Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio

(1)

Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa – moniammatillinen

suursimulaatio

Miia Tiihonen*

FaT, dosentti, yliopistotutkija Itä-Suomen yliopisto Farmasian laitos miia.tiihonen@uef.fi

Kirsti Laitinen FaT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Farmasian laitos kirsti.laitinen@uef.fi

Marja Silén-Lipponen FT, yliopettaja

Savonia-ammattikorkeakoulu Marja.Silen-Lipponen@savonia.fi

Taru Kekoni YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos taru.kekoni@uef.fi

Terhi Saaranen TtT, professori Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos terhi.saaranen@uef.fi

*Kirjeenvaihto

Tiivistelmä

Johdanto

Suursimulaatioissa saman teeman äärelle voi kokoontua yhdellä kertaa jopa satoja useiden eri alojen opiskelijoita ja ammattilaisia. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation toteutusta, osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta oppimismenetelmänä sekä opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan kohtaamisesta ja asiantuntijoiden keskinäisestä yhteistyöstä.

Aineisto ja menetelmät

Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaatio järjestettiin marraskuussa 2018.

Suursimulaatioon osallistui noin 200 terveys- ja sosiaalialan opiskelijaa ja ammattilaista. Suur- simulaation aikana kyselylomakkeeseen vastasi 136 osallistujaa.

Tulokset

Suursimulaatioon osallistujat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon kokonaisuutena. Yleisimmät oivallukset asiakkaan kohtaamisesta olivat asiakkaan arvostaminen ja kunnioittaminen ja kommunikaatio asiakkaan lähtökohdat huomioiden sekä riittävä ajankäyttö kohtaamistilanteessa.

Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä pidettiin merkittävänä eri ammattilaisten asiantun- tijuutta, selkeää työnjakoa ja vuorovaikutusta.

Johtopäätökset

Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaatioon. Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet ja yhteistyö ilmenivät hyvin asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaation avulla voidaan yhdistää laajasti erilaisia ryhmiä perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin yhteisen teeman ja oppimiskokemuksen äärelle.

Avainsanat: simulaatio, moniammatillisuus, lääkehoito, kotihoito

Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, 2021

(2)

ja opiskelijoiden oivaltamia asioita asiakkaan kohtaamisesta ja asiantuntijoiden keskinäi- sestä yhteistyöstä.

Aineisto ja menetelmät

Marraskuussa 2018 järjestettiin moniammatillinen suursimulaatio lääkehoidon haasteista iäkkäiden kotihoidossa terveys- ja sosiaalialan opiskelijoille, kouluttajille ja ammattilaisille.

Suursimulaatio oli osa useita perusopiskeli- joiden opintojaksoja. Osallistujat kokoontui- vat suureen luentosaliin seuraamaan suursi- mulaatiota.

Suursimulaation eteneminen

Suursimulaatioon osallistuvat opiskelijat saivat etukäteen infovideon kautta tietoa simulaatioon liittyvistä käytännön asioista, simulaation tavoitteista, simulaatiopedagogiikan periaat- teista lähdemateriaaleineen ja simulaatiohar- joituksen vaiheista sekä suosituslistan luetta- vista oppimateriaaleista, kuten aiheeseen liit- tyvät Käypä Hoito -suositukset (astma, kipu, unettomuus). Opiskelijoita kehotettiin tutus- tumaan myös Terveysportin lääkityksen arvi- ointityökaluihin ja Fimean Lääke75+-tieto- kantaan. Suursimulaation aluksi yleisö joh- dateltiin lyhyesti koulutuksen aikatauluun ja tavoitteisiin. Suursimulaation tavoitteena oli, että opiskelija saa valmiudet toimia moniammatillisessa vuorovaikutustilanteessa, arvioida iäkkään palvelutarvetta ja toimintakykyä, tun- nistaa ja ratkaista lääkehoitoon liittyviä ongelmia sekä arvioida ravitsemustilan merkitystä.

Ennen simulaatioita potilas/asiakas ja hänen taustatietonsa esiteltiin lyhyesti:

kyseessä oli iäkäs rouva, Laina Simunen, jolla oli muun muassa verenpainetauti, sepelvalti- motauti, astma, oireina myös unettomuutta, alakuloa, huimausta ja kaatuilua, myös ruo- kahalu oli heikentynyt. Useat lääkereseptit oli hankittu eri lääkäreiltä. Kunnan vanhuspalve- luiden palveluohjaaja oli tehnyt palvelutarpeen arvioinnin, ja sen perusteella asiakkaan monet ongelmat liittyivät muun muassa lääkehoitoon ja ravitsemukseen.

Suursimulaatio koostui kahdesta erillisestä simulaatiotilanteesta, joissa pyrittiin luomaan todenmukainen tilanne ennalta luodun suunnitelman mukaisesti. Toimijoina esiintyi-

vät ammattirooliensa mukaisesti terveydenhuollon ammattilaiset Itä-Suomen yliopis- tosta, Savonia ammattikorkeakoulusta sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta. Iäkästä henkilöä esitti ammattikor- keakoulun opettaja, jolla on vankka kokemus saman tyyppisestä potilastapauksesta useista pienryhmäsimulaatioista.

Ensimmäisessä simulaatiossa (n. 25 min) sairaanhoitaja ja proviisori tekivät kotikäyn- nin iäkkään henkilön luokse ajantasaisen lää- kityksen ja terveydentilan selvittämiseksi. Toi- sessa simulaatiossa (n. 30 min) lääkäri, proviisori, sairaanhoitaja ja ravitsemusterapeutti tapasivat kotikäynnin jälkeen palaverissa, jossa asiakkaan kokonaiselämäntilannetta, lääke- hoitoa, ravitsemusta, toimintakykyä ja pal- velutarpeita arvioitiin moniammatillisesti.

Ensimmäisessä simulaatiossa selville saatu ajantasainen lääkitys ja lääkityksen ongelmakohdat (Kuvat 1 ja 2), kuten myös kuvakaap- paukset interaktio-ohjelman tuloksista ja Lääke75+-tietokannasta, heijastettiin seinälle yleisön nähtäväksi toisen simulaation aikana.

Lopuksi oppimiskeskustelussa eri ammat- tiroolien edustajat arvioivat työskentelyään osana moniammatillista työryhmää. Ylei- sön oli mahdollista osallistua oppimiskeskusteluun ja vastata esitettyihin kysymyk- siin sekä kommentoida omalla älylaitteellaan Presemo^®-aktivointityökalun avulla. Osal- listujille esitettiin simulaation aikana seitse- män monivalintakysymystä, joihin vastattiin Presemo^®-aktivointityökalulla. Kaksi kysy- myksistä esitettiin ennen simulaation aloit- tamista, kaksi ensimmäisen simulaation jäl- keen ja kolme toisen simulaation jälkeen. Avoin kommentointi oli avoinna koko tilaisuuden ajan. Kunkin kysymyksen jälkeen aihetta käsi- teltiin lyhyesti. Kysymyksissä oltiin kiinnos- tuneita esimerkiksi potilaan (Lainan) toimintakykyyn vaikuttavista asioista, lääkehoidon ongelmista ja asiantuntijoiden roolista Lainan jatkohoidossa.

Tutkimuksen aineistonkeruu ja aineisto sekä analyysimenetelmät

Suursimulaation osallistujat vastasivat palautekyselyyn. Samankaltaista kyselyä on käy- tetty aiemmin vuonna 2017 järjestetyssä Lap- sen kuoleman kohtaaminen -suursimulaati-

Johdanto

Terveys- ja sosiaalialan työntekijöiltä odo- tetaan kykyä toimia moniammatillisissa toi- mintaympäristöissä. World Health Organiza- tion (WHO) tunnisti jo vuonna 2010 moniammatillisen opetuksen keskeiseksi koulutusuu- distukseksi terveys- ja sosiaalialan henkilöstön osaamisen kehittämisessä (World Health Orga- nization 2010). Myös Suomen opetus- ja kult- tuuriministeriö (OKM) pitää moniammatillista opetusta tärkeänä terveys- ja sosiaalialan kehittämisessä (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2019). Moniammatillisessa opetuksessa vähin- tään kaksi ammattialaa jakaa näkemyksen ope- tettavan asian tavoitteista ja tahtotilan toimia yhteistyössä yhteisten, sovittujen tavoitteiden saavuttamiseksi (World Health Organization 2010, Tuomela ym. 2017). Moniammatillisen opetuksen myötä opiskelijat voivat oppia eri ammattiryhmien työstä ja vastuualueista sekä keskinäistä vuorovaikutusta (El-Awaisi ym.

2018, Pitkälä ym. 2018, Thompson 2020). Tämä parantaa edellytyksiä työskennellä ammatti- laisena moniammatillisessa tiimissä.

Simulaatio-opetustilanteissa jäljitellään reaalimaailman kaltaisia olosuhteita ja toimi- taan ennalta määritellyn tavoitteen saavuttamiseksi. Simulaatioissa teoreettinen tieto integroituu käytäntöön aktiivisen toiminnan ja havainnoinnin avulla. Tämä lisää opiskelijoiden moniammatillisia valmiuksia myös työ- elämässä ja vahvistaa näin muun muassa poti- lasturvallisuutta (Della Ratta 2015, Korayem ja Alboghdadly 2020). Moniammatillisissa simulaatioissa eri alojen opiskelijat voivat yhdessä opiskella asiakkaiden hoidon, hoivan ja arjen ongelmien ratkaisemista (Webster ja DiBar- tolo 2014, Sawin ja Sessoms 2016). Eri simu- laatiomenetelmiä hyödyntävä moniammatillinen opetus ja tutkimus on yleismaailmalli- sesti lisääntynyt 1990-luvulta lähtien (Palaga- nas ym. 2014, Hughes ym. 2016, Fox ym. 2018).

Moniammatillisia pienryhmäsimulaatiota käytetään paljon hoitotyön, sosiaalityön ja lää- ketieteen opetuksessa esimerkiksi asiakkaan kohtaamisen, hoidon tarpeen arvioinnin ja hätätilanteiden harjoitteluun (Demming 2016, Gunnell ym. 2016, Kuehn ym. 2017). Viime vuosina moniammatillisia simulaatioita on hyö- dynnetty hyvin tuloksin myös farmasian opinnoissa muun muassa Yhdysvalloissa ja Britan-

niassa (Fusco ja Folz-Ramos 2018, Kayyali ym.

2019). Suomessa farmasian perusopinnoissa moniammatillista simulaatio-opetusta on kokeiltu ainakin Savonia ammattikorkeakou- lun ja Itä-Suomen yliopiston koordinoimissa proviisori- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden moniammatillisissa pienryhmäsimulaatioko- keiluissa (Tiihonen ym. 2017).

Moniammatillisten simulaatio-opetus- ten järjestäminen pienryhmissä on haasta- vaa ajankäytön ja runsaan opettaja- ja tila- tarpeen takia (Vyas ym. 2013). Suursimulaati- ossa on innovoitu uudentyyppinen simulaatio- oppimisen menetelmä suurelle oppijajoukolle perinteistä pienryhmäsimulaatio-pedagogiik- kaa hyödyntäen (Saaranen ym. 2020). Suursi- mulaatioiden suunnittelu tehdään useiden tie- teenalojen ja organisaatioiden verkostoyhteis- työnä. Draaman elementtejä sisältävän näy- tellyn simulaation avulla on mahdollista, että saman teeman äärelle kokoontuu yhdellä kertaa jopa satoja osallistujia. Suursimulaatiossa toimijoina ovat ennalta sovitut alan ammattilaiset ja potilaan tai asiakkaan roolissa näyt- telijä. Oppijat perehtyvät etukäteen suursimulaatioon oppimismenetelmänä ja sen aihesisäl- töön, havainnoivat tilannetta sekä osallistuvat oppimiskeskusteluun. Suursimulaation tavoitteena on edistää opiskelijakeskeistä ja työelä- mälähtöistä oppimista sekä lisätä koulutuksen avoimuutta.

Ensimmäinen suursimulaatio toteutettiin vuonna 2017 aiheena ”Lapsen kuoleman kohtaaminen” Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen, lääketieteen, farmasian ja yhteiskuntatieteiden laitosten, Kuopion yliopistol- lisen sairaalan ja Savonia-ammattikorkeakou- lun yhteistyönä (Saaranen ym. 2020). Vuonna 2018 suursimulaation aiheena oli ”Lääkehoi- don haasteet iäkkäiden kotihoidossa”. Aihe on ajankohtainen, koska väestö vanhenee, ikään- tyminen heikentää toimintakykyä ja monilää- kitys lisääntyy. Moniammatillisessa tiimissä iäkkäiden asiakkaiden tarpeita voidaan arvioida monipuolisesti ja mahdollisia ongelmia ratkoa tehokkaasti (Sosiaali- ja terveysminis- teriö 2017). Tämän artikkelin tarkoituksena on kuvata marraskuussa 2018 järjestetyn Lääke- hoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa -suursimulaation toteutusta, osallistujien mielipi- teitä suursimulaatiosta oppimismenetelmänä

(3)

ossa (Saaranen ym. 2020). Kyselyssä selvitet- tiin osallistujien mielipiteitä suursimulaatiosta Likert-tyyppisillä väittämillä: ”Uskon suursimulaatiosta olevan hyötyä työssäni/opinnoissani.”, ”Tällaisia suursimulaatioita kannattaa jatkossakin järjestää.”, ”Kokonaisuutena olen suursimulaatioon tyytyväinen.”. Osallis- tujilta kysyttiin oppimisesta myös avoimilla kysymyksillä: ”Mitä oivalsit suursimulaation aikana asiakkaan kohtaamisesta?” ja ”Mitä oivalsit ammattilaisten keskinäisestä yhteis- työstä?”.

Palautekyselyssä kerättyjen tietojen tallen- tamiseen ja analysointiin käytettiin IBM SPSS Statistics -ohjelman versiota 23.0. Tulokset on esitetty suorina jakaumina. Avoimien kysymysten vastaukset luokiteltiin kysymykseen saatujen vastausten pohjalta aineistolähtöi- sesti sisällönanalyysin menetelmää hyödyn- täen. Luokittelijoita oli yksi (MT), mutta epä- selvistä tapauksista keskusteltiin yhdessä tut- kimusryhmän jäsenten kanssa.

Tulokset

Suursimulaatioon osallistui useiden terveys- ja sosiaalialan organisaatioiden opiskelijoilta ja työntekijöitä (Taulukko 1). Suursimulaatioon osallistuneista henkilöistä (noin 200), 136 vastasi palautekyselyyn. Suurin osa palautekyselyyn vastanneista osallistujista oli tyytyväisiä suursimulaatioon kokonaisuutena, uskoi siitä olevan hyötyä työssä tai opinnoissa ja oli täysin tai osittain sitä mieltä, että vastaavia suursimulaatio kannattaa järjestää jatkossakin (Tau- lukko 2).

Asiakkaan kohtaamisesta oli kyselylomakkeen avoimien vastauksien analyysin perusteella oivallettu muun muassa se, että arvostava ja kunnioittava kohtaaminen on asiakas- työssä keskeistä (Taulukko 3). Samalla oivallettiin, että tasavertainen suhtautuminen ja

"saman kielen puhuminen" asiakkaan kanssa edistävät osaltaan kohtaamista ja asiakasläh- töisen työskentelyn toteutumista. Tämä vaatii aikaa ja läsnäoloa tilanteessa. Samoin huo- mattiin, että jutustelulla ja sillä, miten kysy- mykset asettaa, sekä toisaalta myös sanatto- malla viestinnällä on suuri merkitys asiakkaan kohtaamisessa. Ymmärrettiin, että asiakkaan arvostava kohtaaminen vaatii myös hienotun-

teisuutta, tilannetajua, rauhallisuutta, kärsi- vällisyyttä, tilanteen jatkuvaa havainnointia ja kokonaisuudessaan kykyä luoda luottamuksellinen ilmapiiri.

Ammattilaisten keskinäisessä yhteistyössä pidettiin avoimien vastausten perusteella mer- kittävänä eri ammattilaisten selkeitä rooleja ja heidän välistään työnjakoa (Taulukko 4).

Simulaation pohjalta oli oivallettu, että moniammatillisessa työssä voidaan saavuttaa kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tilanteesta ja samalla paras mahdollinen hyöty asiakkaalle, kun eri ammattilaisten asiantuntemusta hyö- dynnetään tehokkaasti ja ongelmia ratkotaan yhdessä. Oivallettiin, että vuorovaikutustai- dot ja toisten työn arvostus ja kunnioittaminen ovat ensisijaisen tärkeitä myös ammattilaisten välisessä yhteistyössä. Toisaalta ammattilaisten välisten henkilökemioiden ja sen, ovatko he ennalta toisilleen tuttuja, ymmärrettiin vaikut- tavan keskinäisen yhteistyön laatuun.

Pohdinta

Suursimulaatiossa innovoitiin moniammatillinen simulaatio-oppimisen menetelmä suurelle oppijajoukolle. Kuvaamamme suursimulaatio on uudentyyppinen simulaatioformaatti, joka toteutettiin draamaperustaisesti eri alojen ammattilaisten avustuksella. Pedagoginen rakenne oli samankaltainen kuin pienryh- mäsimulaatiossa: Orientaatio ja taustatiedot (briefing), simulaation toteutus (simulation) ja oppimiskeskustelu (debriefing) (Bambini ym. 2016). Yleisönä olevat eri alojen oppijat ja terveydenhuollon ammattilaiset osallistuivat simulaation oppimiskeskusteluun osallistavien menetelmien avulla. Oppijat olivat tyytyväisiä oppimiskokonaisuuteen ja uskoivat sen anta- van valmiuksia myös työelämään. Suurin osa toivoi, että vastaavanlaisia suursimulaatioita järjestettäisiin jatkossakin.

Suursimulaatiossa asiakkaan kohtaaminen ja eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet ja sujuva yhteistyö tulivat hyvin esille.

Palautekyselyn mukaan opiskelijoiden tär- keimpiä oivalluksia asiakkaan kohtaamisessa olivat arvostava asenne ja asiakaslähtöinen kommunikointi ja kuunteleminen. Defenbaugh ja Chikotas (2016) tutkimuksessa simulaatio- opetuksen on havaittu kehittävän asiakkaan Kuva 2. Iäkkään asiakkaan lääkitykseen liittyvät ongelmakohdat, joita arvioitiin moniammatillisessa

palaverissa.

Kuva 1. Iäkkään asiakkaan kotihaastattelussa selville saatu ajantasainen lääkitys.

Aamu päivä ilta yö Aamu päivä ilta yö

(4)

Palautekyselyyn vastanneet (n = 136) Nainen Ikä (vuotta) alle 20 21–30 31–40 41–50 51–60 yli 61 Ammattilainen Hoitotiede*

Farmasia Hoitotyö**

Lääketiede Sosiaalityö Jokin muu ala Opiskelija Sosiaalityö(UEF) Farmasia (UEF) Hoitotiede (UEF) Sairaanhoitaja (AMK) Sosiaalitiede (UEF)

Terveyden edistäminen (UEF) Sosiaalipsykologia (UEF) Lähihoitaja

Ensihoitaja (AMK)

Taulukko 1. Moniammatilliseen suursimulaatioon osallistujat.

Osuus vastanneista (%) 86,5

0,7 40,422,1 21,312,5 2,9 39,718,4 9,65,1 2,21,5 2,2 60,323,5 13,29,6 3,73,7 2,91,5 1,50,7

Lukumäärä (n)

115

155 3029 174

53 2513 73 23

82 3218 135 54 22 1

*Esimerkiksi asiantuntija, johtaja, opettaja

**Esimerkiksi sairaanhoitaja, kätilö, lähihoitaja

Väittämä

Kokonaisuutena olen suursimulaatioon tyytyväinen (n = 134) Uskon

suursimulaatiosta olevan hyötyä työssäni/

opinnoissani (n = 135)

Tällaisia suursimulaatioita kannattaa jatkossakin järjestää (n = 134)

Taulukko 2. Osallistujien mielipiteet suursimulaatiosta.

Täysin samaa mieltä % (n) 51 (69)

37 (50)

69 (92)

Osittain samaa mieltä 34 (45)

43 (58)

19 (25)

Osittain eri mieltä 8 (11)

5 (7)

2 (2)

Täysin eri mieltä 1 (1)

1 (1)

Ei samaa eikä eri mieltä 6 (8)

14 (19)

9 (14)

Oivallus

Arvostus ja tasavertaisuus Kommunikaatio Asiakaslähtöisyys Aika

Kuunteleminen ja läsnäolo Jutustelu

Hienotunteisuus ja tilannetaju Kysymysten asettelu Rauhallisuus, kärsivällisyys Sanaton viestintä Luottamuksellinen ilmapiiri Havainnointi

Taulukko 3. Oivallukset asiakkaan kohtaamisesta suursimulaation aikana.

Lukumäärä (n)

35 24 23 22 15 10 10 8 7 3 3 2

Oivallus

Roolit/työnjako Eri ammattilaisten asian- tuntijuuden hyödyntäminen Vuorovaikutus

Arvostus/kunnioitus Kokonaisvaltainen näkemys Tuttuus, henkilökemiat

Lukumäärä (n)

33 29

17 13 8 6

Taulukko 4. Oivallukset ammattilaisten keski- näisestä yhteistyöstä suursimulaation aikana.

ja käsikirjoituksen simulaation etenemisestä sekä osallistujien aktivoimisesta. Myös osallistujien reaktioihin on suursimulaation aikana vastattava spontaanisti, mikä edellyttää tilaisuuden järjestäjiltä toimivaa työnjakoa ja tilannetajua. Nykytekniikan avulla myös etäyhtey- den ja simulaatioon liittyvien videotallenteiden käyttö on mahdollista.

Tässä esitelty suursimulaation teema, iäk- kään henkilön lääkehoitoon, ravitsemukseen ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien käsit- tely on ajankohtainen. Tulevaisuudessa iäk- käiden osuus väestöstä kasvaa ja iän myötä muun muassa sairaudet ja lääkitys lisäänty- vät. Monilääkitys taas voi altistaa haitallisille vaikutuksille, esimerkiksi lääkehaitat aihe- kohtaamiseen liittyviä taitoja, kuten kuunte-

lemista ja vaikeiden asioiden esille ottamista.

Suursimulaation palautelukyselyn mukaan oppijoiden tärkeimpinä oivallisuksina ammattilaisten keskinäisestä yhteistyöstä korostui- vat asiantuntijuus, selkeä työnjako ja onnis- tunut vuorovaikutus. Oppijoiden palaute on hyvin linjassa muissa maissa saatujen tulos- ten kanssa, kun on tutkittu simulaatio-opetuksen vaikutuksia. Moniammatillisten simulaa- tioiden on todettu lisäävän eri ammattialojen arvostusta ja kunnioitusta (Costello ym. 2018, Hovland ym. 2018, Roberts ja Goodhand 2018).

Farmasian ja sairaanhoidon opiskelijoiden yhteiset simulaatiot paransivat merkittävästi kommunikaatiokykyä ja toistensa ammatti- roolien tuntemusta (Kayyali ym. 2019). Opis-

kelu yhteisten simulaatiopotilastapausten kanssa lisäsi merkittävästi farmasian ja sairaanhoitajaopiskelijoiden itseluottamusta ja tyytyväisyyttä oppimiskokemukseen (Fusco ja Folz-Ramos 2018).

Suursimulaatiossa yhdistyivät itsenäi- nen opetukseen valmistautuminen, simulaation havainnointi, yhteisöllinen keskustelu ja reflektointi. Tapahtuman aikana osallistu- jille esitettiin aktivoivia monivalintakysymyk- siä ja heillä oli mahdollisuus osallistua reaa- liaikaisesti keskusteluun omilla älylaitteil- laan. Erityisesti eri ammattiryhmien toimin- taa ja asiakkaan huomioimista kommentoitiin vilkkaasti. Lisäksi tehtiin ehdotuksia asioista, joita olisi voinut tehdä toisin. Suursimulaatiot vaativatkin yksityiskohtaisen suunnitelman

(5)

uttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäyn- neistä sairaaloissa (Laatikainen ym. 2016).

Monet lääkehaitat olisivat kuitenkin ehkäis- tävissä säännöllisellä lääkehoidon arvioinnilla (Raivio ja Hartikainen 2020). Suomessa iäkkäät pyritään hoitamaan kotihoidossa niin kauan kuin mahdollista. Viime vuosina on kehitetty erilaisia moniammatillisia lääkehoidon arvi- ointimalleja, joiden avulla voidaan ehkäistä mahdollisia lääkehaittoja myös kotihoidossa (Miettinen ym. 2019, Auvinen ym. 2020). Suur- simulaatiossa yhtenä tavoitteena olikin esitellä moniammatillisen tiimin työskentelyä, jonka avulla pyritään arvioimaan mahdollisia ikään- tymiseen liittyviä monia ongelmia.

Tuoreessa järjestelmällisessä katsauk- sessa tarkasteltiin farmasian opiskelijoiden, ammattilaisten sekä farmaseuttisten tiedekun- tien asenteita ja kokemuksia moniammatilli- sesta opiskelusta ja työskentelystä eri maissa (El-Awaisi ym. 2018). Sen mukaan kokemuk- set kaikilla sektoreilla olivat hyvin myöntei- siä. Tutkimuksia moniammatillisista simulaatioista suurille oppijajoukoille on vielä vähän.

Yhdysvalloissa toteutettiin moniammatillinen simulaatio, johon osallistui 290 opiskelijaa eri oppiaineista (hoitotiede, lääketiede, farmasia) ja useasta eri instituutista (Bambini ym. 2016).

Simulaatiossa havaittiin, että jo yksi iso simu- laatiotapahtuma lisäsi toistettavasti ja merkit- tävästi opiskelijoiden oppimista sekä paransi suhtautumista tiimityöskentelyyn. Samoin suuri, opioideihin liittyvä foorumi, johon osallistui yli 700 opiskelijaa yhdeksältä eri oppia- lalta, paransi jo lähtökohtaisesti positiivisesti suhtautuvien farmasian opiskelijoiden asenteita moniammatilliseen työskentelyyn (Fusco ym. 2019). Lisäksi aikaisemmin on raportoitu simulaatioista, joissa oppijoita on ollut saman- aikaisesti 20–50. Ne on toteutettu esimerkiksi kahden minuutin mittaisina minisimulaatioina (Norman ym. 2013) yhdistämällä luento-opetusta ja simulaatiota (Rode ym. 2016).

Suursimulaation palautekyselyn avulla on mahdollista kehittää moniammatillista opetusta edelleen. Vastaavaa kyselylomaketta on käytetty myös aiemmassa suursimulaatiossa.

Oppijoille varattiin aikaa kyselylomakkeen täyttämiseen tauon aikana ja suursimulaation oppimiskeskustelun jälkeen. Jatkossa kvalita- tiivisilla menetelmillä olisi mahdollista saada

syvällisempää tietoa suursimulaation oppijoiden ammattikohtaisista ajatuksista ja oivalluk- sista asiakkaan kohtaamisesta.

Moniammatillinen opetus on Maailman terveysjärjestön (WHO) keskeinen tavoite ter- veysalan ja potilasturvallisuuden kehittämi- sessä. Suursimulaatio on tehokas, uudenlai- nen opetusmetodi, joka soveltuu hyvin valitun aihepiirin moniammatilliseen pohtimiseen ja selvittämiseen. Toisaalta se vaatii ennen simulaation toteuttamista pitkäjänteistä ja yksi- tyiskohtaista suunnittelua sekä verkostoitu- mista yli organisaatiorajojen. Sen tavoitteena on edistää opiskelijakeskeistä ja työelämäläh- töistä oppimista, näin myös yliopiston ja työ- elämän yhteistyötä voidaan tiivistää.

Johtopäätökset

Oppijat olivat tyytyväisiä suursimulaation toteutukseen ja suursimulaatioon oppimisme- netelmänä. Siinä eri alojen edustajien ammattiroolit, tavoitteet ja yhteistyö ilmenivät hyvin asiakkaan kohtaamisessa. Suursimulaati- ossa voidaan yhdistää laajasti erilaisia ryhmiä perusopiskelijoista terveydenhuollon ammattilaisiin yhteisen teeman ja oppimiskokemuksen äärelle.

Summary

The challenges in medication in older home care clients – interprofessional large-group simulation

Miia Tiihonen*

PhD, Docent, Senior Researcher University of Eastern Finland Department of Pharmacy miia.tiihonen@uef.fi

Kirsti Laitinen PhD, Senior Lecturer University of Eastern Finland Department of Pharmacy, Marja Silén-Lipponen PhD, Senior Lecturer

Savonia University of Applied Sciences School of Health Care

Taru Kekoni PhD, Senior Lecturer

University of Eastern Finland Faculty of Social Sciences Terhi Saaranen PhD, Professor

University of Eastern Finland Department of Nursing Science

*Correspondence

Introduction: In interprofessional large- group simulations, hundreds of students and professionals from multiple disciplines learn simultaneously about a pre-defined topic in this case, the challenges of medication in home-residing older individuals. The aim of this study is to describe the learning experiences of social and healthcare students and professionals taking part in an interprofessional large–group simulation.

Materials and methods: The large-group simulation was organized in November 2018.

The data was collected during the large–

group simulation with a questionnaire. The questionnaire was filled out by 136 students and professionals participating in the simulation.

Results: Both the professional and student participants were generally satisfied with the large-group simulation. The most important insights they had gained were the need for respect in the patient/customer interaction, the importance of patient-oriented communication and adequate time for this to occur. The most important insight emerging from the interprofessional teamwork was the appreciation of the expertise and roles of dif- ferent professionals.

Conclusion: The large-group simulation was a positive experience for students and professionals. The professional roles, goals and the importance of collaboration became evident in this interaction which focused on the care of older clients living in their own homes.

Students and professional can enjoy a shared learning experience in an interprofessional large-group simulation.

Keywords: simulation, interprofessional, medication, home care

Sidonnaisuudet

Ei sidonnaisuuksia.

(6)

Kirjallisuus

Auvinen K, Räisänen J, Voutilainen A, Jyrkkä J, Mäntyselkä P, Lönroos E: Interprofessional medication assessment has effects on the quality of medication among home care patients: randomized controlled intervention study. J Am Med Dir Assoc 22: 74–81, 2020

Bambini D, Emery M, de Voest M, Meny L, Shoemaker J: Replicable interprofessional competency outcomes from high-volume, inter- institutional, interprofessional simulation. Pharm 4: 34.

DOI:10.3390/pharmacy4040034, 2016

Costello M, Prelack, K, Faller J, Huddleston J, Adly S ja Doolin J: Student experiences of interprofessional simulation:

Findings from a qualitative study. J Interprof Care 32: 95–97, 2018 Defenbaugh N ja Chikotas N: The outcome of interprofessional education: Integrating communication studies into a standardized patient experience for advanced practice nursing students.

Nurse Educ Pract 16: 176−181, 2016 Della Ratta C: Flipping the classroom with team-based learning in

undergraduate nursing education.

Nurse Educ 40: 71−74, 2015

Demming JM: Disaster preparedness and response in healthcare: a review of the basics. J Healthc Prot Manage 32: 29–32, 2016

El-Awaisi A, Joseph S, El Hajj MS, Diack L: A comprehensive systematic review of pharmacy perspectives on interprofessional education and collaborative practice. Res Soc Adm Pharm 14: 863−882, 2018

Fox L, Onders R, Hermansen- Kobulnicky C: Teaching

interprofessional teamwork skills to health professional students:

Ascoping review. J Interprof Care 32:

127−135, 2018

Fusco N, Folz-Ramos K: Measuring changes in pharmacy and nursing students’ perceptions following an interprofessional high-fidelity simulation experience. J Interprof Care 32: 648–652, 2018

Fusco N, Maerten-Rivera J, Doloresco-F, Othake P: Improving pharmacy students’ attitudes toward collalaborative practice through a large-scale interprofessional forum targeting opioid dependence. Am J Pharm Educ 83: 1226–1232, 2019 Gunnell M, Madsen K, Foley L:

Using simulation to implement interprofessional education. Am Nurse Today 11: 45–46, 2016

Hovland C, Whitford M ja Niederriter J: Interprofessional education:

insights from a cohort of nursing students. J Nurses Prof Dev 34: 219–

225, 2018

Hughes AM, Gregory ME, Joseph DL ym.: Saving lives: a meta-analysis of team training in healthcare. Journal of Applied Psychology 101: 1266–

1304, 2016

Kayyali R, Harrap N, Albayaty A ym.:

Simulation in pharmacy education to enhance interprofessional education.

Int J Pharm Pract 27: 295–302, 2019 Korayem G, Alboghdadly A:

Integrating simulation into advanced pharmacy practice experience curriculum: An innovative approach to training. Saudi Pharm J 28:

837−843, 2020

Kuehn MB, Huehn S ja Smalling S: Improving collaboration among social work and nursing students through interprofessional simulation. Creat Nurs 23: 179−183, 2017

Laatikainen O, Sneck S, Bloigu R, Lahtinen M, Turpeinen M:

Hospitalizations due to adverse drug events in the elderly - a retrospective register study. Front Pharmacol 7:

358, 2016

Miettinen S, Kvarnström K, Linden- lahti C ym.: Moniammatillisen lääkehoidon arviointimallin kehittäminen Järvenpään kotihoidossa. Dosis 35: 228−241, 2019

Norman J, Thompson S ja Missildine K: The 2-minute drills: Incorporating simulation into a large lecture format. Clin Simul Nurs 9: e433−

e436, 2013

Opetus- ja kulttuuriministeriö:

Tutkintoon johtavan koulutuksen kehittäminen tukemaan sosiaali-ja terveuspalvelujen uudistamista.

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 24. Opetus- ja

kulttuuriministeriö, 2019 (viitattu 15.11.2021).

http://urn.fi/

URN:ISBN:978-952-263--650-8 Palaganas J, Epps C, Raemer D: A history of simulation-enhanced interprofessional education. J Interprof Care 28: 110–115, 2014 Pitkälä K, Finne-Soveri H, Immonen S ym.: Monitieteistä tiimiopetusta yli ammattirajojen. Suomen lääkärilehti 73: 64–66, 2018

Raivio M ja Hartikainen S:

Ikääntyneen optimoitu lääkehoito perusterveydenhuollossa. Duodecim 136: 1590–1591, 2020

Roberts F ja Goodhand K: Scottish healthcare student’s perceptions of an interprofessional ward simulation: An exploratory,

descriptive study. Nurs Health Sci 20:

107–115, 2018

Rode J, Callihan M ja Barnes B.

Assessing the value of large-group simulation in the classroom. Clin Simul Nurs 12: 251−259, 2016 Saaranen T, Silén-Lipponen M, Palkolahti M ym.: Interprofessional learning in social and healthcare – Learning experiences from large- group simulation in Finland. Nurs Open 00: 1−10, 2020.

(7)

Tiihonen M, Laitinen K, Silén-Lipponen M ym.: Lääkehoidon haasteet iäkkäiden kotihoidossa – moniammatillinen suursimulaatio. Dosis 37: 398–410, 2021

Sawin M ja Sessoms F: Evaluating the impact of the life of a caregiver simulation on student attitudes, understanding, and knowledge of frail older adults and their family caregivers. Nurs Educ Perspect 37:

38–40, 2016

Sosiaali- ja terveysministeriö:

Valtioneuvoston

periaatepäätös. Potilas- ja

asiakasturvallisuusstrategia 2017–

2021. Julkaisuja 9. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 2017 Thompson S, Metcalfe K, Boncey K ym.: Interprofessional education in geriatric medicine: towards best practice. A controlled before- after study of medical and nursing students. BMJ Open 10: 10e018041, 2020

Tiihonen M, Ylinen ER, Laitinen K: Abstrakti. Experiences of

interprofessional simulation learning in pharmacotherapy education. EAFP Annual Conference. Helsinki, 2017 Tuomela K, Heikkilä K, Haapanen H, Kortekangas-Savolainen O, Salminen L: Moniammatillinen oppiminen yhteistyöosaamisen edistäjänä terveydenhuollossa. Hoitotiede 4, 265–275, 2017

Vyas D, Bray BS, Wilson MN: Use of simulation-based teaching methodologies in US colleges and schools of pharmacy. Am J Pharm Educ 77: 53, 2013

Webster D ja DiBartolo M: Using a standardized patient learning activity to teach baccalaureate nursing students about dementia care. Nurs Educ 39: 103–104, 2014

World Health Organization:

Framework for action on interprofessional education and collaborative practice. World Health Organization, 2010.

https://apps.who.int/iris/bitstream/

handle/10665/70185/WHO_HRH_

HPN_10.3_eng.pdf?sequence=1