoituksena on edistää sellaisen olotilan saavuttamista, jossa kunnan asukkaiden, järjestöjen ja yhteisöjen turvallisuusriskit ovat pienimmillään sekä ilkivallan, rikollisuuden, vahinkojen ja onnettomuuksien ennaltaehkäisy on tehokasta. Yhtenä tärkeänä keinona tavoitteen saavuttamiseksi on turvallisuussuunnittelu, jota toteutetaan eri viranomaisten, toimijoiden ja järjestöjen välisenä laajana yhteistyönä.

Paikallisten turvallisuussuunnitelmien valmistelun kaikissa vaiheissa tulisi huomioida järjestöt ja kuulla soveltuvalla tavalla niiden näkemyksiä.

Onko Paltamossa asiaan riittävästi havahduttu? Mikä on tilanne?

Yleinen asukasturvallisuus

Turvallisuussuunnitelman laatii kunnan virkamiesjohto poliisin ja pelastuslaitoksen sekä paikallisten

yhteisöjen, kuten elinkeinoelämän, seurakuntien ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Tavoitteena on, että kunnan-

ja kaupunginvaltuustot käsittelevät paikalliset turvallisuussuunnitelmat ja seuraavat niiden toteutumista. Tätä kautta turvallisuus tule osaksi kunnan tai kaupungin toimintastrategiaa ja johtamista.

Turvallisuussuunnitelman voi myös yhdistää sähköiseen hyvinvointikertomukseen.

Vähintään valtuustokausittain tehtävä hyvinvointikertomuksessa käsitellään kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä haasteita, eli samoja asioita joita käsitellään turvallisuussuunnitelmassakin.

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTI

Paltamossa on liikuntapaikkoja hyvin, mutta niistä tiedottaminen on heikolla tasolla muualla kuin kunnan nettisivuilla.

Kunnan nettisivut: http://www.paltamo.fi/vapaaaika/95

Liikuntapaikat on kohtuullisessa kunnossa. Korjaustoimia ja uudelleen rakentamisia on tehty vuosittain.

Jäähallin käyttösuunnitelma ja kuntoarviointi tulisi tehdä piakkoin.

Taajama-alueen liikuntareitit tulisi merkitä ja viitoittaa. Myös pintamateriaalien karkeudelle on tehtävä jotain, jotta niitä voidaan käyttää. Kunnon suunnittelulla, Paltamon taajamaan ja lähiseuduille on mahdollisuus saada yli 10 km valaistua lähiliikuntareittiä (Paltamon keskustaajama-Metelinniemi-Luhtaniemi ja takaisin).

Tärkeä uudistus olisi saada polkumainen reitti keskustaajamasta rantaa pitkin Metelin satamaan saakka.

Myös Autioniemen hyödyntämistä ja käyttöä luontoliikunnassa kannattaa suunnittelua jatkaa.

Paltamon liikuntapaikkaesite karttoineen on kirjattu usein tarpeeksi, joka Paltamosta kannattaa tehdä.

Kunnan painopisteet ja toimenpiteet vuosille 2018 – 2023

Yhteenveto:

- Kuntatalouden tarkka analysointi 2018 ja selviytymissuunnitelma 2023 saakka - Korpitien koulun korjaus-suunnitelman tekeminen ja osin uudelleen rakentaminen - Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutusten arviointi Paltamossa (talous ja toiminta) - Biotuotetehtaan vaikutukset Paltamoon. Vaikutus- ja toimenpideohjelmat vuosittain - Elinvoimatoimien vahvistaminen (painopiste siirtyy, sote ja maakuntauudistus)

- Henkilöstöjohdossa ihmiset vaihtuu. Tehtävä töiden uudelleen ajattelu ja työnjako heti.

- Kunnan henkilöstön hyvinvointisuunnitelma ja työviihtyisyyden lisääminen (työtehokkuus) - Kunnan kiinteistömassojen kuntoarvioinnit 2018. Toimenpidesuunnitelma 2023 saakka.

JOHTOPÄÄTÖKSET

Päätökset ja linjaukset on tehtävä Paltamon kunnanvaltuustossa vuoden 2017 loppuun mennessä mm;

- Toimintaperiaatteita - Toiminnan reagointikyky - Rahoitus ja hanketyö - Verkostomainen toiminta - Kainuun sisäinen yhteistyö

- Yhteydet yrityksiin ja elinkeinoelämän järjestöihin - Kansainvälinen yhteistyö

- Yrittäjyyskasvatus - Työvoiman saatavuus - Asuminen

- Julkiset hankinnat

Paltamon muutosjoustavuutta tuetaan ja riskeihin varaudutaan toteuttamalla:

-

Rakennemuutoksen vaatimat toimet vuositasolla, 2018-2023, osittain oletuksin ja hallitulla riskillä

-

Suunnitelma eri rahoituskanavien käytöstä

-

Kunnan oman rahoituksen käyttösuunnitelma (TA 2018-2023)

-

Valmistelu, osallistumisprosessit

-

Tiivis seuranta ja tarvittaessa nopeat muutokset suunnitelmiin tehtävä

Vaikutusarvioinnin vaihtoehdot:

1. Muutostoteuma oletetulla tavalla ja –laajuudessa HUOM!

Muutosarvioinnin laajuus käsitellään työryhmän kokouksessa 2.11.2017

Suurin ja vaikuttavin tapahtuma on, että biotuotetehdasta aletaan rakentamaan Paltamoon. Tarkempi vaikutusarviointi tulee käynnistää jo YVA-selvityksen aikana vuonna 2018. Asioiden tarkentamisiin tulee Paltamon kunnassa palkata väin tätä työtä tekevä henkilö.

Kun tehtaan rahoitusasiat varmistuvat vuoden 2018 aikana ja rakentamispäätös tehdään (Kaicell), on kunnassa hyödynnettävä kaikin tavoin tehtaan tuleminen Paltamoon.

Tehtaan rakentamisaika on Paltamon olemassaolon vilkkainta aikaa. Ihmisiä on töissä tehtaan rakentamisessa 1500 henkilöä. Liikennemäärät lisääntyvät kaikilla lähiteillä merkittävästi, joka tulee huomioida myös liikkumisturvallisuus näkökulmasta.

Palvelujen ostot lisääntyvät paljon, kunhan paikalliset palvelujen tuottajat heräävät niitä tarjoamaan 2018:

- Kaava-asiat etenevät Paltamossa hyvää vauhtia aikataulussa

- Liikenneinfran suunnittelussa tulee huomioida Paltamon näkökulmat yleisemmin, eli ei vain biotuotetehtaan näkökulmista.

- Biotuotetehtaan vaikutusten huomioiminen kunnan positiivisena innostajana tulee tehokkaammin ottaa käyttöön.

2. Toteutuu osittain

Suurin hidaste aikataulullisesti on YVA-vaikutusarvioinnin aikana tulevat viiveet esimerkiksi valitusten takia.

Jos rahoittajapäätökset viivästyvät, vaikuttaa ne myös kunnan varautumisaikatauluun ja –toimiin.

3. Ei toteudu miltään osin

Tämä vaihtoehto ei ole mahdollinen ainakaan ennen 2020 päätöksiä. Jos tehdasta ei tule, voidaan aloittaa Paltamon kunnan liittämisneuvottelut Kajaaniin. Järkevin ja helpoin ratkaisu edetä ja turvata kuntalaisten edut.

LOPUKSI

Vaikutusarviointi pitää tehdä esim. työryhmäpohdintana. Myös työpaja voisi olla hyvä tapa arvioida asioiden vaikutuksista tulevaisuuteen Paltamon kunnassa eri vaihtoehdoilla.

Tiivistelmät ja liitteet: