• Ei tuloksia

Yliopistot ja sote-uudistus näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Yliopistot ja sote-uudistus näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Y liopistot ja sote - uudistus

Pääkirjoitus

Sote-uudistus on ottanut syksyn aikana varmoja askelia eteenpäin. Selvityshen- kilöiden uudistuksen aikatauluttanut raportti ilmestyi elokuussa, jonka jälkeen selvityshenkilöiden puheenjohtaja Tuomas Pöysti nimitettiin sote-uudistuksen projektijohtajaksi. Syyskuun alussa sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainmi- nisteriö  asettivat ministeriöiden kansliapäällikköjen johtaman virkamiesohjaus- ryhmän sekä projektiryhmän valmistelemaan sote-uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta.

Lisäksi projektiryhmän alaisuuteen nimitettiin rahoitussäännöksiä valmistelevat ryhmät sekä ryhmiä, jotka valmistelevat aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanola- kia ja itsehallintoaluelakia. Näiden lisäksi projektiryhmä voi asettaa muita valmis- teluryhmiä. Kiinnostava yksityiskohta on se, ettei ryhmissä ole mukana kuntien, sairaanhoitopiirien tai maakuntien edustajia. Ministeriöiden virkamiesten lisäksi ryhmissä on vain kaksi ulkopuolista THL:n edustajaa. Näin halutaan ilmeisesti taa- ta suoraviivainen valmistelu.

Sote-uudistuksen tavoitteena on kaventaa kestävyysvajetta kolmella miljardilla eu- rolla. Tavoite on kunnianhimoinen, jopa epärealistinen. Tärkein keino saada vä- hemmällä rahalla parempia palveluita on toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon vertikaalinen ja horisontaalinen integraatio. Integraatiosta on puhuttu paljon hal- linnollisena kysymyksenä. Systeeminen muutos voi kuitenkin toteutua ainoastaan, jos eri alojen asiantuntijat muuttavat toimintaansa. Sote-professioiden ajan kulu- essa syntyneet jyrkät rajat sekä merkittävien sote-organisaatioiden sisäinen kitka hidastavat muutosta ja voivat tehdä sen osin jopa mahdottomaksi.

Yliopistosairaalakaupunkien yliopistoilla on tärkeä tehtävä sote-integraation to- teuttamisessa. Se edellyttää suuria muutoksia. Tiedekunnat ovat jo fyysisestikin erillään Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Oulussa ei ole lainkaan sosiaalitieteitä.

Sosiaali- ja terveystieteiden yhteistyö lienee läheisintä tällä hetkellä Itä-Suomen yliopistossa, missä Kuopion yliopistokampus sijaitsee yliopistosairaalan yhteydessä.

Yliopistosairaalat ovat virittäneet yhteistyötä sosiaalialan toimijoiden kanssa. Työ vilkastui edellisen sote-mallin aikana, jolloin koko uudistus oli viritetty yliopis- tosairaaloiden ympärille. Nyt yliopistosairaaloiden asema ja rooli on vielä epäselvä.

(2)

pääkirjoitus 246

Kehitystyö ei kuitenkaan saisi pysähtyä. Monilla sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkijoilla on kokemusta yhteisistä hankkeista terveystieteilijöiden kanssa. Lisää tutkimusta kaivataan kipeästi siitä, miten sote-integraatio voi toteutua käytännön tasolla, miten rakennetaan konkreettisesti yhtenäisiä palveluketjuja ja miten johta- misessa otetaan huomioon integraation näkökulma.

Heikki Hiilamo

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Luonnollinen luku on jaollinen luvulla 4, jos ja vain jos sen kahden viimeisen numeron muodostama luku on jaollinen luvulla 4.. b) Osoita, että luku L = 19175478641335 ei ole

(Käytä lineaarialgebrasta tut- tuja matriisien laskusääntöjä hyväksi todistamisessa.) Onko (M, ·) Abelin ryhmä?. Osoita, että (A, ·) on ryhmä, missä (·) on komplek-

Jos ryhmän kertaluku on 36, niin mitä voit sanoa aliryhmien

Määrää tekijäryhmä Z ∗ 15 /h[4]i ja muodosta sen ryhmätaulu, jos tekijäryhmä on olemassa.. Muodosta tekijäryhmän

Greenhalghia ja Papoutsia (2018) mukaillen kompleksisuusajattelu näh- dään paradigmamuutoksena, joka ohjaa kiin- nittämään huomiota sekä sote-järjestelmän sisäisistä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uu- distusta on rakennettu pitkään, mikä on osaksi ymmärrettävääkin, sillä kyseessä on sekä kansantaloudellisena ja kunnal- lisen

Laaja lakipaketti Affordable Care Act (ACA) pyrkii kuiten- kin myös samoihin tavoitteisiin kuin Suomen sote-uudistus.. Kyse on siitä, että ACA aikoo suhteessa liittovaltion

• Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa määrätään varhais- kasvatuksen toteuttamisen keskeisistä tavoitteista ja sisällöistä, varhaiskasvatuksen järjestäjän ja