• Ei tuloksia

Kirjallisuuteus on kirjallisuuden kova ydin näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Kirjallisuuteus on kirjallisuuden kova ydin näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

81 K E S K U S T E L U A

Erkki Lyytikäinen

Kirjallisuuteus on kirjallisuuden kova ydin

Markus Lång (2011) on tyytymätön uudissanaani kirjallisuuteus (Lyytikäinen 2010), jolla ehdotan käännettäväksi venäjän termin literaturnost’. Lång puoltaa sanaa kirjallisuudenomaisuus.

Långin kannattamassa termissä on monta ongelmaa. Kirjallisuudenomaisuus on ensinnäkin termiksi toivottoman pitkä. Toiseksi se ei ole termi lainkaan vaan lähinnä selite. Mutta mikä pahinta, selitteeksi se on väärä. Semantiikka ei täsmää. Tämän huomaa, kun miettii vaikkapa suomen sanaa tutunomainen. Sen merkitys on ”ikään kuin tuttu; tutulta tuntuva; lähes tuttu”. Tämän mukaisesti sanan kirjallisuuden- omainen merkitys on ”kirjallisuutta muistuttava, kirjallisuudelta tuntuva” tjs. ja kirjallisuudenomaisuus on vastaava ominaisuudennimi. Sen sijaan literaturnost’, kirjallisuuteus on kirjallisuuden kova ydin, se mikä tekee kirjallisuudesta kirjallisuuden, ei mitään vähän sinne päin.

Kielitoimistosta saamani tiedon mukaan suomen kielen lautakunta ei ole käsitellyt kirjallisuudenomaisuus-sanaa. Sen sijaan toimisto on kyllä parikymmentä vuotta sitten tarjonnut sitä käyttöön asiakkaan kysymyksen johdosta.

Kirjallisuuteus ei toki ole kielenvastainen. Se on vain uutuuttaan outo – kuten kaikki uudismuodostelmat, kunnes vakiintuvat.

Lähteet

LÅNG, MARKUS 2011: Kirjallisuudenomaisuutta on suositeltu. Avain 2, 68.

LYYTIKÄINEN, ERKKI 2010: Kirjallisuuden ydin: kirjallisuuteus. Avain 3, 65–66.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Satudebatti on kiinnostava myös kirjahistorioitsijoiden ja kirjallisuudentutkijoiden näkökulmasta, sillä kansan- satujen suullinen alkuperä on ollut pitkään itsestään

Vierastamisen syynä voi olla se, että kirjoittaja ei hyväksy termin takaa avautuvaa teoriaa, mutta yhtä hyvin se, että sana haraa hänen kielikorvaansa vastaan.. Suomen

Arkisto ei ole vain jotain, mitä joku jättää jälkeensä, vaan alku.. Tutkimusta tehdessäkin

Genrejen ja kontekstien tutkimisen kannalta Suomen kirjallisuuden ja kirjallisuushistorian osuus korostuu täysin ymmärrettävästi, toisaalta tulisi myös lajien synty ja kehitys

Rikoksista ja onnettomuuksista kertovia viisuja voisi verrata iltapäivälehtien skandaaliuutisiin (esim. Surullinen Laulu Kauhiasta Waimosta, joka myrkyllä miehensä murhasi,

Niina Hämäläinen, Hanna Karhu ja Silja Vuorikuru käsittelevät artikkelissaan ”Suulli- sen perinteen ja kirjallisuuden rajoilla” tieteenalojen historiaa ja alkuaikojen

Ai- neistona on Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuottavuusohjelmaa koskevia tarkastus- kertomuksia ja valtiovarainministeriön (VM) dokumentteja, joiden sisältö

Sekä suomalaisen modernistisen kirjallisuuden että suomalaisessa kirjallisuudessa kuvattujen fiktiivisten mielten kannalta uraa uurtava tutkimus pureutuu niihin