Taistelu koko linjalla alkanut, yksitoista tuumaiset tulessa!

(1)

17 p. Jouluk. 1908 N:o 51

• • ••

TYÖLÄISNAINEN

S O S IA L ID E M O K R A T IS E N N A ISL IIT O N ÄÄNENKANNATTAJA

T ila u sh in n a t S u o m e s s a :

Koko v u o s i ... v. . Smk.

Puoli » »

V k sity isn u m e ro ita ... » • A m erikassa koko vuosi . . 1 doll.

» puoli > ...65 V enäjällä koko vuosi . . 1 rupi. 75 o puoli » ... 90

4 2:

10 25 cent.

kop.

V astaava toim ittaja:

M I I N A S I L L A N P Ä Ä

T o im ittaja:

H I L J A P Ä R S S I N E N O s o ite H e ls in k i, E lä in t a r h a 14

2 v u o s i k e r t a Ilm estyy Helsingissä kerran viikossa

' K o n t t o r i : Helsinki

Sirkusk. 3. Avoinna klo 9— 1, 4 —7.

P uhelin 56 59.

T y ö l ä i s n a i n e n

S uom en sosialidem okratisen naisliiton äänenkannattaja ilm oi

tetaan täten tilattavaksi vuodeksi 1909. Se ilm estyy joka torstai H elsingissä 8 sivuisena entisessä koossa. T yöläis

nainen taistelee

työluokan naisten oikeuksien

puolesta n o u dattaen sosialidem okratien p u o lu e en ohjelm aa. Kaikkia p o r

varillisia naisliikkeitä ja m uita h ajo tu sh o m m ia vastustaa se luokkataistelun periaatteiden m ukaan, käsittäen, että ty ö lu o kan naiset itse tuntevat tarpeensa ja voivat luotettavasti etu

jaan valvoa.

Eduskunnan

to im innasta sisältää lehti

yleiskatsauksia

sekä kertoo tärkeim m ät olletikin naisia koskevat asiat ta r

k oin joten sekin, joka ei jo u d a seuraam aan päivälehtiä, saa ed u sk u n n an työstä käsityksen.

Työväen suojeluslakeja, kunnallista äänioikeutta, koulu- uudistusta

y. m. polttavia vaatim uksia p ohditaan ahkeraan.

Ammatillinen liike

saa lehdessä entiseen tapaan h u o m iota.

Palvelijattarien, ompelijattarien, tehtaalaisten

y. m.

työn alalta tulevat näitä asioita erittäin harrastavat p u o lu e toverit kirjoittelem aan.

Kotien kohottamiseksi, työläisnaisen aseman paranta

miseksi

toim ii lehti. Se esittää puutteita työväen oloissa ja vaatii niihin korjausta.

Sivistys-, siveellisyys-

ja

kasvatuskysymyksiä

tullaan siinä käsittelem ään.

Kertomuksia

ja

runoja

esiintyy sä än nöllisesti.

Päivän tapahtumia

arvostellaan silloin, kun ne ovat m ielenkiintoa herättäviä.

Ulkomaan

osaston kautta teh d ään lukijakunnalle tutuksi työläisnaisten rien n o t m uissa m aissa sekä m erkillisim m ät su u rp o liittiset tapahtum at.

Avustajina

on etupäässä m o n ia sosialidem okratisen naisjärjestön luottam ustoim issa olevia henkilöitä ja yhä näyt

tää avustajain luku kasvavan, joten lehti tulee yhä m o n i:

puolisem m aksi.

»Työläisnainen» lähtee rohkeana tarjoten tukea niille tu hansille m aam m e työ lu o k an naisille, jotka taistelevat k öyhä

listön onnellisem m an tulevaisuuden puolesta.

Toimitus.

Tilatkaa Sosialidem okratinen lastenlehti

»Ihanne» vuodeksi 1909,

ilm estyy H elsingissä kerta kuussa kuvitettuna, 8 sivuisena, pientä k okoa ja saadaan sitä tilata asiam iehiltä sekä lehden konttorista

1 markalla 50 pennillä

vuosikerta, 75 pennillä

puolivuosikertaa. Joka 10 vuosikertaa seuraa yhdestoista ilmaiseksi.

T ilausm aksut ovat osoitettavat T yöläisnaisen konttoriin, Helsinki, Sirkusk. 3.

Ensi v u o n n a Ihanne

ei tule

»Työläisnaisen» liitteenä, vaan erikseen.

T a is telu k o k o linjalla alk an u t, y k s i

to is ta tu u m a is e t tu le ssa !

Kieltolain vastustajat ovat olleet kovassa touhussa, ja kuum een tapaisella kiireellä on ryhdytty vasta-agitatsio- niin kieltolain johdosta. Erikoisesti on H ufvudstadsbladet, tu o viinap o rv arien äänenkannattaja, m elkein joka päivä ju- laissut kirjoituksia kieltolakia vastaan, ja p u h u n u t sen m ah

d o tto m u u d esta toteutua, ja sen vahingo llisu u d esta kauppaan n äh d e n ja ennenkaikkia sen vaikutuksesta ulkom aihin, lai

nansaantiin y. m.

T iedettiinhän se kyllä, että porv aristo on kieltolain vas

taisella kannalla, ja että hallitus tekee kaikki, m itä se uskal

taa rakkaiden väkijuom iensa puolustam iseksi, m utta viim e viikkoina on hallituksen kaksinaam aisuus tullut niin räikeällä tavalla tunnetuksi, että se jo herättää ivansekaista sääliä.

K un raittiuskokouksen valitsem a lähetystö viim e h ein ä

kuussa kävi h errain senatorien puheilla, niin vakuuttivat näm ä, että oli raittiusasialle eduksi kieltolain käsittelem isen viipym inen senatissa, koska u u d et senatorit, jotka tullaan nim ittäm ään, ovat kieltolain ystäviä enem m än kuin entiset.

U u d et nim itettiin ja tulihan sinne tu n n ettu ja suom ettarelaisia, jo id e n p u o lu e en sa kunniasta pitäisi vastata, m utta yhä vaan kieltolain ratkaisu senatissa viipyy. M utta sen sijaan on vastustajilla aikaa varustautua ja siihen on senati heitä su o rastaan kehoittanutkin, n iin p ä ovat viina- ja oluttehtailijat teollisuushallituksen kehoituksesta lähettäneet arviolaskun tehtaiden arvosta, ja siinä ei ole arvosteltu ainoastaan tehtaat ja koneet, vaan vieläpä lähteet ja vesiputouksetkin, jotka m uka pitää valtion lunastaa, jos tahd o taan kieltolaki p an n a voim aan.

Täten on saatu su m m a nousem aan n o in 43 m iljoonaan m ark

kaan, m utta ei täm ä vielä riitä, teollisuushallituksen kehoitusta n o udattaen on m yöskin viina- ja o lu tkauppiaat lähettä

neet vaatim uksensa senattiin oikeuksiensa m enettäm isestä.

Jo k u aika takaperin ovat näm ä h errat kauppiaat lähettäneet kirjelm än senattiin, jossa h e huom auttavat, että heidän elin

(2)

390 T y ö l & i s a a m e n

keinon harjoittam isensa on laissa turvattu eikä heiltä tätä oikeutta sen vuoksi voida korvauksetta pois ottaa. Täm äkin vaatim us o n kai senatin m ielestä aivan oikeutettu, sillä o nhan se m uka väärin, jo s estetään kauppias m yym ästä sitä, joka pa- raiten m enee kaupaksi. M itäkän n e ta lo n p o ja t sanoisi, joilta 1866 otettiin oikeus viinan p o ltto o n , jos he vielä eläisivät ja näkisivät, m iten auliisti hallitus nyt p uoltaa ju o v u tu sju o - m ain polttajia ja m yyjiä ja m iten silloin kun ta lonpojilta otettiin viinanpoltto-oikeus, ei kenenkään m ieleen jo htunut, että valtion olisi heille korvattava se vahinko, joka tuli o i

keuksien m enettäm isestä. M utta ero silloisen ja nykyisen välillä onkin suuri, ta lonpojilta otettu oikeus siirtyi herroille ja nyt se otetaan h erroilta kansalle takasin. K ansa on taas jo niin valistunut, että se ei enää oikeuttaan käytä, eikä an n a sitä kenenkään käyttää.

S u u rim p aa h ätäru m p u a lyödään sillä, että Ranskasta ei m uka anneta lainaa S uom elle eikä Venäjälle, jo s Ranskan viinejä ei saada S uom essa vapaasti kaupitella. H u fvudstads

bladet edellä ja m u u t p o rvarislehdet perässä ovat ja kauan aikaa toitottaneet Ranskan lainan kiellosta. O n h a n tuttua, m iten jo kieltolain käsittelyn aikana Ranskan kansulilta saa

pui kirje, jossa kysyttiin, onko totta, että S uom elle valm is

tetaan sellaista lakia, joka kieltäisi Ranskan viinien m aahan tu o n n in . Sittem m in on tätä ru m p u a taukoam atta pärrytetty, ja lainaa pyydetään ainoastaan — Ranskasta, joka on saatu, (kuka takaa eikö ju u ri m eidän viinaherrain vaikutuksesta) tu o n kieltonsa julkisuudessa tekem ään. Jo k u aika sitten näkyi, että lainaa oli tarjottu E nglannista ilm an ehtoja, m utta siitä eivät lehdet m aininneet kuin sivum ennen, sillä se ei sa p in u t kieltolain vastustam iselle.

N äillä kaikilla keinoilla tarkoitetaaan luonnollisesti saada istutetuksi kansaan se usko, että on m a h d o to n toteuttaa kieltolakia, koska ensiksikin se tulee m uka kysym ään niin p aljon rahaa sillä p o rvarein »oikeuden ja k o h tu u d en » m u kaan o n vahinko yksityisille korvattava, ja toiseksi m e tar

vitsem m e ulkolaisen lainan, jo ta ei saada, jo s ei juoda.

Siis täytyy juoda, että m eitä uskottaisi kykeneviksi laina takasin m aksam aan. O n k o täm ä jo h d o n m u k a ista on toinen asia, m utta niitä ei herrat nyt kerkiä selittäm ään, sillä ep ä

toivo täyttää heidän m ielensä.

Joku aika sitten jättivät »R aittiuden Ystävät» senatiin anom uksen, että väkijuom ain kuletus valtion rautateillä kiel

lettäisiin. S anom alehdet kertovat, että senati o n a n o m u k seen osittain su o stu n u t. Sen m ukaan ei rautatiellä saisi viinaksia lähettää m uille kuin laillisille jälleenm yyjille.

M utta sen sijaan saa m atkustaja viedä pakaasina 10 litraa, ja jo s on ovela niiin salaa kapsäkissä 2 0 litraa, riittäähän se yhdelle. T äm ä kun tuli tunnetuksi, pitivät H elsingin väkijuoniakauppiaat kokouksen ja päättivät heti ottaa asian

ajajan ja kääntyä pro k u rato riin valituksella senaatin »laitto

masta» m enettelystä. Lain turvaam at elinkeino-oikeudet oli taas vaarassa ja jos senaatin päätösjä ei kum ota, niin silloin voi kauppiaat anoa korvausta valtiolta.

H u h u n a kerrotaan, että jollain tahoilla ollaan aikeissa an o a väkijuom ain anniskelukielto kum ottavaksi rautatien asem ain ravintoloissa, eihän se kielto olekaan kun näen näinen, m utta m uotoseikatkin ovat hankalia.

Yllä olevasta käy selville, että m e em m e saa väsyä kieltolain suhteen, sillä nyt tarvitaan enem pi työtä kun e n nen sen toteuttam iseksi. H errain h u m p u u k it ei saa m eitä peloittaa, sillä heidän epätoivoinen taistelunsa näyttää, kuinka arkaan kohtaan on koskenut, ja siksi o nkin kaikki keinot heille luvallisia. T änään räjähtää yksi, h u o m e n n a to in en p om m i vastustajiltam m e, m utta kun tiedäm m e, että ne ovat

kin vaan — koiran pom m eja, niin em m e niistä säikähdä, vaan työskentelem m e tarm olla eteenpäin. T ulevaisuus on m eidän!

M. S.

Hyvää Joulua

toivottaa ystävilleen

»Työläisnainen»

J d u I l i taluEn ju hla.

SJlqt on jo u lu ta im e n ju£)la. S u o n io ju h lit tägbeS jö upeubeS faan. U lnfara p a ita n e n p a u f tu u m trfiS fa, lum i narifee ja roitifee tu in rott)aSja. © e ifä ä n lu in tieltäifi t a h r a a m a s ta ro a lto iS ta ro a ip p a a , lu o n n o n ju tjla p u tu a .

jä n t a t a a p ittiS tä ä a u rin fo n iin f ir t f a a n a ja ta u n iin a . ©e h e ija s ta a m a lo a ja firf f a u tta , roalon, ro ap a u b en ju h la n tu n n ia tfi. S a lm in e n a u r in to ! oi tu h tia ta iro a ttu ja ifäroöitg on fin u n tu u t a t t a tirifa u te fi. © äteile, lo is ta ja teroita tir tta u tta f i m eille fg lm ä n p o h jo la n ihm iSIapfille. 8oit)bi lä m p ö ä ihm iS fgbäm m iin, p o is ta f g n tä t ta lro ijet roaiterruf»

fet, in n o S ta m eitä e lä m ä n a n fa ra S fa taiS telu S fa feS täm ään la itti roaS to in täg m ifet . . .

S u o n n o n ju u r i ju h la lliju u S tu tju u m in u a ro ap au teen . S u o n n e aaro atle u la p a lle roiettelee ja m iitto o a a to a a me»

ren je ltä ä . S u m in en lateuS , tim attele ro a , h o p ean h o h to in en , a u rin g o n p a iS tee S ja n iin tu n u n a S ti tim attelero a h a n ti

fyob-

ta a ja houfuttelee, je iietoo ja tu tju u m in u a , © n moi ra a S tu S ta a fitä ten h o a, en rooi jä ttä ä ih a ile m a tta ja naut»

tin ta tta jo u lu p ä iro ä n ju u r ta ilo a ja r a u h a a lu o n n o n juu»

reS ja roapaubeS fa, ro aa n rie n n ä n finne ja a n n a n taim en tu im a n tu u le n jä ä l)b g ttä ä tu u m a t tu n te en i, ta ih o n i faitti.

§iiE)bän h u intaS ti tu o n n e g h ä faitem m affi ja fauent»

m atfi, en tie b ä tu in t a fau raaffi ta l)to i(in fa a n . ® g lm ä t roii»

m a t ro iittäro ät p o ttta ro a a o tja a n i. D i tu in ta je on hellää tu o tu u le n hen säh ö h S otfaHeni, je on n iin ro irtiS täro ää ja gS täroälliS tä hpn m ilg ä, että je tu u b itta a ihm iS lapfen tun»

teiben m a a ilm a a n , unelm ien m a a ilm a a n , finne, joSfa roä^

liin on n iin roilpoiS ta roiil)tt)ä hyttinen, ro a a n hyttinen, fillä eih än u n e lm a ole elä m ä ä . $ o S ta h b o t h etten n a u ttia , n iin n a u tin n o n jä lte e n tulee finun tä rfiä . S e lla is t a on e lä m ä n tobeUifuuS. ©e on n iin fg lm ä ä , niin fä ä lim ä tö n tä ja fitfi n iin m oni m u r tu u e lä m ä n toroaS fa ta m p p a ilu S ja .

— Q o lo p p u i lateu S . föauniS, tu u h e a tu u fim e tjä tu li m a s to a n i, fj3gfäf)bgn. h u u le n fu m m attijeS ti tirto n te llo je n tu m a h te le ro a n r a itta a S f a a a m u ilm a S ja . 9te ta itu ro a t tut»

fiten ihm ifiä firtto o n — — — .

SJtitfi en m in ä tin m e n n g t tirfto o n , m itfi g tfin h ori) ai»

Ien u ltö n a , ta ltta n a a a ro a lta u la p a tta . © a tn a S ja m u is tin f a n a t: „ $ o S ru fo ile t ju m a la a fi, n iin m ene tam m ioofi, julje oroefi ja ru fo ile finun ifää fi hengeSfä ja h än tuulee fin u a ." -äftiffi fitten m in u n ta i fen e n fä än tarroitfee roa»

r u S ta u tu a p ittitte firtto m a tto ilte , tu n te rr a n ju m a la on f a itfia tta ja tu u le e jo ta p a ita S ja . S a a S ro ap a itb u in ajatut»

feStani, etten tel)ngt fg n tiä, e n tä r itto n u t ju m a la a ro aS taan , m a itta tä ä llä f a u ta n a firto S ta ja ihm ifiS tä h a rh a ilin tin . S ä ä l l ä lu o n n o n roap au b eS fa ja a p i n a u ttia to b ettiS ta joulu»

ilo a , jo u lu r a u h a a . Q a m itfi m e n ifin tää n tirfto o n , jo ta on u lfo fu tta ifu u b e n ja tefopghggben pefä, joS fa „pappiSroal=

la n p iru n p a lro e tu S " tg lro ä ä ta n f a a n roalheen fiem ettiä. — S u o tu u h e a , h u u rtein en m e tjä tu tfu u fa tfe le m a a n S a»

p io la n ta n h u ro ia . f$u£)baS lu m i le p ä ä puibert otfitta, fit»

m a rta e n n iitä fgroälle m a a h a n . . .